Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
9.4.2021 9.00
Kausityöntekijän mahdollisuus vaihtaa työnantajaa paranee ja työnantajan hallinnollinen taakka kevenee - muutokset voimaan 17. kesäkuuta 2021Kolmansista maista Suomeen tulevien kausityöntekijöiden mahdollisuus vaihtaa työnantajaa helpottuu, kun kausityölain muutokset tulevat voimaan. Työnantajat taas voivat uudistuksen jälkeen tehdä ilmoituksen Maahanmuuttovirastolle useammasta työntekijästä kerrallaan. Muutokset koskevat työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla. Presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset perjantaina (9.4.). - Uutiset
9.4.2021 11.00
Kaupungilla oli perusteltu syy lastentarhanopettajan työsopimuksen purkamiseen koeaikana - purkamista ei ollut tehty epäasiallisilla perusteillaAsiassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kantajan 16.8.2016 ja 20.12.2016 solmittuihin työsopimuksiin voitu kantajaa sitovasti ottaa koeaikaa koskeva ehto. Tämä arviointi oli tehtävä kummankin työsopimuksen osalta erikseen. Mikäli koeaikaa koskeva ehto tai ne molemmat katsottiin päteväksi, oli ratkaistava, oliko työsuhteen purkaminen tapahtunut koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Mikäli taas ehtoa tai jompaa kumpaa niistä ei katsottu kantajaa sitovaksi, tuli ratkaistavaksi, oliko työnantajalla ollut oikeus purkaa kantajan työsuhde TSL 8 luvun 1 §:n mukaisesti. Mikäli katsottiin, että työsuhde oli päätetty lainvastaisesti, kysymys oli vielä TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrästä ja oikeudesta odotusajan palkkaan. (Vailla lainvoimaa 9.4.2021) - Uutiset
9.4.2021 11.45
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Lakanneen valtakunnallisen työehtosopimuksen oikeusvaikutukset - jäävätkö, jotkut normit voimaan ilman nimenomaista sopimista (ns. jälkivaikutusoppi)?Lakanneen työehtosopimuksen oikeusvaikutukset on uusi oikeudellinen kysymys, josta on vain vähän oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Yleensä on tarkasteltu vain ns. välitilaa eli aikaa ennen kuin on päästy sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta. Metsäteollisuuden irtaannuttua työehtosopimustoiminnasta syntyi käytännössä ensimmäistä kertaa tilanne, jossa joudutaan suoraan arvioimaan tilannetta, jossa uutta työehtosopimusta ei ole tarkoitus enää sopia. Syntynyt uusi tilanne on ainakin osittain seuraamusta siitä, että paikallinen sopiminen ei ole edistynyt työnantajaliittojen ja työnantajien toivomalla tavalla. - Uutiset
12.4.2021 10.25
Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoillaMaanantaina (12.4.) julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin. - Uutiset
12.4.2021 11.40
Hovioikeus: Kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksiHO katsoi, toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että kantajan irtisanomisen todellisena syynä olisi ollut toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi, vaan kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Näin ollen kantajan irtisanomiselle ei ollut asiallista ja painavaa syytä, vaan työsopimuksen päättämistä oli pidettävä perusteettomana. Kantajan vaatimukset hyväksyttiin HO:ssa palkkaetujen korvaamisesta perusteeltaan pyhätyökorvausten ja vuosilomapalkan osalta sekä perusteeltaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Vaatimukset hylättiin perusteeltaan siltä osin kuin ne koskivat ylityökorvauksia sekä saamatta jäänyttä talvilomapalkka. (Vailla lainvoimaa 12.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 9.00
Työtuomioistuin: Kun virkamies oli tuomittu rangaistukseen muusta teosta kuin siitä, jonka vuoksi hänet oli pidätetty virantoimituksesta, hänelle tuli maksaa häneltä virantoimituksesta pidättämisen ajalta palkkauksesta pidätetty määräTyötuomioistuin totesi, että törkeä metsästysrikos on säädetty rangaistavaksi RL 48a luvun 1 ja 1 a §:issä kun taas metsästysrikkomus on rangaistava metsästyslain 74 §:n nojalla. Näiden tekojen tunnusmerkistötekijät ovat erilaiset ja toisistaan riippumattomat. A:ta oli esitutkinnassa epäilty ja KO:ssa syytetty kahdesta teosta, joilla oli omat teonkuvauksensa. Työtuomioistuin katsoi, että metsästysrikkomuksen teonkuvaus ei ollut osaksikaan sisältynyt törkeää metsästysrikosta koskeneen syytteen teonkuvaukseen. Metsästysrikkomusta koskeneen syytteen hyväksyminen ei siten tarkoittanut, että törkeää metsästysrikosta koskeva syyte olisi siinä yhteydessä tullut osaksikaan hyväksytyksi. Työtuomioistuin katsoi, että A oli tuomittu rangaistukseen muusta teosta kuin siitä, jonka johdosta hänet oli pidätetty virantoimituksesta. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus oli siten hyväksyttävä. Kyseessä olevaa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 53 §:n 2 momentin määräystä on pidettävä sanamuodoltaan selkeänä, eikä määräyksen sanamuodon vastaiselle tulkinnalle ollut tässä asiassa näytetty olleen perusteita. Työnantajan oli siten perustellusti pitänyt tietää rikkovansa edellä mainittua määräystä jättäessään maksamatta A:lle häneltä virantoimituksen pidättämisen ajalta palkkauksesta pidätetyn määrän. Näin ollen VM oli tuomittava maksamaan hyvityssakkoa JHL ry:lle valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 53 §:n määräyksen rikkomisesta. - Uutiset
14.4.2021 9.40
KHO pyytää ennakkoratkaisua ammattipätevyysdirektiivin tulkinnasta lastentarhanopettajan ammattipätevyyden tunnustamista koskevassa asiassaKHO:ssa on ratkaistavana, onko kansallinen viranomainen (Opetushallitus) voinut hylätä A:n hakemuksen, joka koskee lastentarhanopettajan ammattipätevyyden tunnustamista. A on hakenut ammattipätevyyden tunnustamista Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa vuonna 1980 suorittamansa varhaiskasvatusalan tutkinnon, Virossa vuosina 2006 ja 2013 suorittamiensa korkeakoulututkintojen, jotka eivät ole kasvatustieteen alalta, sekä vuonna 2017 Viron opettajaliiton myöntämän lastentarhanopettajan ammattipätevyyttä koskevan asiakirjan perusteella. - Uutiset
14.4.2021 11.10
Hovioikeus: Työn tarjoamatta jättäminen ei ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö jättänyt tarjoamatta kantajalle työtä sen vuoksi, että tämä oli riitauttanut palkkasaatavansa, ja siitä, mikä merkitys oli annettava tämän seikan lausumiselle yhtiön KO:lle toisessa asiassa antamassa vastauksessa huomioon ottaen yhtiön myöhempi kiistäminen. HO piti uskottavana, ettei vastaajayhtiön tarkoitus ollut ollut antaa asiassa sanotun sisältöisiä tunnustusta, eikä yksin tämä seikka siten riittänyt osoittamaan kantajaa syrjityn. Asiassa mainitsemillaaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli näyttänyt, ettei kantajalle työn tarjoamatta jättäminen ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisesta. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 11.30
Tuomareiden koulutuksen kehittäminen – selvitys uudistuksen vaikutuksistaTuomareiden koulutusta on uudistettu 1.1.2017 voimaan tulleella tuomioistuinlailla sekä siihen liittyvällä lainsäädännöllä mukaan lukien tuomioistuinharjoittelusta annettu laki. - Uutiset
15.4.2021 9.30
Paikallisen sopimisen alatyöryhmä: Ei edellytyksiä yhteisiin esityksiin, mutta keskustelu jatkuuPaikallisen sopimisen alatyöryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen. - Uutiset
15.4.2021 11.45
Työtuomioistuin: Laivalla työskennelleen talousapulaisen työsopimusta alkoholin käytön takia ei olisi tullut päättää ilman varoitusta - aiemmin annettu varoitus ei ollut enää voimassaTuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein työntekijän sinänsä moitittavaa menettelyä ei pidetty niin vakavana, että työsopimus olisi voitu päättää ilman varoitusta. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. - Uutiset
15.4.2021 15.15
Unionin tuomioistuin: Kreikan julkisen sektorin työntekijöiden siirtäminen työvoimareservijärjestelmään ennen eläkkeelle siirtymistä ei loukkaa yhdenvertaisuuttaYhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla julkisen sektorin työntekijät, jotka täyttävät tietyn ajanjakson aikana täyden eläkkeen saamisen edellytykset, sijoitetaan työvoimareservijärjestelmään heidän työsopimuksensa lakkaamiseen saakka, mikä johtaa heidän palkkansa alenemiseen, uralla etenemismahdollisuuksien menettämiseen sekä sen irtisanomiskorvauksen alenemiseen tai jopa poistamiseen, johon heillä olisi ollut oikeus työsuhteensa päättyessä, koska tällä lainsäädännöllä pyritään oikeutettuun työllisyyspoliittiseen tavoitteeseen ja koska tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. - Uutiset
20.4.2021 10.27
Harmaan talouden valvonnassa otettu käyttöön uusia keinoja koronan vuoksi – esimerkkejä ja tilastoja vuoden 2020 torjunnan tuloksistaKoronatilanne, ruuhkautunut esitutkinta ja tuomioistuinten jutturuuhkat haastoivat viranomaisten tekemää harmaan talouden torjuntaa viime vuonna. Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi edellisvuodesta, Verohallinto puolestaan määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella veroja maksuun yli 80 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät 20.4.2021 julkaistuista harmaan talouden vuoden 2020 torjuntatilastoista. - Uutiset
20.4.2021 10.45
Työsuojeluviranomainen valvoo ulkomaisten kausityöntekijöiden työaikaa ja urakkapalkkaaTyösuojeluviranomainen valvoo maatalouden työpaikkoja, jotka käyttävät ulkomaista kausityövoimaa. Tulevana satokautena valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota työaikojen kirjaamiseen ja urakkahinnoitteluun. Viime vuonna tehdyssä valvonnassa kaksi kolmannesta tarkastuskohteista oli laiminlyönyt työaikakirjanpidon. Palkkauksessa oli puutteita puolella tarkastuskohteista. - Uutiset
20.4.2021 12.45
Oikeuskansleri: Kelan automaattisesta päätöksenteosta tarve säätää laillaOikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan Kelan automaattiseen päätöksentekoon liittyvä erityislainsäädännön tarve on selvitettävä joutuisasti. Toimiva ja riittävä yleis- ja erityislainsäädäntö olisi keino varmistaa automaattiseen päätöksentekoon ja automaattisiin päätöksentekojärjestelmiin kuuluva hyvä hallinto ja asiakkaiden oikeusturva. Digitalisaation lisääminen ja kehittäminen on keskeinen tavoite hallinnossa. Puutteellinen sääntely aiheuttaa kuitenkin ongelmia muun muassa siksi, että se hidastaa digitalisaatioon liittyvää kehitystyötä. - Uutiset
21.4.2021 16.00
Anastusepäily johti työsopimuksen purkamiseen koeajan päätyttyä - työnantajalla ei ollut oikeutta pidättää anastetuksi epäiltyä varojen määrää loppupalkastaOikeuskirjallisuuden (Seppo Koskinen - Kimmo Nieminen - Mika Valkonen: "Työsuhteen päättäminen" 2019, s. 187) mukaan työnantajalla ei ole oikeutta käyttää väittämäänsä vastasaatavaa kuittaukseen, ellei sen saatava ole kuvaushetkellä työsuhteen päättyessä selvä ja riidaton. Jos vahingonkorvausvaatimus edellyttää sen tulkinnanvaraisuuden takia erimielisyyden ratkaisemista oikeudenkäynnissä, väitetty saatava ei ole riidaton eikä kuittauskelpoinen. - Uutiset
22.4.2021 16.00
Hovioikeus ei palauttanut työriitaa käräjäoikeuteenAsiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että tapauksen olosuhteissa asian palauttaminen käräjäoikeuteen ei ollut tarkoituksenmukaista, eikä palauttamatta jättämisen voitu katsoa loukkaavan asianosaisten oikeussuojaa. Prosessiaineisto työsuhteen perusteettomasta päättämisestä vaadittavan korvausvaatimuksen tutkimiselle ja ratkaisemiselle HO:ssa oli riittävä ja olennaisesti sama kuin KO:ssa. KO:n tuomio kelpasi asiassa todetuista puutteellisuuksistaan huolimatta oikeudenkäynnin perustaksi HO:ssa. - Uutiset
23.4.2021 9.00
Hallinto-oikeus kumosi sivistysjohtajan virkavalinnasta tehdyn kaupunginvaltuuston päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenäAsiassa saadusta selvityksestä ei ilmennyt, että virkavalintaa koskevaa asiaa käsiteltäessä olisi laadittu nimenomainen kirjallinen ansiovertailu. HAO:lla ei ollut asiassa saadun selvityksen perusteella edellytyksiä arvioida, oliko hakijoiden ansioita menettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään soveltaen PL 125 §:n 2 momentista ilmeneviä yleisiä virkanimitysperusteita. Valituksenalainen päätös oli tämän vuoksi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. (Ei lainvoim. 23.4.2021) - Uutiset
23.4.2021 9.40
Oikeusasiamies: Sisäministerin pukeutuminen poliisin heijastinliiviinKantelija pyysi tutkimaan sisäministeri Maria Ohisalon esiintymistä poliisiin tunnuksilla oleva huomioliivi yllään haastattelussa, joka oli kuvattu Uudenmaan rajalla valmiuslain nojalla määrätyn Uudenmaan liikkumisrajoituksen aikana. Kantelussa kyseenalaistettiin ministerin oikeus käyttää poliisin huomioliiviä. OA toteaa ratkaisussaan, ettei poliisiylijohtajalla ollut ollut puheena olevassa tilanteessa toimivaltaa antaa sisäminiterille lupaa poliisin heijastinliivin käyttämiseen. OA:n käsityksen mukaan sama koskee jo heijastinliiviin sisältyneen poliisin tunnuskuvan käyttämistä. OA:n mielestä poliisiylijohtaja oli siten menetellyt virheellisesti kehottaessaan sisäministeriä käyttämään poliisin heijastinliiviä. Kun sisäministeri, joka siis ei ole poliisimies, oli käyttänyt poliisin heijastinliiviä kerrotussa tilanteessa, hän oli OA:n käsityksen mukaan menetellyt poliisilain 1 luvun 10 §:n 3 momentissa säädetyn kiellon vastaisesti. - Uutiset
23.4.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Kaupungilla oli ollut viranhaltijalain 3 §:n mukaiset perusteet ottaa hakija määräaikaisiin opettajan virkasuhteisiinNäin ollen valittajalla ei ollut oikeutta korvaukseen, joten hakemus oli hylättävä. Kun otettiin huomioon asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentista ilmenevät periaatteet, ei ollut kohtuutonta, että hakija joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 23.4.2021) - Uutiset
26.4.2021 15.30
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut oikeutta irtisanoa isännöitsijän työsopimustaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset kantajan palkan osalta. HO totesi, että kantaja oli sinänsä menetellyt sopimattomasti puhuessaan kahvitauolla negatiiviseen sävyyn yhtiön menettelystä hänen palkkansa alentamisessa. Toisaalta HO katsoi, että turhautumisen osoittaminen tällaisessa tilanteessa oli jossain määrin ymmärrettävää. Asiassa mainituin perustein HO katsoi jääneen näyttämättä, että kantaja olisi puhunut yhtiöstä negatiivisen sävyyn asiakkaille ja työntekijöille sillä tavoin, että yhtiöllä olisi ollut peruste antaa hänelle varoitus. Yhtiö oli antanut kantajalle varoituksen 20.3.2019 ja irtisanonut hänet 26.4.2019. Varoituksen ja irtisanomisen välillä oli siis kulunut aikaa vain hieman yli kuukausi, mitä voitiin pitää lyhyenä aikana. Ottaen huomioon asiassa mainitut seikat HO katsoi, ettei yhtiö ollut varannut kantajalle tosiasiallista mahdollisuutta korjata menettelyään. Yhtiöllä ei siten ollut ollut perustetta irtisanoa kantajaa sen takia, ettei hän ollut korjannut menettelyään varoituksesta huolimatta. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei yhtiöllä ollut perustetta joka tapauksessa irtisanoa kantajaa. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
27.4.2021 14.19
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen: Poliisilakimiehen tehtävän täyttäminenKantelija arvosteli poliisilaitos A:n poliisipäällikön ja esikuntapäällikön menettelyä. Kantelija katsoi heidän menetelleen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti poliisilakimiehen tehtävän täyttämisessä. Kantelija arvosteli myös poliisipäällikön ja esikuntapäällikön asiakirjapyynnön käsittelyyn liittyvää menettelyä. Lisäksi kantelija pyysi tutkimaan menettelyn, jolla poliisilakimiehen tehtävään kuuluva työsuoritus hankittiin asianajotoimistolta. Kantelija pyysi selvittämään, mikä oli hankinnan kokonaisarvo ja menettelikö poliisipäällikkö asiassa hankintasäännösten mukaisesti. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen saattoi asiassa (kohdissa 3.1.4, 3.2.5.1 ja 3.2.5.2) esittämänsä käsitykset poliisilaitos A:n tietoon. Tässä tarkoituksessa apulaisoikeusasiamiehen sijainen lähetti jäljennöksen päätöksestään poliisilaitos A:lle. Kantelu ei antanut apulaisoikeusasiamiehen sijaiselle aihetta muihin toimenpiteisiin. Hän lähetti jäljennöksen päätöksestään myös Poliisihallitukselle. - Uutiset
28.4.2021 14.15
Työtuomioistuimen kaksi välituomiota palomiesten varallaolostaTT 2021:33: Yksikönjohtajana toimineen ylipalomiehen varallaoloksi luettua aikaa oli pidettävä työaikana.
TT 2021:34: Yksikönjohtajina toimineiden palomiesten varallaoloksi luettua aikaa oli pidettävä työaikana. - Uutiset
28.4.2021 14.16
Työtuomioistuin: Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen säännös oli syrjinnän kiellon vastainen siltä osin kuin määräyksessä tarkoitettua palkkausta ei määräyksen mukaan maksettu siviilipalveluslain mukaiseen täydennyskoulutukseen osallistuville virkamiehille ja työntekijöilleValtion yleinen virka- ja työehtosopimus (38 §), joka on ollut voimassa ajalla 1.2.2017–31.1.2018. - Uutiset
29.4.2021 8.40
Valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan toimikausi alkaa 1.5.2021Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä virkamiesetiikkaan liittyviä asioita ja antaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä. Neuvottelukunta on toiminnassaan riippumaton. Valtioneuvosto on asettanut neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.5.2021 – 30.4.2025. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii oikeustieteiden tohtori Pekka Vihervuori. - Uutiset
29.4.2021 11.40
KKO:lta valituslupa työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevassa asiassaKKO on myöntänyt valitusluvan sekä syyttäjälle että asianomistajalle. (Ks. KKO:2022:35: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
29.4.2021 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijä olisi irtisanonut työsopimuksensa suullisella ilmoituksellaAsiassa lausutuilla perusteilla HO päätyi samaan johtopäätökseen kuin KO. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että kantaja olisi 28.3.2017 irtisanonut työsopimuksensa. Kantajan työsuhde oli jatkunut hänen 10.8.2017 tekemäänsä työsuhteen päättämisilmoitukseen asti. (Vailla lainvoimaa 29.4.2021) - Uutiset
30.4.2021 11.25
Hovioikeus piti oppisopimuksessa ollutta lomautuksen kaltaista keskeytysehtoa työsopimuslain vastaisena - kantajalla oli ollut oikeus purkaa työsopimus TSL 8 luvun 1 §:n 2 momentin perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan oppisopimukseen sisällytetty ehto mahdollisesta lomautuksen kaltaisesta jaksosta marraskuun ja helmikuun välisenä aikana ollut pätevä vai oliko sitä pidettävä työsopimuslain vastaisena työnantajan lomautusoikeutta laajentavana sopimusehtona. Kysymys oli edelleen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja laittomasta lomauttamisesta tuomittavista korvauksista sekä odotusajan palkasta. Asiassa selostetuissa esitöissä lausuttu huomioon ottaen HO totesi, etteivät TSL:n säännökset sinänsä estä sopimusosapuolia myöskään määräaikaisissa työsopimuksissa sopimasta työnteon ja palkanmaksun yleisestä keskeyttämisestä ennalta määrättynä aikana, eikä tällaiseen sopimiseen ole sovellettava TSL:n lomautusta koskevia 5 luvun säännöksiä. HO katsoi, ettei asiassa mainituin perustein sopimusehto mahdollisesta lomautuksen kaltaisesta jaksosta ollut tapauksen olosuhteissa ollut pätevä ja kysymys oli ollut TSL:n vastaisesta lomautuksesta. Koska ehto oli ollut TSL:n vastainen, merkitystä ei ollut sillä, miten ehdosta oli oppisopimusta laadittaessa sovittu. Koska työnantaja oli lomauttanut kantajan työsopimuslain vastaisesti, kantajalla oli ollut oikeus purkaa työsopimus TSL 8 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella. (Vailla lainvoimaa 30.4.2021) - Uutiset
3.5.2021 10.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että linja-autoliikenne olisi järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi - työsuhteessa ei tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimustaAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko yhtiön päätoimiala kantajan työsuhteen aikana ollut taksiliikenne vai linja-autoliikenne. Mikäli päätoimiala oli ollut taksiliikenne, toiseksi oli ratkaistava, oliko linja-autoliikenne järjestetty yhtiössä taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa kerrotun selvityksen perusteella yhtiön toiminnasta 70 - 80 prosenttia oli ollut taksiliikennettä ja 20 - 30 prosenttia linja-autoliikennettä kantajan työsuhteen aikana. Asiassa ei ollut tullut ilmi mitään siihen viittaavaa, että linja-autoliikenteen osuus yhtiön toiminnasta olisi ollut tätä suurempi. Yhtiö oli siten näyttänyt, että sen päätoimiala vuosina 2012 - 2016 oli ollut taksiliikenne. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että linja-autoliikenne olisi järjestetty taksiliikenteestä erilliseksi ja itsenäiseksi liiketoiminnaksi. Asiassa lausutuin perustein kantajan työsuhteessa ei ollut tullut soveltaa yleissitovana työehtosopimuksena linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.5.2021) - Uutiset
3.5.2021 10.18
Hovioikeuskin hylkäsi kaikki syytteet Kittilän kuntapäättäjiä koskevassa virka- ja työrikosasiassaHO ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta siitä, että kaikki syytteet hylättiin. Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajien asianosaiskuluja hovioikeudessa. Puolustajille maksetut palkkiot HO:ssa jäivät asian lopputuloksen vuoksi valtion vahingoksi. (Ks. KKO:2023:17 – Hovioikeuden tuomiota muutettiin) - Uutiset
4.5.2021 14.22
Työtuomioistuin: Maanalaista kaivostyötä tekevälle toimihenkilölle tuli maksaa työehtosopimuksen perusteella viiden prosentin suuruinen erillinen lisä työaikamuodosta riippumattaKoska riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen (Teknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pro:n välinen sopimus 14.2.2020–30.11.2021) tarkoituksesta ei esitetty ensi käden tietoa, oli tulkinnan lähtökohdaksi otettava määräyksen sanamuoto. Työtuomioistuin katsoi määräyksen sanamuodon kokonaisuutena puoltavan tulkintaa, jonka mukaan lisän maksamisen edellytyksenä oli ansionmenetyksen aiheutuminen. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoi, että kaikissa maanalaisen kaivostyön työaikamuodoissa oli ollut ainakin ansionmenetyksen mahdollisuus. Maanalaista kaivostyötä teettävien yhtiöiden noudattamasta käytännöstä esitetty selvitys tuki osaltaan kannetta. Kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset hyväksyttiin ja vastaajayhtiö velvoitettiin suorittamaan kanteessa vaaditut palkkasaatavat. Työehtosopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuden johdosta vastaajayhtiötä ja työnantajaliittoa kohtaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset kuitenkin hylättiin. - Uutiset
5.5.2021 11.00
Hovioikeus: Lentoyhtiö ei ollut rikkonut tasapuolisen kohtelun velvoitetta - lentäjien palkkavaatimukset hylättiinHO katsoi, ettei R10- ja R18-lentäjien pysyvää palkkaluokkaeroa voitu pitää tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisena. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut rikkonut tasapuolisen kohtelun velvoitetta. Selvyyden vuoksi HO totesi, ettei asiassa ollut enää HO:ssa ollut kysymys yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen pääasian osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 5.5.2021) - Uutiset
6.5.2021 11.00
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia työntekijää käymään työterveyslääkärin vastaanotolla sairausajan palkanmaksun edellytyksenäAsiassa oli riitaa siitä, oliko työnantajalla ollut työehtosopimuksen 20 §:n 7 kohdan mukainen perusteltu syy osoittaa A toisen lääkärin tutkittavaksi ja oliko A:lla ollut oikeus sairausajan palkkaan poissaolonsa ajalta. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan työtuomioistuin katsoi, ettei työnantajalla ollut ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia A:ta käymään työterveyslääkärin vastaanotolla. Koska A oli työehtosopimuksen 20 §:n 7 kohdan mukaisesti varmentanut työkyvyttömyytensä lääkärin todistuksella, ei työnantajalla ollut ollut perusteita olla maksamatta hänelle sairausajan palkkaa sairauspoissaolon ajalta. Kanteen 1 kohdan vahvistusvaatimus (sairausajan palkan maksamisesta ajalta 10. - 19.10.2018) ja 2 kohdan suoritusvaatimus (sairausajan palkka 870 euroa) oli näin ollen hyväksyttävä. Sairausajan palkkaa koskeva suoritusvaatimus oli määrältään riidaton. - Uutiset
6.5.2021 13.15
Keskuskauppakamarin selvitys: Yritysten tietoisuus ilmoituskanavista on edelleen heikkoa – vain puolet kyselyyn osallistuneista on ottanut kanavan käyttöönsäEU-direktiivi velvoittaa, että jatkossa kaikilla yli 50 hengen yrityksillä ja organisaatioilla on oltava käytössään ilmoituskanava, jolla pyritään selvittämään organisaatioissa tapahtuvia väärinkäytöksiä. Vaikka ilmoituskanavat ovat tulossa laajasti pakolliseksi, on yritysten tietoisuus lainsäädännöstä edelleen heikkoa. Keskuskauppakamarin ja Bonfide Oy:n tekemän selvityksen mukaan vasta noin puolet 143:sta kyselyyn vastanneesta yrityksestä on reagoinut lainsäädäntöön ja ottanut ilmoituskanavan käyttöönsä. - Uutiset
7.5.2021 15.30
Hovioikeus: Työsuhde päätettiin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteellaHO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan työsuhde ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva ja oliko koeajasta sovittu. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhde päätetty perusteettomasti ja, mikäli näin oli, oliko vastaajayhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kysymys oli vielä korvauksen määrästä ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO totesi, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen koeajalla 20.8.2018 tämän ilmoitettua yhtiölle sairastumisestaan. HO katsoi toisin kuin KO kantajan jo tämän johdosta osoittaneen, että työsuhteen päättämisen peruste oli mahdollisesti ollut epäasiallinen. HO totesi edelleen, että vaikka työsuhteen päättämiseen oli mitä ilmeisimmin ollut vaikuttamassa myös kantajan aikaisempi menettely, siihen oli kuitenkin lopulta johtanut hänen sairastumisensa ja siihen liittyvän ilmoituksen totuudenmukaisuutta koskeva työnantajan epäily, joka oli kantajan toimittamaan sairauslomatodistukseen nähden osoittautunut aiheettomaksi. (Vailla lainvoimaa 75.2021) - Uutiset
10.5.2021 14.00
Hallinto-oikeus kumosi johtavien sosiaalityöntekijöiden siirtämisestä sosiaalityöntekijän virkoihin tehdyt päätöksetKaupunginhallituksen päätökset 20.5.2019 ja hyvinvointijohtajan päätökset 10.4.2019 oli asioissa todetun vuoksi lainvastaisina kumottava. Tähän nähden asioissa ei ollut aihetta lausua enemmälti muista valitusperusteista. (Ei lainvoim. 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 14.45
Maahanmuuttovirasto: Ensimmäisen työperusteisten oleskeluluvan saa nyt aiempaa nopeammin – kehittämistyö jatkuuEnsimmäisten työperusteisten oleskelulupien käsittelyaikojen mediaani on puolittunut tammi-maaliskuussa vuoden 2020 käsittelyaikoihin verrattuna. Esimerkiksi puolet erityisasiantuntijoista, startup-yrittäjistä ja tutkijoista saavat ensimmäisen oleskeluluvan tällä hetkellä kahdessa viikossa tai nopeammin. - Uutiset
11.5.2021 12.30
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Ahvenanmaan maakunnan hallituksen huomiota näkemykseensä menettelystä virkanimitysasiassaRatkaisun mukaan nimitysmuistioon oli kirjattu puutteellisesti valinnan perustelut. Muistiosta ei ilmennyt, miksi tietyt viranhakijat oli valittu niin kutsutuiksi kärkihakijoiksi ja kutsuttu haastatteluun. Ansiovertailu oli tehty vain niiden hakijoiden välillä, jotka oli kutsuttu haastatteluun. Muilla hakijoilla ei näin ollen ollut mahdollisuutta tutustua valintaperusteihin omalta osaltaan. Nimitysmuistiossa oli ilmoitettu joistakin hakijoista myös sellaisia tietoja, joilla ei ollut merkitystä viran menestyksellisen hoitamisen kannalta. - Uutiset
14.5.2021 9.56
Katsaus: Rekrytointisyrjinnän vastaiset keinot eivät toimi – tarvitaan lisää tutkimusta vaikuttavista keinoistaRekrytointisyrjintä on Suomessa ja monessa muussa maassa kielletty lailla. Kielloista huolimatta ilmiötä esiintyy laajasti työmarkkinoilla. Perjantaina 14. toukokuuta julkaistussa katsauksessa käydään läpi tutkimuksia, joissa rekrytointisyrjintää on osoitettu tapahtuneen. Katsauksessa tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta rekrytointisyrjinnän luonnetta, yleisyyttä ja sen vastaisten keinojen toimivuutta. - Uutiset
17.5.2021 11.30
EIT äänesti - Veroasiakirjojen paljastaneen ilmiantajan (whistleblower) tuomitsemisella ei loukattu sananvapauttaSananvapautta koskevaa EIS 10 artiklaa ei loukattu tapauksessa, joka koski valittajan tuomitsemista sakkoon "Luxleaks"-veroasiakirjojen julkistamisesta yrityksen asiakkaille. Ään 5-2. Huom! Ks. EIT:n suuren jaoston tuomio 14.2.2023: EIS 10 artiklaa oli loukattu. - Uutiset
17.5.2021 13.30
Kahvilan työntekijälle 4 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus rahatilityspussien anastamisesta - hovioikeus katsoi, että vaihtoehtoiset tapahtumainkulut oli suljettu poisVastaajan käsittelemiä rahavaroja oli jäänyt pankkiin saapumatta 7.455 euroa. Koska molemmat vastaajan esittämät vaihtoehtoiset tapahtumainkulut oli suljettu pois eikä asiassa esitetyt seikat ja todistelu huomioon ollut ilmennyt aihetta epäillä muunkaan sellaisen tapahtumainkulun, jossa vastaaja ei olisi kavallusrikoksen tekijänä, olemassaoloa, syyte oli näytetty. (Vailla lainvoimaa 17.5.2021) - Uutiset
18.5.2021 14.00
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitus esteellisyyden vuoksiOttaen huomioon, että korkein oikeus oli katsonut A:n olleen esteellinen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei antanut se, että A:n menettelyä koskenut korkeimman oikeuden ratkaisu oli ollut äänestysratkaisu. Tulkinnanvaraisuus oikeudenkäymiskaaren säännösten soveltamisessa ei tarkoita, että kysymys esteellisyydestä olisi tulkinnanvarainen asianajajia velvoittavien tapaohjeiden valossa. Myöskään se, että A oli työskennellyt asianajotoimistossa työntekijäasemassa, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin, kun otettiin huomioon päätöksessä selostetut tapaohjeiden kohdat 3.3 ja 6.5 sekä se, että A oli jatkanut Y Oy:n toimeksiannon hoitamista tultuaan asianajajaksi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2021) - Uutiset
19.5.2021 12.36
Työtuomioistuimen lausunto työnantajan velvollisuudesta antaa tai kustantaa ammattipätevyysdirektiivin mukaista jatkokoulutusta autonkuljettajalleAutoliikenteen Työantajaliitto ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen kuorma-autoalan työehtosopimus 1.2.2017 – 31.1.2021. - Uutiset
19.5.2021 16.00
Hovioikeus: Sovintosopimusta ei näytetty syntyneen eivätkä vakuutusyhtiöt olleet luopuneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksistaan kantajan peruutettua työsuhteen irtisanomista koskevan kanteensa - 77.611,10 euron oikeudenkäyntikuluja ei kohtuullistettuHO hyväksyi KO:n johtopäätöksen ja perustelut siitä, etteivät vastaajat olleet luopuneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksistaan kantajan peruutettua kanteensa. Kantajan väittämää sovintosopimusta 1.6.2020 ei ollut näytetty syntyneen. HO katsoi siten, ettei ollut perusteita poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan kanteen peruuttanut kantaja on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut asiassa. Mitä tuli vastaajien yhteisten oikeudenkäyntikulujen määrään, HO totesi, että pääasiassa todistustaakka oli ollut työnantajalla eli vastaajilla. Ennen kanteen peruuttamista osapuolet olivat valmistautuneet varsin laajaan pääkäsittelyyn, mihin valmistautuminen oli vaatinut merkittävää työmäärää sekä kirjalliseen että henkilötodisteluun valmistauduttaessa. HO katsoi, että kantajan asema irtisanottuna työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. KO:n tavoin HO kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut perusteita korvausvelvollisuuden kohtuullistamiseen huomioon ottaen asian vaiheet sekä oikeudenkäyntiin johtaneet seikat. Asiassa mainituilla ja KO:n mainitsemilla perustella HO katsoi, että vastaajien oikeudenkäyntikulut (77.611,10 €) olivat johtuneet tarpeellisista toimenpiteistä ja niitä voitiin pitää tässä tapauksessa kohtuullisina. Kantajan asianosais- ja oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 11.16
Hovioikeus: Hoivakodin lähihoitajan työsuhde voitiin irtisanoa varoitusta antamatta - työsuhteen päättämisen edellytyksiä oli arvioitava yksinomaan lääkkeiden ohjeidenvastaista säilyttämistä ja käsittelyä koskevan menettelyn perusteellaKO:n tuomio kumottiin ja kanne hylättiin kokonaisuudessaan. HO katsoi, että kantajan oli täytynyt ymmärtää lääkkeitä koskevien ohjeiden tärkeä merkitys työssään sekä se, että lääkkeiden säilytyskäytännöt eivät olleet kantajan itsensä päätettävissä oleva asia. Koska kantaja oli tästä huolimatta toiminut vastoin annettuja ohjeita, hänen menettelyssään oli ollut kysymys vakavasta ohjeiden rikkomisesta, ja hänen olisi ilman varoitustakin pitänyt ymmärtää menettelynsä moitittavuus. Lisäksi hoivakodin toisen yöhoitajan kertomuksella oli osoitettu, että kantajan menettely oli vaikuttanut haitallisesti hoitokodin toimintaan ja asiakkaisiin. Kantajan menettely oli siten saattanut vaarantaa myös työnantajayhtiön tulevaa toimintaa. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että kantaja oli rikkonut työsuhteeseensa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei yhtiöltä ollut voitu näissä olosuhteissa kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista, vaan työsopimus oli voitu irtisanoa antamatta kantajalle varoituksella mahdollisuutta korjata menettelyään. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
24.5.2021 14.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoulu päätti yliopettajan työsopimuksen TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 1 ja 2 momentin vastaisestiAsiassa selostetun mukaisesti HO katsoi kuten KO, ettei ammattikorkeakoulu ollut esittänyt sellaista perustetta, joka olisi osoittanut sen täyttäneen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa T:n tehtävän osalta. Näin ollen ammattikorkeakoulu oli päättänyt kantajan työsopimuksen TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 1 ja 2 momentin vastaisesti. Kantajalle oli tällä perusteella oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen, jonka määrästä ei ollut HO:ssa kyse. Näyttämättä oli jäänyt, että aiemmat erimielisyydet olisivat vaikuttaneet kantajan valikoitumiseen irtisanottavaksi. (Vailla lainvoimaa 24.5.2021) - Uutiset
25.5.2021 9.05
Ilman oleskeluoikeutta maassa olevien tilanteeseen etsitään ratkaisujaSisäministeriön 24. toukokuuta asettamassa hankkeessa tehdään selvitys lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi tilapäisen oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämisen rajoitetuksi ajaksi kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle, joka on työllistynyt. Muutoksella pyrittäisiin siihen, että henkilö voisi matkustaa hankkimaan matkustusasiakirjan oman maansa viranomaisilta. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisia ratkaisuja pitkään Suomessa ilman oleskeluoikeutta olleiden henkilöiden tilanteeseen. - Uutiset
25.5.2021 16.00
Hovioikeus: Riidan koeaikapurusta hävinneen työntekijän oli korvattava täysimääräisesti yhtiön käräjäoikeuskulut ja puolet hovioikeuskuluistaKO:n mukaan kantajan työsuhde oli purettu tämän tyosuoritukseen liittyvien puutteellisuuksien perusteella. KO oli katsonut yhtiöllä olleen asiallinen ja hyväksyttävä peruste purkaa kantajan työsopimus koeaikana. Koeaikapurun ei ollut näytetty johtuneen miltään osin kantajan sairaudesta tai tämän sairauslomasta. HO totesi, että kysymys oli ollut varsin tavanomaisesta työsopimuksen päättämistä koskevasta riita-asiasta. Oikeudenkäynnissä oli selvitetty kysymystä siitä, oliko työsopimuksen päättäminen ollut laiton vai ei. Tapaukseen ei ollut liittynyt mitään sellaisia erityispiirteitä, että pääsäännön mukainen hävinneen osapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuuton. Kantajan oli siten korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:sta. KO oli epähuomiossa velvoittanut kantajan maksamaan myös yhtiön oikeudenkäyntikulujen arvonlisäveron ja sen lisäksi yhtiön nimeämien todistajien palkkiot kahteen kertaan. Vaikka kantajan valitus oli menestynyt, kumpaakaan osapuolta ei ollut kohtuullista velvoittaa korvaamaan tältä osin toisen oikeudenkäyntikuluja. Asiassa lausutuilla perusteluilla kantaja oli velvollinen korvaamaan yhtiön hovioikeuskäsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista puolet. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
26.5.2021 11.04
Oikeuskansleri: UM:n menettely tehtävän määräämistä koskevassa asiassa vaaransi kantelijan oikeuden hyvään hallintoonOikeuskanslerin mukaan ulkoministeriön menettely tehtävän määräämistä koskevassa asiassa vaaransi kantelijan oikeuden hyvään hallintoon. Oikeuskansleri edellyttää, että ministeriö ilmoittaa 15.10.2021 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tehtävään määräämismenettelyn kehittämiseksi vastaamaan nykyistä paremmin hyvän hallinnon vaatimuksiin. - Uutiset
26.5.2021 11.30
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut oikeutta yksipuolisesti alentaa työntekijän palkkaaHO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut tuotannollis-taloudellista irtisanomisperustetta. Koska palkanalennuksesta oli ilmoitettu henkilökunnalle joulun välipäivinä 2016 ja palkanalennus oli tullut voimaan jo 1.1.2017, ei irtisanomisaikaakaan ollut noudatettu. Yhtiöllä ei näin ollen ollut ollut oikeutta yksipuolisesti alentaa työntekijän palkkaa. (Vailla lainvoimaa 26.5.2021)