Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
5.11.2020 10.41
Työneuvoston lausunto: Voidaanko sairaalakiinteistöjen ylläpito- ja kunnossapitotyö järjestää työaikalain (872/2019) 7 §:n 1 momentin mukaisena jaksotyöaikanaAsiassa oli kysymys siitä, voidaanko sairaalakiinteistöjen yllä- ja kunnossapitotyötä teettää jaksotyönä, toisin sanoen, oliko käsillä välttämätön sairaalan terveyspalvelujen käynnissä pitämisen turvaava tukitoiminto. - Uutiset
5.11.2020 11.15
Hallinto-oikeus: Naista ei syrjitty kirkkoherran valinnassaSeurakuntaneuvoston kirkkoherran valintaa koskeva päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Seurakuntaneuvosto oli voinut harkintansa mukaan valita virkaan A:n. Valittajaa ei ollut syrjitty hänen sukupuolensa perusteella eikä asiassa ole ilmennyt, että viran täyttäminen olisi perustunut epäasiallisiin syihin. Päätös ei ollut muutoinkaan valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Myöskään oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös ei ollut lainvastainen. (Ei lainvoim. 15.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 9.13
KKO: Käräjäoikeuden tuomarille sakkorangaistus tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisestaKKO on tuominnut Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. KKO piti hovioikeuden tuomion ennallaan. Käräjätuomari oli suurta julkisuutta herättäneessä rikosasiassa määrännyt, että asianomistajien henkilöllisyys oli pidettävä salassa myös tuomiossa. Hän oli laatinut tuomiosta salassa pidettävän sekä julkisen kappaleen ja ilmoittanut tuomion olevan valmis. Käräjäoikeuden tiedottaja oli lähettänyt noin 140:lle tiedotusvälineen edustajalle tuomion julkisen kappaleen, jossa näkyi seitsemän asianomistajan nimet. Näin tuomiossa olleet tiedot muun muassa sukupuolielämästä ja terveydentilasta voitiin yhdistää asianomistajiin. KKO:n ratkaisu oli erimielinen. (Ään.) - Uutiset
6.11.2020 9.58
Työtuomioistuin: Työnantaja menetteli työehtosopimuksen vastaisesti kieltäessään aluksella työskenteleviltä merimiehiltä alkoholin tuonnin alukselleKieltäessään alkoholin tuonnin alukselle (vuonna 2016) työnantaja oli samalla estänyt merimiehiltä työehtosopimuksen mukaisen oikeuden alkoholin ulosvientiin. Työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Yhtiö velvoitettiin maksamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. - Uutiset
6.11.2020 11.14
Tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanotun työntekijän työsopimuksen päättämisen katsottiin tapahtuneen myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä - hovioikeus oli erimielinen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksestaYhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen päättämiseen olisi ollut TSL 7 luvun 1 §:n tarkoittamat asialliset ja painavat syyt. Asiassa mainitut seikat, työsuhteen päättämismenettely ja selvästi aikaisemmin noudatetuista poikkeava menettelytapa sekä selvitys kantajan ja hänen työnantajansa edustajan ja tämän puolison keskinäisistä väleistä viittasivat ja tukivat vahvasti sitä kantajan väitettä, että irtisanomiseen olivat ainakin osaksi vaikuttaneet epäasialliset syyt. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi selvitetyksi, että työsopimuksen päättäminen oli tapahtunut myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä. Koska kantajan työsopimus oli päätetty perusteettomasti, hänellä oli oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi harkittiin KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 9 kk:n palkkaa vastaava määrä, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 6 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. Asiassa ei ollut kantajan osalta ilmennyt perusteita hänen taloudelliset ja sosiaaliset olonsa huomioon ottaen rahaston osuuden kohtuullistamiselle. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos harkitsi enemmistön lausumilla perusteilla oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 11 kk:n palkkaa vastaavan määrän, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 8 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 14.24
Työtuomioistuin tulkitsi lehdistön työehtosopimusta - Toimittajalla oli oikeus sairausajan palkkaan lääkärintodistukseen (Z73.0 Työuupumus, burn out) merkityltä työkyvyttömyysajaltaTyönantaja oli kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa lääkärintodistukseen merkityn työuupumus, burn out -diagnoosin perusteella, ja pyytänyt työntekijältä työkyvyttömyydestään lisäselvitystä. Työuupumusta ei ollut asiassa esitetyn selvityksen perusteella poissuljettu työehtosopimuksen mukaisena sairausajan palkan maksuperusteena. Työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin, että työnantaja oli palkanmaksun edellytyksenä sinänsä voinut velvoittaa työntekijän toimittamaan lisäselvitystä poissaolostaan. Työntekijä ei kuitenkaan ollut käytännössä voinut saada lisäselvityspyyntöä ennen työhön paluutaan. Kun työntekijä oli tuomiossa tarkemmin selvitetyllä tavalla uskonut jo toimittaneensa työnantajalle asianmukaisen lääkärintodistuksen ja pyyntö oli käytännössä tarkoittanut takautuvan selvityksen hankkimista, tuomiossa katsottiin, että työnantajan olisi tullut tarkemmin selvittää, millaista lisäselvitystä pyyntö tarkoitti. Työntekijän toimittaman lääkärintodistuksen katsottiin riittävällä tavalla osoittaneen työntekijän työkyvyttömyyden. Kysymys myös kanneoikeuden vanhentumisesta. - Uutiset
6.11.2020 14.44
Lakiluonnos Puolustusvoimien virka-avusta poliisille lausuntokierrokselleSisäministeriö lähetti perjantaina (6.11.) lausunnoille lakiluonnoksen Puolustusvoimien virka-avusta poliisille. Keskeiset ehdotukset liittyvät varautumista, hyvin poikkeuksellisia tilanteita sekä aseellista virka-apua koskevaan sääntelyyn. Tarkoituksena on tuoda lähes 40 vuotta vanha laki ajan tasalle ja vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Lausuntokierros päättyy 8. tammikuuta 2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021. - Uutiset
11.11.2020 10.30
Työtuomioistuin: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen työsuojeluvaltuutetun korvaus tuli maksaa osa-aikatyössä työaikaan suhteutettunaErimielisyys koski sitä, oliko työsuojeluvaltuutetun korvaus tullut maksaa osa-aikatyön suhteessa vai täysimääräisenä (KVTES 2014–2016, 2017, 2018–2019). Kunnallinen työmarkkinalaitoksen esittämät seikat huomioon ottaen osa-aikaisena ja kokoaikaisena työskentelevien työsuojeluvaltuutettujen tilanteita ei voitu pitää vertailukelpoisina. Sote ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
12.11.2020 11.09
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden joukkovähentämisen käsitteestä, työntekijöiden määrän laskentatavasta ja huomioon otettavasta viiteajanjaksostaTyöntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että arvioitaessa sitä, onko yksittäinen riitautettu irtisanominen osa joukkovähentämistä, tässä säännöksessä sen selvittämiseksi, onko kyseessä joukkovähentäminen, säädetty viiteajanjakso on laskettava ottamalla huomioon koko se 30 tai 90 peräkkäisen päivän ajanjakso, jonka kuluessa kyseinen yksittäinen irtisanominen on tapahtunut ja jonka aikana on tapahtunut suurin määrä sellaisia samassa säännöksessä tarkoitettuja irtisanomisia, jotka työnantaja on toteuttanut yhdestä tai useammasta yksittäisiin työntekijöihin liittymättömästä syystä. - Uutiset
12.11.2020 14.28
Hallituksen esitys: Työnantajalle korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksistaTyönantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli 6 kk:n pituisia sopimuksia. Tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita. Muutokset tehtäisiin työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin 1.1.2022 alkaen. Uusi sääntely koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia 1 vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin. - Uutiset
13.11.2020 13.25
Vakuutusoikeus: Työskentelyyn jääkiekkotoimitsijana yhdistykselle ei tullut soveltaa työeläkelakejaAsiassa ratkaistiin kysymys siitä, oliko A:n työskentelyyn jääkiekkotoimitsijana B ry:lle ajalla 1.11.2002 - 30.11.2017 sovellettava työeläkelakeja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsottiin, että kaikki työsopimuslain mukaiset työsuhteen yksittäiset tunnusmerkit täyttyivät, mutta kokonaisarvion perusteella työskentely ei ollut tapahtunut mainitussa laissa tarkoitetulla tavalla työsuhteessa. Työskentelyyn ei näin ollen tullut soveltaa työeläkelakeja, joten A:n valitus hylättiin. (Ään. 4-1) - Uutiset
13.11.2020 15.00
Asianajaja Risto Sipilä Asianajajaliiton blogissa: Miten tuomarit valitaan? – Kokemuksia tuomarinvalintalautakunnastaTuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee esitykset vakinaisten tuomareiden nimittämisestä valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille, joka päättää nimityksistä. Poikkeuksena ovat KKO:n ja KHO:n jäsenet, jotka nimitetään asianomaisen tuomioistuimen esityksestä. Viime vuosina lautakunta on antanut nimitysesityksen vuositasolla n. 140 tuomarinvirkaan. - Uutiset
13.11.2020 16.00
Palkan maksusta vaatimuksia esittäneen rakennusmiehen työsopimus purettiin koeajalla epäasiallisilla perusteilla - hovioikeus ei muuttanut työntekijän palkkaetuja koskevaa tuomiota miltään osinAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta riitaista se, oliko kantajalla yhtiön palveluksessa työskennellessään ollut työehtosopimuksen perusteella oikeus palkkaluokan II vai palkkaluokan III mukaiseen palkkaan, oliko 10.8.2018 ollut kantajan palkallinen työpäivä vai palkaton vapaapäivä ja oliko kantajalla ollut oikeus vaatimiinsa ylityökorvauksiin. Näiden seikkojen lisäksi riitaista oli se, oliko kantajan työsopimus purettu epäasiallisella perusteella, ja jos oli, oliko KO:n työsuhteen päättämisen perusteella tuomitseman korvauksen määrä liian suuri. Kantajalle maksettavan odotusajan palkan määrä ja se, oliko kantajalla oikeus työajan lyhennyskorvaukseen, lomarahaan ja irtisanomisajan palkkaan, riippui edellä mainittuihin riitaisiin seikkoihin annettavista ratkaisuista. Yhtiö (OÜ) hävisi asian. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi osapuolten sopineen ns. pekkaskorvausten sisältymisestä aika- ja urakkapalkkaanVaikka työajan lyhennyskorvausta ei ollut palkkalaskelmissa eritelty tunti- ja urakkapalkasta erillisenä lisänä työehtosopimuksessa kuvattujen laskusääntöjen mukaisesti, selvitetyksi oli tullut, että yhtiö ja työntekijät olivat sopineet työajan lyhennyskorvauksen sisältymisestä aika- sekä urakkapalkkaan ja että työntekijät olivat saaneet työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävän korvauksen tekemästään työstä. Työajan lyhennyskorvauksen osuuden erittelemättä jääminen palkkalaskelmissa ei siksi oikeuttanut työntekijöitä saamaan jälkikäteen toiseen kertaan työajan lyhennyskorvausta sillä perusteella, että työajan lyhennyskorvausta ei ollut palkkalaskelmissa eritelty omana lisänään. Työntekijöiden vaatimus työajan lyhennyskorvausten osalta oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
16.11.2020 11.47
KHO: Kaupunki ei täyttänyt uudelleensijoittamista koskevaa velvollisuuttaanKHO katsoi, että kaupungissa noudatettu menettely tarjota irtisanotuille viranhaltijoille mahdollisuus ilmoittaa kiinnostuksestaan avoinna oleviin virkoihin tai tehtäviin ei yksin ollut täyttänyt kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n 1 momentin mukaista työnantajan aktiivista velvollisuutta irtisanomisen välttämiseksi selvittää mahdollisuutta sijoittaa viranhaltija uudelleen toisiin tehtäviin, jos uudelleen sijoittaminen on viranhaltijan ammattitaitoon ja kykyyn nähden kohtuudella mahdollista. Asiasta saadusta selvityksestä ilmeni, että työnantajalla oli ollut irtisanomisaikana haettavana useita sellaisia virkoja tai tehtäviä, joiden hakuilmoituksessa asetetut muodolliset kelpoisuusvaatimukset A:n voitiin katsoa täyttävän. Kaupunki ei ollut esittänyt selvitystä, jonka perusteella voitaisiin todeta, ettei A ollut soveltuva yhteenkään sellaiseen avoinna olleeseen virkasuhteeseen tai tehtävään, johon ei ollut sijoitettu jotakuta toista muutosuhan alla ollutta henkilöä. Kaupunki ei siten ollut esittänyt myöskään riittävää selvitystä siitä, että A:n irtisanominen ei olisi ollut vältettävissä sijoittamalla hänet toiseen virkasuhteeseen tai tehtävään. - Uutiset
16.11.2020 15.31
Hovioikeus: Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteetonHO katsoi, että asiaa käsittelevä kokoonpano oli toimivaltainen käsittelemään esteellisyysväitteen. Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteeton ja hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 9.00
Hovioikeus: Yhtiö oli tahallaan taikka ainakin huolimattomuudesta laiminlyönyt neuvotella työvoiman vähentämiseen johtavista suunnitelmistaan - hyvitykset korotettiin 18.000 ja 15.000 euroonKun päätös peltikorjaamo toiminnan lopettamisesta oli asiassa lausuttu huomioon ottaen katsottava tehdyn vasta sen jälkeen, kun yhteistoimintaneuvottelujen jälkeiset toimenpiteet oli jo toteutettu, se oli tehty kokonaan käymättä yhteistoimintaneuvotteluja. Ottaen huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin vakavuus, kantajiin kohdistuneen toimenpiteen luonne ja heidän työsuhteidensa kestot oikeuskäytännön mukaiseksi hyvityksen määräksi oli arvioitava A:n osalta 18.000 euroa ja B:n osalta 15.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 11.15
Työnantajalla ei ollut oikeutta käsitellä työsopimusta purkautuneena - työnantajan oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa suorittamaan työntekijälle oikeudenkäyntikuluista 3.000 euroaKun työnantaja oli purkanut työsuhteen jo 4.1.2018, ei työntekijän syy poissaololle mainitun ajankohdan jälkeen tullut enemmälti arvioitavaksi. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä yhtiön esittämällä tulkintaetuoikeudella. Kun työntekijän poissaolo töistä ei ollut 4.1.2018 mennessä kestänyt seitsemää päivää, yhtiöllä ei ollut ollut oikeutta käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena TSL 8 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli perusteettomasti purkanut työntekijän työsuhteen. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitun korvauksen määrää koskevaa KO:n ratkaisua ei ollut ilmennyt aihetta muuttaa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu myöskään maksamatta jääneiden ilta- ja yötyölisien, vuosilomapalkkasaatavien, irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen eikä odotuspäivien palkan osalta. Vaatimus avustajan vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 14.59
Hallinto-oikeus kumosi liikenneliikelaitoksen yksikön johtajavalinnanPäätökset oli kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneinä. Kunnallisvalitus. (Ei lainvoim. 17.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 16.00
Sairaanhoitajia uhkaillut vanhusten palvelutalon johtaja tuomittiin kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä 45 päiväsakon rangaistukseen - vanhainkotiyhdistykselle 4 000 euron yhteisösakkoVastaaja oli mm. uhannut nylkeä sairaanhoitajan elävältä, jos sairaanhoitaja puhuu jotakin AVI:lle. Vastaaja oli vienyt työntekijän saunan pukuhuoneeseen yrittäen keskustelun avulla painostaa työntekijän kertomaan AVI:n tarkastajille pavelutalosta haluamallaan tavalla. Työntekijä oli yhdessä toisen sairaanhoitajan kanssa tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen kaupungille liittyen palvelutalon hoitajamitoitukseen ja asukkaiden karkaamisiin sekä nostanut esille työpaikalla havaitsemiaan epäkohtia. Tämän johdosta työntekijälle oli annettu kaksi varoitusta 17.10. ja 2.12.2016 pääosin tai ilman perusteltuja, todellisia syitä. Toista sairaanhoitajaa vastaaja oli uhannut kuristamisella liittyen siihen, mitä työntekijä oli mahdollisesti kertonut AVI:lle palvelutalosta. Työntekijä oli irtisanottu 13.12.2016 ilman varoitusta sekä pääosin tai ilman asiallisia ja painavia perusteita. Yhdistykselle aiheutunut kielteinen julkisuus ja tapahtuneen vaikutus yhdistyksen taloudelliseen asemaan eivät tässä tapauksessa olleet riittäviä perusteita jättää yhteisösakkoa tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 11.10
Työntekijä ei ollut valikoitunut irtisanottavaksi epäasiallisella perusteella - hovioikeus vapautti yhtiön kaikesta korvausvelvollisuudestaHO totesi, että työnantajan velvollisuutena ei ole irtisanomisen asiallisuutta arvioitaessa esittää eri työntekijöiden pätevyyttä tai osaamista koskevaa tarkempaa keskinäistä vertailua. Riittävää on sen osoittaminen, että arvioinnissa käytetyt kriteerit ovat olleet asiallisia. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioidessaan HO katsoi jääneen selvittämättä, että esimiesten suorittaman arvioinnin taustalla olisi ollut kantajaa syrjiviä seikkoja. Kanne oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 13.56
Unionin tuomioistuin: Kansallisessa työehtosopimuksessa voidaan varata ylimääräinen äitiysloma yksin äideilleOn kuitenkin osoitettava, että lisälomalla pyritään suojelemaan naispuolisia työntekijöitä raskauden ja äitiyden vaikutuksilta. - Uutiset
18.11.2020 16.00
Riitaa ruokatauosta - kaupungilla ei ollut hyväksyttävää syytä työntekijöiden erilaiseen kohteluunHO ei muuttanut asiassa mainituin lisäyksin KO:n tuomiolauselman lopputulosta, jolla KO oli vahvistanut, että kaupunki oli rikkonut TSL 2 luvun 2 §:ssä säädettyä tasapuolisen kohtelun velvoitetta ajalla 8.8.2016-31.12.2018 sallimalla niin sanottujen verrokkihenkilöiden ruokailla työajalla ja määräämällä, että kantajilla ruokailuun käytetty aika oli ollut jokaisena työpäivänä 30 minuutin pituinen lepoaika, jota ei ollut luettu työaikaan. Kaupunki oli velvollinen suorittamaan kantajille korvausta tasapuolisen kohtelun velvoitteen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
19.11.2020 9.45
Työtuomioistuin: Meijerityöntekijällä ei ollut oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen siirretyn vuosiloman lomarahaan, kun hänen vuosilomansa oli siirretty osittain lomakauden ulkopuolelle hänen sairauslomansa takiaTyötuomioistuin katsoi työehtosopimuksen (1.2.2017 - 31.1.2021) sanamuodon ja asiassa esitetyn todistelun perusteella, että kyseessä oleva työehtosopimusmääräys ei tullut sovellettavaksi tilanteessa, jossa työntekijän vuosiloma siirrettiin lomakauden ulkopuolelle sairausloman takia. SEL:n kanne hylättin. - Uutiset
19.11.2020 13.07
Uuden yt-lain muutokset lausuntokierrokselleYhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle. Uudistuksella lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Kolmikantaisen työryhmän mietintö hallituksen esityksestä on lausuntokierroksella 19.11.2020–15.1.2021. - Uutiset
19.11.2020 13.54
Hallitus esittää työttömyysturvalain väliaikaisia poikkeuksia jatkettavaksi 31. maaliskuuta 2021 astiHallitus esittää, että osaa vuoden 2020 loppuun voimassa olevista työttömyysturvan poikkeussäännöksistä jatkettaisiin maaliskuun 2021 loppuun. - Uutiset
19.11.2020 14.26
Hallituksen esitys: Työtehtäviin liittyvä laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksiHallitus esittää, että laiton uhkaus säädetään virallisen syytteen alaiseksi, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Esityksen mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa. Säännös koskisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaa uhkailua. Merkitystä ei olisi sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. - Uutiset
19.11.2020 14.30
Uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista – tutkijat päivittivät suosituksensaNoin 20 prosenttia kaikista palkansaajista Euroopassa on vuorotyössä. Pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) on käytetty laajoja rekisteriaineistoja, joiden kautta on saatu uudenlaista tietoa vuorotyöstä. Hankkeesta on julkaistu yli 100 tieteellistä artikkelia. Tutkijat suosittelevat lyhyempiä yövuorojaksoja ja enemmän palautumisaikaa työvuorojen välille. - Uutiset
20.11.2020 8.28
Hovioikeus: Käräjätuomari ei syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöönAsiassa esitetty selvitys ei osoittanut oikeaksi A:n väitettä siitä, että B olisi samassa asiassa ottanut vastaan kaksi erilaista haastehakemusta tai vaihtanut alkuperäisen haastehakemuksen toiseksi. A ei kantajana näyttänyt, että noutomääräykselle ei olisi ollut laillista perustetta. A:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei näytetty mainitussa istuntokäsittelyssä loukatun. A:n rangaistusvaatimus oli toteen näyttämättömänä kokonaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 10.00
Oikeuskansleri antoi ratkaisunsa puolustusministeriön menettelyä koskeviin kanteluihin, joissa oli kyse entiseltä puolustusvoimain komentajalta Jarmo Lindbergiltä perimättä jätetystä karenssisopimuksen mukaisesta sopimussakostaKanteluissa 23.4.2020 ja 24.4.2020 arvosteltiin oikeuskanslerille puolustusministeriön menettelyä jättää 23.4.2020 tehdyllä päätöksellä perimättä puolustusvoimain entiseltä komentajalta kenraali Jarmo Lindbergiltä karenssisopimuksen mukainen sopimussakko sopimusrikkomuksen perusteella. Oikeuskansleri katsoi asiassa esitetyn perusteella, ettei puolustusministeriö ollut ylittänyt asiassa harkintavaltaansa tai käyttänyt sitä väärin. - Uutiset
20.11.2020 11.15
Hovioikeus: Vakuutusyhtiö laiminlöi työn tarjoamisvelvollisuuden irtisanoessaan konsernissa 10 vuotta työskennelleen työntekijän - yhtiö oli menetellyt myös syrjintäkiellon vastaisestiYhtiöllä ei ollut näytetty olleen taloudellisia ja tuotannollisia perusteita kantajan irtisanomiseen, eikä irtisanomiselle siten ollut ollut asiallista ja painavaa syytä. KO:n tuomion lopputulosta ei tältä osin ollut aihetta muuttaa. Syrjinnän osalta HO katsoi kuten KO, ettei yhtiö ollut esittänyt olettaman kumoamiseksi sellaista selvitystä, joka olisi osoittanut, ettei yhtiö ollut rikkonut syrjinnän kieltoa. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättyä korvausta korotettiin ja yhtiön Työllisyysrahastolle maksettavaksi määrättyä osuutta alennettiin. Muilta osin KO:n tuomio jäi voimaan. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 16.00
Kaupalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta selkäkivuista kärsineen työntekijän työsuhteen päättämiselle - työsuhteen päättäminen työntekijän vamman ja terveydentilan takia oli ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua välitöntä syrjintääKaupalla ei ollut esitetyn selvityksen perusteella ollut edellytyksiä heti opintovapaan päättymisen jälkeen arvioida työntekijän työkyvyn heikentyneen pysyvästi sellaiselle tasolle, että kaupalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista. Selvittämättä oli jäänyt, että ammattiliitosta eroamisella olisi ollut vaikutusta työntekijän irtisanomiseen. Kohtuulliseksi irtisanomiskorvauksen määräksi oli harkittu 12 kuukauden palkkaa vastaava määrä, josta aineettoman korvauksen osuudeksi oli katsottu 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Kun kauppa ei ollut selvittänyt ennen työntekijän irtisanomista mukautusmahdollisuuksia, myös työsuhteen päättäminen työntekijän vamman ja terveydentilan takia oli ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua välitöntä syrjintää. Selvittämättä oli jäänyt, että kaupalla olisi ollut oikeutusperuste menettelylle. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijää olisi syrjitty ammattiliittoon kuulumattomuuden perusteella tai että hänen olisi arvioitu olevan sairaalloisen lihava ja että häntä olisi sillä perusteella syrjitty.(Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
23.11.2020 11.42
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Työaikalaki otti askeleen kohti direktiiviä ja astui samalla miinaanUusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, mutta osa uuden lain velvollisuuksista alkaa vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uudistuksessa lisättiin työaikajoustoja ja päivitettiin lakia muutenkin vastaamaan modernin työelämän ja tietoyhteiskunnan tarpeita. Yksi suuri siirtymäajan jälkeen voimaan tuleva muutos koski ylitöiden enimmäismäärän seurannan muuttumista työajan enimmäismäärän seurantaan. Ajatus muutoksen takana on hyvä. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelulaki eikä työntekijöiden hyvinvointi erottele säännöllistä-, yli- tai hätätyötä toisistaan. Oli myös perusteltua siirtyä kohti direktiivin sanamuotoa, jotta yleiseurooppalainen laintulkinta auttaisi meitäkin hallitsemaan työaikaamme. Kauniista ajatuksesta huolimatta työajan enimmäismäärää määrittelevä säädös on lähes käyttökelvoton. Paino sanalla käyttö. - Uutiset
24.11.2020 7.39
Työtuomioistuin: Kartonkitehtaalla oli voitu muuttaa työaikamuotoa pääsiäisen aikanaKartonkitehtaalla toteutettiin pääsiäisen ajan tilauspulaseisokki siten, että keskeytymättömässä vuorotyössä ja jatkuvassa 2-vuorotyössä työskennelleille työntekijöille ilmoitettiin työaikamuutoksesta, jonka mukaan he työskentelisivät pääsiäisen ajan päivätyössä. Tosiasiassa kyseisessä työaikamuodossa ei ollut lainkaan työvuoroja pääsiäisen aikana, vaan työntekijät olivat vapaalla. Perusteena työaikamuutokselle oli markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen. Tuomiossa katsottiin, että paperiteollisuuden työehtosopimuksen 10.11.2017–30.11.2019 sanamuoto ja sopimuksen tarkoituksesta esitetty näyttö mahdollistivat myös työnantajapuolen asiassa omaksuman tulkinnan. Lain tai työehtosopimuksen kiertämistarkoituksesta ei esitetty selvitystä. Asiassa jäi näyttämättä, että työnantajan menettely olisi ollut työehtosopimuksen vastaista, ja Paperiliiton kanne hylättiin. - Uutiset
24.11.2020 16.00
Pelkästään työntekijän sähköpostin sulkeminen ei osoittanut, että hänet oli tosiasiallisesti irtisanottu henkilökohtaisista syistä johtuen - kyseessä ei ollut näennäinen yhteistoimintamenettelyTyö oli olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt ja kantajan tehtävät itsenäisenä työtehtävänä lakanneet kokonaan. Vastaajalla ei siten ollut tullut ylläpitää kantajan toimenkuvaa, joka oli pääasialliselta sisällöltään lakannut. Vastaajalla oli ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus TSL 7 luvun 3 §:n mukaisesti eikä häntä ollut voitu sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että irtisanominen olisi vastoin irtisanomisilmoitusta tapahtunut kantajan henkilöön liittyvistä syistä ja että kyseessä olisi ollut näennäinen yhteistoimintamenettely, jonka tarkoituksena olisi ollut vain kiertää kantajan työsuhdeturvaa. Pelkästään se seikka, että työntekijän sähköposti oli suljettu hänen lähetettyä mahdollisesti virheellisiä tietoja sisältäneitä sähköposteja muulle henkilökunnalle, ei osoittanut että kyseessä olisi ollut työntekijän henkilöön liittyvistä syistä suoritettu irtisanominen. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 11.30
KHO hylkäsi finanssineuvoksen nimityspäätöksestä tehdyn valituksenAsiassa oli virkaa hakeneen A:n valituksesta ratkaistavana, oliko valtioneuvoston päätös valmisteltu asianmukaisesti ja ottaen tasavertaisesti huomioon hakijoiden ansiot ja oliko valtioneuvosto nimityspäätöstä tehdessään pysynyt nimittävälle viranomaiselle kuuluvan harkintavallan rajoissa. KHO tutki valituksen. Valitus hylättiin. - Uutiset
25.11.2020 13.13
Hovioikeus ei lieventänyt virka-aseman väärinkäyttämisestä 40 päivän vankeusrangaistukseen tuomitun musiikinopettajan rangaistustaVastaaja oli lausunut, että rangaistus oli kohtuuttoman ankara ottaen huomioon hänelle asiasta aiheutuneet muut seuraamukset, jotka tuli ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. Vastaajan mukaan asia oli saanut erittäin laajaa julkisuutta, ja hän oli menettänyt työnsä, työmahdollisuutensa ja hänen terveytensä oli romahtanut. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa rangaistusseuraamuksen osalta. Muilta osin lausunnon antaminen valituksesta raukesi ja KO:n ratkaisu jäi näiltä osin pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
26.11.2020 14.00
Hallinto-oikeus: Kaupungilla ei olisi ollut taloudellista tai tuotannollista perustetta elinkeinojohtajan irtisanomiseen eikä häntä ollut myöskään hänen virkasuhteensa irtisanomisen välttämiseksi voitu ottaa ilman julkista hakumenettelyä kaupunkikehitysjohtajan virkasuhteeseenKaupunginvaltuuston päätös oli lainvastaisena kumottava. (Ei lainvoim. 26.11.2020) - Uutiset
27.11.2020 10.28
Myyjän työsopimusta ei ollut pidettävä käräjäoikeuden katsomalla tavalla tai muutoinkaan toistaiseksi voimassa olevana - yhtiö vapautettiin maksuvelvollisuudestaVastaaja Oyj:n käsityksen mukaan kantajan työskentely sen palveluksessa oli perustunut kuuteen määräaikaiseen työsopimukseen. KO oli katsonut, että yhtiön työvoiman tarve oli muuttunut 1.2.2016 pysyväksi, minkä vuoksi kantajan työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana tästä viidennen sopimuskauden alkamisesta lukien. HO totesi johtopäätöksenään, ettei yhtiö ollut pyrkinyt kiertämään toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen liittyvää työsuhdeturvaa, vaan pyrkimyksenä näytti olleen pikemminkin tarkoitus turvata työnantajan velvollisuus kohdella työntekijöitään tasapuolisella tavalla työnantajan kulloinenkin resurssitarve huomioon ottaen. Asiassa lausutuin perustein myyjän työsopimusta ei ollut pidettävä KO:n katsomalla tavalla tai muutoinkaan toistaiseksi voimassa olevana. Kantajan kanne tuli hylätä. KO:n tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin maksuvelvollisuudesta kantajalle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2020) - Uutiset
27.11.2020 11.30
Alle kaksi vuotta pankissa työskennelleen työntekijän työtehtävien ei ollut näytetty vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi - käräjäoikeuden tuomio kumottiin siltä osin kuin kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättyHO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Lisäksi ratkaistavana oli kysymys yhteistoimintaneuvottelujen oikea-aikaisuudesta, mahdollisen hyvityksen ja korvauksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, ettei työtehtävien ei ollut näytetty vähentyneen TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pysyvästi. Koska mainitussa lainkohdassa säädetyt irtisanomisen edellytykset eivät olleet täyttyneet, pankki oli TSL 12 luvun 2 §:n nojalla velvollinen maksamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Tämän johtopäätöksen kannalta asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, olivatko pankki ja sen tytäryhtiöt muodostaneet niin sanotun työoikeudellisen kokonaisuuden ja oliko irtisanomisen syynä ollut väitetty konsernin kokonaisjärjestely, eikä myöskään siitä, oliko pankki täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuutensa. KO:n tuomiota ei muutettu siltä osin kuin kanne oli hylätty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 62 §:ään perustuvan vaatimuksen osalta. Asianosaiset määrättiin pitämään oikeudenkäyntikulunsa käräjä- ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
30.11.2020 8.37
Listaamattomien yhtiöiden henkilöstölle tulossa uusi palkitsemismuotoUudistuksen tavoitteena on edistää listaamattomien yhtiöiden mahdollisuuksia sitouttaa henkilöstöä sekä selkeyttää osakkeen arvostamista henkilöstöanneissa. Valtiovarainvaliokunta julkaisi asiasta mietintönsä perjantaina (27.11.). Valtiovarainvaliokunta puoltaa esitystä. Koska esitys luo uuden verotuen, valiokunta korostaa mietinnössään seurannan tärkeyttä. Seuranta tulee aloittaa vuoden 2022 aikana siihen mennessä kertyneen tiedon perusteella, ja eduskuntaa tulee informoida sääntelyn vaikutuksista ja kohdentumisesta hallituskauden aikana. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
30.11.2020 11.40
Joulukuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaJoulukuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Ulosottolaitos aloittaa toimintansa 1.12., muutoksia erinäisiin säädöksiin
- Laki aerosolien vaatimustenmukaisuudesta voimaan 1.12.
- Muutoksia lakiin työntekijöiden lähettämisestä - Uutiset
30.11.2020 14.00
Työoikeuden uusinta oikeuskäytäntöä käsiteltiin Editan webinaarissaKorkein oikeus on antanut tänä ja viime vuonna tärkeitä työoikeudellisia ratkaisuja, jotka koskettavat suoraan monien työarkea. Editan webinaarissa 26.11.2020 hankaliinkin tulkintatilanteisiin tottunut työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kävi läpi tärkeimpiä ratkaisuja ja arvioi niiden merkitystä tuleville tulkinnoille. Tapaukset koskivat muun muassa määräaikaisia työsopimuksia, työsuorituksen estymistä ja palkkausta, työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta, työsopimuksen päättämistä, työsyrjintää sekä tasapuolista kohtelua. - Uutiset
1.12.2020 6.41
Ratkaisua eläkeputkesta ei syntynytNeuvottelut toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ovat päättyneet. Työmarkkinajärjestöjen yhteistä esitystä ei anneta. Asia siirtyy nyt maan hallitukselle. - Uutiset
1.12.2020 12.00
Tietopaketti Eduskunnan kirjastolta – Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estäminenViime vuosina on kuultu eri aloilla tapahtuvasta ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä. TEM:ssä on käynnistetty hanke, jossa arvioidaan lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen uudistamista. Tarkoituksena on muuttaa ulkomaalaislakia niin, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voidaan ehkäistä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2020. Eduskunnan kirjaston tietopakettiin on koottu lainvalmisteluaineistoa, eduskunta-asiakirjoja, oikeusvertailevaa aineistoa, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopakettia päivitetään lakihankkeen edetessä. - Uutiset
1.12.2020 16.00
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annettua direktiiviä sovelletaan rajat ylittävään palvelujen tarjoamiseen maantieliikenteen alallaKolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/98 12 artiklan 1 kohdan e alakohtaa tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka nojalla kyseisen direktiivin 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun yhdistelmäluvan haltijan perheenjäseniä, jotka eivät asu kyseisessä jäsenvaltiossa vaan kolmannessa maassa, ei oteta huomioon määritettäessä oikeutta sosiaaliturva-etuuteen, kun taas mainitun jäsenvaltion kansalaisten perheenjäsenet, jotka asuvat kolmannessa maassa, otetaan tässä huomioon. - Uutiset
3.12.2020 11.30
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaValittajan irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kohtuullinen korvaus valittajan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Huomioon ottaen sen, ettei valittaja ollut irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä, korvauksen määrittäminen erikseen aineettoman vahingon korvauksen osalta ei ollut tarpeen. (Ks. KKO:2023:1: HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan) - Uutiset
3.12.2020 13.55
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 30. kesäkuuta 2021 astiValtioneuvosto antoi torstaina (3.12.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. - Uutiset
4.12.2020 8.00
Työntekijän asemaa merirosvouksen tai aluksen aseellisen ryöstön yhteydessä turvaavat säännökset voimaan 26. joulukuuta 2020Kansainvälisen työjärjestö ILOn merityötä koskevaan yleissopimuksen ohjeistoon on lisätty säännökset sellaisten tilanteiden varalta, joissa merenkulkija joutuu vangituksi merirosvouksen tai alukseen kohdistuvan aseellisen ryöstön seurauksena. Säännöksillä varmistetaan merenkulkijan työsopimuksen ja palkanmaksun jatkuvuus. - Uutiset
4.12.2020 9.41
Valtion virkamiesten matkakustannusten korvauksiin tulossa muutoksia 2021Valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta 1.1.-31.12.2021 väliseksi ajaksi saavutettiin neuvottelutulos 30.10.2020 VM:n sekä valtion virkamiehiä edustavien keskusjärjestöjen JUKO ry:n, JHL ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n välillä. Samalla tehtiin vastaava työehtosopimus. Valtion matkakustannusten korvaamisesta tehtyä sopimusta tarkistetaan 1.1.2021 alkaen. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina (3.12.) valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen ja päätti alistaa sen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäväksi. - Uutiset
4.12.2020 11.45
OTT, VTK Seppo Koskinen: Burn out ja sairausajan palkka – TT 2020:89Burn out (työuupumus) ei ole sairausajan palkanmaksun peruste eikä myöskään osoita työkyvyttömyyteen verrattavaa tilaa. Työnantajalla on oikeus edellyttää tällaisen todistuksen saatuaan työntekijältä muuta riittävää selvitystä hänen työkyvyttömyydestään. Jos muuta riittävää selvitystä ei voida toimittaa, työnantaja voi kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa. Tästä syystä työntekijän tulisi kieltäytyä vastaanottamasta pelkän työuupumusdiagnoosin sisältävää lääkärintodistusta ja edellyttää lääkärintodistukseen sisällytettäväksi työkyvyttömyysarviointi. - Uutiset
7.12.2020 8.30
Hallinto-oikeus hylkäsi tulliylitarkastajien (asiakasneuvojien) nimityksistä tehdyn valituksenPäätöksen kumoamista vaatineen valittajan mukaan selvästi ansioituneempi ja pätevämpi henkilö oli jätetty valitsematta asiakasneuvojan työtehtävään. Asiassa oli valittajan mukaan myös toimittu etenkin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Lisäksi asiassa oli valittajan mukaan toimittu vastoin Tullin rekrytointiohjetta. HAO hylkäsi valituksen. (Ei lainvoim. 7.12.2020) - Uutiset
8.12.2020 10.06
Korkein oikeus ei antanut valituslupaa Helsingin hovioikeuden kiky-tuomiostaKorkein oikeus ei antanut Stora Enso -konsernille valituslupaa Helsingin hovioikeuden tuomiosta, joka näin ollen jää voimaan ja on lainvoimainen. Asiasta kertoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN. - Uutiset
8.12.2020 11.00
Hallinto-oikeus: Kaupunki oli voinut ottaa hakijat sosiaaliohjaajan määräaikaisiin virkasuhteisiin täydentävän toimeentulotuen yksikköönToimeentulotuesta annetun lain mukaisten tehtävien siirtyessä perustoimeentulotuen osalta Kelalle kaupunki oli perustanut täydentävän toimeentulotuen yksikön, johon hakijat oli otettu määräaikaisiin virkasuhteisiin. HAO katsoi, ettei valittajia ollut nimitetty virkasuhteeseen vastoin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 §:ää. Kun kaupungilla oli ollut viranhaltijalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste ottaa hakijat määräaikaisiin virkasuhteisiin, hakijoilla ei ollut oikeutta saman pykälän 3 momentissa tarkoitettuun korvaukseen. Vaatimukset kaupungin velvoitettamisesta suorittamaan kummallekin valittajalle perusteettoman määräaikaisen virkasuhteen johdosta 10 kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena hylättiin. (Ei lainvoim. 8.12.2020) - Uutiset
8.12.2020 11.25
KHO työntekijän oleskelulupa-asiassa: Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut hylätä hakemusta sillä perusteella, että hakija ei ollut myötävaikuttanut asiansa selvittämiseenKorkein hallinto-oikeus katsoi, että työntekijän oleskelulupahakemuksessa oli kysymys A:n oleskelulupahakemuksen käsittelystä ja kehotus ajanvaraukseen koski hänen kuulemistaan. Ajanvarausta koskeva yhteydenottopyyntö olisi tullut lähettää A:lle. Kun näin ei ollut menetelty, Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut hylätä hakemusta sillä perusteella, että A ei ollut myötävaikuttanut asiansa selvittämiseen. - Uutiset
8.12.2020 14.49
Unionin tuomioistuin hylkäsi kanteet, jotka Unkari ja Puola olivat nostaneet työhön lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien edistämiseksi annetun direktiivin kumoamiseksiMuun muassa unionin perättäisistä laajentumisista aiheutuneen sisämarkkinoiden kehityksen vuoksi unionin lainsäätäjä sai arvioida uudelleen palvelujen tarjoamisen vapautta hyödyntävien yritysten ja näiden vastaanottavaan jäsenvaltioon työhön lähettämien työntekijöiden intressit taatakseen sen, että palvelujen tarjoamisen vapautta käytetään oikeudenmukaisten toimintaedellytysten vallitessa sekä näiden yritysten että vastaanottavaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten osalta. - Uutiset
9.12.2020 11.40
Apulaisoikeusasiamies: Työtehtävien hoitaminen omalla puhelimellaApulaisoikeusasiamies totesi, että työntekijän ei lähtökohtaisesti tarvitse käyttää omia työvälineitä, vaan työnantajan tulee antaa työntekijälle työn suorittamiseen tarkoituksenmukaiset ja riittävät välineet. Ratkaisussa viitattiin Edilexin 28.7.2020 julkaisemaan uutiseen, jossa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kirjoittaa aiheesta otsikolla ”Työtehtävien hoitaminen puhelimella ja erityisesti WhatsApp”. - Uutiset
9.12.2020 17.23
Perustuslakivaliokunnan mietintö ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuuasiassa – vihreät jäsenet jättivät vastalauseenPerustuslain 114 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kannanottonaan perustuslakivaliokunta esitti, että ulkoministeri Pekka Haavisto ei ollut kysymyksessä olevassa asiassa menetellyt virkatoimissaan perustuslain 116 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti. - Uutiset
10.12.2020 14.23
Suomen lainsäädäntöön ei odotettavissa merkittäviä muutoksia EU:n vähimmäispalkka-aloitteen johdostaEuroopan komissio antoi 28.10.2020 ehdotuksensa direktiiviksi riittävästä vähimmäispalkasta EU:ssa. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle torstaina (10.12.) U-kirjelmän komission ehdotuksesta ja valtioneuvoston kannasta siihen. Alustavan tarkastelun mukaan direktiivi ei näyttäisi aiheuttavan Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita. Asian käsittely EU-tasolla on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu asian käsittelyn etenemisen myötä. - Uutiset
11.12.2020 10.49
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut erittäin painava syy linja-autonkuljettajan työsopimuksen purkamiseen tiliepäselvyyksien vuoksiYhtiö oli antanut kuljettajalle kirjallisen varoituksen 17.9.2016 tilitysohjeiden laiminlyönnistä ja hänen palkkatuloistaan oli kuitattu yhteensä 6.208,10 euroa. Yhtiö oli purkanut kuljettajan työsuhteen 16.3.2017. Yhtiö oli ilmoittanut syyksi tiliepäselvyydet. Yhtiö oli kuitannut kuljettajan loppupalkasta 3.874,00 euroa. HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut peruste ja oikeus purkaa kuljettajan työsopimus 16.3.2017. Näin ollen KO:n ratkaisun lopputulosta pääasian osalta ei ollut aihetta muuttaa. KO:n ratkaisua ei ollut myöskään oikeudenkäyntikulujen osalta aihetta muuttaa. Kantajan oli korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 13.45
Valtiokonttorin ja UM:n korvausjärjestelmien päällekkäisyyksiä poistetaan virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisen osaltaTasavallan presidentti vahvisti perjantaina (11.12.) lain valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta sekä lain ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 b §:n ja 10 §:n 4 momentin kumoamisesta ja määräsi lait tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
11.12.2020 14.19
Hovioikeus: Raskauden vuoksi irtisanotulle korvausta syrjinnästä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestäYhtiö oli 7.8.2018 irtisanonut raskaana olleen kantajan 1.9.2017 alkaneen työsopimuksen päättymään 7.9.2018. Irtisanomisen perusteena olivat olleet tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Kantajan työ oli irtisanomisilmoituksen mukaan vähentynyt töiden uudelleen järjestelyn vuoksi. Kysymys oli siitä, oliko yhtiö näyttänyt, että sillä oli ollut toiminnan uudelleen järjestelystä johtuneet tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanoa kantajan työsuhde tarjottavan työn vähentymisen vuoksi vai oliko syynä pidettävä kantajan raskautta. HO katsoi, ettei henkilöstökulujen vähentäminen ollut kantajan irtisanomisen todellinen syy, vaan kantajan raskaus. Irtisanomisella yhtiön edustaja oli myös syrjinyt kantajaa raskauden perusteella. KO:n tuomiota ei muutettu. HO:n pääkäsittelystä poisjäänyt vastaajayhtiön oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin korvaamaan kantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 1.941,43 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Helsingin HO 3.12.2020 S 19/1903 (ei lainv.): Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaHelsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi. - Uutiset
14.12.2020 16.00
Epäasiallista kielenkäyttöä Maahanmuuttovirastossa - hallinto-oikeus piti varoituksen antamista lähiesimiehelle ylimitoitettuna toimenpiteenäHAO totesi, että Maahanmuuttoviraston johdon oli tullut ryhtyä toimenpiteisiin, kun sen tietoon oli saatettu, ettei kielenkäyttö valittajan johtamassa tiimissä eikä valittajan oma kielenkäyttö ollut kaikilta osin ollut asianmukaista. Kun asiassa ei ollut HAO:ssa kuitenkaan ilmennyt, että työnantaja olisi missään vaiheessa aiemmin ottanut valittajan kanssa esiin tämän tiimissä mahdollisesti ilmenevän epäasiallisen kielenkäytön tai valittajan itse käyttämien lausahdusten kyseenalaisuuden, oli varoituksen antamista valittajalle pidettävä asiassa epäasiallisiksi katsottuihin ilmaisuihin ja lausahduksiin nähden ylimitoitettuna toimenpiteenä. Maahanmuuttoviraston päätös oli näin ollen kumottava. (Ei lainvoim. 14.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 13.36
Apulaisoikeusasiamies antoi naistentautien ja synnytysten erikoislääkärille huomautuksen vastaisen varalle lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistäKantelija arvosteli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Naistenklinikan menettelyä hoitotoimenpiteen suorittamisessa (polyypin poisto kohdusta). Apulaisoikeusasiamies antoi erikoislääkärlle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.5) selostetusta lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistä. - Uutiset
16.12.2020 9.15
KKO:n ratkaisu viiteen virkavelvollisuuden rikkomiseen sekä virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistyneelle rikosylikonstaapelille tuomittavasta rangaistuksestaHO:n tuomio oli A:lle syyksi luetun menettelyn osalta lainvoimainen. Syyttäjän valituksen perusteella KKO:ssa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä. Syyttäjä oli vaatinut, että A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja että hänet tuomitaan viralta pantavaksi. HO:n tuomiota muutettiin A:lle tuomitun rangaistuksen osalta. A tuomittiin HO:n tuomitseman sakkorangaistuksen asemesta 5 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika alkaa KKO:n tuomion antopäivästä ja päättyy 31.12.2021. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. Koska A ei asiassa todetulla tavalla enää ole siinä virassa, jossa hän oli rikokset tehdessään, eikä hänen ollut selvitetty siirtyneen toiseen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapanoa ei voitu tuomita. - Uutiset
16.12.2020 10.00
Oikeusasiamies: Kirjallisen varoituksen asianmukaisuus"Siihen, onko sananvapautta käytetty asianmukaisesti, liittyy tapauskohtaista tulkinnanvaraisuutta. Yhtä lailla tulkinnanvaraisuutta liittyy siihen, milloin työnantajan puuttuminen sananvapauden käyttöön on hyväksyttävää." - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistäHO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 15.30
Hovioikeus: Kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut lähihoitajan tämän sairauden vuoksi - ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan selvittää mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muuhun työhön irtisanomisen sijastaAsiassa oli riidatonta, että kantaja oli terveydentilansa vuoksi ollut kykenemätön lähihoitajan työhönsä. KO:n mainitsemin tavoin asiassa oli kysymys siitä, oliko kaupunki täyttänyt TSL 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisen velvollisuutensa selvittää, olisiko työntekijän irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. HO totesi kuten KO, että kaupungilla oli näyttötaakka siitä, ettei sillä ollut ollut kantajalle sopivaa työtä. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä ja muutoksilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt, ettei sillä olisi ollut tarjolla muuta työtä työntekijälle irtisanomisen sijasta. KO:n ratkaisua ei siten ollut syytä muuttaa siltä osin kuin se oli katsonut, että kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut kantajan tämän sairauden vuoksi. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kaupunki oli syrjinyt työntekijää sairauden vuoksi. HO katsoi, että KO:n mainitsemat työntekijälle irtisanomisesta seuranneeseen työttömyyteen liittyvät aineettoman vahingon arviointiin vaikuttavat seikat olivat sellaisia, että ne tulivat katetuksi ennemmin työsopimuslain mukaisella korvauksella kuin yhdenvertaisuuslain mukaisella hyvityksellä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingostaC:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
17.12.2020 14.02
Oikeusasiamies: Valtiontalouden tarkastusviraston ja sen virkamiehen kesken tehty virkasuhteen päättymissopimus oli lainvastainenAsiassa esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että virkamiehen velvollisuus tehdä työtä on eduskunnan virkamieslain 44 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu virkamiehen velvollisuus, josta lain 49 §:n 1 momentin mukaan ei saa sopia virkasopimuksessa. Näin ollen oikeusasiamies katsoi, että puheena oleva virkasopimus oli lainvastainen. Oikeusasiamies totesi, että hänen saamissaan selvityksissä ei ollut kerrottu, mikä oli ollut perimmäinen syy näin poikkeuksellisen virkasopimuksen tekemiselle. Toisin sanoen, mikä oli ollut se ”vastike”, jonka työnantaja oli virkasopimuksesta ja sen mukaisesta palkan maksamisesta saanut. Kun tätä ei ollut tuotu esiin, oikeusasiamies tulkitsi, että sillä ei selvityksen antajien mielestä ollut merkitystä sopimuksen laillisuuden arvioinnin kannalta. Oikeusasiamies antoi valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajalle ja johtajalle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.2) selostetusta lainvastaisesta menettelystä. - Uutiset
18.12.2020 6.00
Hallituksen toimenpiteet yli 55‐vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseenHallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Budjettiriihessä tehdyn linjauksen mukaisesti esityksillä edistetään ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa huomioiden erikokoiset yritykset. - Uutiset
18.12.2020 8.30
Työlainsäädännön joustot päättyvät vuodenvaihteessaTyösopimuslakiin ja yhteistoimintalakiin tehtiin koronaviruksen vuoksi väliaikaisia muutoksia. Nämä muutokset ovat voimassa 1.4.2020–31.12.2020. Muutosten voimassaolon päätyttyä palataan noudattamaan tavallisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä. - Uutiset
18.12.2020 10.00
Hallitus esittää: Kausityöntekijälle mahdollisuus vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaanHallitus esittää, että kolmansista maista Suomeen kausityöntekijöiksi tulevilla on nykyistä helpompaa vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaan. Esityksessä ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti muutettavaksi kausityölakia, joka koskee työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla. - Uutiset
18.12.2020 10.30
Hallitus esittää lakimuutoksia ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksiEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi sekä työvoiman hyväksikäytön uhrin oikeusaseman parantamiseksi. Esityksen tavoitteena on myös edistää työperäisen hyväksikäytön ilmi tulemista. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
21.12.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Vaatimus matkustusasiakirjan esittämisestä työperusteisessa oleskelulupa-asiassa koskee yhtä lailla somalialaisia kuin muidenkin maiden kansalaisiaOttaen huomioon komission ylläpitämästä luettelosta ilmenevä, Suomen ilmoitukseen perustuva merkintä ja asiassa Somalian julkishallinnosta, väestörekisteristä sekä passien myöntämisestä esitetty maatieto, Somalian passia ei voitaisi pitää luotettavana selvityksenä varmistamaan valittajan henkilöllisyys ja myös kansalaisuus. Näin ollen Maahanmuuttoviraston ei ollut ollut tarpeen varata valittajalle tilaisuutta esittää Somalian myöntämä matkustusasiakirja. Siitä seikasta, että valittajan oma kertomus kansalaisuudestaan ja kotipaikastaan oli kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen yhteydessä hyväksytty tosiseikaksi, ei voitu tehdä sellaista päätelmää, että hänen henkilöllisyytensä olisi riittävän täsmällisesti määritetty työntekijän oleskeluvan edellyttämällä tavalla. Kun valittaja lisäksi ei ollut esittänyt henkilöllisyydestään muutakaan selvitystä, hänen henkilöllisyyttään ei voitu pitää muullakaan tavoin luotettavasti selvitettynä. Kun otettiin huomioon matkustusasiakirjavaatimuksen taustalla oleva yleinen etu, oikeus työhön perus- ja ihmisoikeutena, Somaliaa koskeva maatieto, valittajan henkilöllisyydestään ja kansalaisuudestaan esittämän selvityksen puutteellisuus sekä suhteellisuusperiaate, Maahanmuuttoviraston päätös hylätä hakemus ei rajoittanut valittajan oikeuksia enempää kuin on välttämätöntä. Työntekijän oleskelulupaa koskevaa Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ollu syytä kumota. (Ei lainvoim. 21.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukienTyöntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan. - Uutiset
28.12.2020 8.08
Valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolo jatkuuSTM ja VM arvioivat, että edelleen on olemassa vahvat perusteet jatkaa valtakunnallisen etäsuosituksen voimassaoloa nykysisältöisenä. Perusteita voimassaolon jatkamiseksi tarkastellaan uudelleen 30. kesäkuuta 2021 mennessä. - Uutiset
28.12.2020 15.00
Apulaisoikeusasiamies tutki käräjätuomarin menettelyä vangitsemisasiassa - Uutiset
29.12.2020 8.30
Ammattiosasto rikkoi työrauhavelvollisuutensa ryhtyessään työtaisteluun työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemien väliaikaisten työvuorojärjestelyiden vuoksiX Oy:n Tampereen tehtaalla järjestettiin työtaistelu, joka alkoi 6.10.2020 kello 5 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 510 työntekijää, joista 216 oli kuultavan ammattiosaston jäseniä. Työtaistelun syynä olivat työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemät, väliaikaiseksi tarkoitetut muutokset työvuorojärjestelyissä. Työtuomioistuin totesi, että työntekijä- ja työnantajapuolella oli ollut toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, oliko työehtosopimus mahdollistanut työnantajan menettelyn asiassa. Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantajalla oli ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. - Uutiset
29.12.2020 11.49
Työtuomioistuin vahvisti Taideyliopiston kahden professorin työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksiTyötuomioistuin katsoi, että professoreiden työsopimukset oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimuksia oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. - Uutiset
29.12.2020 16.00
Työsopimus vai johtajasopimusKantajan ja yhtiön välisessä oikeussuhteessa ei ollut havaittavissa tyypillisiä työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävän johtajasopimuksen piirteitä. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuoksi, että asianosaisten välisessä sähköpostikirjeenvaihdossa sopimusta oli nimitetty johtajasopimukseksi. HO katsoi, että yhtiöllä oli sinänsä ollut oikeus purkaa kantajan työsuhde koeaikana. Asiassa esitettyjen yhdensuuntaisten kertomusten perusteella kantaja oli laiminlyönyt työtehtäviään ja ollut päihtyneenä työaikana. Hänen työsopimustaan ei siten ollut purettu syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Vastaajayhtiö ei ollut näyttänyt, että asiassa olisi sovittu kantajan luopuvan oikeudestaan odotusajan palkkaan. Näin ollen vastaajalla oli oikeus odotusajan palkkaan, minkä yhtiö oli myöntänyt määrältään oikeaksi. KO:n tuomiota oli näiltä osin muutettava. Kysymys myös odotusajan palkan viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamisajankohdan määräytymisestä. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
30.12.2020 10.48
Oliko yhtiö järjestäytymättömänä työnantajana ollut velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen yhtiöön - toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta ja siihen perustuvat korvausvaatimuksetHO totesi mm., ettei ole perusteltua, että työnantajan olisi työoikeudellisen epäselvyyden vallitessa sallittava nimenomaan luottamusmiehen asettaminen rikosoikeudellisen seuraamuksen pelossa ikään kuin varmuuden vuoksi. Soveltuva rikosoikeudellinen normisto on sanamuodoltaan yksiselitteinen. Sen sisältö saa kuitenkin varsinaisen merkityksensä vasta työoikeudellisesta normistosta, jonka sisältö on juuri tämän tapauksen olosuhteissa asiassa mainitulla tavalla monitulkintainen. Tätä korostaa se, että lainsäätäjä on jättänyt, ilmeisesti tarkoituksellisesti, täsmentämättä TSL 2 luvun 7 §:n merkitystä. Tällainen tarkoituksellinen epäselvyys ei voi koitua rikosasian vastaajan vahingoksi. HO totesi, että kirjoitetun lain perusteella ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä, että järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen ja siten sen estäessään syyllistyisi RL 47 luvun 5 §:n mukaiseen rikokseen. Vastaajia koskevat syytteet oli hylättävä RL 3 luvun 1 §:n nojalla lakiin perustumattomina. Syytteiden tultua hylätyiksi oli myös niihin perustuvat korvausvaatimukset hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli eri mieltä syyksilukemisen osalta ja katsoi, että vastaajien syyksi oli luettava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. (Ks. KKO:2022:35: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
31.12.2020 9.00
Suojelupoliisin päällystöön kuuluvan poliisin virkatehtävien tekeminen mahdollistetaan entistä paremminPoliisilakiin on lisätty suojelupoliisin päällystöön kuuluvaa poliisia koskeva maininta lainkohtiin, joihin se oli jäänyt lisäämättä 1.6.2019 voimaan tulleen siviilitiedustelulainsäädännön yhteydessä. Tällä mahdollistetaan suojelupoliisin päällystöön kuuluvalle poliisille poliisin toimivaltuuksien käyttäminen siltä osin, kun ne liittyvät rikosten estämiseen tai paljastamiseen. Nämä poliisin toimivaltuudet jätettiin suojelupoliisille siviilitiedustelulainsäädännön säätämisen yhteydessä. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset keskiviikkona (30.12.) ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
31.12.2020 10.45
Kantelu työntekijän palkkaetuja koskevassa käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa jätettiin tutkimattaHaasteen tiedoksiantamistavasta päättäminen käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa on sellainen oikeudenkäynnin valmistelun liittyvä toimi, joka kuuluu tuomioistuimen prosessinjohtovallan piiriin. Tällaiseen toimenpiteeseen ei OK 25 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla voida hakea muutosta valittamalla, kun lakiin ei sisälly siihen oikeuttavaa säännöstä. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on lisäksi katsottu, että tuomioistuimen prosessinjohtopäätöksiin ei saa hakea erikseen muutosta myöskään kanteluteitse, jollei sitä ole laissa nimenomaisesti sallittu (ks. KKO 2013:91, kohta 11). (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
4.1.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lomautuksen päättyminenVäliaikaiset muutokset lomauttamisen osalta loppuivat 31.12.2020. Väliaikaisia säännöksiä voitiin hyödyntää vuoden viimeiseen päivään saakka. Koronan jatkuessa lomauttamisia tullaan varmasti käyttämään myös alkaneena vuonna. Mutta aivan varmaan on myös se, että lomautuksia päättyy. Seuraavaksi tarkastelen lomautuksen normaaliin päättymiseen liittyviä kysymyksiä, en siis lomautuksen lopettamista irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Kirjoitus ennakoi työelämän normalisoitumista. Tarkastelu koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa lomauttamista. - Uutiset
4.1.2021 14.00
Apulaisoikeusasiamies: Vuokratyövoiman käyttö Verohallinnon puhelinpalvelussa edellyttää säännöstä rikosoikeudellisesta virkavastuustaApulaisoikeusasiamiehen mukaan vuokratyövoiman käyttäminen edellyttää, että lainsäädäntöön lisätään säännös siitä, että Verohallinnossa vuokratyövoimana toimiviin henkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan julkisia hallintotehtäviä. Tällaisen säännösehdotuksen sisältämän lakiesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä olisi mahdollista ja suotavaa saada perustuslakivaliokunnan kannanotto siihen, onko myös vuokratyövoiman käyttämisestä Verohallinnossa säädettävä laissa. - Uutiset
4.1.2021 15.06
Yrittäjä, liity yrityspaneeliin ja kerro näkemyksesi yt-lain uudistamisen vaikutuksistaTEM etsii uusia jäseniä yrityspaneeliinsa. Yrityspaneelin jäsenet auttavat lainvalmistelijoita arvioimaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia yrityksiin ja erityisesti niihin kohdistuvaan sääntelytaakkaan. Tammikuussa 2021 paneelin jäseniltä kysytään yhteistoimintalain uudistuksen vaikutuksista. - Uutiset
5.1.2021 8.00
Avi muistuttaa: Kuljettajakorttitiedot on tallennettava myös tilapäisistä kuljettajistaTyönantajan on jäljennettävä kuljettajakortin ajo- ja lepoaikatiedot vähintään kolmen viikon välein niiltä viikoilta, joilla kuljettaja on työssä. Tämä koskee myös yritystä, joka käyttää vuokrattua tai määräaikaista kuljettajaa. - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
14.1.2021 11.00
Hovioikeus: Useiden oppilaiden päättöarvosanoja muuttaneen rehtorin menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä - syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsemattaToisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus, HO katsoi rehtorin syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta kuitenkin siten, että hän oli syytteessä kuvatulla menettelyllään muuttanut ainakin 16 oppilaan päättöarvosanaa. Rehtori ei ollut toiminut asiassa pelkästään oman arvionsa varassa, vaan arvosanojen muuttamiseen oli KO:n toteamin tavoin vaikuttanut myös koulun muun henkilökunnan huoli asiaan liittyvien oppilaiden arvostelun asianmukaisuudesta. Rehtorin oli selvitetty olleen saamansa palautteen vuoksi perustellusti siinä käsityksessä, että tiettyjen oppilaiden arvosanat eivät olleet vastanneet oppilaiden opintomenestystä. Hän oli lain vastaisella toiminnallaan kokenut saattavansa oppilaat yhdenvertaiseen asemaan, eikä hänen ollut selvitetty tavoitelleen itselleen tai muille henkilöille perusteetonta etua. Mainitut seikat vähensivvät selvästi rehtorin syyllisyyttä. Rehtori oli saanut menettelystään työnantajaltaan kirjallisen varoituksen. Lisäksi rikoksen tekemisestä (23.5. - 30.5.2016) oli kulunut jo varsin pitkä aika. Mainituilla perusteilla HO jätti rehtorin rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 12.47
Supo: Turvallisuusselvityksiä tehtiin ennätysmäärä vuonna 2020Suojelupoliisi teki vuonna 2020 yli 88.000 turvallisuusselvitystä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Näistä suppeita turvallisuusselvityksiä oli yli 40.000 ja perusmuotoisia yli 31.000. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 570 kappaletta. Lisäksi yli 16.000 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn voimassa olevaan selvitykseen. Keskimääräinen käsittelyaika lyheni huomattavasti, kun sekä hakemuksen jättämisen että selvityksen tekemisen digitalisaatio eteni. - Uutiset
15.1.2021 11.30
Hallinto-oikeus: Vankilan vartijalle voitiin antaa kirjallinen varoitus - haittakorvausten maksamista koskeva vaatimus jätettiin tutkimattaHAO totesi mm., että vartijan asema vankilaympäristössä ja vartijan virkatehtävien luonne huomioon ottaen vartijalta voidaan edellyttää korostetun asiallista käyttäytymistä erityisesti tilanteissa, joissa vankien on mahdollista kuulla käydyt keskustelut. Itsensä nimittäminen turvallisuusriskiksi vankilan radiopuhelinliikenteessä ei ollut vanginvartijalta edellytettyä asiallista käytöstä. Myöskään henkilökunnan sisäisistä ristiriidoista puhuminen siten, että vangit saivat näitä seikkoja tietoonsa, ei ollut asiallista. Valittaja oli näin ollen katsottava käyttäytyneen tavalla, joka ei vastannut hänen asemansa ja tehtäviensä mukaisia vaatimuksia ja toimineen näin vastoin virkavelvollisuuksiaan. Työnantajalla ei ollut ollut kirjallista varoitusta lievempää keinoa puuttua valittajan toimintaan. Työnantajalla oli siten ollut myös asiaa kokonaisuutena arvioiden perusteet antaa valittajalle virkamieslain 24 §:ssä tarkoitettu kirjallinen varoitus. Asiassa ei ollut ilmennyt, että päätös olisi perustunut epäasiallisiin syihin, kuten valittajan AVI:lle tekemään ilmoitukseen. HAO ei voinut varoituksen antamista koskevan valitusasian yhteydessä tutkia vaatimusta saamatta jääneiden haittakorvausten maksamisesta. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 14.00
Hallinto-oikeus: Kunnanhallituksen päätöksiä talous- ja henkilöstöjohtajan viransijaisen valinnasta ei ollut perusteltu hallintolaissa edellytetyllä tavalla ja päätökset oli siten lainvastaisina kumottavaKoska HAO:lle esitetty selvityskään ei ollut tuonut asiaan selvyyttä, HAO:lla ei ollut päätösten puutteellisten perusteluiden vuoksi edellytyksiä arvioida, oliko valintamenettely riittävällä tavalla täyttänyt tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset ja oliko kunnanhallitus tehnyt viransijaisuuden täyttämistä koskevan päätöksen sille kuuluvan harkintavallan rajoissa. HAO arvioi valittajan oman asiansa hoitamisesta aiheutuneiksi kohtuullisiksi kuluiksi kirjelmien sisältö sekä asian vaatima arvioitu ajankäyttö huomioon ottaen 1 000 euroa. Asian ratkaisu huomioon ottaen valittajaa ei ollut syytä velvoittaa korvaamaan Maskun kunnan oikeudenkäyntikuluja. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 15.10
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos oli voinut hylätä dopingrikoksesta tuomitun hakemuksen vartijaksi hyväksymisestäPäätöstä oli perusteltu muun ohella sillä, että hakija oli tuomittu dopingrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mikä osoitti, ettei hakijaa voitu pitää sopivana henkilönä vartijan tehtävään tällä hetkellä. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiinVastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Ks. KKO:2022:31: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
18.1.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos oli voinut hylätä rikoksiin syyllistyneen järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksenHAO totesi, ettei hakijalla ole ehdotonta oikeutta tulla hyväksytyksi järjestyksenvalvojaksi. Kun otettiin huomioon järjestyksenvalvojalta edellytettävä rehellisyys ja luotettavuus, poliisilaitoksella oli hakijan törkeän kirjanpitorikoksen ja veropetosrikoksen perusteella ollut perusteet katsoa, että mainitut teot osoittivat sopimattomuutta järjestyksenvalvojan tehtävään. Ottaen myös huomioon hakijan aikaisemmat tuomiot poliisilaitos oli voinut katsoa, ettei hakija valituksenalaista päätöstä tehtäessä ollut täyttänyt järjestyksenvalvojaksi hyväksymiselle säädettyjä vaatimuksia rehellisyyden ja luotettavuuden osalta. (Ei lainvoim. 18.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 16.00
Henkilökohtaisen avustajan palkanneen vammaisen ei katsottu huolimattomuudesta laiminlyöneen työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia jättäessään ryhmähenkivakuutuksen ottamattaKantajan mukaan vastaaja oli kantajan äidin työnantajana toukokuun 2012 ja toukokuun 2015 välisenä aikana laiminlyönyt työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen ottamisen sillä seurauksella, ettei kantaja ollut saanut ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksettavaa henkivakuutuskorvausta. Kantaja oli vaatinut, että KO velvoittaa vastaajan maksamaan kantajalle ryhmähenkivakuutuksen korvausmäärää vastaavana vahingonkorvauksena 23.830 euroa korkolain 4 §;n 1 momentin mukaisine korkoineen 4.2.2018 lukien. KO oli hylännyt kanteen. Asiassa mainitut seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n johtopäätös sovellettavan lain osalta oli ollut oikea. Kyse oli olllut sopimusperusteisesta vastuusta. HO katsoi myös, että kantajalla oli ryhmähenkivakuutuksen edunsaajana asiavaltuus vahingonkorvauksen vaatimisen osalta. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset vastaajan tuottamuksen puuttumisen osalta. HO katsoi, että asiassa olisi ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa kantaja korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudesta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Muilta osin valitus hylättiin eikä KO:n tuomiota muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021)