Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.12.2021 16.00
Peräkkäiset määräaikaiset virkasuhteet: HAO katsoi, ettei virkasuhteen voitu katsoa päättyneen viranhaltijalain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hänestä itsestään riippumattomista syistä - hakijalla ei ollut oikeutta palkkaa vastaavaan korvaukseenAsiassa ei ollut esitetty selvitystä, jonka mukaan hakija ei olisi terveydellisistä syistä voinut toimia puhdistuspalvelualalla sellaisessa opettajan tehtävässä, jossa opettaja ei ole tekemisissä puhdistusaineiden kanssa. Tähän nähden ja kun hakija ei ollut ottanut vastaan hänelle tarjottua puhdistuspalvelualan x-opettajan tehtävää, johon hänellä oli ollut kelpoisuus, hänen virkasuhteensa ei voitu katsoa päättyneen viranhaltijalain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hänestä itsestään riippumattomista syistä. Hakijalla ei siten ollut oikeutta palkkaa vastaavaan korvaukseen. Asian näin päättyessä ei ollut tarpeen arvioida, oliko hakijan yksittäisille virkamääräyksille ollut lain mukaiset perusteet. (Ei lainvoim.20.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 8.00
Yksi yhdestä -vuosiraportti 2019–2020: yritysten sääntelytaakka keveni 490 000 eurolla vuodessaTaakan vähennys syntyi päästökauppalain sekä työsopimus- ja yhteistoimintalain muutoksista. - Uutiset
22.12.2021 10.00
Hovioikeus: Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä ei ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen - yhtiön velvoittaminen maksamaan palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9.717,21 euroa ei johtanut kohtuuttomuuteenHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä (SME ry) tullut pitää aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka oli ollut kelpoinen solmimaan työehtosopimuksia. Ensimmäisen kysymyksen ratkaisusta riippuen oli vielä arvioitava sitä, johtiko Erillisjakelu-TES:n tai viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen soveltaminen kohtuuttomuuteen. Kaikkia asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkitessaan HO katsoi, ettei SME ry:tä ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen. HO totesi vielä kuten työtuomioistuin lausunnossaan, että järjestäytymisvapauteen kuuluvat seikat ovat erillisiä siitä arvioinnista, joka koskee ammattiyhdistyksen kelpoisuutta tehdä työehtosopimus. ILO:n yleissopimuksella 98 on nimenomaisesti pyritty suojaamaan työntekijöiden järjestöjä työnantajapuolen sekaantumiselta järjestöjen perustamiseen, toimintaan tai hallintoon. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että SSM Länsi-Suomi Oy:n velvoittaminen korvaamaan kantajan palkkasaatavat olisi ollut kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
23.12.2021 10.55
Hallinto-oikeus: Virantoimituspaikalta luvatta poissa olleelle virkamiehelle oli voitu antaa varoitusTutkijan virassa toimineelle valittajalle oli annettu kirjallinen varoitus valtion virkamieslain 24 §:n nojalla. Pääesikunnan saaman asiakirjaselvityksen perusteella Maanpuolustuskorkeakoululla työskentelevä valittaja oli ollut luvatta poissa virantoimituspaikalta 29.4.2019, 4.6.2019 ja 10.6.2019 vastoin nimenomaisia työnjohdollisia määräyksiä. Valittajaa oli kuultu valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentin mukaisesti 14.8.2019. Valittajalle aiemmin koituneista virkamiesoikeudellisista seurauksista johtuen häntä oli kuultu mahdollista irtisanomista koskien. Asiaan liittyvien lieventävien tekijöiden vuoksi Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori oli 20.1.2020 kuitenkin esittänyt Pääesikunnalle, että valittajalle annetaan valtion virkamieslain 24 §:n mukainen kirjallinen varoitus. (Ei lainvoim. 22.12.2021) - Uutiset
23.12.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli perustanut tuomionsa seikkaan, johon työriidan kantaja ei ollut vedonnutKun otettiin huomioon se, että KO oli OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisesti perustanut tuomionsa seikkaan, mihin kantaja ei ollut KO:ssa vedonnut eikä kantajan sallittu vedota uusiin seikkoihin enää HO:ssa sekä se, että HO:n tutkittavana eivät olleen kantajan KO:ssa vetoamat muut kanneperusteet, joiden KO oli katsonut jääneen näyttämättä toteen, KO:n tuomio oli kumottava ja kantajan kanne hylättävä vastaajayhtiön vaatimilta osin. Kantajan korvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista hylättiin, ja vastaajayhtiö vapautettiin mainitusta korvausvelvollisuudesta. Lisäksi vastaajayhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta Työllisyysrahastolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
27.12.2021 14.52
Apulaisoikeuskansleri: Ansiovertailu virkanimitysmuistiossaApulaisoikeuskansleri saattoi johtavan aluesyyttäjän tietoon päätöksessään esittämänsä näkökohdat hakijoiden ansioiden vertailusta virkanimitysmuistiossa. - Uutiset
29.12.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021, Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeus määräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestä oikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatua olevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestä ammattiliiton toiminnasta. - Uutiset
30.12.2021 13.00
Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneille maksettiin 7 euron tuntipalkkaa - työnantajan edustaja tuomittiin kolmesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä 80 ps rangaistukseen - yhtiölle 10 000 euron yhteisösakkoHO katsoi, että työnantaja oli yhtiön edustajana syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Yhtiö tuomittiin KO:ssa selostetuin perustein yhteisösakkoon. Kohtuullinen korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli A:n osalta 3.000 euroa ja B:n sekä C:n osalta 2.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
30.12.2021 14.51
Uusi yhteistoimintalaki voimaan 1.1.2022Yhteistoimintalain uudistus tuo työpaikoille uuden jatkuvan vuoropuhelun käytännön ja parantaa vuorovaikutusta. Laki lisää myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovelletta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa. Tasavallan presidentti vahvisti lain torstaina 30.12. - Uutiset
30.12.2021 16.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetut perusteet lentoaseman turvatarkastajien lomauttamiselle (ään.)Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajille. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
3.1.2022 10.00
Hälytysajossa (181 km/t) olleen poliisiauton hallinnan vesisateessa menettänyt poliisi tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 35 ps rangaistukseenAsiassa oli riidatonta, että vastaajan kuljettama poliisiauto oli ollut hälytysajossa ja kyse oli ollut autovarkauteen liittyvästä rikosepäilystä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että hälytystehtävään olisi liittynyt hengen tai terveydenuhkaa. Tehtävälle oli myös ollut matkalla useampia partioita. Videotallenteen perusteella poliisiauton oma nopeus juuri ennen tieltä suistumista oli ollut 181 kilometriä tunnissa eli varmuusvähennys huomioiden 178 kilometriä tunnissa. Kyseistä nopeutta oli käsillä olleissa ajo- ja sääolosuhteissa sekä kyseessä olleen hälytystehtävän laatuun nähden pidettävä selvästi ylimitoitettuna. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja muut vaatimukset hylätään tai että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta taikka rangaistusta ainakin alennetaan. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Käräjäoikeus peruutti AKT:n tukityötaistelua koskevan väliaikaisen turvaamistoimipäätöksenAsiassa Keitele Forest Oy, Keitele Wood Products Oy, Keitele Timber Oy ja Keitele Energy Oy (jäljempänä hakijat) olivat vaatineet, että käräjäoikeus: 1. velvoittaa 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT) lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa; ja 2. myöntää mainitun turvaamistoimen väliaikaisena AKT:ta kuulematta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oli vuorostaan vaatinut, että käräjäoikeus peruuttaa 21.12.2021 asettamansa väliaikaisen turvaamistoimen ja sakon uhan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella hakijaa kuulematta välittömästi ja ilmoittaa ulosottoviranomaiselle 21.12.2021 asetetun väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanon kiellosta. Käräjäoikeus 31.12.2021 antamallaan päätöksellä ratkaisunumero 1001 2861 peruutti 21.12.2021 tässä asiassa antamansa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen. - Uutiset
4.1.2022 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi työsuhteeseen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvat vaatimukset - kysymys oli ollut pikemminkin naapurinavusta kuin työsuhteessa tehdystä työstäKantaja kanne oli perustunut väitteeseen, että hän oli 22.4.2018 alkaen työskennellyt kuuden kuukauden ajan jokaisena päivänä keskimäärin kymmenen tuntia päivässä varastomiehenä vastaajayhtiön palveluksessa. Hän oli väittänyt saaneensa käteisenä palkkaa noin 400 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa tämä oli mahdollista siksi, että hän ei ulkomaalaissyntyisenä ja suomea osaamattomana pystynyt valvomaan etujaan ja oikeuksiaan. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11.999,12 euroa (sis. alv 2.241,12 euroa) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
5.1.2022 13.30
AVI: Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessaHO ei muuttanut KO:n parturialan yrittäjälle antamaa 70 päiväsakon rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. HO:sa esitetty uusi todistelu ei kumonnut KO:n tuomion perusteena olevaa näyttöä työntekijän pitkistä työpäivistä ja saamatta jääneestä palkasta. (Vailla lainvoimaa 5.1.2021) - Uutiset
7.1.2022 8.12
EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketti tuo muutoksia Suomen lainsäädäntöön helmikuun 2022 alustaHallitus esittää EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin edellyttämien lakimuutosten vahvistamista. Liikkuvuuspaketin sosiaali- ja markkinasäännösten kansallinen täytäntöönpano tuo muutoksia liikennepalvelulakiin ja eräisiin muihin siihen liittyviin lakeihin. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 14. tammikuuta 2022, ja ne tulisivat voimaan 1. helmikuuta 2022. - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
11.1.2022 14.31
Siirtolaisuusinstituutin selvitys tukee ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemistä nostamalla esiin kehittämistarpeita viranomaistyössäUlkomaisen työvoiman hyväksikäytön ennakoidaan Suomessa lisääntyvän, kun työvoiman maahanmuutto kasvaa. Ongelmien ehkäiseminen edellyttää lisää tietoa hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä ja nykyistä laajempaa panostusta viranomaisten resursseihin ja yhteistyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi keväällä 2021 Siirtolaisuusinstituutilta selvityksen viranomaistyön tuen tarpeista ja tietokatveista ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä. Nyt valmistunut selvitys tukee erityisesti 1.10.2021 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen (554/2021) toimeenpanemista Maahanmuuttovirastossa. - Uutiset
11.1.2022 15.30
Hallinto-oikeus: Määräaikaisen luokanopettajan virkasuhde oli voitu purkaa koeajallaHAO arvioi, että muun selvityksen lisäksi valittajan itsensäkin HAO:ssa esittämä viittasi siihen, että hänellä oli ollut opettajan työssään huomattavia ongelmia ala-asteikäisten oppilaidensa kanssa. HAO katsoi, että valittajan määräaikaisen virkasuhteen purkamiselle esitetty syy oli ollut koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukainen ja riittävä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että rehtori tai opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta olisivat asiaa käsitellessään valittajan esittämin tavoin syrjineet häntä hänen henkilöönsä liittyvistä syistä tai että koeaikapurku olisi muutoinkaan perustunut epäasiallisiin syihin. Viranhaltijalain 35 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Kyseinen säännös ei koske koeaikapurkua, joten se ei tullut tässä asiassa sovellettavaksi. Koulun rehtorin päätös valittajan määräaikaisen virkasuhteen purkamisesta koeaikana ei ollut ollut valittajan HAO:ssa esittämillä perusteilla lainvastainen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. Näin ollen valitus oli hylättävä. (Ei lainvoim. 11.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 11.50
Vierashuoneessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Onko etätyötä olemassa?Korona on ajanut monet pois tavanomaiselta työntekemispaikalta. Lehdet ovat pullollaan etätyöohjeita. Mutta mitä etätyö on? Onko etätöitä olemassakaan? - Uutiset
12.1.2022 13.22
Työryhmä valmistelee lakiehdotusta valtion henkilöstön työtapaturmasuojan laajentamiseksi etätyössäTyötapaturmasuojaa on tarkoitus laajentaa niin, että sen piiriin tulisi kotona tai muussa työnantajan hyväksymässä etätyöpaikassa työpäivän aikana tapahtuneet työtapaturmat. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän toimikausi päättyy 1. huhtikuuta 2022.