Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
21.1.2021 11.16
Tietoturva, tietosuoja ja muut etätyön erityiskysymykset pohdinnassa Editan webinaarissaEtätyö on etenkin koronapandemian aikana lisääntynyt huomattavasti. Etätyön tekemiseen liittyy riskejä, jotka työnantajien on syytä tunnistaa. Editan webinaarissa 19.1.2021 pohdittiin muun muassa etätyöhön liittyviä tietoturva- ja tietosuojariskejä, työnantajan vastuita, työajan määräytymistä etätyössä sekä työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Kouluttajina olivat Leena Alapuranen (OTL, tietosuojajohtaja) ja Maria Penttilä (asianajaja, varatuomari, Asianajotoimisto Roihu Oy). - Uutiset
21.1.2021 14.15
Oikeusasiamies: Poliisin nimilaattojen poistaminen virkatehtävässäKantelija arvosteli Helsingin poliisilaitoksen virkamiesten menettelyä poistaa virkapukujensa nimilaatat Helsingin - - - pidetyn - - - kokoontumisen yhteydessä. Kanteluun oli liitetty kuvia nimilaatat poistaneista poliisimiehistä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen poliisimiehen ykslöitävyysvaatimuksesta sekä nimilaatan käytöstä ylikonstaapeli A:n tietoon. Koska Helsingin poliisilaitos oli lausuntonsa perusteella hyväksynyt ylikonstaapeli A:n menettelyn, oikeusasiamies saattoi käsitykseni myös poliisilaitoksen tietoon. Oikeusasiamies myös esitti Poliisihallituksen harkittavaksi, olisiko sen antamaa määräystä tässä asiassa ilmenneen tulkinnanvaraisuuden johdosta syytä täsmentää. Oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös siihen, että Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön lausunnossa oli viitteitä siitä, että joissakin tilanteissa (muissakin kuin peite-, tarkkailu-, tiedustelu- tai juhla- yms. tilanteissa) poliisimiehen yksilöivän tunnisteen käytöstä voitaisiin kokonaan poiketa. Sikäli kuin tällaisia tilanteita on, oikeusasiamies pyysi Poliisihallitusta arvioimaan, onko lakia alemmanasteisen sääntelyn sisältö sopusoinnussa poliisilain 1 luvun 8 §:n 2 momentin ja PL 118 §:n kanssa. Mikäli mahdollisesti havaittavat ongelmat liittyvät asetuksen tasoiseen sääntelyyn, oikeusasiamies pyysi Poliisihallitusta saattamaan havaintonsa SM:n tietoon. - Uutiset
22.1.2021 7.00
Euroopan parlamentti vaatii EU-lakia, joka antaisi työntekijälle oikeuden olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella ilman kielteisiä seuraamuksiaMepit pyytävät hyväksymässään lakialoitteessa komissiota esittämään uuden EU-lain, joka sallii työtekijän olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Ehdotuksessa olisi myös vahvistettava etätyön vähimmäisvaatimukset ja selvennettävä työoloja, työaikaa ja lepoaikaa koskevat ehdot. Parlamentti hyväksyi vaatimuksen lakialoitteesta äänin 472 puolesta, 126 vastaan ja 83 tyhjää. - Uutiset
25.1.2021 11.15
Hovioikeus: Yhtiö (sivuliike) ei ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä irtisanomisesta päättäessään - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin kaikesta tuomitusta korvausvelvollisuudestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö noudattanut yhteistoimintalain mukaista menettelyä ennen kantajan työsuhteen päättämistä käymällä yhteystoimintaneuvottelut ja olivatko neuvottelut täyttäneet yhteistoimintalain vaatimukset. Kysymys oli lisäksi siitä, milloin päätös kantajan irtisanomisesta oli tehty. Asiassa oli ollut riidatonta, että yhtiöllä oli Suomessa toimivana sivuliikkeenä ollut velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain säännöksiä. HO katsoi, ettei yhtiö ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä kantajan työsuhteen irtisanomisesta päättäessään. Edellytyksiä yhteistoimintalain 62 §:ssä tarkoitetun hyvityksen määräämiselle ei ollut. Kantajan oli maksettava yhtiölle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 15 400 euroa ja kulujen korvauksena 1 290,77 euroa ja oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 9 800 euroa ja kulujen korvauksena 510 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 11.00
Hovioikeus: Kysymys oli ollut koeaikapurusta - purkaminen ei ollut johtunut jostakin epäasiallisesta perusteestaSe, oliko kyseessä koeaikapurku, purku tai esimerkiksi irtisanominen ilman irtisanomisaikaa, ratkaistiin oikeustoimen todellisen sisällön mukaisesti. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, että kysymys oli ollut koeaikapurusta. Työntekijä ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, ettei työsopimuksen purkaminen ollut liittynyt koeaikasopimuksen tarkoitukseen vaan oli johtunut jostakin epäasiallisesta perusteesta. Kun työsopimus purkamisen seurauksena päättyi välittömästi, ei työntekijällä ollut oikeutta saada irtisanomisajan palkkaa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 13.00
Apulaisoikeusasiamies: Esimies ei vastannut alaisestaan tehtyyn kanteluunKantelija arvosteli kirjoituksessaan 3.10.2019 oikeusasiamiehelle sitä, että kaupunginlakimies A ei ollut vastannut hänen valitukseensa (hallintokanteluun), joka hän oli 11.1.2019 tehnyt lakimies B:n menettelystä rakennusvalvontaa koskevassa kanteluasiassa. Kantelijan mukaan hänen kantelunsa oikeusasiamiehelle koski vain sitä, että hänen kanteluunsa lakimies B:stä ei vastattu. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3) esittämänsä näkökohdat kantelijan kirjoitukseen vastaamisesta kaupunginlakimies A:n tietoon lähettämällä hänelle jäljennöksen päätöksestään. Apulaisoikeusasiamies myös kiinnitti kaupunginlakimies A:n huomiota käsiteltäväksi tarkoitettujen asiakirjojen toimittamiseen asianmukaisesti kirjattavaksi kaupungin asianhallintajärjestelmään. - Uutiset
26.1.2021 13.37
Unionin tuomioistuin: Työnantajan käytäntö, jossa maksetaan palkanlisää vain niille vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksen vammaisuudesta työnantajan itse valitseman ajankohdan jälkeen, voi merkitä vammaisuuteen perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintääEnnakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78/EY – 2 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a ja b alakohta – ”Syrjinnän käsite” – Välitön syrjintä – Välillinen syrjintä – Vammaisuuteen perustuva syrjintä – Erilainen kohtelu vammaisten työntekijöiden ryhmän sisällä – Palkanlisän myöntäminen vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksen vammaisuudesta työnantajan valitseman ajankohdan jälkeen – Palkanlisän jättäminen myöntämättä vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksensa ennen tätä ajankohtaa - Uutiset
28.1.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Virantäytön valmistelu oli ollut virheellistä, minkä vuoksi teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan päätökset oli kumottavaAsiassa saadun selvityksen perusteella valittaja ei hänen kohdallaan tapahtuneesta kelpoisuusehtojen täyttymisen virheellisestä tulkinnasta johtuen ollut ollut mukana hakijoiden ansiovertailussa. Saadusta selvityksestä ei muutoinkaan ilmennyt, miten hakijoiden koulutusta ja työkokemusta oli hakijoita haastatteluun valittaessa ja virkavalintaa tehtäessä tosiasiallisesti vertailtu keskenään. HAO katsoi, että virantäytön valmistelu oli ollut virheellistä, minkä vuoksi teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan päätökset oli kumottava. (Ei lainvoim. 28.1.2021) - Uutiset
29.1.2021 9.42
Hovioikeus: Rehtori laiminlöi rikosilmoituksen tekemisenRehtori oli laiminlyönyt rikosilmoituksen tekemisen, vaikka hänen tietoonsa oli tullut, että koulun opettaja oli sosiaalisen median kautta käynyt seksuaalissävytteistä keskustelua 16 vuotta nuoremman oppilaan kanssa. Ään. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
29.1.2021 10.30
Seitsemän vuotta vastaajan henkilökohtaisena avustajana työskennelleen työsuhde päätettiin työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti - menettely oli ollut erittäin moitittavaaKO oli katsonut asiassa näytetyn, että vastaaja oli toiminut kantajan työnantajana. Koska kantajan työsuhteen päättämiseen ei riidattomasti ollut TSL 7:2 §:n mukaista perustetta, vastaaja oli työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt hänen työsopimuksensa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli harkinnut kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon vastaajan erittäin moitittava menettely kantajaa kohtaan, KO oli katsonut edellä mainitusta määrästä 6 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta ja 4 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajan menettämistä palkkaeduista. Vastaaja velvoitettiin antamaan kantajalle työtodistuksen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisestaHO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 11.00
Hovioikeuden tuomio nollatuntisopimuksella työskennellen lomauttamisesta ja työsuhteen päättämisestäKO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena lomautuksen ennakkoilmoituksen laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä - irtisanominen ei ollut ollut perusteetonTyönantajan edustajan kesäkuussa 2018 työntekijälle lähettämiä viestejä oli pidettävä sisällöltään sellaisina, että ne loivat syrjintäolettaman siitä, että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa perusteella. Asiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, ettei irtisanominen ollut ollut perusteeton ja että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä. Työnantaja oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuslain säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.20201) - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallastaKansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011. - Uutiset
4.2.2021 13.51
Hallituksen esitys: Työnantajan oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta laajeneeHallitus esittää, että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Lakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään 3 kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Näin huomioidaan työnantajien erilaiset tarpeet ja tilanteet, joissa työtä tehdään. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021. - Uutiset
5.2.2021 8.52
Hovioikeus: Yhtiö oli rikkonut työntarjoamisvelvoitettaan eikä työsopimuksen irtisanomiselle siten ollut asiallista ja painavaa syytäNäin ollen yhtiö oli velvoitettava suorittamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa lausutut seikat sekä yhtiön työsopimuslain vastainen menettelytapa huomioon ottaen yhtiö oli velvollinen suorittamaan kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 7 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. KO:n tuomio kumottiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 16.00
200 päivän säännön perusteella työsuhteensa päättänyt työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan irtisanomisajan palkkaanKantaja oli riidatta ollut lomautuksen alkamisen jälkeen poissa töistä yli 200 päivää ennen irtisanoutumistaan. Tätä aikaa ei ollut katkaissut pidetty vuosiloma, eikä kantaja ollut tehtyjen työtarjousten perusteella menettänyt oikeuttaan saada TSL 5 luvun 7 §:n mukaan hänelle kuuluvaa irtisanomisajan palkkaa. Kun yhtiö ei ollut maksanut irtisanomisajan palkkaa ajallaan, kantajalla oli oikeus saada myös vaatimansa odotusajan palkka. Irtisanomisajan palkan sekä odotusajan palkan määrät olivat riidattomia. Irtisanomisajan palkan osalta maksuvelvollisuus oli vahvistettava kantajan vaatimin tavoin myös valtiota vastaan. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 8.30
Työtuomioistuin: Työnantaja ei ollut voinut määrätä osittaisella hoitovapaalla olleelle työntekijälle työajan pidennystunteja ns. perälautamääräyksen perusteella sopimatta asiasta erikseen työntekijän kanssaTuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella. Osittaisesta hoitovapaasta ja sen muuttamisesta tuli työsopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuului muun muassa lyhennetyn työajan pituus. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Koska yhtiö oli toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, sen ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut asiaa liittojen välillä neuvoteltaessa ymmärtää ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen tulkintakäytännön oikaisemiseksi. Kun työnantajaliitto ei ollut toiminut näin, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
10.2.2021 7.46
ETK: Oletko lähdössä töihin Britanniaan? Ulkomaantyössä on nyt monta uutta sääntöäEU:n ja Britannian uusi kauppa- ja yhteistyösopimus tuli voimaan vuodenvaihteessa. Uutta sopimusta sovelletaan työskentelijöihin, jotka aloittavat työn Britanniassa 1. tammikuuta 2021 jälkeen. - Uutiset
10.2.2021 8.32
Tasa-arvovaltuutettu on antanut kolme lausuntoa liittyen avoimien tehtävien ilmoitteluun ja työnhakijoiden valintamenettelyynYhdessä tapauksessa yritys oli ilmoittanut työnhakupalvelussa julkaistussa ilmoituksessa hakevansa kahta myyntiedustajaa (TAS 279/2020). Ilmoituksen mukaan työnhakijan tuli olla mies. Toisessa tapauksessa Facebook-palstalla sisällöntuottajaksi haettiin mies- tai muunsukupuolista henkilöä (TAS 323/2020). Kolmannessa tapauksessa työnvälitysilmoitus kauneushoitolan ajanvaraustehtäviin oli muotoiltu sukupuolineutraalisti, mutta miespuoliselle henkilölle oli todettu puhelimitse, että toimeksiantajan toiveena oli naispuolinen työnhakija (TAS 319/2020). - Uutiset
10.2.2021 9.17
KKO: Työnantaja oli toimittanut työsopimuksen irtisanomisen TSL 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteestaTyönantaja oli 13.5.2015 saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Työnantaja oli 27.5.2015 ilmoittanut työntekijälle harkitsevansa irtisanomista ja varannut työntekijälle tilaisuuden tulla kuulluksi 1.6.2015 järjestettävässä kuulemistilaisuudessa. Työnantaja oli 2.9.2015 irtisanonut työsopimuksen sen jälkeen, kun työntekijälle varattua tilaisuutta tulla kuulluksi oli työntekijän aloitteesta siirretty kahdesti ja hän oli ilmoittanut, ettei sairauden vuoksi voisi osallistua siirrettyynkään kuulemistilaisuuteen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työnantaja oli toimittanut työsopimuksen irtisanomisen TSL 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
10.2.2021 10.00
Työtuomioistuin: Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottuTyöntekijät olivat olleet mielenilmauksena poissa työstä kahtena peräkkäisenä työpäivänä. Mielenilmaus oli alkanut muutaman päivän kuluttua työnantajan irtisanoman paikallisen palkkiopalkkasopimuksen voimassaolon päättymisestä. Mielenilmauksella oli vastustettu sopimuksen päättymiseen liittynyttä palkkojen alenemista. Ratkaisussa katsottiin, että mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä oli ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskeviin määräyksiin. - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanAsiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 11.25
Hovioikeus: Vahingonkorvausvaatimus keikkatulojen menetyksestä oli voitu hylätäKoska A:n kanne tuli hylätyksi jo sillä perusteella, ettei kanteessa väitettyä sopimusta ollut näytetty syntyneen, asiassa ei ollut tarvetta lausua muista korvausvastuun edellytyksistä eikä myöskään vaaditun korvauksen määrästä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO katsoi, ettei KO:n tuomiota ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 14.00
Työsopimus päätettiin perusteettomastiKantaja oli 25.9.2018 tehnyt yhtiön kanssa työsopimuksen. Työsuhde oli alkanut 22.10.2018. Yhtiö oli 5.7.2019 antanut kantajalle varoituksen työstä kieltäytymisestä, joka varoitus oli ollut ainoa kantajalle annettu varoitus. Yhtiö oli sittemmin 2.10.2019 irtisanonut työsuhteen päättymään 14 vuorokauden irtisanomisajalla. - Uutiset
11.2.2021 14.58
Mepit vaativat alustatalouden työntekijöille yhtäläisiä työehtoja sekä työ- ja yksityiselämän parempaa tasapainoa eriarvoisuuden ja työssäkäyvien köyhyyden poistamiseksiParlamentti hyväksyi päätöslauselman keskiviikkona (10.2.) äänin 365 puolesta, 118 vastaan ja 208 tyhjää. - Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroaHO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Koulutusjohtajan päätös lukion lehtorin virkasuhteen irtisanomisesta ei ollut lainvastainenValittajalle oli opiskelijoihin kohdistuneesta epäasiallisesta käyttäytymisestä sekä oppitunneilta myöhästymisistä, poistumisista ja poissaoloista annetuilla varoituksilla annettu viranhaltijalain 35 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla mahdollisuus korjata menettelyään. Kun otettiin huomioon valittajan toiminta näiden varoitusten jälkeen, valittajan oli katsottava menettelyllään rikkoneen ja laiminlyöneen virkasuhteeseensa olennaisesti vaikuttavia velvoitteita siten, että hänen virkasuhteensa irtisanomiseen oli ollut olosuhteita kokonaisuutena arvioiden kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy. Koulutusjohtajan päätös valittajan virkasuhteen irtisanomisesta ei ollut lainvastainen. Kaupunginhallitus oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. (Ei lainvoim. 15.2.2021) - Uutiset
18.2.2021 10.30
Työtuomioistuin: Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ollut menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisestiAsiassa oli kysymys siitä, tuliko erään Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kuluttajaoikeusneuvojana työskentelevän henkilön tehtävä sijoittaa viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen vaativuustasoon 6 vai 7. Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan kyseisen henkilön tehtävän vaativuustasoon 6. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ollut loukattu. Työtuomioistuin katsoi myös, ettei vaativuustason vahvistamisessa ollut näytetty tapahtuneen kantajan väittämää menettelyvirhettä. - Uutiset
19.2.2021 10.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettua taloudellista ja tuotannollista perusteetta irtisanomiselleTSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu irtisanomisperuste edellyttää tarjolla olevan työn vähentymistä olennaisesti ja pysyvästi. HO katsoi näytetyksi, että tarjolla ollut työ oli vähentynyt olennaisesti. Kantajan väittämä epäasiallinen syy irtisanomiselle ei ollut pelkästään hänen kertomuksellaan tullut näytetyksi. Työn vähentymisen tulee olennaisuuden lisäksi olla myös pysyvää. HO katsoi asiassa todetuin perustein jääneen näyttämättä, että tarjolla olevan työn vähentyminen oli ollut pysyvää. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 7.30
Työtuomioistuimen lausunto postikeskuksissa työskenteleviin vuokratyöntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vähimmäispalkan määrätymisestäLausuntoasiassa esitetyn selvityksen perusteella katsottiin, että postikeskuksissa tehtävä postin käsittelyyn ja lajitteluun liittyvä työ kuului jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja että käräjäoikeudessa vireillä olevan asian vastaajalla oli oikeus soveltaa mainittua työehtosopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena postikeskuksissa työskentelevien vuokratyöntekijöiden työsuhteisiin yleissitovan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta. Vielä lausunnossa katsottiin, että jakelua koskevan työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkka määräytyi työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaisesti siten, että jos työtä teetettiin työaikajärjestelmän mukaan kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 7-päiväisen jakelun mukaan. Jos työtä taas ei teetetty kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti. - Uutiset
22.2.2021 11.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut ollut objektiivisesti arvioituna hyväksyttävää syytä maksaa erilaista palkkaaKaikkia asiassa lausuttuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi kuten KO, ettei yhtiöllä ollut ollut objektiivisesti arvioituna hyväksyttävää syytä maksaa erilaista palkkaa kantajalle ja hänen myötäpuolilleen. Paikallisen lisän määrä oli tullut osaksi verrokkityöntekijöiden tehtäväkohtaista palkkaa ja se oli otettava vahingonkorvauksen määrää arvioitaessa huomioon. Asiassa lausutuilla perusteilla ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden nojalla vahingonkorvausvelvollisuus alkaa vahingon syntyhetkestä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 13.05
Työtuomioistuin hylkäsi Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteetKanteen muuttaminen - Kanteen tutkiminen - Neuvotteluvelvollisuus - Uutiset
24.2.2021 10.28
Työministeri käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudestaTyöministeri Tuula Haatainen käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvityshenkilöiksi on nimetty varatuomari, oikeustieteen maisteri Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting. Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena TEM:lle viimeistään 31. elokuuta 2021. - Uutiset
24.2.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kohtuullinen aika irtisanoa noin kolme ja puoli kuukautta – KKO:2021:9Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, onko yhtiö toimittanut työsopimuksen irtisanomisen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se oli saanut tiedon työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. Erityisesti kysymys oli siitä, mikä merkitys kohtuullisen ajan arvioinnissa on työnantajan velvollisuudella varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Aikaisemmin kohtuullisen ajan on tulkittu olevan muutamia viikkoja ja enintään 1-2 kuukautta. Aikaisempaa tulkintaa on nyt muutettava. Kohtuullinen aika on aina arvioitava yksittäistapauksittain ja se voi olla ainakin 3,5 kuukautta. - Uutiset
25.2.2021 11.00
Alustatyöntekijöiden suojelu: Komissio käynnistää työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisenKomissio käynnisti keskiviikkona (24.2.) ensimmäisen vaiheen kuulemisen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, miten työsuoritusten digitaalisten välitysalustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja voitaisiin parantaa - Uutiset
25.2.2021 12.44
Julkisasiamies: Työnantaja voi neutraliteettikäytäntönsä yhteydessä sallia työntekijöidensä käyttää pienikokoisia uskonnollisia tunnusmerkkejäJulkisasiamies Rantosin mielestä työnantaja voi neutraliteettikäytäntönsä yhteydessä sallia työntekijöidensä käyttää pienikokoisia uskonnollisia tunnusmerkkejä. - Uutiset
26.2.2021 8.00
Käräjäoikeus arvioi virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä - rikosylikonstaapeli tuomittiin 30 ps rangaistukseenHelsingin käräjäoikeus katsoi, ettei vastaajan tekoa voitu pitää vähäisenä ottaen huomioon, että toimintaa oli tehty rikoksista tuomitun henkilön lukuun ja poliisiorganisaation edun vastaisesti. Tällaisesta menettelystä syntyvää mainehaittaa poliisin työlle ei ollut pidettävä vähäisenä. Näin ollen vastaaja tuomittiin syyttäjän ensisijaisen syytteen mukaisesta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
26.2.2021 11.00
Unionin tuomioistuin arvioi vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytyksiä (Luxembourg)BUSINESSEUROPEn, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8.3.2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/18/EU liitteenä olevan vanhempainvapaata koskevan 18.6.2009 tehdyn (tarkistetun) puitesopimuksen 1 lausekkeen 1 kohtaa, 1 lausekkeen 2 kohtaa, 2 lausekkeen 1 kohtaa sekä 3 lausekkeen 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytykseksi se, että asianomainen vanhempi on työskennellyt työpaikassa vähintään 12 kuukauden yhtäjaksoisen ajanjakson ajan välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista. Nämä lausekkeet ovat sitä vastoin esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytykseksi se, että vanhemmalla on työntekijän asema lapsensa syntymä- tai adoptiohetkellä. - Uutiset
26.2.2021 14.30
Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytointia koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaanMuutokset liittyvät mm. ulkomaantehtäviin lähetettävien henkilöiden toimikausia rajaaviin perusteisiin. Lakiehdotus on nyt lausuntokierroksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. syyskuuta 2021. - Uutiset
1.3.2021 9.00
Tutkimus: Pystytäänkö ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoja valvomaan tehokkaasti?Julkisjohtamisen professori Christoph Demmken ja yliopisto-opettaja Jari Autioniemen vertaileva tutkimus analysoi ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoihin liittyviä sääntöjä, politiikoita ja käytäntöjä EU-maissa. Tutkimuksen on tilannut Euroopan parlamentti. Euroopan unionin jäsenmailta kysyttiin, miten ne sääntelevät ja käsittelevät eturistiriitoja aina ministerien ja virkamiesten taloudellisten intressien ilmoittamisesta niin sanottuun politiikan pyöröovi-ilmiöön saakka. - Uutiset
1.3.2021 9.36
Työtuomioistuin tulkitsi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevia määräyksiäOsasairauspäiväraha - Sairausajan palkka- Sairauden uusiutuminen - Työhön palaaminen - Uutiset
1.3.2021 10.30
Työtuomioistuin: Oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsaAsiassa oli kyse siitä, oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsa. Työtuomioistuin katsoi, että sillä ei esitetyn näytön perusteella ollut edellytyksiä arvioida opettajien oikeaa suoriutumistasoa muutoin kuin toteamalla, että heidän suoriutumisensa oli kokonaisuutena selvitetty täyttäneen heille asetetut tavoitteet ja heiltä kohtuudella edellytettävän työstä suoriutumisen tason ja että heidän työstä suoriutumisessaan ei ollut ollut merkittävää kehittymistarvetta. Selvitetyksi voitiin myös katsoa, että jos arviointi olisi tehty työehtosopimuksessa sovittujen arviointikriteerien mukaisesti, opettajien henkilökohtaiset palkanosat olisivat olleet korkeammalla tasolla. Kanteessa esitetyt toissijaiset vahvistusvaatimukset hyväksyttiin. Työnantaja tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoihin. - Uutiset
1.3.2021 11.00
Hovioikeus tutki kantajan pääkäsittelyssä esittämän väitteen avoimien työpaikkojen ilmoittamatta jättämisestä aiheutuneesta vahingosta - määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleen korvausvaatimukset oli voitu hylätäKantaja oli kanteessaan toissijaisesti vaatinut työnantajan velvoittamista suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta. Kantaja oli perustellut kanteessa esittämiään vaatimuksia muun ohella sillä, että työnantaja oli TSL 2 luvun 6 §:n tarkoittamalla tavalla laiminlyönyt tiedottaa avoimista työpaikoista. Kysymys ei siten ollut HO:ssa ollut kanteen muuttamisesta, vaan jo KO:sa esitettyjen seikkojen sellaisesta uudesta oikeudellisesta luonnehdinnasta, jota OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin säännös ei rajoita. HO tutki kantajan esittämän TSL 2 luvun 6 §:n rikkomiseen perustuvan toissijaisen vahingonkorvausvaatimuksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 11.35
Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä on julkaistuSelvityshenkilöt Jukka Ahtela ja Joel Salminen näkevät, että parhaimmat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Selvityksen mukaan sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti. - Uutiset
2.3.2021 10.00
Työsopimuksen katsottiin syntyneen yhtiön ja kantajan välille - palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset hyväksyttiin vaatimusten mukaisestiVastaajayhtiön mukaan se ei ollut ollut kantajan työnantaja eikä se ollut ollut palkanmaksuvelvollinen kantajaa kohtaan. Yhtiön mukaan kanne oli osoitettu väärälle vastaajalle. KO oli katsonut asiassa kerrotuilla perusteilla, että työsopimus oli syntynyt vastaajan ja kantajan välille. KO oli hyväksynyt ammattiliiton lakimiehen tuntilaskutusperusteeksi esitetyn laskun mukaisen 220 euroa tunnilta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 11.00
Hovioikeus kielsi yhtiötä 50.000 euron sakon uhalla rekrytoimasta tai muulla tavalla hankkimasta toisen yhtiön palveluksessa olevien tai olleiden henkilöiden työpanostaHO:ssa oli riidatonta, että hakijayhtiön ja vastaajayhtiön välisen 8.8.2011 päivätyn puitesopimuksen mukaan asianosaiset olivat sopineet rekrytointikiellosta sopimuksesta tarkemmin ilmenevin tavoin ja että lainkohdan tarkoittama vaade-edellytys oli siten olemassa. Asiassa oli HO:ssa ratkaistavana, voitiinko lainkohdan tarkoittaman vaaraedellytyksen katsoa olevan käsillä. HO katsoi, ettei tapauksen olosuhteissa lainkohdan tarkoittamaa vaaraa rekrytointikiellon rikkomisesta voitu pitää varsin epätodennäköisenä. Asiassa mainituin perustein hakijayhtiön valitus hyväksyttiin turvaamistoimen osalta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kilpailukykysopimus ja osittainen hoitovapaa - TT 2021:7Kilpailukyky-sopimukseen on liittynyt työajan pidentämisen osalta monenlaisia juridisia kysymyksiä. Keskeisin niistä on koskenut sitä, voivatko sopia ja ovatko työehtosopimusosapuolet sopineet ns. edullisemmuussäännön syrjäyttämisestä. Työtuomioistuimen käsitys, joka on ilmaistu yhdessä lausunnossaan yleiselle tuomioistuimelle ja joka näkyy myös tässä ratkaisussa, on se, että työehtosopimusosapuolet voivat sopia edullisemmuussäännön syrjäyttämisestä. Yleisten tuomioistuinten kahdessa ei vielä lainvoimaisessa tuomiossa on sen sijaan tultu päinvastaiseen tulokseen. Esillä olevassa ratkaisussa työtuomioistuin tuli työsopimuslain pakottavien määräysten perusteella siihen, että työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Ratkaisu perustui siis asiasta olevaan pakottavaan erityissääntelyyn. Tämä lopputulos onkin tässä tilanteessa luonnollisesti oikein. Ratkaisusta ei siis voida päätellä, että työtuomioistuin olisi luopunut aikaisemmasta kannastaan. Sitä tässä uudessa ratkaisussa vain täsmennettiin. - Uutiset
2.3.2021 14.36
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Puolan kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset ovat omiaan rikkomaan unionin oikeuttaUnionin tuomioistuin katsoo, että Puolan kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset, joilla poistetaan sellaisiin kyseisen neuvoston päätöksiin, joilla esitetään tasavallan presidentille hakijoiden nimittämistä ylimmän tuomioistuimen tuomarinvirkoihin, kohdistuva tehokas tuomioistuinvalvonta, ovat omiaan rikkomaan unionin oikeutta. Jos rikkominen näytetään toteen, kansallisen tuomioistuimen on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla jätettävä soveltamatta tällaisia muutoksia. - Uutiset
4.3.2021 7.47
Työtuomioistuin: Liikenneopetusalan työehtosopimuksen perusteella vapunpäivä ei ollut palkallinen vapaapäivä tuntipalkkaiselle työntekijälleAuto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välinen liikenneopetusalan työehtosopimus 1.2.2017 - 31.1.2021.