Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
4.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen purkautuneena pitäminen ja lojaliteettivelvoite – KKO:2021:66Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n säännöstä on perusteltu muun ohella sillä, että työsopimuksen toinen osapuoli saattaa olla tavoittamattomissa ilman, että hän on ilmoittanut pätevää syytä poissaololleen, jolloin työsopimuksen purkaminen siihen liittyvien menettelytapasäännösten noudattamisineen ei välttämättä olisi mahdollista (HE 157/2000 vp s. 111). Työsopimuksen purkautuneena käsittelemistä koskeva säännös sisältää kuitenkin ns. sanamuotoharhan. Sitä koskeva oikeuskäytäntö jakaantuu sanamuodon mukaiseen sekä työnantajan lojaliteettivelvoitetta korostavaan. Jälkimmäistä luonnehtivat työnantajan päättelyvelvollisuus ja siitä seuraava selonottovelvollisuus. Korkein oikeus vahvisti uudella tuomiollaan näiden aseman ns. nollatuntisopimuksen yhteydessä. Nämä velvollisuudet ovat siinä määrin juridisesti vahvoja, että työnantajan on syytä ottaa ne huomioon aina, kun on kyse työnantajan oikeudesta käsitellä työsopimusta purkautuneena. - Uutiset
6.10.2021 16.00
Kilpailukieltosopimuksen rikkomista koskeva kanne hylättiin - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaEdellytykset solmia kilpailukieltosopimus - Työnantajan toiminnan laatu ja siitä johtuva suojan tarve - Vastaajan asema ja tehtävä - Erityisen painava syy - Onko kilpailukieltoehto ollut kohtuuton - Sopimussakkovaatimuksesta - Vahingonkorvausvaatimuksesta - Oikeudenkäyntikulut (Vailla lainvoimaa 6.10.2021) - Uutiset
8.10.2021 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi ohjelmapalveluita tuottavassa yhtiössä tiedotus- ja viestintätehtävissä työskennelleen vaatimukset työsuhteen perusteettomasta päättämisestäVastaaja on ohjelmapalveluita tuottava yhtiö, joka edustaa artisteja ja yhtyeitä. Kantaja oli työskennellyt yhtiössä toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa tiedotus- ja viestintätehtävissä 4.11.2014 alkaen. Kantaja oli tehnyt kotoaan käsin työtä. Olennaiset työtehtävät olivat ollet keikoista tiedottaminen (netti+some-kanavat) ja muu tiedotus ja viestintä. Kantaja oli ollut yhtiön ainoa ulkopuolinen kuukausipalkkainen työntekijä. Muut 5 työntekijää olivat olleet provisiopalkkaisia myyjiä. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 4.9.2018 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Perusteena oli ollut "työn uudelleen organisointi". Kantaja oli tuolloin 41-vuotias. HO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko yhtiössä työntekijälle tarjolla ollut työ tosiasiallisesti vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi yhtiön toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vai oliko työntekijä tosiasiallisesti irtisanottu henkilöön liittyvistä syistä. Lisäksi oli arvioitava sitä, oliko irtisanomisen syy ollut asiallinen ja painava. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.10.2021) - Uutiset
8.10.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Terveydentilatietojen kerääminen työnhakijastaTyöelämässä tapahtuvaa terveydentilatietojen keräämistä koskeva juridiikka on noussut julkisuudessa usein esille ja asiasta on esitetty monenlaisia käsityksiä. Tässä yhteydessä käsittelen vain työnhakijan asemaa. Tällä hetkellä ajankohtainen tilanne on se, että työnantaja haluaa hakijan osalta saada selville koronarokotustiedon tai tiedon sairastetusta koronasta. Koska koronarokotustieto on arkaluonteinen terveystieto, samoin kuin tieto sairastetusta koronasta, joudutaan työnantajan oikeutta käsitellä tätä tietoa arvioimaan usean eri lain perusteella. Olen aikaisemmin Edilex-uutisessani arvioinut koronarokotustietoa potilastietona. Tästä näkökulmasta, josta sinänsä edelleen pidän kiinni, en nyt arvioi esillä olevaa kysymystä. Tarkasteluni perustuu etupäässä lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä mutta käsittelen lisäksi myös muutamia asiaan liittyviä erityissääntelyjä. Mielestäni nykysääntely on asiallinen eikä sen muuttamiseen lopussa esittämistäni syistä ole tarvetta ainakaan työnhakijoiden osalta. Oikeus asettaa rokottamisvaatimus työllistymisen edellytykseksi ei ole myöskään yksiselitteinen syrjintäsääntelyn valossa. Työllistämisriskiä ei voida suojella oikeasuhtaisuutta ja vättämätöntä enempää. - Uutiset
8.10.2021 16.00
Hovioikeus vapautti Patja-järjestelmästä tietoja katsoneen poliisin virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitusta rangaistuksestaAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että vastaaja oli voinut perustellusti mieltää toimintansa olleen oikeutettua ja kuuluneen hänen virkatehtäviinsä. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, ettei vastaajan menettely ollut RL 3 luvun 6 §:ssä edellytetyllä tavalla tahallista. Tämän vuoksi ja koska vastaajalle ei ollut vaadittu rangaistusta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, syyte ja siihen perustuvat muut vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.10.2021) - Uutiset
11.10.2021 9.00
Keskuskauppakamari: Kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö muuttuu – yrityksille voi tulla yllättäviä kustannuksiaTyösopimuslakiin on vireillä muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä muistuttaa yrityksiä varautumaan muutokseen, tai edessä voi olla yllättäviä kustannuksia. - Uutiset
11.10.2021 11.00
Työtuomioistuin: Rakennussiivoojan työsuhde voitiin irtisanoa vedoten työtehtävien alisuorittamiseenRakennussiivoojana työskennelleen työntekijän työsuhde oli irtisanottu vedoten työtehtävien alisuorittamiseen. Työntekijälle oli ennen irtisanomista annettu kirjallinen varoitus työtehtävien alisuorittamisesta sekä suullisia huomautuksia työmaan pölyisyydestä. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijän ainoana työtehtävänä oli ollut huolehtia työmaan siisteydestä, ja hänelle oli annettu työtehtävän suorittamista varten tarvittavat työvälineet ja opastus. Asiassa oli selvitetty, että työmaalla oli ollut huomattavan pölyistä eikä työntekijän työsuoritus ollut parantunut suullisista huomautuksista ja kirjallisesta varoituksesta huolimatta. Työntekijän katsottiin laiminlyöneen vakavasti työsopimuksesta johtuvia työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan. Työnantajalla oli siten ollut työntekijästä johtuva asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus. - Uutiset
15.10.2021 9.24
KKO: Osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi - työntekijöillä oli oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta (ään.)Työpaikalla oli vuodesta 1995 noudatettu käytäntöä, jonka mukaan raskasta lajittelutyötä tekevät työntekijät saivat päivittäin pitää lakisääteisiä ja työehtosopimuksessa määrättyjä taukoja pidemmät yhteensä 23 minuutin pituiset palkalliset, työaikaan kuuluvat tauot. Työnantaja päätti vuonna 2016, että taukokäytännöstä luovutaan. Korkein oikeus katsoi, että osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Kun tauot muodostivat olennaisen työsuhteen ehdon, työnantajalla ei ollut ollut oikeutta muuttaa käytäntöä yksipuolisella määräyksellään. Korkein oikeus vahvisti, että työntekijöillä oli oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta. (Ään.) HO:n ja KO:n tuomiot kumottiin. - Uutiset
15.10.2021 11.22
Yleisiä kysymyksiä ja ohjeita etätyösuosituksen päättyessäValtakunnallinen etätyösuositus päättyi perjantaina 15.10. EK järjesti webinaarin, missä haettiin vastauksia terveysturvalliseen arkeen. Webinaarin pohjalta tehtiin yrityksille myös Q & A helpottamaan paluuta turvalliseen lähityöhön. Työterveyslaitos puolestaan muistuttaa, että työpaikoilla kannattaa tehdä suunnitelma työpaikalle paluusta ja päivittää koronatartuntojen riskinarviointi. Koska työpaikat ja niissä tehtävät työt ovat hyvin erilaisia, on jokaisen työpaikan arvioitava oma tilanteensa. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat laatineet vinkkejä työpaikalle paluun tueksi. - Uutiset
15.10.2021 11.30
Yhtiö hävisi muutoksenhakunsa kilpailukieltoa ja salassapitoehtojen rikkomista koskevassa riidassaYhtiö toisti HO:lle tekemässään valituksessa KO:ssa esittämänsä kanteen vaatien, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan yhtiölle työsopimuksessa sovittu 10.000 euron sopimussakko kilpailukiellon ja salassapitoehtojen rikkomisesta sekä vahingonkorvauksena 156.665,09 euroa, molemmat määrät korkoineen 29.5.2019 lukien. Lisäksi yhtiö vaati, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan vastaajalle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 10.283 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 15.10.2021) - Uutiset
18.10.2021 11.00
Hovioikeus: Miltä ajalta irtisanotulle työntekijälle maksetut työttömyysetuudet tuli ottaa huomioon työttömyyskorvauksista johtuvaa vähennystä laskettaessa ja tuliko vähennystä kohtuullistaaKantajan työsuhde oli päättynyt 11.3.2016. Hänen laskennallinen irtisanomisaikansa oli kohdistunut ajalle 12.–25.3.2016, miltä ajalta hänelle oli tuomittu maksettavaksi irtisanomisajan palkkaa. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta koskeva tarkastelujakso oli alkanut siten 26.3.2016. Kantaja oli työllistynyt uudelleen ajalle 18.4.–29.4.2016 sekä 11.5.–29.11.2016. KO oli ottanut huomioon maksetut työttömyysetuudet työsuhdetta välittömästi seuraavien kalenterikuukausien sijasta työttömyyskuukausien ajalta niin, että kolmen kuukauden pituinen tarkastelujakso oli kulunut ajalla 26.3.– 17.4.2016, 30.4.–10.5.2016 ja 30.11.2016–22.1.2017. Kantajan valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys tarkastelujakson kohdentamisesta eli siitä, miltä ajalta kantajalle maksetut työttömyysetuudet tuli ottaa huomioon työttömyyskorvauksista johtuvaa vähennystä laskettaessa. Tämän lisäksi kysymys oli vähennyksen kohtuullistamisesta. Mainitsemillaan sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.10.2021) - Uutiset
19.10.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Mika Kärkkäinen: Poimintoja yhteistoimintalakia koskevasta hallituksen esityksestäHallitus antoi 30.9.2021 eduskunnalle esityksen uudeksi yhteistoimintalaiksi (HE 159/2021 vp). Ehdotettu laki korvaisi nykyisen, vuonna 2007 voimaan tulleen lain yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334). Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi myös henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskeva sääntely. Esitys ei sisällä muutoksia julkisen sektorin (valtio ja kunnat) yhteistoimintalainsäädäntöön, joka jää siis ennalleen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Tässä kirjoituksessa teen pintapuolisen katsauksen lakiesityksen keskeisimpiin uudistuksiin. Tekstin pitempi versio, jossa käsitellään eräitä lakiesityksen tulkintakohtia, julkaistaan myöhemmin artikkelina Edilexissä. - Uutiset
20.10.2021 11.00
Hovioikeus kilpailukieltosopimusta ja salassapitovelvollisuutta koskevassa riidassa: Yhtiöllä ei ollut riittävää oikeussuojan tarvetta esittää käräjäoikeudessa toissijaisena esittämäänsä vaatimusta, minkä vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa sitä tutkittavakseenKO oli hylännyt kanteen siltä osin, kun yhtiö oli vaatinut vahvistettavan vastaajan menetelleen vastoin kilpailukielto-, rekrytointikielto- ja salassapitosopimusta ja vaatinut vastaajan velvoitettavan suorittamaan sopimussakkoa väitetystä rikkomuksesta. Kanne oli hylätty myös TSL 3 luvun 4 §:n vastaisen menettelyn vahvistamisen osalta. Yhtiö oli vaatinut toissijaisessa vaatimuksessaan, että KO vahvistaa vastaajan rikkoneen TSL 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa ja 3 luvun 4 §:n liikesalaisuuksien käyttämisen ja ilmaisemisen kieltoa, ja velvoittaa vastaajan korvaamaan yhtiölle asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen. HO kumosi KO:n tuomion siltä osin kuin KO oli hyväksynyt yhtiön toissijaisen vaatimuksen ja vahvistanut työntekijän menetelleen vastoin TSL 3 luvun 3 § 2 momentin mukaista kieltoa valmistella kilpailevaa toimintaa sekä oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun osalta. Yhtiön toissijainen vaatimus jätettiin tutkimatta. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan vastaajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 19.733,36 euroa ja HO:ssa 9.182,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
20.10.2021 11.45
Liikkeenluovutus ja palkkaerot: Suuhygienistin korvausvaatimukset hylättiin - hovioikeus oli erimielinenAsian tosiseikasto vastasi pitkälti korkeimman oikeuden 2004:103 ratkaisun asetelmia. Vertailuryhmänä olevat kolme suuhygienistiä olivat siirtyneet vastaajayhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen seurauksena ja säilyttäneet aikaisemmat palkkaetunsa. Liikkeenluovutuksen jälkeen kantaja oli tehnyt työsopimuksen suuhygienistin työstä ja hänen palkkansa oli määräytynyt tuon sopimuksen perusteella. HO katsoi, ettei KO:n ratkaisun muuttamiseen ollut ilmennyt aihetta. HO:n esittelijä ja eri mieltä ollut oikeusneuvos puolestaan katsoivat, ettei yhtiö ollut esittänyt hyväksyttävää perustetta sille, että se oli maksanut kantajalle pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin kolmelle muulle suuhygienistille. Yhtiö oli siten menetellyt vastoin TSL 2 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevää tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Yhtiö oli velvollinen suorittamaan kantajalle vahingonkorvausta TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla työsopimuslain vastaisesta menettelystä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
21.10.2021 13.13
Apulaisoikeuskansleri antoi käräjäoikeudelle huomautuksen, koska se oli laiminlyönyt haasteen antamisen laissa edellytetysti viipymättäApulaisoikeuskansleri kiinnitti myös käräjätuomarin huomiota huolellisuuteen asioiden käsittelyssä. - Uutiset
21.10.2021 14.00
Hallitus esittää muutoksia valtion virkamieslakiin – ylimmän johdon karenssiaika pitenee maksimissaan vuoteenValtionhallinnon keskeisissä ylimmän johdon tehtävissä ja Puolustusvoimien tietyissä ylemmän johdon tehtävissä toimiville voidaan jatkossa asettaa enintään vuoden karenssi. Lisäksi laki mahdollistaa ministerien erityisavustajien sidonnaisuuksien selvittämisen. Myös ilman julkista hakumenettelyä tehtävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn virkamiehen vakinaistamiseen ja virkamiehen lakisääteiseen muutosturvaan ehdotetaan muutoksia. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta. - Uutiset
22.10.2021 8.00
EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketti eteneeHallitus esittää muutoksia liikennepalvelulakiin sekä ylikuormamaksusta ja työtekijöiden lähettämisestä annettuihin lakeihin. Muutokset liittyvät niin sanotun EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin voimaan saattamiseen Suomessa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. helmikuuta 2022. - Uutiset
22.10.2021 11.10
Työtuomioistuin hylkäsi työntekijäliiton kanteen leipomoiden työntekijöitä koskevassa riidassaAikaprioriteetti - Liikkeenluovutus - Sovellettava työehtosopimus - Uutiset
25.10.2021 11.00
Väitös: Työntekijän lojaalisuusvelvollisuuden perusta, sisältö ja rajoitukset - Työntekijän lojaalisuusvelvollisuuden työlainsäädännöllisen ja työsopimusperusteisen tason suhde perus- ja ihmisoikeuksiin erityisesti sananvapauden näkökulmastaOTK Aki Ollila väittelee 29.10.2021 kello 10.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Työntekijän lojaalisuusvelvollisuuden perusta, sisältö ja rajoitukset - Työntekijän lojaalisuusvelvollisuuden työlainsäädännöllisen ja työsopimusperusteisen tason suhde perus- ja ihmisoikeuksiin erityisesti sananvapauden näkökulmasta". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania P674(70). Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin selvittää TSL 3:1:n toisen virkkeen sisältö, ajallinen ulottuvuus ja itsenäiset oikeusvaikutukset työntekijää velvoittavana normina. Toiseksi selvitettävänä on mainitun lainkohdan ja työsopimukseen sisältyvän lojaalisuusvelvollisuuden välinen suhde sekä lojaliteettiperiaatteen merkitys työsopimustasolla. - Uutiset
27.10.2021 16.00
Hovioikeus: Päihtymys työmaalla oikeutti purkamaan rakennusmiehen työsopimuksen - työntekijä voitti asian maksamattomien palkkasaatavien osaltaHO katsoi kuten KO kahden työnjohtajan kertomuksilla tulleen näytetyksi, että työntekijä oli ollut päihtyneenä työmaalla. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla muilla perusteilla HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava peruste purkaa työntekijän työsuhde. Työsuhde oli voitu purkaa ilman varoitusmenettelyä. Myöskään kuulemisvelvoitteen laiminlyönti ei ollut muodostanut estettä työntekijän työsuhteen purkamiselle. Työntekijä voitti asian HO:ssa maksamattomien palkkasaatavien osalta ja hävisi asian siltä osin kuin hän oli vaatinut korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
28.10.2021 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei ollut menetellyt työntekijöiden työsopimusten vastaisesti määrätessään työntekijöiden työaikamuodon muuttamisesta 8.6.2015 alkaen muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan (ään.)Aikaisempi työaikajärjestelmä työsopimuksen ehtona tai sopimuksen veroisena käytäntönä - Asiallinen peruste työaikajärjestelmän muuttamiselle - Muutoksen olennaisuus (KKO kumosi HO:n tuomion lukuun ottamatta H:ta, jonka osalta HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
29.10.2021 11.00
Työnantajan aloitteesta suoritettu pakollinen ammatillinen koulutus - EUT tulkitsi ”työajan” ja ”lepoajan” käsitteitäTietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 2 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että ajanjakso, jonka ajan työntekijä osallistuu työnantajansa vaatimaan ammatilliseen koulutukseen, joka järjestetään hänen tavanomaisen työpaikkansa ulkopuolella koulutuspalvelujen tarjoajan tiloissa ja jonka aikana hän ei suorita tavanomaisia työtehtäviään, on mainitussa säännöksessä tarkoitettua ”työaikaa”. - Uutiset
29.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lakia ja työehtosopimusta paremman taukokäytännön vakiintuminen ja perusteettoman edun palautus – KKO:2021:76Vakiintumistapauksissa sopimusosapuolten sitoutumistarkoitus ja sopimuksen syntyminen eivät ilmene osapuolten nimenomaisista tahdonilmaisuista, vaan ne joudutaan päättelemään osapuolten tosiasiallisen toiminnan tai käyttäytymisen perusteella. Kysymys on tilanteesta, jollaisessa sopimusosapuolten voidaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteidenkin mukaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen käytännön ja sitä kautta sitoutuneen siihen. Siihen tulkintaan, onko jokin käytäntö muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi, vaikuttaa osaltaan myös työntekijän suojelun tarve samoin kuin vilpittömän mielen suojaa ja perusteltua luottamusta koskevat periaatteet. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja. Tällaisten ehtojen yksipuolinen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattaen ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste (KKO 2010:60, kohta 3 ja KKO 2017:26, kohta 11 sekä niissä mainitut ratkaisut). Työnantaja ei saa tehdä esimerkiksi sovittuihin työtehtäviin merkittäviä muutoksia sillä perusteella, että uusi järjestely on työnantajan näkökulmasta perusteltu (KKO 2017:26, kohta 18). Korkeimmassa oikeudessa aikaisemmin käsitellyt tapaukset ovat etupäässä koskeneet erilaisia työntekijöiden saamia taloudellisia etuuksia (mm. KKO 1995:52 ja KKO 2010:93), mutta myös työtehtävien sisältöä ja työntekopaikkaa (KKO 2010:60, KKO 2017:26 ja KKO 2016:80). - Uutiset
1.11.2021 9.30
Rajoitettu valituslupa syyttäjille Kittilän virkarikosjutussaKKO on myöntänyt syyttäjille valitusluvan Kittilän kunnan luottamushenkilöitä koskevassa virkarikosasiassa. Valituslupa myönnettiin rajoitettuna koskemaan sitä, olivatko kunnan luottamushenkilöt rikkoneet virkavelvollisuutensa hankkiakseen hyötyä kuntakonserniin kuuluvan hissiyhtiön entiselle toimitusjohtajalle. - Uutiset
1.11.2021 10.20
Hovioikeus: Vuodesta 1991 yhtiössä työskennelleen, varoitetun jäteautonkuljettajan ei näytetty käyttäytyneen toistuvasti epäasiallisesti siten, että työnantajalla olisi ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työsopimus henkilöperusteillaKorvausta alentavana tekijänä otettiin huomioon kantajan asiassa selvitetty moitittava menettely ja siten hänen itsensä antama aihe työsopimuksensa päättämiseen. Asiassa selostetut korvauksen määrää toisaalta korottavat ja toisaalta alentavat tekijät huomioon ottaen, KO oli arvioinut kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. HO hyväksyi KO:n perustelut koskien korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 1.11.2021) - Uutiset
1.11.2021 13.04
Työsuojeluviranomainen: Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessaTyösuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan Wolt Enterprises Oy:n ruokalähetit ovat työsuhteessa ja heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa. Työsuojeluviranomainen eli Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki asiasta päätöksen 1.11.2021. Päätöksessä velvoitetaan Woltia 14 päivän sisällä ryhtymään toimenpiteisiin työaikakirjapidon pitämiseksi tai tekemään toimenpiteistä selvitys työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomaisen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. - Uutiset
2.11.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijän menettelyä työmaalla ei voitu yksinään eikä yhdessä yhden päivän luvattoman poissaolon ja sopimattoman kielenkäytön kanssa pitää kokonaisuutena arvostellen niin vakavana työntekijän velvoitteiden rikkomisena, että työsuhteen purkamiseen olisi ollut erittäin painava syyYhtiöllä ei ollut perusteita työsopimuksen purkamiselle tai irtisanomiselle. Yhtiössä 2 v 8 kk työskennelleelle 28-vuotiaalle ja alle kolmessa kuukaudessa uudelleen työllistyneelle tuomittu korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 6 kuukauden palkkaa vastaavaksi määrääksi. Ään. (Vailla lainvoimaa 2.11.2021) - Uutiset
3.11.2021 14.00
Oikeuskansleri: Valtionsyyttäjän menettely viesteihin vastaamisessaKäsillä olleessa asiassa valtionsyyttäjä oli voinut, kantelijan kanssa käyty viestintä kokonaisuutena huomioon ottaen, tulkita vastaamatta jääneen viestin virkavelvollisuuksiensa puitteissa sellaiseksi itseensä kohdistuvaksi arvosteluksi, johon hänen itsensä ei tarvinnut vastata. Hyvän hallinnon ja kansalaisten tiedonsaantioikeuden kannalta perusteltu menettely olisi kuitenkin ollut kääntää tiedustelu arvioitavaksi valtionsyyttäjän toimintaa koskevana kanteluna tai arvosteluna. Oleellista on, että asiakas ei jää epätietoiseksi siitä, onko hänen viestinsä saapunut ja aiotaanko siihen vastata. - Uutiset
4.11.2021 11.23
Vuokratyövoimaa välittävä yritys velvoitettiin maksamaan autopeltisepälle korvauksena yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnistä 15.000 euroaVastaajayhtiöllä oli näyttötaakka siitä, että se oli käynyt yhteistoimintaneuvottelut laissa säädetyin tavoin (KKO 2019:66). Asiassa ei ollut tullut näytetyksi, että vastaajayhtiö olisi käynyt yhteistoimintaneuvottelut ja täyttänyt yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvussa säädetyt yhteistoimintavelvoitteensa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2021) - Uutiset
11.11.2021 8.00
Kilpailukieltosopimuksia koskevat lainsäädäntömuutokset voimaan 1.1.2022Lainsäädäntöä muutetaan siten, että työnantajan on korvattava kilpailukieltosopimuksen takia korvauksena sidonnaisuusajalta työntekijälle 40 prosenttia palkasta enintään 6 kuukauden kilpailukielloissa ja 60 prosenttia tätä pidemmissä. Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset perjantaina 19. marraskuuta. - Uutiset
11.11.2021 11.48
Asianajaja Mika Backman: Henkilöstön työkokemus laadullisena vertailuperusteena julkisissa hankinnoissaHankintayksikkö on tarjouspyynnössä asettanut mielestämme kohtuuttoman vaatimuksen, jonka mukaan työkokemukseksi lasketaan vain viimeisten kolmen vuoden aikana tehty työ, ja lisäksi edellyttänyt, että henkilöstön työsuhteiden tulee olla voimassa jo tarjouksen jättämishetkellä. Mielestämme asetetut vaatimukset suosivat hankintayksikön nykyistä palveluntuottajaa ja perusteettomasti rajoittavat kilpailua. Onko asetettu vaatimus hankintalain vastainen? - Uutiset
11.11.2021 12.09
EUT täsmensi käsitteen ”työaika” ulottuvuutta varallaolojärjestelmän mukaisen päivystysjakson osaltaEUT täsmensi muun muassa, missä määrin varallaolojärjestelmän mukaisia päivystysjaksoja voidaan pitää direktiivin 2003/882 kannalta ”työaikana”. - Uutiset
15.11.2021 9.30
KHO: Takaisinottoedellytyksen täyttymättä jääminen esti palkkatuen myöntämisenAsiassa oli ratkaistavana, oliko TE-toimisto voinut hylätä A Oy:n palkkatukihakemuksen sillä perusteella, että elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja oli tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika oli päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, vaikka työnantaja oli tarjonnut työtä irtisanotuille työntekijöille. KHO kumosi HAO:n päätöksen ja saattoi voimaan TE-toimiston päätöksen yhtiön palkkatukihakemuksen hylkäämisestä. - Uutiset
15.11.2021 10.22
Työryhmä esittää muutoksia tasa-arvolakiin sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän estämiseksi ja palkkatasa-arvon vahvistamiseksiPalkka-avoimuuslainsäädäntöä valmistellut työryhmä ehdottaa, että tasa-arvolaissa lisättäisiin henkilöstön, henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista. Työryhmä luovutti raporttinsa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistille maanantaina 15. marraskuuta. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. - Uutiset
16.11.2021 11.15
Tasa-arvovaltuutettu: Tuomarinvalintalautakunta ja tuomarinkoulutuslautakunta ovat sellaisia tasa-arvolain 4 a §:ssä tarkoitettuja valtiollisia toimielimiä, joihin kiintiösäännös tulee sovellettavaksiTasa-arvovaltuutettu totesi, että tuomioistuinten riippumattomuus tarkoittaa riippumattomuutta lainkäyttötoiminnassa. Kyseessä olevien lautakuntien asettaminen ja jäsenten valitseminen niihin on hallintotoimintaa, eikä siksi tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan ole esimerkiksi tuomioistuinten itsenäisyydestä johtuvia perusteita jättää soveltamatta tasa-arvolain 4 a §:n kiintiösäännöstä näiden toimielinten kokoonpanoon. - Uutiset
16.11.2021 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Miten koronapassi työpaikoille voitaisiin toteuttaa!Lainvalmistelu on asiasta käynnistynyt. Itselläni ei ole tietoa siitä, miten asiaa on tarkoitus lähestyä. Esitän kuitenkin seuraavaksi lyhyesti sen, miten asia voitaisiin säätää. - Uutiset
16.11.2021 13.19
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Aluesyyttäjän ja käräjätuomarin menettely syyteoikeuden vanhentumista koskeneessa asiassaApulaisoikeuskanslerin sijainen antoi käräjätuomarille huomautuksen vastaajan tuomitsemisesta rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta teosta. Syytteen asiassa nostanut aluesyyttäjä ei ollut vakiintuneen syyttäjäkäytännön mukaisesti viestinyt haastehakemuksen toimittamisen yhteydessä käräjäoikeudelle, että syyteoikeus oli mainitun syytekohdan osalta vaarassa vanhentua. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi syyttäjän tietoon käsityksensä, että syyttäjän olisi rikosoikeudellisen vastuun toteutumisen varmistamiseksi pyrittävä omilla toimenpiteillään edesauttamaan sitä, että haaste annetaan syyteoikeuden vanhentumisen katkaisevalla tavalla vastaajalle tiedoksi ennen syyteoikeuden vanhentumista. - Uutiset
17.11.2021 9.30
KHO hylkäsi yhteistoiminta-asiamiehen virkanimityksestä tehdyn valituksenValtioneuvosto oli yleisistunnossaan nimittänyt valtion virkaan B:n. Virkaa hakenut mutta valitsematta jäänyt A valitti nimityspäätöksestä muun ohella sillä perusteella, että valituksessa nimettyjä kahta kanssahakijaa oli syrjitty virantäytössä. Nämä kanssahakijat eivät olleet hakeneet muutosta valtioneuvoston päätökseen. KHO totesi, että viranhakijan valtion virkamieslain 59 §:ään perustuvan muutoksenhakuoikeuden tavoitteena oli antaa suojaa viranhakijan omalle oikeusasemalle. Valitusoikeus omassa nimitysasiassa ei merkinnyt sitä, että kysymyksessä olisi ollut yleinen laillisuusvalvontakeino. A:n valituksen johdosta KHO:ssa eivät tulleet arvioitaviksi sellaiset valitusperustelut, jotka eivät liittyneet valittajaan itseensä vaan kohdistuivat suoraan kanssahakijoihin. - Uutiset
18.11.2021 9.33
Hovioikeus: Varojen laiton jakaminen osakeyhtiölain perusteella konkurssiasiassaKun asiassa oli jäänyt näyttämättä, että A:lle maksetuilla suorituksilla olisi osaksikaan ollut liiketaloudellista perustetta, A oli velvollinen palauttamaan yhtiöstä saamansa varat kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2021) - Uutiset
18.11.2021 11.20
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut erittäin painava syy purkaa epärehellisesti toimineen esimiesasemassa olleen työntekijän työsopimus - käräjäoikeuden tuomio kumottiinPurkamisilmoituksen mukaan syynä työsopimuksen purkamiseen oli ollut kantajan työsuhteessa osoittama epärehellisyys sekä siitä aiheutunut luottamuspula. Luottamuspula oli ilmoituksen mukaan johtunut esimerkiksi siitä, että yhtiöllä oli ollut painavia perusteita epäillä, että kantaja oli pitkään jatkuneena aikana petollisella toiminnallaan hankkinut itselleen taloudellista hyötyä ja aiheuttanut vahinkoa yhtiölle myyden yhtiön omaisuutta ja ottaen myynnistä saadut varat itselleen. Lisäksi ilmoituksessa oli mainittu, että yhtiö oli katsonut kantajan menettelyn rikkoneen työsuhteen ehtoja niin vakavasti, ettei yhtiöltä ollut voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. (Vailla lainvoimaa 18.11.2021) - Uutiset
22.11.2021 10.20
Poliisiammattikorkeakoulun selvitys: Työperäisen maahanmuuton väärinkäyttöä torjutaan viranomaisten yhteistyölläPoliisiammattikorkeakoulussa on selvitetty viranomaisten tietojenvaihdon ja analyysitoiminnan katvealueita, jotka liittyvät työperäisen maahanmuuton valvontaan. Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön rikosilmiöt ovat moniulotteisia ja niiden torjunta vaatii erityisosaamista. Viranomaisten yhteistyö ja tietojenvaihto ovat olennainen osa väärinkäytösten torjuntaa, todetaan Poliisiammattikorkeakoulun raportissa "Selvitys tietojenvaihdon ja analyysitoiminnan katvealueista työperäisen maahanmuuton valvonnan moniviranomaisyhteistyössä". - Uutiset
22.11.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista on kehkeytynyt poikkeuksellisen vaativa valmistelutehtäväWhistleblowing-direktiiviksi kutsutun ilmoittajansuojeludirektiivin kansallisen täytäntöönpanon takaraja 17.12.2021 on lähestymässä. Lain säätäminen siirtyy kuitenkin väistämättä vuodelle 2022, mahdollisesti pidemmällekin kevättä. Viime kesänä valmistui hallituksen esityksen luonnos, joka oli lausuntokierroksella loppukesästä. Lausuntopalaute osoitti, että laissa on vielä runsaasti valmisteltavaa. Sekä yritysten että viranomaisten on kuitenkin jo nyt valmistauduttava omiin velvollisuuksiinsa. Silti lopulliseen lakiin olisi sisällytettävä koko lain voimaantulolle puolen vuoden siirtymäaika, vaikka tämä merkitsee pidempää myöhästymistä direktiivin implementoinnissa. Seuraavassa nostetaan esille tärkeimpiä osakokonaisuuksia, jotka olisi pohdittava lopullisessa hallituksen esityksessä tarkemmin kuin luonnosesityksessä oli tehty. - Uutiset
22.11.2021 14.21
Suositus sukupuolivaikutusten arvioinnista päivitettiinTyömarkkinakeskusjärjestöt ovat päivittäneet suosituksen työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten (Suvaus) arvioinnista. - Uutiset
23.11.2021 10.30
Työtuomioistuin: Pelastuslaitoksen työntekijöiden viikoittaisen työajan enimmäismäärää ei ollut työaikasuojelullisin perustein tarpeen rajata alhaisemmaksi kuin keskimäärin enintään 42 tuntiaTT 2021:90: Valitus hylättiin.
TT 2021:91: Valitus hylättiin. - Uutiset
23.11.2021 16.00
Hallinto-oikeus kumosi ensihoitomestarin virkavalinnasta tehdyt päätökset virheellisessä järjestyksessä syntyneinäHallintopäällikön päätöksestä tai oikaisuvaatimukseen annetusta pelastuslautakunnan päätöksestä ei ilmennyt, millä valintaperusteilla haastatteluun kutsutut hakijat oli valittu, miten ensihoitomestarien virkoja hakeneiden ansioita oli tosiasiassa vertailtu keskenään ja minkä vuoksi B:tä ja C:tä oli pidetty PL 125 §:n 2 momentissa säädettyjen yleisten virkanimitysperusteiden perusteella ansioituneimpina ensihoitomestarin virkoihin. Asiakirjoista ilmenevä valintamenettely ei myöskään kokonaisuutena osoittanut, että hakijoita olisi menettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään. (Ei lainvoim. 23.11.2021) - Uutiset
24.11.2021 9.30
PAU: Jälleen uusi käräjäoikeuden tuomio: Mainosjakajalle palkkasaatavia yli 46 000 euroaVarsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 17.11.2021 Suomen Suoramainonta SSM Varsinais-Suomi Oy:n maksamaan osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajalle palkkasaatavia 46 164,09 euroa ja lomakorvausta 2 020,91 euroa viivästyskorkoineen. - Uutiset
25.11.2021 8.30
Työneuvosto tarkasteli lausunnossaan koronapandemian aiheuttamien lomautusten lukeutumista työssäolon veroiseen aikaanArvioitavana oli se, mitä ”kerrallaan” -ilmaisu tarkoittaa lausuntopyynnössä yksilöidyissä tapauksissa. Osasta lausuntoa äänestettiin. - Uutiset
26.11.2021 13.17
Onko lain mukaista pyytää työntekijää olemaan yksi päivä työttömänä, jotta hänet voidaan palkata valtion työllistämistuella samaan työhön - apulaisoikeusasiamiehen sijainen otti kantaaApulaisoikeusasiamiehen sijainen saattoi asiassa (kohdissa 3.1.3 ja 3.2) esittämänsä käsitykset TE-toimiston ja KEHA-keskuksen tietoon. - Uutiset
30.11.2021 11.48
Joulukuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaJoulukuussa 2021 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Osaa työttömyysturvapoikkeuksista jatketaan vuoden 2022 loppuun
- Maankäyttö- ja rakennuslakiin muutoksia: Rakennusten käyttämästä energiasta 38 prosenttia on oltava jatkossa uusiutuvaa ja valitusoikeus YVA-asioissa laajenee
- Rahastojen rajat ylittävää markkinointia koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kansallisesti voimaan useilla eri laeilla. - Uutiset
1.12.2021 7.00
Hallitus linjasi: Valtakunnallinen etätyösuositus otetaan uudelleen käyttöönHallitus linjasi tiistaina 30.11., että valtakunnallinen etätyösuositus otetaan uudelleen käyttöön. Se koskee koronaepidemian leviämisalueita. - Uutiset
1.12.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Etätyöhön liittyy monia juridisia ongelmiaTyönantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet etätyön yhteydessä ovat moninaisia. Erityisiä ongelmia on aiheutunut muun muassa siitä, että etätyösopimista ei ole käytännössä useinkaan tehty etukäteen vaan vasta kun tarve etätyöhön on jo syntynyt. Etätyön yhteydessä työnantajan edustajan asema on keskeinen sopimuksen teosta sen päättämiseen saakka. Ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi, miten etätyöstä tulee sopia ja miten palataan takaisin lähityöhön ja mihin esimerkiksi voi asettaa ohjeistuksen, luottamuksen ja seurannan rajat. Miten pystytään yhtäältä varmistamaan, etteivät etätyötä tekevät uuvu - ja toisaalta takaamaan, ettei kukaan välttele töitä? - Uutiset
1.12.2021 12.28
VM on antanut suosituksen virastojen rakenteita ja toiminnan järjestämistä koskeviksi periaatteiksiSuositus vahvistettiin 1. joulukuuta 2021. Suosituksessa kootaan ja selkeytetään valtionhallinnon organisaatiomuotojen valintaa koskevia periaatteita, ja se on laadittu virkamiesvalmistelun tueksi. Lisäksi siinä annetaan suosituksia ja ohjeita valtion virastojen ja laitosten rakennetta ja toiminnan järjestämistä koskien. - Uutiset
2.12.2021 9.12
KHO jätti eduskunnan virkamiehen virantoimituksesta pidättämisestä tehdyn täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen tutkimattaKHO katsoi päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että oli perusteltua tulkita lakia niin, että toimivalta antaa täytäntöönpanon kieltämistä koskeva määräys kuuluu eduskunnan virkamiehistä annetun lain 63 a §:n nojalla Helsingin HAO:lle, jolta haetaan muutosta työnantajan päätökseen. KKO jätti täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen tutkimatta. - Uutiset
2.12.2021 13.13
Uusi opas auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kotimaisissa julkisissa hankinnoissaEuroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) on toteuttanut Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat -oppaan valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankintayksiköiden tueksi. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio ja kunnat, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia. Opas on laadittu osana Hankinta-Suomi-ohjelmaa ja kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa. - Uutiset
2.12.2021 14.08
Hallitus suosittelee etätyötä leviämisalueille toistaiseksiValtioneuvosto suosittelee, että leviämisalueen työpaikoilla siirrytään etätyöhön työtehtävien sen salliessa. Etätyösuositus on voimassa toistaiseksi. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen asiasta 2. joulukuuta. Etätyösuosituksen perusteita tarkastellaan viimeistään 15.2.2022, tilanteen niin edellyttäessä jo aiemmin. - Uutiset
2.12.2021 14.28
Valtioneuvosto hyväksyi valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 1.1-31.12.2022Valtiovarainministeriö ja valtion virkamiehiä edustavat keskusjärjestöt ovat 17.11.2021 tehneet virkaehtosopimuksen valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta 1.1-31.12.2022 väliseksi ajaksi. Valtion virkaehtosopimuslain mukaan virkaehtosopimus tulee voimaan vasta kun valtioneuvosto on sen hyväksynyt. Koska virkaehtosopimuksesta aiheutuu valtiolle sellaisia lisämenoja, joiden hyväksymiseen tarvitaan eduskunnan päätös, sopimus on vielä alistettava eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäväksi. - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 12.10
Hallinto-oikeus: Kaupungilla oli ollut viranhaltijalain 3 §:n mukaiset perusteet ottaa hakija määräaikaisiin tuntiopettajan virkasuhteisiinAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko hakija otettu Helsingin kaupungin palvelukseen ilman viranhaltijalain 3 §:n 2 momentin mukaista perustetta määräajaksi tai ilman perusteltua syytä toistuvasti määräajaksi, ja oliko hakijalla siten oikeus hakemaansa 24 kk:n palkkaa vastaavan korvaukseen. Hakijalle oli annettu 9 viranhoitomääräystä ajalle 1.8.2010–31.7.2019. Hakija oli HAO:ssa esittänyt, että määräaikaisille virkasuhteille ei ollut ollut viranhaltijalaissa säädettyä perustetta 1.8.2014 alkaen tai viimeistään 1.8.2015 alkaen. Näin ollen HAO arvioi kysymystä hakijan määräaikaisten virkasuhteiden viranhaltijalain mukaisuudesta 1.8.2014 alkaen. Asiassa oli riidatonta, että hakijalla oli ollut ranskan kielen aineenopettajan kelpoisuus mutta ei englannin tai ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuutta. HAO katsoi, että kaupungilla oli asiassa mainituilla perusteilla ollut viranhaltijalain 3 §:n mukaiset perusteet ottaa hakija määräaikaisiin virkasuhteisiin. Hänellä ei näin ollen ollut oikeutta korvaukseen ja hakemus oli hylättävä. Hakija sai pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 3.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 14.00
Työaikalakiin tulee tarkennuksia 1. tammikuuta 2022Tasavallan Presidentti vahvisti perjantaina 3.12. lainmuutoksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella sopiminen nykyistä laajemmin säännöllisen työajan järjestelystä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Tällaista työtä tehdään tyypillisesti pelastusalalla sekä ensihoidossa. - Uutiset
3.12.2021 14.36
Komissio kehottaa 18:aa jäsenvaltiota mukaan lukien Suomea vahvistamaan säänneltyjen ammattien sisämarkkinoitaKomissio on päättänyt ryhtyä oikeustoimiin 18:aa jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät ole huolehtineet uuden ammatteja koskevan sääntelyn oikeasuhteisuuden arvioimista koskevien EU:n sääntöjen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Asia koskee monia eurooppalaisia. EU:ssa noin 50 miljoonaa henkilöä eli 22 prosenttia työvoimasta harjoittaa ammattia, johon vaaditaan tietty ammattipätevyys tai jonka ammattinimike on suojattu. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi asianajajat ja proviisorit. Ammatin harjoittamiseen liittyy usein myös tarkempia rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi sitä, kuka voi omistaa kyseisten yritysten osakkeita tai miten kyseisiä palveluja voidaan mainostaa. - Uutiset
7.12.2021 10.35
Neuvostolta yhteinen kanta sukupuolten palkkaerojen kaventamiseksiNeuvosto vahvisti perjantaina 3.12. kantansa palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevaan lakiehdotukseen, joka auttaa puuttumaan työelämässä esiintyvään palkkasyrjintään ja edistää sukupuolten palkkaerojen poistamista. Ehdotetun lain tavoitteena on palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevien sitovien toimenpiteiden avulla lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää oikeuttaan samasta tai samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaan samaan palkkaan. - Uutiset
8.12.2021 8.25
Suomeen ei luvassa lakisääteistä vähimmäispalkkaa - neuvosto sopi kannastaan komission ehdotukseen EU-laiksi riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssaEU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit hyväksyivät 6.12. yleisnäkemyksen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on vähentää työssäkäyvien köyhyyttä määrittelemällä keinoja, joilla jäsenvaltioiden tulee edistää lakisääteisen vähimmäispalkan riittävyyttä, työehtosopimustoimintaa ja vähimmäispalkkasäännösten toimeenpanoa. Tavoitteena ei jatkossakaan ole asettaa kaikille EU-maille yhteistä vähimmäispalkkaa. Asian käsittely EU:ssa jatkuu kolmikantaneuvotteluissa neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä. - Uutiset
8.12.2021 8.49
Hallituksen esitys ilmoittajansuojasta myöhästyy – suojaa ei ole ennen lain voimaantuloaNiin sanottua whistleblower-direktiiviä toimeenpaneva lakiesitys myöhästyy direktiivin määräajasta. Oikeusministeriössä valmisteilla oleva hallituksen esitys ilmoittajansuojelulaista pyritään tämänhetkisen arvion mukaan antamaan viikolla 8/2022. Viivästymiseen vaikuttaa muun muassa lakiluonnoksen taustalla olevan EU-sääntelyn laajuus sekä lausuntokierroksella saatu erittäin runsas ja monipuolinen palaute. - Uutiset
8.12.2021 9.05
Valituslupia ei myönnetty poliisin tietolähdetoimintaan liittyvässä virkarikosasiassaKKO on hylännyt virkarikoksista tuomittujen poliisimiesten valituslupahakemukset Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön tietolähdetoimintaan liittyvässä asiassa. Helsingin hovioikeuden tuomio jää näin ollen voimaan. - Uutiset
9.12.2021 8.00
Eduskunta hyväksyi ns. perhevapaauudistusta käsittelevän hallituksen esityksenEduskunta hyväksyi keskiviikkona 8.12. hallituksen esityksen laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 129/2021). Esityksen mukaan uudistetaan sairausvakuutuslain mukainen vanhempainpäivärahajärjestelmä kokonaan. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. - Uutiset
9.12.2021 8.30
Hallituksen esitys: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kattavat koronavirusrokotukset suojaamaan potilaita ja asiakkaitaHallitus esittää, että tartuntatautilakiin säädettäisiin uusi, väliaikaisesti voimassa oleva pykälä (48 a), jolla voitaisiin edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville covid-19-tartuntavaaraa. Säännös ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31. joulukuuta 2022 saakka. - Uutiset
9.12.2021 13.10
Komissiolta ehdotus direktiiviksi alustatyön työolojen parantamisestaKomissio ehdottaa useita toimia, joilla työoloja alustatyössä voidaan parantaa ja EU:ssa toimivien työtä välittävien digitaalisten alustojen kestävää kasvua tukea. Uusilla säännöillä varmistetaan, että alustojen kautta työskentelevät pääsevät osallisiksi heille kuuluvista työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalietuuksista. Työntekijät saavat lisää suojaa myös tilanteissa, joissa käytetään algoritmijohtamista eli hyödynnetään automatisoituja järjestelmiä esimiestyön apuna tai korvaajana. EU:n yhteiset säännöt antavat entistä enemmän oikeusvarmuutta, jonka turvin työtä välittävät digitaaliset alustat pystyvät hyötymään kaikilta osin tasapuolisista toimintaedellytyksistä ja sisämarkkinoiden tarjoamista taloudellisista mahdollisuuksista. Komission ehdotus direktiiviksi alustatyön työolojen parantamisesta etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Kun ehdotus on hyväksytty, jäsenvaltioilla on 2 vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. - Uutiset
9.12.2021 15.30
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. heinäkuuta 2022 astiValtioneuvosto antoi torstaina 9.12. asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 15. joulukuuta 2021. - Uutiset
9.12.2021 16.00
Työryhmän mietintö työehtoja ja vaihtelevan työajan sopimuksia koskevista lakimuutoksista lausuntokierroksella 21.1.2022 saakkaTavoitteena on tehdä työehdoista ennakoitavampia ja parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden asemaa. Taustalla ovat EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpano sekä hallituksen linjaus pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantamisesta. Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Lausuntokierroksen jälkeen TEM jatkaa hallituksen esityksen valmistelua. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. Ehdotetut lakimuutokset on valmisteltu kolmikantaisesti. - Uutiset
10.12.2021 10.30
EUT: Oikeus palkalliseen vuosilomaan (Alankomaat)Työaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisille säännöksille ja käytännöille, joiden mukaan silloin, kun sairauden vuoksi työkyvytön työntekijä käyttää oikeuttaan palkalliseen vuosilomaan, tämän palkallisen vuosiloman aikana maksettavan palkan määrää määritettäessä otetaan huomioon hänen sitä työskentelyjaksoa, jonka kuluessa vuosilomaa haetaan, edeltävältä työskentelyjaksolta saamansa palkan hänen työkyvyttömyydestään johtunut alentuminen. - Uutiset
10.12.2021 14.30
Lakiluonnos lausunnoille: Palkka-avoimuus koskemaan myös hyvinvointialueitaVM valmistelee lakimuutosta, jolla varmistetaan, että palkkatietojen julkisuus koskee myös hyvinvointialueiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkausta. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella 10.12.2021–23.1.2022. - Uutiset
13.12.2021 11.00
Hovioikeus: Palkkaerolle ei ollut esitetty hyväksyttävää perustetta - sairaanhoitopiirin kuntayhtymä velvoitettiin suorittamaan palkkavahinkona 39.693,05 euroaAsiassa oli riitaiselta osin kysymys siitä, oliko sairaanhoitopiirin kuntayhtymä rikkonut palkkauksessa tasapuolisen kohtelun velvoitettaan maksaessaan eri palkkaa. Mikäli sairaanhoitopiirin kuntayhtymän katsottiin menetelleen edellä kerrotulla tavalla, asiassa oli ratkaistava, oliko palkkaerolle ollut hyväksyttävä syy liikkeen luovutus tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taloudellinen asema. Kysymys oli myös kohtuullisesta harmonisointiajasta. HO katsoi, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä oli toiminut tasapuolisen kohtelun vastaisesti maksaessaan kantajalle sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä alempaa palkkaa kuin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palveluksessa oleville B:lle ja C:lle. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut korvauksen osalta. Aiheutuneesta palkkavahingosta oli korkolain 5 §:n 1 momentin nojalla suoritettava viivästyskorkoa kultakin kuukaudelta sen kuukauden eräpäivästä lukien. (KKO kumosi 5.2.2024 HO:n tuomion) - Uutiset
14.12.2021 11.00
Työnantajalla oli ollut tyosopimuslain mukainen irtisanomisperuste yksipuolisesti muuttaa työsuhteet osa-aikaiseksiAsiassa oli ollut kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslainmukainen irtisanomisperuste yksipuolisesti muuttaa kantajien työsuhteita osa-aikaiseksi. Ensisijaisesti oli ollut ratkaistava se, oliko työ ja sen tarjoamisen edellytykset vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi ja mikä merkitys asiassa oli sillä, että työnantaja oli palkannut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin. KO oli hylännyt kantajien vaatimukset. Kantajat peruuttivat valituksensa HO:ssa. - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
16.12.2021 11.31
Asianajajien valvontalautakunnan ratkaisujaValvontalautakunta julkaisi 15. joulukuuta 2021 viisi ratkaisua. Neljässä tapauksessa annettiin huomautus. Kaikissa oli kysymys muun muassa viivyttelystä. - Uutiset
16.12.2021 15.30
Oikeuskansleri: Menettely virkanimityksissä ulosoton organisaatiouudistuksessa - Uutiset
17.12.2021 10.55
Selvitys tuomareiden koulutusuudistuksen vaikutuksista : LausuntotiivistelmäLausunnonantajat pitävät selvityksen aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena. Selvitykseen ja siinä käytettyihin tutkimusmenetelmiin ollaan pääosin tyytyväisiä. Selvitystä pidetään hyvin laadittuna ja kattavana. Tutkimuksen tuloksia on pääosin analysoitu riittävällä tarkkuudella. Selvityksen pohjalta voidaan tietyssä määrin tehdä johtopäätöksiä tuomareiden koulutuksen kehittämistarpeista. - Uutiset
17.12.2021 11.20
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeajalla työntekijän sairauden vuoksiAsiassa mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei yhtiö ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa siitä, että kantajan työsopimus oli purettu koeajalla hänen sairautensa vuoksi. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättävän korvauksen (5 kk) osalta. Asiassa väitetystä syrjinnästä kielen ja kansalaisuuden perusteella lausutuilla sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavan hyvityksen (5 000 €) osalta ollut. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisajan palkan (2 viikon) osalta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 15.00
Hallinto-oikeus: Palkkansa ja lisiensä tarkistamista vaatineen ala-asteen koulun rehtorin saatava ei ollut vanhentunut - kuulemisen osalta ei ollut menetelty virheellisestiValituksenalainen päätös kumottiin ja asia palautettiin Kirkkonummen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 17.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 11.50
Työtovereitaan uhkailleen työntekijän työsopimus oli voitu purkaa - työntekijä oli oikeutettu 1.500 euron hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hovioikeudessaKantajalle oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin annettu varoitus sen kaltaisesta uhkaavasta käytöksestä, mistä työsuhdetta päätettäessäkin oli ollut kysymys. Tämä varoitus oli sen vuoksi myös syytä ottaa huomioon työsuhteen päättämisen asianmukaisuutta ja valitun päättämistavan oikeasuhtaisuutta arvioitaessa. KO oli päätynyt siihen, että lopulta työsuhteen päättämiseen johtanut X:lle lausuttu uhkaus oli ollut tapauksen olosuhteissa kokonaisuutena arvosteltuna sen laatuinen, että työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus. Päättämisen peruste huomioon ottaen merkitystä ei ollut sillä, olisiko työnantajalla ollut tarjolla muuta sellaista työtä josta kantaja olisi suoriutunut, kun työsuhteen jatkamista ei ylipäätään ollut voitu siltä kohtuudella vaatia. Kanne oli siten hylättävä eikä kantajan työsuhteen päättämisen johdosta vaatimien korvausten määristä näin ollen ollut tarvetta lausua. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Vastauksen saapumisen jälkeen asian käsittelyssä oli HO:ssa ollut passiivinen jakso ja voitiin katsoa, että oikeudenkäynti oli HO:ssa viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä vuodella. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 16.00
Peräkkäiset määräaikaiset virkasuhteet: HAO katsoi, ettei virkasuhteen voitu katsoa päättyneen viranhaltijalain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hänestä itsestään riippumattomista syistä - hakijalla ei ollut oikeutta palkkaa vastaavaan korvaukseenAsiassa ei ollut esitetty selvitystä, jonka mukaan hakija ei olisi terveydellisistä syistä voinut toimia puhdistuspalvelualalla sellaisessa opettajan tehtävässä, jossa opettaja ei ole tekemisissä puhdistusaineiden kanssa. Tähän nähden ja kun hakija ei ollut ottanut vastaan hänelle tarjottua puhdistuspalvelualan x-opettajan tehtävää, johon hänellä oli ollut kelpoisuus, hänen virkasuhteensa ei voitu katsoa päättyneen viranhaltijalain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hänestä itsestään riippumattomista syistä. Hakijalla ei siten ollut oikeutta palkkaa vastaavaan korvaukseen. Asian näin päättyessä ei ollut tarpeen arvioida, oliko hakijan yksittäisille virkamääräyksille ollut lain mukaiset perusteet. (Ei lainvoim.20.12.2021) - Uutiset
21.12.2021 8.00
Yksi yhdestä -vuosiraportti 2019–2020: yritysten sääntelytaakka keveni 490 000 eurolla vuodessaTaakan vähennys syntyi päästökauppalain sekä työsopimus- ja yhteistoimintalain muutoksista. - Uutiset
22.12.2021 10.00
Hovioikeus: Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä ei ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen - yhtiön velvoittaminen maksamaan palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9.717,21 euroa ei johtanut kohtuuttomuuteenHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä (SME ry) tullut pitää aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka oli ollut kelpoinen solmimaan työehtosopimuksia. Ensimmäisen kysymyksen ratkaisusta riippuen oli vielä arvioitava sitä, johtiko Erillisjakelu-TES:n tai viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen soveltaminen kohtuuttomuuteen. Kaikkia asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkitessaan HO katsoi, ettei SME ry:tä ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen. HO totesi vielä kuten työtuomioistuin lausunnossaan, että järjestäytymisvapauteen kuuluvat seikat ovat erillisiä siitä arvioinnista, joka koskee ammattiyhdistyksen kelpoisuutta tehdä työehtosopimus. ILO:n yleissopimuksella 98 on nimenomaisesti pyritty suojaamaan työntekijöiden järjestöjä työnantajapuolen sekaantumiselta järjestöjen perustamiseen, toimintaan tai hallintoon. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että SSM Länsi-Suomi Oy:n velvoittaminen korvaamaan kantajan palkkasaatavat olisi ollut kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
23.12.2021 10.55
Hallinto-oikeus: Virantoimituspaikalta luvatta poissa olleelle virkamiehelle oli voitu antaa varoitusTutkijan virassa toimineelle valittajalle oli annettu kirjallinen varoitus valtion virkamieslain 24 §:n nojalla. Pääesikunnan saaman asiakirjaselvityksen perusteella Maanpuolustuskorkeakoululla työskentelevä valittaja oli ollut luvatta poissa virantoimituspaikalta 29.4.2019, 4.6.2019 ja 10.6.2019 vastoin nimenomaisia työnjohdollisia määräyksiä. Valittajaa oli kuultu valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentin mukaisesti 14.8.2019. Valittajalle aiemmin koituneista virkamiesoikeudellisista seurauksista johtuen häntä oli kuultu mahdollista irtisanomista koskien. Asiaan liittyvien lieventävien tekijöiden vuoksi Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori oli 20.1.2020 kuitenkin esittänyt Pääesikunnalle, että valittajalle annetaan valtion virkamieslain 24 §:n mukainen kirjallinen varoitus. (Ei lainvoim. 22.12.2021) - Uutiset
23.12.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli perustanut tuomionsa seikkaan, johon työriidan kantaja ei ollut vedonnutKun otettiin huomioon se, että KO oli OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisesti perustanut tuomionsa seikkaan, mihin kantaja ei ollut KO:ssa vedonnut eikä kantajan sallittu vedota uusiin seikkoihin enää HO:ssa sekä se, että HO:n tutkittavana eivät olleen kantajan KO:ssa vetoamat muut kanneperusteet, joiden KO oli katsonut jääneen näyttämättä toteen, KO:n tuomio oli kumottava ja kantajan kanne hylättävä vastaajayhtiön vaatimilta osin. Kantajan korvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluista hylättiin, ja vastaajayhtiö vapautettiin mainitusta korvausvelvollisuudesta. Lisäksi vastaajayhtiö vapautettiin korvausvelvollisuudesta Työllisyysrahastolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
27.12.2021 14.52
Apulaisoikeuskansleri: Ansiovertailu virkanimitysmuistiossaApulaisoikeuskansleri saattoi johtavan aluesyyttäjän tietoon päätöksessään esittämänsä näkökohdat hakijoiden ansioiden vertailusta virkanimitysmuistiossa. - Uutiset
29.12.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021, Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeus määräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestä oikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatua olevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestä ammattiliiton toiminnasta. - Uutiset
30.12.2021 13.00
Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneille maksettiin 7 euron tuntipalkkaa - työnantajan edustaja tuomittiin kolmesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä 80 ps rangaistukseen - yhtiölle 10 000 euron yhteisösakkoHO katsoi, että työnantaja oli yhtiön edustajana syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Yhtiö tuomittiin KO:ssa selostetuin perustein yhteisösakkoon. Kohtuullinen korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli A:n osalta 3.000 euroa ja B:n sekä C:n osalta 2.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
30.12.2021 14.51
Uusi yhteistoimintalaki voimaan 1.1.2022Yhteistoimintalain uudistus tuo työpaikoille uuden jatkuvan vuoropuhelun käytännön ja parantaa vuorovaikutusta. Laki lisää myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovelletta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa. Tasavallan presidentti vahvisti lain torstaina 30.12. - Uutiset
30.12.2021 16.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetut perusteet lentoaseman turvatarkastajien lomauttamiselle (ään.)Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajille. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
3.1.2022 10.00
Hälytysajossa (181 km/t) olleen poliisiauton hallinnan vesisateessa menettänyt poliisi tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 35 ps rangaistukseenAsiassa oli riidatonta, että vastaajan kuljettama poliisiauto oli ollut hälytysajossa ja kyse oli ollut autovarkauteen liittyvästä rikosepäilystä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että hälytystehtävään olisi liittynyt hengen tai terveydenuhkaa. Tehtävälle oli myös ollut matkalla useampia partioita. Videotallenteen perusteella poliisiauton oma nopeus juuri ennen tieltä suistumista oli ollut 181 kilometriä tunnissa eli varmuusvähennys huomioiden 178 kilometriä tunnissa. Kyseistä nopeutta oli käsillä olleissa ajo- ja sääolosuhteissa sekä kyseessä olleen hälytystehtävän laatuun nähden pidettävä selvästi ylimitoitettuna. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte ja muut vaatimukset hylätään tai että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta taikka rangaistusta ainakin alennetaan. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
3.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Käräjäoikeus peruutti AKT:n tukityötaistelua koskevan väliaikaisen turvaamistoimipäätöksenAsiassa Keitele Forest Oy, Keitele Wood Products Oy, Keitele Timber Oy ja Keitele Energy Oy (jäljempänä hakijat) olivat vaatineet, että käräjäoikeus: 1. velvoittaa 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT) lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa; ja 2. myöntää mainitun turvaamistoimen väliaikaisena AKT:ta kuulematta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oli vuorostaan vaatinut, että käräjäoikeus peruuttaa 21.12.2021 asettamansa väliaikaisen turvaamistoimen ja sakon uhan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella hakijaa kuulematta välittömästi ja ilmoittaa ulosottoviranomaiselle 21.12.2021 asetetun väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanon kiellosta. Käräjäoikeus 31.12.2021 antamallaan päätöksellä ratkaisunumero 1001 2861 peruutti 21.12.2021 tässä asiassa antamansa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen. - Uutiset
4.1.2022 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi työsuhteeseen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvat vaatimukset - kysymys oli ollut pikemminkin naapurinavusta kuin työsuhteessa tehdystä työstäKantaja kanne oli perustunut väitteeseen, että hän oli 22.4.2018 alkaen työskennellyt kuuden kuukauden ajan jokaisena päivänä keskimäärin kymmenen tuntia päivässä varastomiehenä vastaajayhtiön palveluksessa. Hän oli väittänyt saaneensa käteisenä palkkaa noin 400 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa tämä oli mahdollista siksi, että hän ei ulkomaalaissyntyisenä ja suomea osaamattomana pystynyt valvomaan etujaan ja oikeuksiaan. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11.999,12 euroa (sis. alv 2.241,12 euroa) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
5.1.2022 13.30
AVI: Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessaHO ei muuttanut KO:n parturialan yrittäjälle antamaa 70 päiväsakon rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. HO:sa esitetty uusi todistelu ei kumonnut KO:n tuomion perusteena olevaa näyttöä työntekijän pitkistä työpäivistä ja saamatta jääneestä palkasta. (Vailla lainvoimaa 5.1.2021) - Uutiset
7.1.2022 8.12
EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketti tuo muutoksia Suomen lainsäädäntöön helmikuun 2022 alustaHallitus esittää EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin edellyttämien lakimuutosten vahvistamista. Liikkuvuuspaketin sosiaali- ja markkinasäännösten kansallinen täytäntöönpano tuo muutoksia liikennepalvelulakiin ja eräisiin muihin siihen liittyviin lakeihin. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 14. tammikuuta 2022, ja ne tulisivat voimaan 1. helmikuuta 2022. - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
11.1.2022 14.31
Siirtolaisuusinstituutin selvitys tukee ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemistä nostamalla esiin kehittämistarpeita viranomaistyössäUlkomaisen työvoiman hyväksikäytön ennakoidaan Suomessa lisääntyvän, kun työvoiman maahanmuutto kasvaa. Ongelmien ehkäiseminen edellyttää lisää tietoa hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä ja nykyistä laajempaa panostusta viranomaisten resursseihin ja yhteistyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi keväällä 2021 Siirtolaisuusinstituutilta selvityksen viranomaistyön tuen tarpeista ja tietokatveista ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä. Nyt valmistunut selvitys tukee erityisesti 1.10.2021 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen (554/2021) toimeenpanemista Maahanmuuttovirastossa. - Uutiset
11.1.2022 15.30
Hallinto-oikeus: Määräaikaisen luokanopettajan virkasuhde oli voitu purkaa koeajallaHAO arvioi, että muun selvityksen lisäksi valittajan itsensäkin HAO:ssa esittämä viittasi siihen, että hänellä oli ollut opettajan työssään huomattavia ongelmia ala-asteikäisten oppilaidensa kanssa. HAO katsoi, että valittajan määräaikaisen virkasuhteen purkamiselle esitetty syy oli ollut koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukainen ja riittävä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että rehtori tai opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta olisivat asiaa käsitellessään valittajan esittämin tavoin syrjineet häntä hänen henkilöönsä liittyvistä syistä tai että koeaikapurku olisi muutoinkaan perustunut epäasiallisiin syihin. Viranhaltijalain 35 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Kyseinen säännös ei koske koeaikapurkua, joten se ei tullut tässä asiassa sovellettavaksi. Koulun rehtorin päätös valittajan määräaikaisen virkasuhteen purkamisesta koeaikana ei ollut ollut valittajan HAO:ssa esittämillä perusteilla lainvastainen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. Näin ollen valitus oli hylättävä. (Ei lainvoim. 11.1.2022) - Uutiset
12.1.2022 11.50
Vierashuoneessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Onko etätyötä olemassa?Korona on ajanut monet pois tavanomaiselta työntekemispaikalta. Lehdet ovat pullollaan etätyöohjeita. Mutta mitä etätyö on? Onko etätöitä olemassakaan? - Uutiset
12.1.2022 13.22
Työryhmä valmistelee lakiehdotusta valtion henkilöstön työtapaturmasuojan laajentamiseksi etätyössäTyötapaturmasuojaa on tarkoitus laajentaa niin, että sen piiriin tulisi kotona tai muussa työnantajan hyväksymässä etätyöpaikassa työpäivän aikana tapahtuneet työtapaturmat. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän toimikausi päättyy 1. huhtikuuta 2022.