Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
7.5.2020 12.15
Unionin tuomioistuin: Panaman lippua käyttäneen aluksen haaksirikon uhrit voivat nostaa Italian tuomioistuimissa vahingonkorvauskanteen niitä italialaisia laitoksia vastaan, jotka olivat luokitelleet kyseisen aluksen ja antaneet sille todistuskirjatNämä laitokset voivat vedota lainkäytölliseen koskemattomuuteen vain, jos niiden toiminta ilmentää Panaman valtion julkisen vallan käyttämistä. Panaman tasavallan lippua käyttäneen Al Salam Boccaccio ’98 -aluksen haaksirikossa vuonna 2006 Punaisellamerellä kuoli yli 1 000 ihmistä. - Uutiset
8.5.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ajo- ja lepoaikoja koskevien sääntöjen tulkinnasta Tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta 4.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 34 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että kansallinen säännöstö, jonka mukaan sellaisen ajoneuvon, jossa on digitaalinen ajopiirturi, kuljettajan on esitettävä silloin, kun ajopiirturissa ei ole automaattisia tai manuaalisia tallenteita, toissijaisena näyttönä toiminnastaan työnantajansa tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöön liittyvästä lomakkeesta tehdyn päätöksen 2007/230/EY muuttamisesta 14.12.2009 tehdyn päätöksen 2009/959/EU liitteessä olevan lomakkeen mukaisesti laatima todistus, ei kuulu siinä säädetyn kiellon soveltamisalaan. - Uutiset
11.5.2020 9.32
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Valmiuslain mukainen palkkasäännöstely ja kunta-alan vaikeat palkkaneuvottelut 2Vierashuonekirjoituksessa (4.5.2020) esiintyvä virhe perustuu siihen, että en tarkastellut vuoden 2011 valmiuslain 92 §:n (Palkkasäännöstely) osalta tässä säännöksessä lain 3 §:n 1 ja 2 kohtiin olevan viittauksen merkitystä. - Uutiset
11.5.2020 11.53
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander: Viranomaisten kohtaamaa väkivaltaa ei ole mahdollista ennustaa yhteiskunnallisissa olosuhteissa tapahtuvilla muutoksillaSuomea pidetään turvallisena valtiona, jossa rikollisuus on monen muun maan tavoin vähentynyt viime vuosikymmeninä. Samanaikaisesti hyvinvointiyhteiskunnassamme vahvaa luottamusta nauttivien virallistahojen eli esimerkiksi poliisi- ja pelastusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoiden kohtaama väkivalta, sillä uhkailu ja maalittaminen on kuitenkin 2000-luvulla lisääntynyt. Yleensä väkivallan motiivina on välttää poliisin kiinniotto. On kuitenkin viitteitä siitä, että poliisia ei enää välttämättä haluta vain lyödä tai potkia, vaan jopa vahingoittaa muilla väkivaltaisilla keinoilla. Poliisi kohtaa entistä useammin esimerkiksi teräaseella varustautuneita asiakkaita. Asiasta kirjoittavat OTT Mika Sutela ja OTT Henri Rikander Edilexin Vierashuoneessa ja artikkelissaan Lakikirjastossa. - Uutiset
11.5.2020 13.00
Hallinto-oikeus: Toimeksiantajalla ei ollut valitusoikeutta työntekijän oleskelulupaa koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys toimeksiantajan valitusoikeudesta työntekijän oleskelulupaa koskevassa asiassa. A oli hakenut työntekijän oleskelulupaa työskennelläkseen virolaisen työnantajan Y OÜ:n palveluksessa Suomessa toimivan toimeksiantajan X Oy:n työkohteissa. Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös oli ollut kielteinen, eikä Maahanmuuttovirasto ollut myöntänyt A:lle oleskelulupaa. X Oy oli valittanut asiassa hallinto-oikeuteen. Valitus jätettiin tutkimatta. (Ei lainvoim. 11.5.2020) - Uutiset
11.5.2020 14.35
Työneuvosto antoi STTK:lle lausunnon työaikalain (872/2019) eräiden säännösten tulkinnastaTyöneuvosto katsoi, että sovittaessa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta ei ole mahdollista poiketa työaikalaissa säädetystä viikoittaisesta työajasta. Poikkeuksellista säännöllistä työaikaa koskevassa työvuoroluettelossa lepoajan on lähtökohtaisesti seurattava välittömästi suunniteltua työvuoroa. Työvuoron jatkuessa poikkeuksellisesti suunniteltua pidempään on korvaava lepoaika järjestettävä heti suunniteltua työvuoroa seuranneen työn päätyttyä. Työaikalain 25 §:n 4 momentin säännös korvaavasta lepoajasta tulee sovellettavaksi myös silloin, kun on kysymys työaikalain 34 §:n 4 momentin ja 39 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella järjestetystä poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta. Valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan sopia niiden työn järjestelyistä johtuvien painavien syiden sisällöstä, joiden täyttyessä korvaavan lepoajan antamisen ajankohtaa voidaan siirtää (Ään. tältä osin). - Uutiset
12.5.2020 11.30
Seppo Koskinen: Lomautuksen muutostilanteet ja koronaKoronapandemia on aiheuttanut monia vaikeasti ennakoitavia tilanteita työnantajan harkitessa ja toteuttaessa lomauttamisia. Välttämättä kaikki nopeasti suoritetut lomauttamispäätökset eivät ole olleet onnistuneita. Tästä syystä työnantajat ovat voineet joutua miettimään joko kokonaisuudessaan tai ainakin osittain lomautuksen peruuttamisia, siirtämisiä, keskeyttämisiä ja lakkauttamisia. Valitettavasti työsopimuslaissa ei ole näitä tilanteita koskevia määräyksiä ja siksi tiedon löytäminen oikeasta toimintatavasta saattaa olla monelle työnantajalle hankalaa. Myös lomautuksen muuttamisesta irtisanomiseksi on työsopimuslaissa vain vähän säännöksiä. - Uutiset
12.5.2020 12.31
Hallitus esittää: Työnantajan mahdollisuutta poiketa väliaikaisesti työaikaa, vuosilomaa ja irtisanomisaikoja koskevista säännöksistä jatketaan terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessaValtioneuvosto esittää, että valmiuslain nojalla annettua asetusta työaikaa, vuosilomia ja työntekijän noudatettavaa irtisanomisaikaa koskevista poikkeusjärjestelyistä jatketaan 30. kesäkuuta 2020 asti. Tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa pystytään reagoimaan paremmin virusepidemiasta aiheutuvaan akuuttiin henkilöstövajaukseen - Uutiset
13.5.2020 9.28
KHO: Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta tehty hakemus oli voitu hylätä ja kliininen harjoittelu määrätä keskeytettäväksiKoska A ei ollut suorittanut vaadittuja lisäopintoja, Evira oli jo tällä perusteella voinut hylätä hakemuksen eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 5 §:n nojalla. Koska A:n tiedoissa ja taidoissa oli jo etukäteen arvioituna sellaisia puutteita, joiden perusteella oikeus eläinlääkärinammatin harjoittamiseen voitaisiin poistaa tai sitä rajoittaa, Evira oli voinut hylätä hakemuksen myös mainitun lain 6 §:n nojalla. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiassa antaman lausunnon mukaan jo A:n osallistuminen kliinisten taitojen kokeeseen aiheutti vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle. KHO katsoi, että Evira oli samalla voinut määrätä A:n kliinisen harjoittelun keskeytettäväksi. - Uutiset
14.5.2020 7.30
Rajaliikennettä avataan hallitusti ja asteittain 14. toukokuuta alkaen – ohjeita Suomeen saapuville matkustajille ja työntekijöilleValtioneuvoston hybridistrategian mukaisesti Suomi aloittaa rajoitustoimien hallitun purkamisen. Rajaliikenteen rajoituksia ja suosituksia puretaan asteittain 14. toukokuuta kello 00.00 alkaen toistaiseksi. Turvavälejä ja hygieniaohjeita on noudatettava edelleen. - Uutiset
14.5.2020 8.00
Työtuomioistuin arvioi oliko työnantaja voinut pitää työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä palkattomalle vapaalle lähteäkseen lomamatkalle YhdysvaltoihinTyönantaja oli ilmoittanut työntekijälle tämän työsopimuksen purkautumisesta luvattoman poissaolon vuoksi. Tuomiossa katsottiin näytetyksi, että työntekijä oli sopinut palkattomasta vapaasta työnantajansa kanssa. Työnantaja oli ilmoittanut palkattoman vapaan peruutetuksi kaksi päivää ennen loman alkamista, minkä ei katsottu olleen vallitsevissa olosuhteissa työntekijän kannalta kohtuullista. Työntekijällä oli siten ollut pätevä syy poissaololleen eikä työnantajalla ollut perustetta pitää hänen työsopimustaan purkautuneena. Sen sijaan näytetyksi ei tullut, että työntekijä olisi työsuojeluvaltuutetun asemansa vuoksi asetettu purkuperusteita arvioitaessa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden. Työnantaja velvoitettiin maksamaan irtisanomisajan palkka ja korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asian kokonaisarvioinnin kannalta tarpeellinen selvitys oli ollut työnantajaliiton saatavissa vasta oikeudenkäynnin yhteydessä työtuomioistuimessa. Työnantajaliiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan asiassa. - Uutiset
14.5.2020 14.03
Työmarkkinakeskusjärjestöt sopuun lomautuksista ja työttömyysturvastaEK, KT, SAK, Akava ja STTK esittävät maan hallitukselle, että koronakriisin vuoksi työlainsäädännön ja sosiaaliturvan väliaikaisia muutoksia jatketaan vuoden loppuun asti. - Uutiset
14.5.2020 15.14
Hovioikeuden ratkaisu työriidan oikeudenkäyntikuluistaHO katsoi, että työntekijän velvoittaminen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut vaatimusten mukaisesti KO:ssa ei ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. Työntekijä ei kuitenkaan ollut velvollinen korvaamaan yhtiölle sen oikeudenkäyntikuluihin sisällytettyä arvonlisäveroa. HO:ssa A:n avustaja asianajaja AA oli vaatinut palkkiota valmistautumisesta 21,9 tunnilta. HO totesi, ettei asiassa ollut kysymys vaikeaselkoisesta tai laajasta asiasta. Työntekijänn puolesta oli vedottu samoihin seikkoihin kuin KO:ssa. HO katsoi edellä mainittuun viitaten, että asian laatuun ja laajuuteen nähden työntekijänn avustajan palkkiovaatimus oli liiallinen asian valmisteluun käytetyn ajan osalta, vaikka avustaja oli vaihtunut HO:n valmistelun aikana ja vaikka avustaja oli hakenut ja saanut määräajan pidennystä valittamiselle. Kohtuullisena ajankäyttönä tältä osin oli pidettävä yhdeksää tuntia. Tulkin palkkio maksettiin vaaditun mukaisena. Jälkitoimen osalta palkkio maksettiin vaaditun mukaisesti yhdeltä tunnilta. (Vailla lainvoimaa 14.5.2020) - Uutiset
15.5.2020 10.22
KKO: Kunnallisen liikelaitoksen palveluksesta ennen liikkeen luovutusta perusteettomasti irtisanottu viranhaltija ei ollut siirtynyt luovutuksensaajan palvelukseen työsuhteeseenKunnallisen liikelaitoksen X palveluksessa virkasuhteessa ollut A oli irtisanottu ja irtisanomisaika oli päättynyt. Liikelaitoksen henkilöstö oli 1.1.2014 tapahtuneen liikkeen luovutuksen myötä siirtynyt perustetun X Oy:n palvelukseen. KHO oli noin kolme vuotta myöhemmin antamallaan päätöksellä katsonut, että irtisanominen oli ollut perusteeton. Kysymys sen arvioimisesta oliko A:n ja X Oy:n välille syntynyt työsuhde 1.1.2014 alkaen ja oliko A:lla oikeus saada yhtiöltä palkkaa sanotusta ajankohdasta lukien. KKO katsoi toisin kuin HO, ettei asiassa ollut edellytyksiä hyväksyä A:n vahvistusvaatimusta, jonka mukaan osapuolten välille oli 1.1.2014 alkaen syntynyt työsuhde. Siten ei myöskään ollut perusteita A:n vaatimalla tavalla vahvistaa, että hänellä oli mainitusta ajankohdasta lukien oikeus saada palkkaa yhtiöltä. - Uutiset
19.5.2020 8.30
Tasa-arvovaltuutettu: Raskaussyrjintäepäily rekrytoinnissaHenkilö A:ta oltiin rekrytoimassa yritykseen X, minkä vuoksi A ja yrityksen edustaja olivat keskustelleet työtarjouksesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Keskustelun yhteydessä A kertoi myös raskaudestaan. A epäili tulleensa syrjityksi rekrytoinnissa raskautensa vuoksi, koska raskaudesta kertomisen jälkeen työtarjousta ei tehtykään, vaan yritys ilmoitti jatkavansa uusien hakijoiden etsimistä. Yritys X käytti rekrytoinnissa apunaan rekrytointiyritys Y:tä, joka oli myös tietoinen työtarjouksesta. - Uutiset
19.5.2020 12.30
Tasa-arvovaltuutettu: Ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajien työajan pidentäminenTasa-arvovaltuutettua pyydettiin arvioimaan, onko tasa-arvolain vastaista, että naisvaltaisen ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajien työajasta on sovittu kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) eri tavalla kuin miesvaltaisten rakennustarkastajien ja ympäristötarkastajien työajasta. Yhteydenoton mukaan tarkastajien tehtävät ovat työnkuvaltaan samankaltaisia ja toiminnan laatu ja luonne ovat täysin identtiset. - Uutiset
20.5.2020 12.00
Ulosotossa on kiinnitettävä tarkkuutta velallisen pankkitilillä olevien varojen luonteen selvittämiseen ennen niiden arviointia velallisen palkkatuloksiEduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyssä kanteluasiassa kysymys oli varsin samanlaisesta tilanteesta, kuin asiassa EOAK/1994/2016. Kihlakunnanvouti y:n lausunnon mukaan tuossa asiassa annetun ratkaisun johdosta kihlakunnanulosottomiehiä on kehotettu kiinnittämään huomiota menettelyyn palkan ulosmittauksessa erityisesti tilanteissa, joissa pankkitilin tilitapahtumien perusteella maksajan suoritukset eivät ole säännöllisiä ja toistuvia. Selvityksen perusteella tässä tapauksessa ei ollut ollut kysymys säännöllisistä tai toistuvista suorituksista, vaan yritykseltä kantelijan pankkitilille tulleesta yksittäisestä maksusta. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun mukaan nyt kysymyksessä olevaa asiaa oli arvioitava vastaavasti kuin mitä asiassa EOAK/1994/2016 on tehty. Ottaen huomioon erityisesti ulosoton virallistoimintoisuus, arviointiin ei vaikuttanut se, että kantelijalla olisi ulosoton ennakkoilmoituksen perusteella ollut mahdollisuus olla yhteydessä ulosottoon kysymyksessä olevan pankkitililleen tulleen maksun selvittämiseksi. Kihlakunnanulosottomies x:n menettely asian selvittämisessä ei ollut täyttänyt ulosoton asianmukaisuuden vaatimusta. - Uutiset
20.5.2020 13.00
Hallitus esittää työntekijöiden lähettämisestä annettuun lakiin muutoksiaHallitus esittää työntekijöiden lähettämisestä annettuun lakiin muutoksia, jotka edistävät lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työehdoissa kansallisten työntekijöiden kanssa ja yritysten tasavertaista kilpailua. Kansalliseen lakiin esitettävillä muutoksilla toimeenpantaisiin EU-lainsäädäntöön tehdyt muutokset. Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 30. heinäkuuta 2020, johon mennessä muutosdirektiivi on pantava täytäntöön. Lähettämisen ennakkoilmoitusta koskevat muutokset tulisivat voimaan teknisten uudistusten jälkeen 1. lokakuuta 2021. - Uutiset
22.5.2020 9.10
Asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiselle taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ei ollutIrtisanomisen taustalla oli ollut taloudellisten ja tuotannollisten seikkojen lisäksi työntekijän henkilöön liittyviä perusteita, minkä vuoksi kantajan osalta oli päädytty irtisanomiseen yhtiössä muutoin yleisesti käytössä olleiden lomautusten sijasta. KO oli katsonut, ettei vastaajayhtiöllä ollut asiassa mainituilla perusteilla ollut asiallista ja painavaa syytä kantajan työsopimuksen irtisanomiselle. Koska irtisanomisperustetta ei ollut ollut, merkitystä ei ollut sillä, että yhtiö oli tarjonnut kantajalle työsuhteen päätyttyä uutta työsopimusta TSL 6 luvun 6 §:n perusteella ja että kantaja oli siitä kieltäytynyt. Rakennusyhtiö haki muutosta KO:n tuomioon. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 9.49
Oliko henkilökohtaisen avustajan työsuhde päätetty perusteettomasti vai oliko työsuhteen päättämisestä sovittu yhdessäKO:ssa oli jäänyt näyttämättä, että työsuhde olisi päättynyt osapuolten yhteisestä vapaasta tahdosta heti ilman irtisanomisaikaa. Näin ollen työnantajan oli katsottava purkaneen työntekijän työsopimuksen. Ajoittainen tiuskiminen, erimielisyydet, anastusepäilyt tai loman pyytäminen eivät asiassa selostettujen oikeusohjeiden ja oikeuskirjallisuudessa esitetyn perusteella riittäneet osoittamaan, että kysymys olisi ollut sellaisesta työntekijästä johtuvasta luottamuspulasta, jonka perusteella työsopimus olisi voitu päättää. KO:n tuomiosta valittanut työnantaja ilmoitti HO:lle osapuolten sopineen asian. - Uutiset
25.5.2020 12.30
Raskaassa liikenteessä palataan normaaleihin ajo- ja lepoaikoihin 1. kesäkuutaKoronatilanteen takia tehdyt raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikojen poikkeukset päättyvät. Normaaleihin ajo- ja lepoaikoihin palataan 1.6.2020. - Uutiset
26.5.2020 13.00
Oikeusasiamies: Kantelun tutkinta, kun sen kohde ei enää viranomaisen palveluksessaOikeusasiamies katsoo, että hallintolain 53 c §:ää (Hallintokantelun johdosta annettava hallinnollinen ohjaus) sovelletaan myös poliisilaitoksen palveluksesta pois siirtyneeseen henkilöön. Tämä vastaa myös vakiintunutta oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytäntöä. Oikeusasiamies saattoi Oulun poliisilaitoksen tietoon asiassa esittämänsä käsityksen sen virheellisestä menettelystä. Koska päätöksellä on oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan myös yleisempää merkitystä poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa, hän lähetti päätöksensä tiedoksi Poliisihallitukselle, ja pyysi sitä antamaan tiedon päätöksestä myös muille poliisilaitoksille ja KRP:lle. - Uutiset
26.5.2020 14.16
Sisäministeriö asetti työryhmän maalittamisen vastaisten toimien tehostamiseksiMaalittaminen on lisääntynyt viime vuosien aikana. Maalittamisen kohteena ovat poliisit, syyttäjät, tuomarit, tutkijat, toimittajat, etnisten vähemmistöjen edustajat ja heitä puolustavat henkilöt. Myös tavalliset ihmiset voivat joutua maalittamisen kohteeksi. Työryhmän tavoitteena on luoda tilannekuva maalittamisesta ja sen laajuudesta sekä tarkastella sitä, miten viranomaiset voisivat tehokkaammin torjua maalittamista ja parantaa uhrin oikeusturvaa. Nyt asetetussa työryhmässä on edustus sisäministeriön lisäksi oikeusministeriöstä, Poliisihallituksesta, Keskusrikospoliisista ja Helsingin poliisilaitokselta. Työryhmän toimikausi on 1.6.2020–31.12.2020. - Uutiset
27.5.2020 11.28
Virkamiestyöryhmän mietintö eduskunnan etätyöstä poikkeuksellisissa oloissa valmistuiEduskunta voisi poikkeusoloissa ja niihin rinnastuvissa erityisissä oloissa päättää mahdollisuudesta toimittaa äänestykset täysistunnossa etä-äänestyksinä ja valiokuntien mahdollisuudesta kokoontua etäkokouksiin. Muutosten kaavaillaan tulevan voimaan eduskunnan kevätistuntokaudella 2020 ja olemaan voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. - Uutiset
28.5.2020 10.44
Hovioikeus ei lieventänyt kirjanpitäjälle 480 000 euron kavalluksesta tuomittua 2 vuoden 5 kuukauden vankeusrangaistustaTunnustamisen merkitys rangaistuksen mittaamiseen oli hyvin vähäinen, eikä KO:n tuomitsema rangaistus ollut tähän nähden liian ankara. Vastaajan mainitsemien henkilökohtaisten olojen perusteella vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus ei myöskään jotanut kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 11.30
Oliko tilalla tehty rakennus-ja maalaustyö tehty työsuhteessa tuntipalkalla vai oliko sovittu kiinteästä urakkahinnastaKO oli katsonut selvitetyksi, että molemmat kantajat olivat olleet sovitun mukaisesti työsuhteessa. Näytetyksi oli katsottu, että A:n osalta tuntipalkaksi oli sovittu 24 euroa ja B:n osalta 22 euroa ja palkka oli sovittu maksettavaksi työn valmistuttua. Kiinteästä urakkahinnasta ei ollut sovittu, vaan kysymys oli ollut vain arviosta koskien talon maalausta. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 16.00
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. joulukuuta 2020 astiValtioneuvosto antoi torstaina (28.5.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 29. toukokuuta 2020. - Uutiset
1.6.2020 13.39
Apulaisoikeusasiamies: Työsuojeluhallinnon ohje ajopiirturin käyttövelvollisuudestaApulaisoikeusasiamies katsoi, ettei työsuojeluhallinto ollut käyttänyt riittävän selkeää ja ymmärrettävää kieltä julkaistessaan kantelussa mainitun tiedon ajopiirturin käyttövelvollisuudesta työsuojeluhallinnon verkkosivuille. Koska kantelussa mainittu teksti on poistettu työsuojeluhallinnon verkkosivuilta, ja koska PSAVI on ilmoittanut, että koko verkkopalvelun sisältö tarkistetaan vuoden 2020 aikana, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä, että saattaa asiassa esittämänsä käsityksen STM:n tietoon. - Uutiset
2.6.2020 11.34
Apulaisoikeusasiamies: Muutoksenhakuohjausta koskeva virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiinTapauksessa HO:n ratkaisuun oli erehdyksessä jäänyt hovioikeuksissa yleisemmin käytössä oleva muutoksenhakuohjaus, vaikka HO:n ratkaisuun ei tässä poikkeustapauksessa saanut KKO:n hakea muutosta. Koska HO:n ratkaisua ei ollut tehty esittelystä eikä siihen ollut osallistunut kuin yksi HO:n jäsen, oikean muutoksenhakuohjauksen valinta oli käytännössä jäänyt yhden henkilön huolellisuuden varaan. Vaikka hovioikeudenneuvoksen virhe oli sinänsä ollut selvä ja vaikka se oli liittynyt oikeudelliseen ratkaisutoimintaan eli hovioikeudenneuvoksen tehtävien ydinalueeseen, kysymys oli kuitenkin vain satunnaisesta huolimattomuudesta johtuneesta erehdyksestä. Virhe ei antanut aihetta hovioikeudenneuvokseen kohdistuviin toimenpiteisiin. - Uutiset
3.6.2020 14.39
Komissio käynnisti työmarkkinaosapuolten toisen vaiheen kuulemisen kohtuullisesta vähimmäispalkastaKomissio käynnisti keskiviikkona (3.6.) ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen EU-tason toisen vaiheen kuulemisen siitä, miten voitaisiin varmistaa kohtuullinen vähimmäispalkka kaikille työntekijöille Euroopan unionissa. Tämä on jatkoa 14.1.–25.2.2020 järjestetylle ensimmäiselle kuulemiskierrokselle, johon komissio sai vastauksia 23:lta EU-tason työmarkkinaosapuolelta. - Uutiset
4.6.2020 11.50
Seppo Koskinen: Koronatestit työpaikalla 2Mitä seuraamuksia työnantaja voi asettaa, jos työntekijä ei suostu koronatestiin? Mitä työnantaja saa tehdä palkanmaksun suhteen, jos testiin ei suostu? Millä perustein työnantajalla on oikeus edellyttää testiä? Voidaanko kaikkien testaamista vaatia? Voidaanko vain sanoa, että kaikkien on suostuttava testiin? - Uutiset
5.6.2020 13.11
Hallitus esittää jatkoa toimille, joilla on tuotu turvaa ja joustoa työmarkkinoille korona-aikanaToimet koskevat lomauttamista ja yhteistoimintamenettelyä, lomautettujen ja yrittäjien oikeutta työttömyysetuuteen sekä starttirahaa. Hallitus pitää tarpeellisena jatkaa toimia vuoden 2020 loppuun. - Uutiset
8.6.2020 8.56
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työaikadirektiivin tulkinnasta - palkalliset erityisvapaat, joiden perusteella työntekijä voi olla poissa työstä huolehtiakseen tietyistä tarpeista ja velvoitteistaTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 5 (viikottainen lepoaika) ja 7 artiklaa (vuosiloma) on tulkittava siten, että niitä ei sovelleta kansalliseen säännöstöön, jonka mukaan työntekijät eivät voi käyttää kyseisessä säännöstössä säädettyjä erityisvapaita päivinä, joina kyseisten työntekijöiden on työskenneltävä, jos ne tarpeet ja velvoitteet, joihin näillä erityisvapailla vastataan, osuvat kyseisissä artikloissa tarkoitettujen viikoittaisten lepoaikojen tai palkallisen vuosiloman ajalle. - Uutiset
8.6.2020 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut arvioida työsopimusehdon mitättömyyttä viran puolestaOikeuskirjallisuudessa on todettu, että lähtökohtaisesti työsopimustasoiset sopimukset, joilla vähennetään työntekijälle kuuluvia oikeuksia, ovat mitättömiä, ellei laista tai työehtosopimuksesta muuta johdu. Tuomioistuimen tulee huomioida pakottavuus viran puolesta. (Koskinen - Valkonen: Kokonaispalkkasopimukset oikeuskäytännössä, Edilex 2015, s. 6) Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuomioistuin voi viran puolesta puuttua sopimuksen mitättömyyteen, vaikka riidan osapuoli ei olisi kyseiseen perusteeseen vedonnut (THO 15.8.2008 S 07/973). KO oli siten voinut arvioida sopimusehdon mitättömyyttä viran puolesta, vaikka kantaja ei ollut tähän vedonnut. Asiassa ei ollut ilmennyt aihetta arvioida sopimusehdon mitättömyyttä toisin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
9.6.2020 12.33
Hovioikeus: Oliko kysymys työsuhteesta ja oliko saatava joka tapauksessa vanhentunut?A:n valituksen johdosta asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko VB hyväksynyt ja sitoutunut maksamaan A:n saatavan ja oliko saatavan erääntymisestä sovittu siten, että se maksetaan vasta VB:n kuoleman jälkeen. Hovioikeus katsoi, että asiassa oli kuitenkin perusteltua ensin arvioida, oliko A:n saatava joka tapauksessa työsopimuslain nojalla rauennut tai velan vanhentumisesta annetun lain (vanhentumislaki) nojalla vanhentunut, jos VB:n katsottaisiin hyväksyneen A:n saatavan A:n väittämällä tavalla siten, että velka maksetaan vasta VB:n kuoltua. Käräjäoikeus oli katsonut, että A:n saatava oli pääosin työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin nojalla vanhentunut. Lisäksi käräjäoikeus oli katsonut jääneen näyttämättä, että VB olisi hyväksynyt A:n saatavan ja että saatava olisi erääntynyt vasta VB:n kuoleman jälkeen. Mainituin perustein käräjäoikeus oli hylännyt A:n kanteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
10.6.2020 11.19
Maalausliike palkkasi toimialueellaan useita työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei maalaus- ja tasoitetyöntekijän työsuhteen päättämiselle ollut asiallista irtisanomisperustettaHO:ssa pohdittiin mm. yleisen tuomioistuimen toimivaltaa, sovintosopimuksen sitovuutta, kantajan palkkaryhmää, hyvitysvaatimusta, sunnuntai- ja ylitöitä, työn vähentymistä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta. KO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin kanne oli hylätty ja kantaja oli velvoitettu korvaamaan maalausliikkeelle oikeudenkäyntikuluja. Maalausliike velvoitettiin suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon, että työsuhteen päättämisessä oli ollut kantajaa työntekijänä loukkaavia piirteitä, määrä oli viideltä kuukaudelta korvausta aineettomasta vahingosta ja viideltä kuukaudelta korvausta menetetyistä palkkaeduista. Tuomio oli erimielinen. (Ks. KKO:2022:17: Työehtosopimuksessa sovittua alueellista rajoitusta ei otettu huomioon arvioitaessa, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
11.6.2020 11.27
Sesonkityöntekijän työsopimusta ei voinut purkaa koeaikapurkuna, koska koeaika ei ollut työsopimuksen purkamisen aikana enää osapuolia sitovasti voimassa - työnantajalla ei olisi ollut oikeutta purkamisen sijasta myöskään irtisanoa määräaikaista työsopimustaKoeaikaehdosta ei ollut voinut sopia pätevästi enää toisessa työsopimuksessa. Koska koeaika ei ollut työsopimuksen purkamisen aikana enää osapuolia sitovasti voimassa, työsopimusta ei voinut koeaikapurkuna purkaa. Kantajan työsopimuksissa ei ollut nimenomaista ehtoa, jonka mukaan sopimus olisi ollut irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tämän vuoksi KO oli katsonut, etteivät asianosaiset olleet sopineet määräaikaisen työsopimuksen irtisanomismahdollisuudesta. Näin ollen irtisanomismahdollisuus oli olemassa kyseisessä työsuhteessa vain TSL 7 luvun 5, 7 ja 8 §:n mukaisissa tilanteissa, joista ei nyt ollut kysymys. Mainituilla perusteilla työnantajalla ei olisi ollut oikeutta purkamisen sijasta irtisanoa kantajan määräaikaista työsopimusta. Tarvetta lausua siitä, olisiko työsuhteen irtisanomiseen ollut TSL 7 luvun 1 §:n tarkoittama asiallinen ja painava syy, ei näin ollen ollut. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.6.2020) - Uutiset
11.6.2020 13.00
Työtuomioistuin: Laboratoriohoitajien varallaoloksi katsottua aikaa ei luettu työajaksiAsiassa oli arvioitavana muun ohella se, olivatko työntekijöiden työtehtävät toistuneet varallaolon aikana niin lyhyin väliajoin, että työntekijöiden oli katsottava olleen jatkuvasti sidottuja työhönsä. Tuomiossa katsottiin, että varallaolon aikana työntekijöiden työtehtävät eivät keskimääräisesti tarkasteltuna olleet toistuneet niin lyhyin väliajoin, että varallaolo olisi tällä perusteella tullut katsoa työajaksi koko kanteessa tarkoitettuna, noin vuoden mittaisena aikana. Tällä ja tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla kanne hylättiin. - Uutiset
12.6.2020 10.30
Tuotekehityslaborantin työsuhde voitiin irtisanoa työssä havaittujen puutteiden perusteellaKantaja ei ollut riittävästä perehdytyksestä huolimatta kyennyt hoitamaan työtehtäviään, vaan työsuorituksessa oli ollut vakavia puutteita. Häntä oli asiasta huomautettu ja hänelle oli annettu asianmukainen varoitus ja lisäkoulutusta. Työtehtävien asianmukainen hoitaminen ei ollut tämänkään jälkeen sujunut vaaditulla tavalla. Yhtiöllä oli ollut TSL 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettu peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Koska työsopimusta ei ollut perusteettomasti irtisanottu kantajalla ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen. Kantaja valitti KO:n tuomiosta HO:een ja riitautti näytön arvioinnin asiassa. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n tuomio jäi pysyvksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 11.00
Hovioikeus: Kaupunki oli voinut alkaa noudattaa yleistyöaikajärjestelmää terveydenhoitajien työsuhteissaTurun hovioikeus antoi torstaina (11.6.) kuusi työntekijän palkkaetuja koskevaa tuomiota. Tuomioissa katsottiin selvitetyn, että sovellettavasta työaikajärjestelmästä ei ollut keskusteltu ennen työsopimusten tekoa. Asiaa käsiteltäessä ei ollut tullut ilmi, että työsopimuksia tehtäessä ei olisi menetelty samalla tavalla. Kun työaikajärjestelmästä ei ollut käyty keskustelua työsopimusta tehtäessä, työaikajärjestelmää koskevan ehdon ei voitu katsoa vaikuttaneen työsopimusten solmimiseen sillä tavalla, että työaikajärjestelmän muutos muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöajaksi olisi vaikuttanut terveydenhoitajien työsuhteeseen olennaisesti. Kaupunki oli siten voinut alkaa noudattaa yleistyöaikajärjestelmää kantajien työsuhteessa. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 11.30
Poliisin tietojärjestelmistä arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja katsonut poliisi tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta 20 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 300 euroaAsianomistajan mukaan kyse oli ollut lukuisista toistuvista tapahtumista, tietoja oli etsitty nimenomaan lähisukulaisen asian vuoksi ja lisäksi hän epäili, että salassa pidettävää tietoa (turvakielto) oli kantautunut syytetyn lähisukulaisen tietoon. Vastaaja oli kiistänyt syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. KO oli katsonut, ettei tietojen hakeminen ollut liittynyt poliisina työskennelleen vastaajan virkatehtävien toimittamiseen. Vastaajan katsottiin rikkoneen tahallaan virkavelvollisuuttaan. Vastaajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei ollut loukattu vastaajan väittämien esitutkinnan puutteellisuuksien vuoksi. Vastaaja velvoitettiin korvamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulujen omavastuuosuuden ja oikeusapumaksun lisäksi oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneita asianosaiskuluja 686,85 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 13.22
Supossa työskennellyt tuomittiin sakkorangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta hylättiinHelsingin käräjäoikeus tuomitsi Supossa määräaikaisessa virkasuhteessa järjestelmäasiantuntijana työskennelleen vastaajan virkavelvollisuuden rikkomisesta (6.8.2015 - 14.10.2015) 40 päiväsakon rangaistukseen. Syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta (6.8.2015 - 14.10.2015) hylättiin. (Vailla lainvoimaa 12.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Virkamiesoikeudellinen jatkuvuusperiaate liikkeen luovutuksen yhteydessä – KKO:2020:35Viranomaisen irtisanoessa virkamiehen tai viranhaltijan laittomasti, virkamiesoikeudellisen jatkuvuusperiaatteen mukaan hän palaa entiseen virkasuhteeseen. Korkein oikeus käsitteli tuomiossaan KKO:2020:35 tätä periaatetta tilanteessa, jossa virkasuhteen laittomuus todettiin vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja ennen tätä päätöstä oli tapahtunut liikkeen luovutus kunnalliselta liikelaitoksesta osakeyhtiölle. Viranhaltijaa ei käsitelty liikkeen luovutuksen yhteydessä virkasuhteessa olevana. Korkein oikeus viime kädessä tosiasiallisiin olosuhteisiin perustuen katsoi, että tässä tilanteessa ei ollut syntynyt työsuhdetta kyseisen virkasuhteeseen palanneen henkilön ja uuden työnantajan välille eikä siten henkilöllä ollut myöskään oikeutta palkkaan luovutuksensaajalta. Tuomio on merkittävä sekä virkamiesoikeudellisesti että myös yleisesti liikkeen luovutuksen oikeusvaikutusten syntymisen kannalta. - Uutiset
15.6.2020 15.30
Hovioikeus: Vastaaja oli velvollinen noudattamaan ajopiirturin käyttöä koskevia säännöksiä vedenpuhdistusprosessissa syntynyneen jätteen kuljetuksessaAsiassa oli ratkaistavana ensinnäkin syyttäjän vastauksessaan esittämä vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä. Mikäli valitusta ei jätetä tutkimatta, ratkaistavana oli, oliko vastaaja menettelyllään syyllistynyt liikenteen palveluista annetun lain 267 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vastaaja ollut sakkomääräyksen tarkoittamassa ajossa vapautettu ajopiirturin käyttövelvollisuudesta sillä perusteella, että kyseessä oli ollut ajoneuvo, jota oli käytetty vesilaitoksen toiminnassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen valituksen tutkimisesta. Pääasian osalta HO hyväksyi asiassa mainitsemin lisäyksin KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen. Vastaaja oli käsillä olleissa olosuhteissa ollut velvollinen noudattamaan ajopiirturin käyttöä koskevia säännöksiä. Vastaajan valitus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen ja Vesa Ullakonoja: Varallaolojärjestelmä vaarantaa eettisesti kestävän työelämän - Esimiesten varallaolon rajanveto-ongelmiaEsimiesten työtehtäviksi on määritelty myös sellaisia tehtäviä, joita suoritetaan säännöllisen työvuoron lisäksi ajasta ja paikasta riippumatta. Esimiesten kohdalla voidaan työaikalain mukaan sopia lisä- ja ylityökorvausten sekä sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Osa esimiehen vapaa-aikana suorittamista työtehtävistä voi olla tällaisen kuukausikorvauksen kattamaa ylityötä eikä sen suorittamiseksi tarvita varallaolojärjestelyä. Näiden tehtävien suorittamiseen käytetty aika on työaikaa, jonka korvaaminen suoritetaan sovitulla kuukausikorvauksella. Esimiehenkään työaika ylityö mukaan lukien ei kuitenkaan saa ylittää työaikalain mukaan keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Varallaolojärjestelmillä ei saada kiertää työaikalain säännöksiä siitä, mikä on luettava työajaksi. - Uutiset
16.6.2020 12.25
Työtuomioistuin arvioi Ammattiliitto Pro ry:n Tallink Siljan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisen arkipyhäviikon lauantai- ja aattopäivänä tehdyn työn korvaamistaTuomiossa katsottiin, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukainen arkipyhäviikon lauantai- tai aattopäivänä tehdystä työstä annettava vapaa oli yhtiössä pitkään noudatetun käytännön mukaisesti voitu antaa paitsi kokonaisina vapaapäivinä, myös työvuoroja lyhentämällä. Yhtiössä noudatettu menettelytapa oli lisäksi vastannut luottamusmiesten aikoinaan antamaa tai hyväksymää tarkempaa ohjeistusta eikä tähän soveltamiseen ollut selvitetty reagoidun ennen riidanalaista tapausta. Pitkäaikaisen ja riidattoman soveltamiskäytännön perusteella työtuomioistuin katsoi työnantajapuolen tulkinnan vastaavan sopijapuolten yhteistä tarkoitusta. Ammattiliitto Pro ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
22.6.2020 8.17
Lainsäädännön arviointineuvosto: Kilpailukieltosopimusten nykytilan epäselvyys vaikeuttaa lainmuutoksen vaikutusten arviointiaLainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut kilpailukieltosopimuksia koskevaa hallituksen esitystä. Arviointineuvoston mukaan esityksen vaikutukset yrityksiin, työntekijöihin ja työmarkkinoihin on kuvattu hyvin. Esityksen arviointia vaikeuttaa kuitenkin nykytilan epäselvyys. - Uutiset
22.6.2020 10.23
Perhevapaalta takaisin työhönsä yrittäneelle nollatyösopimuksella työskennelleelle kuorma-autonkuljettajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja syrjinnästä - osapuolet sovintoon hovioikeudessaKoska yhtiö ei ollut asiassa mainituilla perusteilla näyttänyt, ettei kantajalle olisi ollut tarjota lainkaan työtä, oli yhtiön katsottava syrjineen kantajaa tämän sukupuolen perusteella. Kun otettiin huomioon se, mitä asiassa oli esitetty, ja työnantajan edustajan menettely ja passiivisuus kantajan yrittäessä palata perhevapailta työhönsä, oli kantajalla ollut oikeus purkaa nollatyösopimuksensa päättyväksi heti. KO oli harkinnut TSL 12 luvun 2 §:n nojalla tuomittavan korvauksen kohtuulliseksi määräksi 7 kk:n palkkaa vastaavan määrän. Kantajan kokema loukkaus huomioon ottaen KO oli harkinnut oikeaksi tehdä kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n nojalla määrättävästä korvauksesta vähennyksen, jonka määrä oli 50 prosenttia kantajalle ajalla 13.2.–16.4.2018 maksetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Ottaen huomioon, että TSL 12 luvun 2 §:n mukainen korvaus perustui tässä tapauksessa osittain myös aineettomaan vahinkoon, oli tasa-arvolain mukaisen hyvityksen kohtuullinen määrä 7.500 euroa. Asianosaisten päästyä asiassa sovintoon kantaja peruutti 5.6.2020 HO:een saapuneessa kirjelmässään KO:ssa tässä asiassa nostamansa kanteen. Yhtiö ilmoitti samana päivänä saapuneessa kirjelmässään, ettei sillä ollut asiassa vaatimuksia kantajaa kohtaan. KO:n tuomio kumottiin kanteen peruutuksen johdosta. Asia jäi sillensä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020) - Uutiset
22.6.2020 11.12
Hovioikeus: Kummallakaan työsuhteen osapuolella ei ollut oikeutta korvaukseen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestäKoska asianosaisten välinen työsopimussuhde oli heidän toimestaan molemmin puolisella purkamisella päätetty, ei kummallakaan asianosaisella ollut oikeutta TSL 6 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Työntekijä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vastaajayhtiölle irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määrättyä korvausta sekä yhtiön oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020)