Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
21.1.2021 11.16
Tietoturva, tietosuoja ja muut etätyön erityiskysymykset pohdinnassa Editan webinaarissaEtätyö on etenkin koronapandemian aikana lisääntynyt huomattavasti. Etätyön tekemiseen liittyy riskejä, jotka työnantajien on syytä tunnistaa. Editan webinaarissa 19.1.2021 pohdittiin muun muassa etätyöhön liittyviä tietoturva- ja tietosuojariskejä, työnantajan vastuita, työajan määräytymistä etätyössä sekä työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Kouluttajina olivat Leena Alapuranen (OTL, tietosuojajohtaja) ja Maria Penttilä (asianajaja, varatuomari, Asianajotoimisto Roihu Oy). - Uutiset
21.1.2021 14.15
Oikeusasiamies: Poliisin nimilaattojen poistaminen virkatehtävässäKantelija arvosteli Helsingin poliisilaitoksen virkamiesten menettelyä poistaa virkapukujensa nimilaatat Helsingin - - - pidetyn - - - kokoontumisen yhteydessä. Kanteluun oli liitetty kuvia nimilaatat poistaneista poliisimiehistä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen poliisimiehen ykslöitävyysvaatimuksesta sekä nimilaatan käytöstä ylikonstaapeli A:n tietoon. Koska Helsingin poliisilaitos oli lausuntonsa perusteella hyväksynyt ylikonstaapeli A:n menettelyn, oikeusasiamies saattoi käsitykseni myös poliisilaitoksen tietoon. Oikeusasiamies myös esitti Poliisihallituksen harkittavaksi, olisiko sen antamaa määräystä tässä asiassa ilmenneen tulkinnanvaraisuuden johdosta syytä täsmentää. Oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös siihen, että Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön lausunnossa oli viitteitä siitä, että joissakin tilanteissa (muissakin kuin peite-, tarkkailu-, tiedustelu- tai juhla- yms. tilanteissa) poliisimiehen yksilöivän tunnisteen käytöstä voitaisiin kokonaan poiketa. Sikäli kuin tällaisia tilanteita on, oikeusasiamies pyysi Poliisihallitusta arvioimaan, onko lakia alemmanasteisen sääntelyn sisältö sopusoinnussa poliisilain 1 luvun 8 §:n 2 momentin ja PL 118 §:n kanssa. Mikäli mahdollisesti havaittavat ongelmat liittyvät asetuksen tasoiseen sääntelyyn, oikeusasiamies pyysi Poliisihallitusta saattamaan havaintonsa SM:n tietoon. - Uutiset
22.1.2021 7.00
Euroopan parlamentti vaatii EU-lakia, joka antaisi työntekijälle oikeuden olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella ilman kielteisiä seuraamuksiaMepit pyytävät hyväksymässään lakialoitteessa komissiota esittämään uuden EU-lain, joka sallii työtekijän olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Ehdotuksessa olisi myös vahvistettava etätyön vähimmäisvaatimukset ja selvennettävä työoloja, työaikaa ja lepoaikaa koskevat ehdot. Parlamentti hyväksyi vaatimuksen lakialoitteesta äänin 472 puolesta, 126 vastaan ja 83 tyhjää. - Uutiset
25.1.2021 11.15
Hovioikeus: Yhtiö (sivuliike) ei ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä irtisanomisesta päättäessään - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin kaikesta tuomitusta korvausvelvollisuudestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö noudattanut yhteistoimintalain mukaista menettelyä ennen kantajan työsuhteen päättämistä käymällä yhteystoimintaneuvottelut ja olivatko neuvottelut täyttäneet yhteistoimintalain vaatimukset. Kysymys oli lisäksi siitä, milloin päätös kantajan irtisanomisesta oli tehty. Asiassa oli ollut riidatonta, että yhtiöllä oli Suomessa toimivana sivuliikkeenä ollut velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain säännöksiä. HO katsoi, ettei yhtiö ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä kantajan työsuhteen irtisanomisesta päättäessään. Edellytyksiä yhteistoimintalain 62 §:ssä tarkoitetun hyvityksen määräämiselle ei ollut. Kantajan oli maksettava yhtiölle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 15 400 euroa ja kulujen korvauksena 1 290,77 euroa ja oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 9 800 euroa ja kulujen korvauksena 510 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 11.00
Hovioikeus: Kysymys oli ollut koeaikapurusta - purkaminen ei ollut johtunut jostakin epäasiallisesta perusteestaSe, oliko kyseessä koeaikapurku, purku tai esimerkiksi irtisanominen ilman irtisanomisaikaa, ratkaistiin oikeustoimen todellisen sisällön mukaisesti. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, että kysymys oli ollut koeaikapurusta. Työntekijä ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, ettei työsopimuksen purkaminen ollut liittynyt koeaikasopimuksen tarkoitukseen vaan oli johtunut jostakin epäasiallisesta perusteesta. Kun työsopimus purkamisen seurauksena päättyi välittömästi, ei työntekijällä ollut oikeutta saada irtisanomisajan palkkaa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 13.00
Apulaisoikeusasiamies: Esimies ei vastannut alaisestaan tehtyyn kanteluunKantelija arvosteli kirjoituksessaan 3.10.2019 oikeusasiamiehelle sitä, että kaupunginlakimies A ei ollut vastannut hänen valitukseensa (hallintokanteluun), joka hän oli 11.1.2019 tehnyt lakimies B:n menettelystä rakennusvalvontaa koskevassa kanteluasiassa. Kantelijan mukaan hänen kantelunsa oikeusasiamiehelle koski vain sitä, että hänen kanteluunsa lakimies B:stä ei vastattu. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3) esittämänsä näkökohdat kantelijan kirjoitukseen vastaamisesta kaupunginlakimies A:n tietoon lähettämällä hänelle jäljennöksen päätöksestään. Apulaisoikeusasiamies myös kiinnitti kaupunginlakimies A:n huomiota käsiteltäväksi tarkoitettujen asiakirjojen toimittamiseen asianmukaisesti kirjattavaksi kaupungin asianhallintajärjestelmään. - Uutiset
26.1.2021 13.37
Unionin tuomioistuin: Työnantajan käytäntö, jossa maksetaan palkanlisää vain niille vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksen vammaisuudesta työnantajan itse valitseman ajankohdan jälkeen, voi merkitä vammaisuuteen perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintääEnnakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78/EY – 2 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a ja b alakohta – ”Syrjinnän käsite” – Välitön syrjintä – Välillinen syrjintä – Vammaisuuteen perustuva syrjintä – Erilainen kohtelu vammaisten työntekijöiden ryhmän sisällä – Palkanlisän myöntäminen vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksen vammaisuudesta työnantajan valitseman ajankohdan jälkeen – Palkanlisän jättäminen myöntämättä vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksensa ennen tätä ajankohtaa - Uutiset
28.1.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Virantäytön valmistelu oli ollut virheellistä, minkä vuoksi teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan päätökset oli kumottavaAsiassa saadun selvityksen perusteella valittaja ei hänen kohdallaan tapahtuneesta kelpoisuusehtojen täyttymisen virheellisestä tulkinnasta johtuen ollut ollut mukana hakijoiden ansiovertailussa. Saadusta selvityksestä ei muutoinkaan ilmennyt, miten hakijoiden koulutusta ja työkokemusta oli hakijoita haastatteluun valittaessa ja virkavalintaa tehtäessä tosiasiallisesti vertailtu keskenään. HAO katsoi, että virantäytön valmistelu oli ollut virheellistä, minkä vuoksi teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan päätökset oli kumottava. (Ei lainvoim. 28.1.2021) - Uutiset
29.1.2021 9.42
Hovioikeus: Rehtori laiminlöi rikosilmoituksen tekemisenRehtori oli laiminlyönyt rikosilmoituksen tekemisen, vaikka hänen tietoonsa oli tullut, että koulun opettaja oli sosiaalisen median kautta käynyt seksuaalissävytteistä keskustelua 16 vuotta nuoremman oppilaan kanssa. Ään. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
29.1.2021 10.30
Seitsemän vuotta vastaajan henkilökohtaisena avustajana työskennelleen työsuhde päätettiin työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti - menettely oli ollut erittäin moitittavaaKO oli katsonut asiassa näytetyn, että vastaaja oli toiminut kantajan työnantajana. Koska kantajan työsuhteen päättämiseen ei riidattomasti ollut TSL 7:2 §:n mukaista perustetta, vastaaja oli työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt hänen työsopimuksensa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli harkinnut kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon vastaajan erittäin moitittava menettely kantajaa kohtaan, KO oli katsonut edellä mainitusta määrästä 6 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta ja 4 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajan menettämistä palkkaeduista. Vastaaja velvoitettiin antamaan kantajalle työtodistuksen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisestaHO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 11.00
Hovioikeuden tuomio nollatuntisopimuksella työskennellen lomauttamisesta ja työsuhteen päättämisestäKO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena lomautuksen ennakkoilmoituksen laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä - irtisanominen ei ollut ollut perusteetonTyönantajan edustajan kesäkuussa 2018 työntekijälle lähettämiä viestejä oli pidettävä sisällöltään sellaisina, että ne loivat syrjintäolettaman siitä, että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa perusteella. Asiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, ettei irtisanominen ollut ollut perusteeton ja että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä. Työnantaja oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuslain säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.20201) - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallastaKansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011. - Uutiset
4.2.2021 13.51
Hallituksen esitys: Työnantajan oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta laajeneeHallitus esittää, että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Lakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään 3 kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Näin huomioidaan työnantajien erilaiset tarpeet ja tilanteet, joissa työtä tehdään. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021. - Uutiset
5.2.2021 8.52
Hovioikeus: Yhtiö oli rikkonut työntarjoamisvelvoitettaan eikä työsopimuksen irtisanomiselle siten ollut asiallista ja painavaa syytäNäin ollen yhtiö oli velvoitettava suorittamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa lausutut seikat sekä yhtiön työsopimuslain vastainen menettelytapa huomioon ottaen yhtiö oli velvollinen suorittamaan kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 7 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. KO:n tuomio kumottiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 16.00
200 päivän säännön perusteella työsuhteensa päättänyt työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan irtisanomisajan palkkaanKantaja oli riidatta ollut lomautuksen alkamisen jälkeen poissa töistä yli 200 päivää ennen irtisanoutumistaan. Tätä aikaa ei ollut katkaissut pidetty vuosiloma, eikä kantaja ollut tehtyjen työtarjousten perusteella menettänyt oikeuttaan saada TSL 5 luvun 7 §:n mukaan hänelle kuuluvaa irtisanomisajan palkkaa. Kun yhtiö ei ollut maksanut irtisanomisajan palkkaa ajallaan, kantajalla oli oikeus saada myös vaatimansa odotusajan palkka. Irtisanomisajan palkan sekä odotusajan palkan määrät olivat riidattomia. Irtisanomisajan palkan osalta maksuvelvollisuus oli vahvistettava kantajan vaatimin tavoin myös valtiota vastaan. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 8.30
Työtuomioistuin: Työnantaja ei ollut voinut määrätä osittaisella hoitovapaalla olleelle työntekijälle työajan pidennystunteja ns. perälautamääräyksen perusteella sopimatta asiasta erikseen työntekijän kanssaTuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella. Osittaisesta hoitovapaasta ja sen muuttamisesta tuli työsopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuului muun muassa lyhennetyn työajan pituus. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Koska yhtiö oli toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, sen ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut asiaa liittojen välillä neuvoteltaessa ymmärtää ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen tulkintakäytännön oikaisemiseksi. Kun työnantajaliitto ei ollut toiminut näin, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
10.2.2021 7.46
ETK: Oletko lähdössä töihin Britanniaan? Ulkomaantyössä on nyt monta uutta sääntöäEU:n ja Britannian uusi kauppa- ja yhteistyösopimus tuli voimaan vuodenvaihteessa. Uutta sopimusta sovelletaan työskentelijöihin, jotka aloittavat työn Britanniassa 1. tammikuuta 2021 jälkeen. - Uutiset
10.2.2021 8.32
Tasa-arvovaltuutettu on antanut kolme lausuntoa liittyen avoimien tehtävien ilmoitteluun ja työnhakijoiden valintamenettelyynYhdessä tapauksessa yritys oli ilmoittanut työnhakupalvelussa julkaistussa ilmoituksessa hakevansa kahta myyntiedustajaa (TAS 279/2020). Ilmoituksen mukaan työnhakijan tuli olla mies. Toisessa tapauksessa Facebook-palstalla sisällöntuottajaksi haettiin mies- tai muunsukupuolista henkilöä (TAS 323/2020). Kolmannessa tapauksessa työnvälitysilmoitus kauneushoitolan ajanvaraustehtäviin oli muotoiltu sukupuolineutraalisti, mutta miespuoliselle henkilölle oli todettu puhelimitse, että toimeksiantajan toiveena oli naispuolinen työnhakija (TAS 319/2020). - Uutiset
10.2.2021 9.17
KKO: Työnantaja oli toimittanut työsopimuksen irtisanomisen TSL 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteestaTyönantaja oli 13.5.2015 saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Työnantaja oli 27.5.2015 ilmoittanut työntekijälle harkitsevansa irtisanomista ja varannut työntekijälle tilaisuuden tulla kuulluksi 1.6.2015 järjestettävässä kuulemistilaisuudessa. Työnantaja oli 2.9.2015 irtisanonut työsopimuksen sen jälkeen, kun työntekijälle varattua tilaisuutta tulla kuulluksi oli työntekijän aloitteesta siirretty kahdesti ja hän oli ilmoittanut, ettei sairauden vuoksi voisi osallistua siirrettyynkään kuulemistilaisuuteen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työnantaja oli toimittanut työsopimuksen irtisanomisen TSL 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
10.2.2021 10.00
Työtuomioistuin: Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottuTyöntekijät olivat olleet mielenilmauksena poissa työstä kahtena peräkkäisenä työpäivänä. Mielenilmaus oli alkanut muutaman päivän kuluttua työnantajan irtisanoman paikallisen palkkiopalkkasopimuksen voimassaolon päättymisestä. Mielenilmauksella oli vastustettu sopimuksen päättymiseen liittynyttä palkkojen alenemista. Ratkaisussa katsottiin, että mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä oli ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskeviin määräyksiin. - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanAsiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 11.25
Hovioikeus: Vahingonkorvausvaatimus keikkatulojen menetyksestä oli voitu hylätäKoska A:n kanne tuli hylätyksi jo sillä perusteella, ettei kanteessa väitettyä sopimusta ollut näytetty syntyneen, asiassa ei ollut tarvetta lausua muista korvausvastuun edellytyksistä eikä myöskään vaaditun korvauksen määrästä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO katsoi, ettei KO:n tuomiota ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 14.00
Työsopimus päätettiin perusteettomastiKantaja oli 25.9.2018 tehnyt yhtiön kanssa työsopimuksen. Työsuhde oli alkanut 22.10.2018. Yhtiö oli 5.7.2019 antanut kantajalle varoituksen työstä kieltäytymisestä, joka varoitus oli ollut ainoa kantajalle annettu varoitus. Yhtiö oli sittemmin 2.10.2019 irtisanonut työsuhteen päättymään 14 vuorokauden irtisanomisajalla. - Uutiset
11.2.2021 14.58
Mepit vaativat alustatalouden työntekijöille yhtäläisiä työehtoja sekä työ- ja yksityiselämän parempaa tasapainoa eriarvoisuuden ja työssäkäyvien köyhyyden poistamiseksiParlamentti hyväksyi päätöslauselman keskiviikkona (10.2.) äänin 365 puolesta, 118 vastaan ja 208 tyhjää. - Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroaHO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Koulutusjohtajan päätös lukion lehtorin virkasuhteen irtisanomisesta ei ollut lainvastainenValittajalle oli opiskelijoihin kohdistuneesta epäasiallisesta käyttäytymisestä sekä oppitunneilta myöhästymisistä, poistumisista ja poissaoloista annetuilla varoituksilla annettu viranhaltijalain 35 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla mahdollisuus korjata menettelyään. Kun otettiin huomioon valittajan toiminta näiden varoitusten jälkeen, valittajan oli katsottava menettelyllään rikkoneen ja laiminlyöneen virkasuhteeseensa olennaisesti vaikuttavia velvoitteita siten, että hänen virkasuhteensa irtisanomiseen oli ollut olosuhteita kokonaisuutena arvioiden kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy. Koulutusjohtajan päätös valittajan virkasuhteen irtisanomisesta ei ollut lainvastainen. Kaupunginhallitus oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. (Ei lainvoim. 15.2.2021) - Uutiset
18.2.2021 10.30
Työtuomioistuin: Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ollut menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisestiAsiassa oli kysymys siitä, tuliko erään Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kuluttajaoikeusneuvojana työskentelevän henkilön tehtävä sijoittaa viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen vaativuustasoon 6 vai 7. Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan kyseisen henkilön tehtävän vaativuustasoon 6. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ollut loukattu. Työtuomioistuin katsoi myös, ettei vaativuustason vahvistamisessa ollut näytetty tapahtuneen kantajan väittämää menettelyvirhettä. - Uutiset
19.2.2021 10.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettua taloudellista ja tuotannollista perusteetta irtisanomiselleTSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu irtisanomisperuste edellyttää tarjolla olevan työn vähentymistä olennaisesti ja pysyvästi. HO katsoi näytetyksi, että tarjolla ollut työ oli vähentynyt olennaisesti. Kantajan väittämä epäasiallinen syy irtisanomiselle ei ollut pelkästään hänen kertomuksellaan tullut näytetyksi. Työn vähentymisen tulee olennaisuuden lisäksi olla myös pysyvää. HO katsoi asiassa todetuin perustein jääneen näyttämättä, että tarjolla olevan työn vähentyminen oli ollut pysyvää. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 7.30
Työtuomioistuimen lausunto postikeskuksissa työskenteleviin vuokratyöntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vähimmäispalkan määrätymisestäLausuntoasiassa esitetyn selvityksen perusteella katsottiin, että postikeskuksissa tehtävä postin käsittelyyn ja lajitteluun liittyvä työ kuului jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja että käräjäoikeudessa vireillä olevan asian vastaajalla oli oikeus soveltaa mainittua työehtosopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena postikeskuksissa työskentelevien vuokratyöntekijöiden työsuhteisiin yleissitovan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta. Vielä lausunnossa katsottiin, että jakelua koskevan työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkka määräytyi työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaisesti siten, että jos työtä teetettiin työaikajärjestelmän mukaan kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 7-päiväisen jakelun mukaan. Jos työtä taas ei teetetty kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti. - Uutiset
22.2.2021 11.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut ollut objektiivisesti arvioituna hyväksyttävää syytä maksaa erilaista palkkaaKaikkia asiassa lausuttuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi kuten KO, ettei yhtiöllä ollut ollut objektiivisesti arvioituna hyväksyttävää syytä maksaa erilaista palkkaa kantajalle ja hänen myötäpuolilleen. Paikallisen lisän määrä oli tullut osaksi verrokkityöntekijöiden tehtäväkohtaista palkkaa ja se oli otettava vahingonkorvauksen määrää arvioitaessa huomioon. Asiassa lausutuilla perusteilla ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden nojalla vahingonkorvausvelvollisuus alkaa vahingon syntyhetkestä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 13.05
Työtuomioistuin hylkäsi Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteetKanteen muuttaminen - Kanteen tutkiminen - Neuvotteluvelvollisuus - Uutiset
24.2.2021 10.28
Työministeri käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudestaTyöministeri Tuula Haatainen käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvityshenkilöiksi on nimetty varatuomari, oikeustieteen maisteri Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting. Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena TEM:lle viimeistään 31. elokuuta 2021. - Uutiset
24.2.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kohtuullinen aika irtisanoa noin kolme ja puoli kuukautta – KKO:2021:9Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, onko yhtiö toimittanut työsopimuksen irtisanomisen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se oli saanut tiedon työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. Erityisesti kysymys oli siitä, mikä merkitys kohtuullisen ajan arvioinnissa on työnantajan velvollisuudella varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Aikaisemmin kohtuullisen ajan on tulkittu olevan muutamia viikkoja ja enintään 1-2 kuukautta. Aikaisempaa tulkintaa on nyt muutettava. Kohtuullinen aika on aina arvioitava yksittäistapauksittain ja se voi olla ainakin 3,5 kuukautta. - Uutiset
25.2.2021 11.00
Alustatyöntekijöiden suojelu: Komissio käynnistää työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisenKomissio käynnisti keskiviikkona (24.2.) ensimmäisen vaiheen kuulemisen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, miten työsuoritusten digitaalisten välitysalustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja voitaisiin parantaa - Uutiset
25.2.2021 12.44
Julkisasiamies: Työnantaja voi neutraliteettikäytäntönsä yhteydessä sallia työntekijöidensä käyttää pienikokoisia uskonnollisia tunnusmerkkejäJulkisasiamies Rantosin mielestä työnantaja voi neutraliteettikäytäntönsä yhteydessä sallia työntekijöidensä käyttää pienikokoisia uskonnollisia tunnusmerkkejä. - Uutiset
26.2.2021 8.00
Käräjäoikeus arvioi virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä - rikosylikonstaapeli tuomittiin 30 ps rangaistukseenHelsingin käräjäoikeus katsoi, ettei vastaajan tekoa voitu pitää vähäisenä ottaen huomioon, että toimintaa oli tehty rikoksista tuomitun henkilön lukuun ja poliisiorganisaation edun vastaisesti. Tällaisesta menettelystä syntyvää mainehaittaa poliisin työlle ei ollut pidettävä vähäisenä. Näin ollen vastaaja tuomittiin syyttäjän ensisijaisen syytteen mukaisesta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
26.2.2021 11.00
Unionin tuomioistuin arvioi vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytyksiä (Luxembourg)BUSINESSEUROPEn, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8.3.2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/18/EU liitteenä olevan vanhempainvapaata koskevan 18.6.2009 tehdyn (tarkistetun) puitesopimuksen 1 lausekkeen 1 kohtaa, 1 lausekkeen 2 kohtaa, 2 lausekkeen 1 kohtaa sekä 3 lausekkeen 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytykseksi se, että asianomainen vanhempi on työskennellyt työpaikassa vähintään 12 kuukauden yhtäjaksoisen ajanjakson ajan välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista. Nämä lausekkeet ovat sitä vastoin esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan vanhempainvapaaoikeuden myöntämisen edellytykseksi se, että vanhemmalla on työntekijän asema lapsensa syntymä- tai adoptiohetkellä. - Uutiset
26.2.2021 14.30
Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytointia koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaanMuutokset liittyvät mm. ulkomaantehtäviin lähetettävien henkilöiden toimikausia rajaaviin perusteisiin. Lakiehdotus on nyt lausuntokierroksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. syyskuuta 2021. - Uutiset
1.3.2021 9.00
Tutkimus: Pystytäänkö ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoja valvomaan tehokkaasti?Julkisjohtamisen professori Christoph Demmken ja yliopisto-opettaja Jari Autioniemen vertaileva tutkimus analysoi ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoihin liittyviä sääntöjä, politiikoita ja käytäntöjä EU-maissa. Tutkimuksen on tilannut Euroopan parlamentti. Euroopan unionin jäsenmailta kysyttiin, miten ne sääntelevät ja käsittelevät eturistiriitoja aina ministerien ja virkamiesten taloudellisten intressien ilmoittamisesta niin sanottuun politiikan pyöröovi-ilmiöön saakka. - Uutiset
1.3.2021 9.36
Työtuomioistuin tulkitsi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevia määräyksiäOsasairauspäiväraha - Sairausajan palkka- Sairauden uusiutuminen - Työhön palaaminen - Uutiset
1.3.2021 10.30
Työtuomioistuin: Oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsaAsiassa oli kyse siitä, oliko yliopiston harjoittelukoulussa työskennelleiden kahden opettajan henkilökohtaiset suoritustasot arvioitu työehtosopimuksen mukaisesti ja mitkä olivat olleet heidän oikeat suoritustasonsa. Työtuomioistuin katsoi, että sillä ei esitetyn näytön perusteella ollut edellytyksiä arvioida opettajien oikeaa suoriutumistasoa muutoin kuin toteamalla, että heidän suoriutumisensa oli kokonaisuutena selvitetty täyttäneen heille asetetut tavoitteet ja heiltä kohtuudella edellytettävän työstä suoriutumisen tason ja että heidän työstä suoriutumisessaan ei ollut ollut merkittävää kehittymistarvetta. Selvitetyksi voitiin myös katsoa, että jos arviointi olisi tehty työehtosopimuksessa sovittujen arviointikriteerien mukaisesti, opettajien henkilökohtaiset palkanosat olisivat olleet korkeammalla tasolla. Kanteessa esitetyt toissijaiset vahvistusvaatimukset hyväksyttiin. Työnantaja tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoihin. - Uutiset
1.3.2021 11.00
Hovioikeus tutki kantajan pääkäsittelyssä esittämän väitteen avoimien työpaikkojen ilmoittamatta jättämisestä aiheutuneesta vahingosta - määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleen korvausvaatimukset oli voitu hylätäKantaja oli kanteessaan toissijaisesti vaatinut työnantajan velvoittamista suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta. Kantaja oli perustellut kanteessa esittämiään vaatimuksia muun ohella sillä, että työnantaja oli TSL 2 luvun 6 §:n tarkoittamalla tavalla laiminlyönyt tiedottaa avoimista työpaikoista. Kysymys ei siten ollut HO:ssa ollut kanteen muuttamisesta, vaan jo KO:sa esitettyjen seikkojen sellaisesta uudesta oikeudellisesta luonnehdinnasta, jota OK 25 luvun 17 §:n 1 momentin säännös ei rajoita. HO tutki kantajan esittämän TSL 2 luvun 6 §:n rikkomiseen perustuvan toissijaisen vahingonkorvausvaatimuksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 1.3.2021) - Uutiset
1.3.2021 11.35
Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä on julkaistuSelvityshenkilöt Jukka Ahtela ja Joel Salminen näkevät, että parhaimmat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Selvityksen mukaan sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti. - Uutiset
2.3.2021 10.00
Työsopimuksen katsottiin syntyneen yhtiön ja kantajan välille - palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset hyväksyttiin vaatimusten mukaisestiVastaajayhtiön mukaan se ei ollut ollut kantajan työnantaja eikä se ollut ollut palkanmaksuvelvollinen kantajaa kohtaan. Yhtiön mukaan kanne oli osoitettu väärälle vastaajalle. KO oli katsonut asiassa kerrotuilla perusteilla, että työsopimus oli syntynyt vastaajan ja kantajan välille. KO oli hyväksynyt ammattiliiton lakimiehen tuntilaskutusperusteeksi esitetyn laskun mukaisen 220 euroa tunnilta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 11.00
Hovioikeus kielsi yhtiötä 50.000 euron sakon uhalla rekrytoimasta tai muulla tavalla hankkimasta toisen yhtiön palveluksessa olevien tai olleiden henkilöiden työpanostaHO:ssa oli riidatonta, että hakijayhtiön ja vastaajayhtiön välisen 8.8.2011 päivätyn puitesopimuksen mukaan asianosaiset olivat sopineet rekrytointikiellosta sopimuksesta tarkemmin ilmenevin tavoin ja että lainkohdan tarkoittama vaade-edellytys oli siten olemassa. Asiassa oli HO:ssa ratkaistavana, voitiinko lainkohdan tarkoittaman vaaraedellytyksen katsoa olevan käsillä. HO katsoi, ettei tapauksen olosuhteissa lainkohdan tarkoittamaa vaaraa rekrytointikiellon rikkomisesta voitu pitää varsin epätodennäköisenä. Asiassa mainituin perustein hakijayhtiön valitus hyväksyttiin turvaamistoimen osalta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kilpailukykysopimus ja osittainen hoitovapaa - TT 2021:7Kilpailukyky-sopimukseen on liittynyt työajan pidentämisen osalta monenlaisia juridisia kysymyksiä. Keskeisin niistä on koskenut sitä, voivatko sopia ja ovatko työehtosopimusosapuolet sopineet ns. edullisemmuussäännön syrjäyttämisestä. Työtuomioistuimen käsitys, joka on ilmaistu yhdessä lausunnossaan yleiselle tuomioistuimelle ja joka näkyy myös tässä ratkaisussa, on se, että työehtosopimusosapuolet voivat sopia edullisemmuussäännön syrjäyttämisestä. Yleisten tuomioistuinten kahdessa ei vielä lainvoimaisessa tuomiossa on sen sijaan tultu päinvastaiseen tulokseen. Esillä olevassa ratkaisussa työtuomioistuin tuli työsopimuslain pakottavien määräysten perusteella siihen, että työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Ratkaisu perustui siis asiasta olevaan pakottavaan erityissääntelyyn. Tämä lopputulos onkin tässä tilanteessa luonnollisesti oikein. Ratkaisusta ei siis voida päätellä, että työtuomioistuin olisi luopunut aikaisemmasta kannastaan. Sitä tässä uudessa ratkaisussa vain täsmennettiin. - Uutiset
2.3.2021 14.36
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Puolan kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset ovat omiaan rikkomaan unionin oikeuttaUnionin tuomioistuin katsoo, että Puolan kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lakiin tehdyt peräkkäiset muutokset, joilla poistetaan sellaisiin kyseisen neuvoston päätöksiin, joilla esitetään tasavallan presidentille hakijoiden nimittämistä ylimmän tuomioistuimen tuomarinvirkoihin, kohdistuva tehokas tuomioistuinvalvonta, ovat omiaan rikkomaan unionin oikeutta. Jos rikkominen näytetään toteen, kansallisen tuomioistuimen on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla jätettävä soveltamatta tällaisia muutoksia. - Uutiset
4.3.2021 7.47
Työtuomioistuin: Liikenneopetusalan työehtosopimuksen perusteella vapunpäivä ei ollut palkallinen vapaapäivä tuntipalkkaiselle työntekijälleAuto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välinen liikenneopetusalan työehtosopimus 1.2.2017 - 31.1.2021. - Uutiset
4.3.2021 11.01
Turvapaikanhakijaa syrjittiin työhönotossa – yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoaYhdenvertaisuusvaltuutettu on edistänyt sovintoa tapauksessa, jossa turvapaikanhakijaa syrjittiin rekrytoinnissa. Työnantaja pahoittelee tapahtunutta ja on maksanut syrjitylle henkilölle 7 500 € hyvityksen syrjinnästä. - Uutiset
4.3.2021 14.08
Komissio ehdottaa toimenpiteitä palkkatasa-arvon varmistamiseksiKomissio esitti torstaina (4.3.) palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan ehdotuksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että naisille ja miehille maksetaan samasta työstä sama palkka. Komission ehdotus menee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja toimittaa asiaan kuuluvat tekstit komissiolle. Komissio arvioi ehdotetun direktiivin täytäntöönpanoa kahdeksan vuoden kuluttua. - Uutiset
5.3.2021 15.30
Työnantajan viivyttely työtodistuksen ja palkkalaskelman antamisessa johti sakkoihin työsopimuslain rikkomisestaPohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi siivousalan työnantajan 18 päiväsakon sakkorangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 9.00
OTM Aki Ollila Defensor Legisissä: Työntekijän sananvapaus ja lojaalisuusvelvollisuus sananvapauden rajoittajanaRajoittaako lojaalisuusvelvollisuus sananvapautta yhtäältä työsopimuslakiin ja toisaalta työsopimukseen perustuvana velvollisuutena? Tähän kysymykseen OTM Aki Ollila syventyy uusimmassa Defensor Legisissä julkaistussa artikkelissaan "Työntekijän sananvapaus ja lojaalisuusvelvollisuus sananvapauden rajoittajana". Löydät suorat linkit artikkeliin ja koko lehteen uutisen lopusta. - Uutiset
8.3.2021 9.54
Hovioikeus hylkäsi täytäntöönpanon keskeytyspyynnön työsuhdetta koskevassa asiassaHO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt syytä käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämiseksi tai keskeyttämiseksi. - Uutiset
8.3.2021 10.31
Käräjäoikeus: Luottamusmiehen irtisanominen oli laitonAsiassa oli kyse siitä, oliko luottamusmiehenä toimineen kantajan irtisanomiseen ollut TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukainen hänen henkilöstä johtuva asiallinen ja painava syy ja oliko hänet voitu irtisanoa ilman varoitusta ja muun työn tarjoamisvelvollisuutta sekä oliko irtisanomisperusteisiin vedottu kohtuullisessa ajassa ja oliko irtisanomiseen kantajan edustamien työntekijöiden enemmistön suostumus ja oliko se saatu asianmukaisella tavalla. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 11.13
EUT:n suuri jaosto: Varallaolojärjestelmän mukainen päivystysjakso on kokonaisuudessaan työaikaa vain, jos työntekijälle asetetut velvoitteet vaikuttavat erittäin huomattavasti hänen mahdollisuuteensa käyttää tämän jakson aikana vapaa-aikaansaOrganisatorisilla vaikeuksilla, joita päivystysjakso voi aiheuttaa työntekijälle ja jotka johtuvat luonnon olosuhteista tai työntekijän omasta vapaasta valinnasta, ei ole merkitystä. - Uutiset
9.3.2021 12.20
Hovioikeus: Ulosliputetun aluksen työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystäTyönantajavastuun määräytyminen - Vedottu tuotannollinen syy - Onko kantajan työ vähentynyt - Onko vastaaja laiminlyönyt työn tarjoamisvelvollisuuden - Perusteettomasta irtisanomisesta maksettava korvaus - Yhteistoimintalain rikkomiseen perustuva hvvitvsvaatimus - Neuvottelujen ajankohta - Päätös ulosliputuksesta - Päätös irtisanottavista - Neuvotteluosapuolet - Neuvotteluesitys - Työnantajan annettavat tiedot - Toimintaperiaatteet - Neuvottelujen sisältö - Hyvityksen määrä - Oikeudenkäyntikulut (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 13.00
Hovioikeus: Kauppa-aluksella työskennelleellä oli miehityssopimuksen määräysten nojalla oikeus vaatimaansa YT-lisäänKO oli katsonut, että kantajalla oli miehityssopimuksen määräysten nojalla oikeus vaatimaansa YT-lisään. Kantajan meripalveluotteen tiedot olivat tukeneet tätä johtopäätöstä. Vastaajayhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle työpalkkasaatavaa 13.745,15 euroa viivästyskorkoineen 1.2.2018 lukien ja korvamaan kantajan oikeudenkäyntikuluista 5.193,69 euroa viivästyskorkoineen. HO:ssa vastaanotetun näytön perusteella tai asiassa muutoinkaan ei ollut tullut esiin seikkoja, joiden johdosta asiaa olisi aihetta arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Yhtiö oli velvollinen korvaamaan kantajan määrällisesti hyväksytyt oikeudenkäyntikulut HO:ssa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 8.40
Työmarkkinajärjestöt: Etätyösuositus huomioitava mahdollisimman laajastiTyömarkkinakeskusjärjestöt Akava, EK, KT, SAK ja STTK suosittelevat toimialaliittojen ja työpaikkojen huomioivan etätyösuosituksen niin laajasti kuin mahdollista. - Uutiset
10.3.2021 9.00
Hovioikeus: Syyttäjään kohdistettu rangaistusvaatimus oli selvästi perusteetonKantajan esittämät rangaistusvaatimukset, niiden tueksi esitetyt seikat ja todisteet eivät sisältäneet mitään sellaista, mikä olisi viitannut säännösten vastaiseen menettelyyn. Vastaajaan kohdistettu rangaistusvaatimus oli selvästi perusteeton, minkä vuoksi kanne oli ROL 7 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla haastetta antamatta heti hylättävä tuomiolla. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 10.23
Yhteistoimintalakia uudistetaanYhteistoimintalakia ollaan uudistamassa. Kolmikantaisen työryhmän mietintö hallituksen esityksestä oli lausuntokierroksella 19.11.2020–15.1.2021. Esitys sai kritiikkiä lausuntokierroksella. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta. Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle. Uudistuksella lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 15.00
Työneuvosto tarkasteli, millä edellytyksillä suurhäiriöksi luokiteltu myrsky voi oikeuttaa hätätyön teettämiseen sähköverkkoyhtiöiden palveluntuottajan vikapäivystyksessäPalveluntuottajan asemaa oli arvioitava sen perusteella, olisiko työn tilaajalla ollut mahdollisuus teettää hätätyötä, mikäli se olisi hoitanut tehtävän omalla henkilöstöllään. - Uutiset
10.3.2021 16.00
Hovioikeus arvioi työsuhteen tunnusmerkkejä - palkkasaatavia koskeva kanne hylättiinKaikkia asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi yhtiön näyttäneen, ettei kantaja ollut työskennellyt työsuhteessa vaan hänen tarkoituksenaan oli ollut tehdä työtä tulevan yritystoiminnan hyväksi. Tätä arviota ei muuttanut se, että yhteistoiminta oli sittemmin kariutunut ja kantajan työpanos oli jäänyt C:n yhtiön hyväksi. Mainitsemillaan lisäperusteluilla HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Konditoria B Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:sta 7.760 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
11.3.2021 9.16
KKO arvioi oliko työntekijöillä oikeus yhteistoimintalain 62 §:n mukaiseen hyvitykseen, kun heitä ei ollut irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu vaan heidän työsuhteensa olivat taukokäytäntöä koskevan muutoksen jälkeen jatkuneet muilta osin entisin ehdoinTyönantaja, joka oli työsuhteen irtisanomisperustetta edellyttäneellä tavalla yksipuolisesti muuttanut työntekijöiden työsuhteiden olennaista ehtoa neuvottelematta muutoksesta yhteistoimintalain 8 luvussa säädetyssä järjestyksessä, oli velvollinen suorittamaan työntekijöille yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä, vaikka heidän työsuhteensa eivät olleet muutoksen seurauksena päättyneet. - Uutiset
12.3.2021 11.35
Hovioikeuden tuomio Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehiä ja poliisin ylijohtoa koskevassa tietolähdetoimintaan liittyvässä virkarikosasiassaHelsingin hovioikeus antoi perjantaina (12.3.) tuomion Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehiä ja poliisin ylijohtoa koskevassa tietolähdetoimintaan liittyvässä virkarikosasiassa. Asiassa oli arvioitavana, olivatko vastaajat syyllistyneet virkarikokseen sen vuoksi, ettei Helsingin poliisilaitoksessa riidattomasti ollut syytteiden tekoaikoina ollut rekisteröityjä tietolähteitä. Käräjäoikeus oli 19.6.2019 antamassaan tuomiossa hylännyt kaikki syytteet asiassa. Hovioikeus tuomitsi Helsingin poliisilaitoksen poliisimiehistä kolme ja hylkäsi kahden syytteet. Kaikkien kolmen Poliisihallituksessa työskennelleen vastaajan syytteet hylättiin. (KKO ei myöntänyt valituslupia) - Uutiset
15.3.2021 11.00
Hallinto-oikeuden päätös virkavelvollisuuden ja virkasalaisuuden rikkomisesta epäillyn vankilan turvallisuudesta vastaavan apulaisjohtajan irtisanomisesta ja virantoimituksesta pidättämisestäRikosseuraamuslaitoksen Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen aluejohtajan valituksenalainen päätös ei ollut lainvastainen. Valitus oli näin ollen hylättävä. Valittajan ja Rikosseuraamuslaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiin. (Ei lainvoim. 15.3.2021) - Uutiset
16.3.2021 12.00
Työsuojelu: Asiantuntijatyön työaikakysymyksetUusi työaikalaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2020. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin muutenkin lakia vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Lakimies Aki Eriksson käy läpi tyosuojelu.fi-sivustolla julkaistussa kirjoituksessaan asiantuntijatyön näkökulmasta lain keskeisiä muutoksia. Ne liittyvät lain soveltamisalaan, liukuvaan työaikaan, joustotyöaikaan ja työaikapankkiin. - Uutiset
17.3.2021 11.00
Hovioikeuskin hylkäsi kaikki syytteet poliiseja koskevassa virkarikosoikeudenkäynnissäKäräjäoikeuden tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.3.2021) - Uutiset
17.3.2021 11.42
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuksen ehtojen muuttaminen rinnastuu työsopimuksen irtisanomiseen YTL:n yhteydessä – KKO:2021:17Korkeimman oikeuden tuomio koskettaa mielenkiintoista kysymystä työsopimuksen ehtojen yksipuolisen muuttamisen edellytyksistä ja menettelytavoista. Uusi tuomio koskee kyseisen ehtomuutoksen ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain välistä suhdetta. Tapauksessa työnantaja oli neuvotellut työaikoja koskevasta ehtomuutokset yhteistoimintalain 6 luvun mukaisesti mutta korkeimman oikeuden mukaan asiasta olisi pitänyt neuvotella lain 8 luvun mukaisesti, koska kyse oli irtisanomisperusteella tapahtuneesta ehtomuutoksesta. Tuomion mukaan irtisanomisperusteinen ehtomuutos rinnastuu irtisanomiseen. Oma käsitykseni on se, että kaikki oikeusasteet yhdistivät tuomioissaan yhteistoimintalain rikkomisen arviointiin virheellisesti sen, millä edellytyksin kyseinen toimenpide voidaan yhteistoimintalain mukaisten edustuksellisten neuvottelujen jälkeen toteuttaa yksilötasolla. - Uutiset
17.3.2021 15.27
Unionin tuomioistuin: Jos työntekijä on tehnyt saman työnantajan kanssa useita työsopimuksia, päivittäistä vähimmäislepoaikaa sovelletaan näihin sopimuksiin kokonaisuutena eikä kuhunkin sopimukseen erikseenTietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 2 artiklan 1 alakohtaa ja 3 artiklaa on tulkittava siten, että jos työntekijä on tehnyt saman työnantajan kanssa useita työsopimuksia, 3 artiklassa säädettyä päivittäistä vähimmäislepoaikaa sovelletaan näihin sopimuksiin kokonaisuutena eikä kuhunkin sopimukseen erikseen. - Uutiset
18.3.2021 8.34
Kieli, ihonväri ja nimi vaikeuttavat yhä rekrytointia suomalaisissa työpaikoissa - TEM käynnisti työelämän monimuotoisuusohjelmanOngelman torjumiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt maaliskuuhun 2023 asti kestävän työelämän monimuotoisuusohjelman, joka perustuu hallitusohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on, että yritykset ja organisaatiot hyötyvät monimuotoisuudesta ja maahanmuuttaneiden pääsy osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja uralla eteneminen helpottuvat niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. - Uutiset
18.3.2021 10.05
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos ei ollut voinut muuttaa virkanimikettäItä-Uudenmaan poliisilaitos oli toiminnallisen tarpeen mukaan siirtänyt 1.9.2018 lähtien erikoissuunnittelijana toimineen valittajan toimistosihteerin työtehtäviin. Virkanimike oli muutettu 1.9.2018 lähtien toimistosihteeriksi. HAO katsoi, että poliisilaitoksen päätös valittajan siirtämisestä toimistosihteerin tehtävään oli valituskelpoinen. Näin ollen HAO tutki valituksen. Pääasian osalta HAO katsoi, että valittajan virkaa oli Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päätöksellä valittajan siirtämisestä toimistosihteerin tehtävään asiassa esitetyin tavoin muutettu niin olennaisesti, että virka oli muuttunut kokonaan toiseksi viraksi. Valituksenalaisella päätöksellä päätetty virkajärjestely vastasi tosiasialliselta luonteeltaan uuden viran perustamista. Valtion virkamiesasetuksen 3 §:n mukainen toimivalta poliisilaitoksen viran perustamiseen on Poliisihallituksella. Näin ollen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella ei ollut ollut toimivaltaa päättää valittajaa koskevasta virkajärjestelystä valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päätös oli tämän vuoksi lainvastaisena kumottava. (Ei lainvoim. 18.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskeva puitesopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan tulkinnasta (Italia)Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 1999/70/EY – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Asialliset syyt, jotka oikeuttavat määräaikaisten työntekijöiden erilaisen kohtelun – Direktiivi 98/59/EY – Joukkovähentäminen – Lainvastaisen joukkovähentämisen kohteena olevalle työntekijälle annettavaa suojaa koskeva kansallinen säännöstö – Vähemmän edullisen suojajärjestelmän soveltaminen määräaikaisiin sopimuksiin, jotka on tehty ennen järjestelmän voimaantulopäivää ja jotka on muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi tämän päivämäärän jälkeen - Uutiset
19.3.2021 11.00
Hallinto-oikeus kumosi ympäristöpäällikön virkavalinnasta tehdyt päätökset virheellisessä järjestyksessä syntyneinäPäätökset oli kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneinä. Päätösten tultua edellä mainitulla perusteella kumotuiksi asiassa ei ollut tarpeen lausua valittajan esittämistä muista valitusperusteista. - Uutiset
22.3.2021 10.41
Oikeuskansleri: Ulkoministeriön virkamiesjohdon olisi pitänyt tarkemmin selvittää siirtoperusteen lainmukaisuutta konsulipäällikön siirtohankkeessa toisiin tehtäviinOikeuskansleri Tuomas Pöysti on antanut ratkaisunsa kanteluihin, jotka koskivat ulkoministeriön virkamiesjohdon toimintaa konsulipäällikön siirtämiseksi toisiin tehtäviin. Oikeuskansleri arvioi ratkaisussaan esimiesroolissa toimineiden valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja hallintopalveluista vastaavan alivaltiosihteerin menettelyä asiassa. - Uutiset
23.3.2021 10.00
Vuokrayritys päätti työsuhteen koeajalla työntekijän terveydentilan vuoksi – käräjäoikeus tuomitsi sakkoja työsyrjinnästäTapauksessa työnantaja oli arvioinut työntekijän kykenemättömäksi aiemmin tekemäänsä työhön pelkästään terveyskeskuslääkärin lausunnon perusteella. Käräjäoikeus ei pitänyt tätä riittävänä työntekijän todellisen työkyvyn selvittämiseksi. Työkyky ja sairauden mahdollinen pysyvämpi vaikutus tietyssä työtehtävässä tulee lähtökohtaisesti arvioida yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työterveyshuoltolaissa mainitussa laajuudessa. Käräjäoikeuden mukaan työnantajan olisi tullut tehdä selvitys erityisellä huolellisuudella, koska työntekijän terveydentila oli johtunut työtapaturmasta. (Vailla lainvoimaa 23.3.2021) - Uutiset
24.3.2021 9.23
KHO: Muun muassa seksuaaliseen ahdisteluun vapaa-ajallaan syyllistyneen lehtorin virkasuhde voitiin purkaaHO oli tuominnut A:n tämän vapaa-ajalla tapahtuneesta seksuaalisesta ahdistelusta, lievästä pahoinpitelystä, liikennerikkomuksesta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta, kunnianloukkauksesta ja hallinnan loukkauksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tuomio oli lainvoimainen. KHO katsoi, että kaupungilla oli ollut viranhaltijalain 41 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy A:n virkasuhteen purkamiseen. Virkasuhteen purkamisen lainmukaisuutta ei ollut myöskään syytä arvioida toisin A:n pitkän ja moitteettoman virkauran johdosta. Purkamista ei voitu pitää kysymyksessä olevissa olosuhteissa suhteettoman ankarana seuraamuksena. Kun otettiin huomioon, että A:n valitus oli tullut KHO:ssa hylätyksi, X:n kaupunkia ei ollut velvoitettava maksamaan korvausta A:n oikeudenkäyntikuluista KHO:ssa. - Uutiset
24.3.2021 12.33
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lakisääteisen tilintarkastajan ottamisesta tarkastetun yhteisön palvelukseen (Suomi)Tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta 17.5.2006 annetun direktiivin 2006/43/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/56/EU, 22 a artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että tilintarkastusyhteisön tiettyä tilintarkastustoimeksiantoa varten päävastuulliseksi tilintarkastajaksi nimeämän kaltaisen lakisääteisen tilintarkastajan on katsottava ottavan vastaan johtoon kuuluvan avainhenkilön tehtävän tarkastetussa yhteisössä kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla silloin, kun hän tekee viimeksi mainitun kanssa kyseistä tehtävää koskevan työsopimuksen, vaikka hän ei vielä tosiasiallisesti aloittaisi työskentelyä mainitussa tehtävässä. - Uutiset
24.3.2021 15.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ajopiirturin piirturilevyjen esittämisestä - yksi ainoa rikkomus vai useita rikkomuksiaJos tarkastuksen kohteena olevan tieliikenteen ajoneuvon kuljettaja ei esitä valvontalaitteen piirturilevyjä useilta työpäiviltä ajanjaksona, joka kattaa tarkastuspäivän ja edeltävät 28 päivää, tarkastuspaikan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on todettava kyseisen kuljettajan syyllistyneen vain yhteen ainoaan rikkomukseen ja määrättävä tälle vain yksi ainoa seuraamus mainitun rikkomuksen perusteella. - Uutiset
25.3.2021 7.00
Valtion virkamieslakia muutetaan - lausuntoja voi antaa 13.5.2021 saakkaHallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa valtion virkamieslaissa (750/1994) eräitä ajankohtaisia muutostarpeita. - Uutiset
26.3.2021 6.00
Teknologiateollisuus luopuu valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta - järjestöt kommentoivatTeknologiateollisuus ry:n toiminta jakautuu kahteen eri yhdistykseen. Teknologiateollisuus ry luopuu valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta, ja vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista siirtyy uuteen työnantajayhdistykseen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Uusi työnantajayhdistys aloittaa toimintansa elokuussa ja tekee tiivistä yhteistyötä Teknologiateollisuus ry:n kanssa. - Uutiset
26.3.2021 11.30
Työtuomioistuin äänesti - työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdostaYhtiö oli irtisanonut työntekijän vedoten tämän epäasialliseen, eräisiin muihin yhtiön työntekijöihin kohdistuneeseen käytökseen. Työntekijälle oli jo joitain vuosia aiemmin annettu kaksi huomautusta ja noin vuosi ennen irtisanomista varoitus samasta syystä. Työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että huomautukset ja varoitus olivat olleet aiheellisia ja että niillä oli asiallinen yhteys irtisanomisperusteeseen. Koska työntekijän menettely oli työnantajan kiellosta huolimatta jatkunut huomautusten antamisen jälkeen oleellisilta osin samanlaisena, huomautukset voitiin ottaa asian kokonaisarvioinnissa huomioon. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijää oli varoitettu asianmukaisesti ennen työsopimuksen irtisanomista. Esitetty näyttö ei viitannut siihen, että irtisanominen olisi tapahtunut kantajan vetoamista epäasiallisista syistä, jotka liittyivät irtisanotun luottamustehtäviin ja hänen aluehallintovirastolle tekemäänsä valvontapyyntöön. Työnantajalla ei voitu kohtuudella katsoa olleen käytössään sellaisia keinoja, joilla irtisanominen olisi ollut vältettävissä. Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdosta. (Ään.) - Uutiset
26.3.2021 12.00
Apulaisoikeuskansleri: Huolellisuus virkatehtävissäApulaisoikeuskansleri kiinnitti pelastuslaitoksen pelastusjohtajan huomiota kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädettyyn velvollisuuteen hoitaa virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä. - Uutiset
29.3.2021 14.24
Työtuomioistuimen tuomio palomiesten työaikakorvausten vanhentumista koskevassa asiassaTyötuomioistuin velvoitti Jyväskylän kaupungin maksamaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia ajalta 1.1.2014–31.3.2016. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisen alan unioni JAU ry:n oikeudenkäyntikulut 35.162,04 eurolla viivästyskorkoineen. - Uutiset
29.3.2021 16.00
Hovioikeus: Työnantajan edustaja loukkasi työntekijän kunniaa irtisanomista koskevassa keskustelutilaisuudessaVastaaja oli 5.3.2019 järjestetyssä neuvottelutilaisuudessa esittänyt A:han kohdistuneen yksilöimättömän väitteen työnantajayrityksen omaisuuden anastamisesta, eikä hän ollut neuvottelutilaisuudessa tai sen jälkeenkään esittänyt väitteensä tueksi mitään todistelua. Näissä olosuhteissa vastaajan oli täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että hänen esittämänsä väite tai vihjaus oli omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä A:lle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa ja että sen tueksi ei ollut ollut esitettävissä riittävästi perusteita. Työnantajan edustaja tuomittiin kunnianloukkauksesta sakkoihin ja korvauksiin. (Vailla lainvoimaa 29.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 8.30
OTT, dosentti Kalle Määttä: Työsyrjintä rikosoikeudellisena haasteenaKalle Määttä tarkastelee artikkelissaan rikoslain (RL) 47 luvun 3 §:n työsyrjintää ja 47 luvun 3 a §:n kiskonnantapaista työsyrjintää. Artikkelin viimeinen luku tarjoaa vielä katsauksen työsyrjintärikosten seuraamuksiin: rangaistuksiin, liiketoimintakieltoon ja vahingonkorvaukseen. - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
31.3.2021 12.10
Ihmisoikeuskeskus: Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea tyytymätön viiden järjestökanteluratkaisun täytäntöönpanoon Suomessa – hallituksen tulee toimittaa lisätietoaEuroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on tarkastellut Suomea vastaan annettujen järjestökanteluratkaisujen täytäntöönpanoa. Komitea katsoo, että kaikkien viiden ratkaisun kansallinen täytäntöönpano on ollut riittämätöntä. Suomen osalta komitea on tarkastellut joidenkin ratkaisujen osalta jo kolmannen kerran täytäntöönpanoa hallituksen toimittamien lisätietojen valossa. Komitea pitää täytäntöönpanotoimia edelleen riittämättöminä. Suomi ole vieläkään täyttänyt ratkaisuista ilmenneitä Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaisia velvoitteitaan. Hallituksen tulee toimittaa lisätietoa tulevissa raporteissaan. - Uutiset
31.3.2021 13.52
Hallitus esittää: Ulkomailla työskentelevien valtion virkamiesten rokotushaittojen korvaaminen samoin ehdoin kuin kotimaassa työskentelevienEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annettua lakia osin väliaikaisesti ja osin toistaiseksi. Esityksen mukaan lain mukaisena vahinkona voitaisiin korvata valtion virkamiehelle sekä hänen mukana seuraavalle perheenjäsenelleen sekä eräille virkamieheen rinnastettaville henkilöille covid-19-pandemian vuoksi ulkomailla annetusta rokotteesta aiheutuneet haittavaikutukset samoin edellytyksin kuin Suomessa annetusta rokotteesta korvattaisiin lääkevahinkona. Lisäksi tarkennettaisiin lain soveltamisalaa koskevaa säännöstä siten, että lakia sovellettaisiin myös siviili- ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä oleviin henkilöihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sen covid-19-rokotevahinkoa koskevat säännökset olisivat voimassa 31.12.2022 saakka. Niiden voimassaoloaikana haettuja korvauksia voitaisiin maksaa niiden voimassaolon päättymisen jälkeenkin. - Uutiset
1.4.2021 9.00
Hallitus esittää parannuksia ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaanHallitus esittää uutta lainsäädäntöä, jonka avulla parannettaisiin ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa ja ansiomahdollisuuksia sekä tasapuolistettaisiin alan yritysten kilpailumahdollisuuksia. Koska ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä, heidän oikeudellinen asemansa on lainsäädännön näkökulmasta tällä hetkellä pitkälti sääntelemätön. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, viimeistään ennen satokautta 2021. - Uutiset
1.4.2021 11.49
Hovioikeus: Ylemmät toimihenkilöt olivat voineet perustellusti luottaa siihen, että työajanlyhennysvapaajärjestelmä oli vakiintunut heidän työsuhteittensa osaksiYlemmille toimihenkilöille oli katkeamatta vuodesta 1997 kertynyt seitsemän työajan lyhennysvapaapäivää ilman, että työnantaja olisi saattanut näiden tietoon, että vapaapäivien määrä on sidottu toimihenkilöiden kulloiseenkin työehtosopimukseen. Näin ollen ylemmät toimihenkilöt olivat voineet perustellusti luottaa siihen, että työajanlyhennysvapaajärjestelmä oli vakiintunut tällaisena heidän työsuhteittensa osaksi, jonka muuttaminen olisi edellyttänyt osapuolten sopimusta eikä työnantajalla ollut ollut oikeutta lyhennysvapaiden määrän yksipuoliseen vähentämiseen. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 11.55
Hovioikeus: Vartijoiden ajoneuvoihin asennettujen kameroiden käyttöönotto olisi tullut käsitellä yhteistoimintamenettelyssä - kysymys ei ollut kieltoerehdyksestäKamerat oli asennettu ajoneuvon sisäpuolelle tuulilasin eteen siten, että ne olivat kuvanneet ajoneuvosta ulospäin. Kameran kääntäminen kuvaamaan ajoneuvon sisäosia ja ajoneuvossa olevia henkilöitä ei ollut ollut mahdollista. Kameraan olivat siten tallentuneet ajoneuvon etupuoliset tapahtumat. Kamerat oli asennettu siten, että ne olivat oletusarvoisesti käynnistyneet ajoneuvoa käynnistettäessä. Vartijalla oli kuitenkin halutessaan ollut mahdollisuus sammuttaa kamera. Kamera oli joka tapauksessa sammunut, kun ajoneuvo oli sammutettu. HO katsoi asiassa lausutuin perustein KO:n tavoin, että vastaaja oli syyllistynyt yhteistoimintavelvoitteen rikkomiseen. Aihetta syyksilukemisen muuttamiseen ei ollut. Aihetta myöskään tuomitun rangaistuksen (15 ps) muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
6.4.2021 11.00
Hovioikeus: Pysäköinninvalvojaa kohti ajanut syyllistyi liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseenAsiassa oli näytetty, että vastaaja oli tarkoituksella kiihdyttänyt autoa suoraan kohti pysäköinninvalvojaa, että pysäköinninvalvoja oli joutunut väistämään välttääkseen auton osumisen itseensä ja että auto oli ohittanut pysäköinninvalvojan erittäin läheltä. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi myös virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Vastaaja tuomittiin 5 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
6.4.2021 13.24
Palkkaturvalakia ja merimiesten palkkaturvalakia muutetaan - lausuntoaika päättyy 26.4.2021Esityksessä ehdotetaan, että palkkaturvalain 9 §:n mukaista palkkaturvan enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon. Vastaavasti merimiesten palkkaturvalain 8 §:n perusteella maksettavien vahingonkorvausten ja hyvitysten enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
7.4.2021 9.11
Virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitun poliisin valituslupahakemus hylättiinKKO on hylännyt virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitun poliisimiehen valituslupahakemuksen. Helsingin hovioikeuden antama tuomio jäi näin ollen voimaan. - Uutiset
7.4.2021 16.00
Kuopion kouluhyökkäys - HAO kumosi valtakunnansyyttäjän toimiston hallintojohtajan päätöksen ja oikeutti toimittajan saamaan tiedot poliisimiesten henkilöllisyydestä sekä poliisimiesten ja asianomistajan vammakuvauksistaValtakunnansyyttäjän toimisto tiedotti 8.10.2019, ettei poliisimiehiä vastaan aloiteta esitutkintaa Kuopiossa 1.10.2019 tapahtuneesta kouluhyökkäyksestä. Valittajalle sähköpostitse toimitetuista asiaa koskevista päätöksistä oli salattu tieto poliisimiesten nimistä, tilanteessa loukkaantuneen poliisimiehen vammat sekä koiran ja etälamauttimen käytöstä kouluhyökkäyksestä epäillylle aiheutuneet vammat. HAO katsoi, että pyydetyt tiedot on annettava viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä säädetyllä tavalla sen jälkeen, kun HAO:n päätös on saanut lainvoiman. (KHO:2023:6: Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
8.4.2021 9.00
Kansainvälisen rekrytoinnin opas työnantajille on julkaistuKokka kohti Suomea-hanke (ESR) on tuottanut TEM:n aloitteesta yritysten rekrytoinnin tueksi oppaan kansainvälisestä rekrytoinnista. Oppaan työstämisessä on ollut mukana laaja joukko viranomaisia ja asiantuntijoita. Oppaasta löytyy kattavasti ohjeita kansainvälisen osaajan rekrytointiin, työn aloitukseen ja viranomaisasioihin. Lisäksi oppaassa käydään läpi rekrytoinnin eettisyyttä ja monimuotoisen työyhteisön hyötyjä. Opas on julkaistu sähköisenä Business Finlandin Internetsivuilla keskiviikkona 7.4.2021.