Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.8.2020 11.00
TEM: Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön luvassa vastatoimiaTyöministeri Tuula Haatainen asetti keväällä 2020 työryhmän valmistelemaan työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimenpiteitä osana harmaan talouden torjunnan strategiaa. Työryhmän ensimmäinen toimenpidekokonaisuus on valmistunut. Työryhmän toimenpidekokonaisuus koostuu 14 toimenpide-ehdotuksesta, jotka koskevat sekä lainsäädäntötoimia että viranomaisten ohjeistukseen ja yhteistoiminnan parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. - Uutiset
21.8.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Aluehallintovirasto ei käyttämällään perusteella voinut antaa kiinteistönvälitysliikkeelle varoitustaAsiassa saadun selvityksen perusteella välittäjät olivat yhteistyösopimuksen perusteella kiinteistönvälitysliike X:n palveluksessa välitysliikelain tarkoittamalla tavalla. Asiassa ei ollut ratkaisevaa merkitystä sillä, miten kiinteistönvälitysliike X:n ja välittäjän välistä suhdetta työsopimuslain nojalla on arvioitava. Aluehallintovirasto ei käyttämällään perusteella voinut antaa välitysliikkeelle varoitusta. (Ks. KHO:2022:33: HAO:n päätös kumottiin valituksenalaiselta osaltaan ja AVI:n päätös varoituksen antamisesta saatettiin voimaan.) - Uutiset
21.8.2020 12.27
Valtioneuvosto ei ylittänyt harkintavaltaansa Maahanmuuttoviraston ylijohtajan nimityksessäOikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin Maahanmuuttoviraston ylijohtajan nimityksestä tehdyn kantelun johdosta. Kantelussa epäiltiin, että nimitys oli hyvän hallinnon periaatteiden ja tasa-arvolain vastainen. Oikeuskanslerin mukaan asiassa ei ilmennyt, että valtioneuvosto olisi ylittänyt harkintavaltansa tai käyttänyt sitä väärin. - Uutiset
24.8.2020 11.00
Hallinto-oikeus: Hyvän hallinnon vaatimukset ja hakijoiden oikeusturva eivät edellyttäneet virkasuhteeseen nimitettävän henkilön virkapaikan mainitsemista Poliisihallituksen nimityspäätöksessäValittaja oli esittänyt, että valituksenalainen päätös oli puutteellisesti perusteltu, ja että se ei täytä PL 21 §:ssä turvattuja hyvän hallinnon takeita, koska päätöksessä ei mainita, mihin virkapaikkaan virkaan valittu henkilö sijoitetaan. HAO totesi, että kysymyksessä olevan viraston yhteisen viran mahdolliset virkapaikat ilmenevät hakuilmoituksesta. Edelleen hakuilmoituksen mukaan virkapaikka päätetään virkanimityksen yhteydessä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että haastateltujen hakijoiden mahdollisesti esittämät virkapaikkaa koskevat toiveet olisivat vaikuttaneet virkanimitystä koskevan asian ratkaisuun. HAO katsoi, että perustuslaissa ja hallintolaissa turvatut hyvän hallinnon vaatimukset ja hakijoiden oikeusturva eivät kysymyksessä olevissa olosuhteissa edellyttäneet virkasuhteeseen nimitettävän henkilön virkapaikan mainitsemista nimityspäätöksessä. Valituksenalainen päätös ei ollut valittajan esittämällä perusteella lainvastainen. (Ei lainvoim. 24.8.2020) - Uutiset
26.8.2020 11.00
Asiakastapaamisille asetetut tavoitteet - hovioikeuskin katsoi, ettei myyjän irtisanomiselle ollut asiallista ja painavaa syytäAsiassa mainittuja seikkoja punnittuaan HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut osoittanut, että työntekijä olisi laiminlyönyt olennaisesti työtehtäviään niin, että työntekijän irtisanomiselle olisi ollut asiallinen ja painava syy. Yhtiöllä ei näin ollen ollut TSL 7 luvun 2 §:n mukaista perustetta irtisanoa työntekijää. KO oli arvioinut oikeaksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 8 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. HO hyväksyi KO:n perustelut sekä lopputuloksen korvauksen määrän osalta. (Vailla lainvoimaa 26.8.2020) - Uutiset
27.8.2020 8.00
Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Työsuojelu ja etätyötKoronavirusepidemian vuoksi etätyön tekeminen on ollut kuluneen vuoden aikana yleistä. Hallitus suositteli jo 16.3.2020 siirtymistä etätyön tekemiseen, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat. Etätyösuositus päättyi 1.8.2020, mutta vain lyhyeksi aikaa. - Uutiset
28.8.2020 12.59
Asianajajaliiton mielikuvatutkimus 2020: Asianajajan ja muun lakimiehen ero on hämärän peitossaAsianajajaliitto selvitti kesällä tehdyn mielikuvatutkimuksen avulla, miten suomalaiset tuntevat asianajajien ammattia ja heidän palveluitaan sekä millainen on yleisin mielikuva asianajajista. Vain kahdeksan sadasta osasi kuvata asianajajan ammattia oikein. Asianajaliiton kesällä teettämän mielikuvatutkimuksen yksi keskeisimpiä tuloksia oli se, että vaikka kolmannes kyselyyn vastaajista arvioi itse tietävänsä eron asianajajan ja muun lakimiehen välillä, näin ilmoittaneista vastaajista vain yksi neljästä kuvasi ammattiryhmien eron oikein. Eli vähemmän kuin joka kymmenes vastaaja tiesi, mikä asianajaja on. - Uutiset
31.8.2020 11.00
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yhdet vai kahdet yhteistoimintaneuvottelut – KKO:2020:58Yrityksissä syntyy usein tilanne, jossa joudutaan arvioimaan yhteistoimintaneuvottelujen mahdollista pilkkomista. Pilkkominen voi tapahtua esimerkiksi alueellisesti, yksiköittäin tai asiaperusteisesti. Työnantajalla on valta arvioida yhteistoimintaneuvotteluiden järjestämistapa ja todellisesti saattaa olla perusteltua järjestää erillisiä yhteistoimintaneuvotteluja. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan työnantaja vastaa kuitenkin neuvottelujen järjestämisestä siten, että henkilöstön edustajien tiedonsaanti ja mahdollisuus lausua toimenpidevaihtoehdoista toteutuvat myös siltä osin kuin neuvotteluissa nousee esiin kysymyksiä, joilla on liityntä muihin käytäviin yhteistoimintaneuvotteluihin. Tuomio on perusteltu ja ohjaa työnantajaa ottamaan huomioon toimenpiteiden mahdollisen yhteenkietoutumisen. - Uutiset
31.8.2020 11.20
Hovioikeus: Yhtiön olisi tullut irtisanomisen vaihtoehtona sijoittaa työntekijä avoinna olleeseen tehtävään - asiallisia ja painavia perusteita irtisanoa työsuhdetta ei ollutKantajan työsuhde oli alkanut 1.6.1978 ja päätynyt työnantajan aloitteesta, kun hänet oli irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin perustein 29.6.2015. Työsuhde oli päättynyt irtisanomisajan jälkeen 31.1.2016. VR:n olisi tullut irtisanomisen vaihtoehtona sijoittaa työntekijä avoinna olleeseen tehtävään. Kun VR ei ollut näin menetellyt vaan palkannut tehtävään henkilön, jolla ei ollut ollut irtisanomisuhkaa, VR:llä ei ollut ollut asiallisia ja painavia perusteita irtisanoa työntekijän työsuhdetta. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vaadittua 15 kk:n palkkaa vastaava määrää pidettiin kohtuullisena korvauksena. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
31.8.2020 14.00
Hovioikeus vapautti kiinteistönvälitysliikkeen entisen työntekijän velvollisuudesta suorittaa kiinteistönvälitysliikkeelle rekrytointikieltoon perustuvana sopimussakkona 121.573,08 euroaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan B Oy:lle yhdeksän velkakirjan perusteella niiden osoittamat määrät. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko A:lla ollut työnantajasta johtunut peruste purkaa työsopimuksensa, ja vastauksesta riippuen oli ratkaistava, oliko A:lla oikeus 10 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Asiassa oli ratkaistava myös, oliko A:lla oikeus vaatimiinsa takuupalkka-, loppupalkka- ja provisiopalkkaeriin sekä odotusajan palkkaan tai oliko B Oy:llä oikeus A:n irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. Lisäksi oli ratkaistava, oliko A velvollinen suorittamaan sopimussakkoja hänen työsopimuksessaan olleiden kilpailukielto-, rekrytointikielto- ja salassapitoehtojen perusteella. (Ks. KKO:2022:16: HO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut aihetta.) - Uutiset
31.8.2020 16.00
Hovioikeus ei muuttanut liikkeen luovutuksesta ja palkkaturvapäätösten maksuvelvollisuudesta annettua tuomiotaHO katsoi kokonaisuutta arvioiden, että kyse oli ollut TSL 1 luvun 10 §:n 1 momentin tarkoittamasta liikkeen luovutuksesta. HO hyväksyi KO:n ratkaisujen lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisujen muuttamiseen ei näin ollen ollut. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
3.9.2020 10.32
Hallinto-oikeus: Vartijalla oli velvollisuus noudattaa työnantajan asettamaa kieltoa henkilökunnan ja vankien välisestä kaupankäynnistä - kirjallinen varoitus oli voitu antaaKun otettiin huomioon vartijan toiminta tilanteessa sekä vartijan asema ja henkilökunnan ja vankien välisen kaupankäynnin kiellon merkitys vankilaympäristössä, HAO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, ettei vartija ollut käyttäytynyt virka-asemansa ja -tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Hän oli siten toiminut vastoin virkavelvollisuuksiaan ja hänelle oli voitu antaa virkamieslain 24 §:n nojalla kirjallinen varoitus. (Ei lainvoim. 3.9.2020) - Uutiset
3.9.2020 11.00
Irtisanominen ei ollut perusteeton - työntekijän katsottiin valikoituneen irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystäAsiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, että kantajan irtisanomiseen oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen peruste ja että irtisanomiseen oli ollut asiallinen ja painava syy. Näin ollen kantajan kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättävä. Vastaajayhtiö oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuskin säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
3.9.2020 11.40
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Palkanmaksuvelvollisuus ns. omaehtoisen karanteenin ajalta - onko töistä poissaolo palkallista vai palkatonta?Työlainsäädännöllä on merkittävä vaikutus koronanaikaiseen työmarkkinoiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaan. Tästä syystä pitäisi työlainsäädännön sisältö ja toimivuus erilaisissa pandemiatilanteissa olla selvää ja yksioikoista. Nykytilanne, jossa viranomaisen ulkomaanmatkoja koskevaan suositukseen perustuva oikeudellinen argumentointi työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden osalta on moninaista ja lopputulokset jopa vastakkaisia, ei ole kestävä. Se ei johda oikeudenmukaisiin käytäntöihin työpaikoilla, ei ainakaan vielä, kun erimielisyyksiä ei ole ratkottu tuomioistuimissa. - Uutiset
4.9.2020 10.26
Käräjäoikeus tuomitsi rangaistukseen vanhentuneesta rikoksestaApulaisoikeuskanslerin sijainen antoi huomautuksen käräjätuomarille, joka oli käräjäoikeuden puheenjohtajana tuominnut vastaajan rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta. Asia kävi ilmi oikeuskanslerin laissa säädettyihin tehtäviin kuuluvassa rangaistustuomioiden tarkastamisessa. - Uutiset
4.9.2020 13.46
Käräjäoikeus tuomitsi poliisin törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 1 vuoden 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenKO katsoi selvitetyksi, että vastaaja oli Lahden poliisiaseman säilytystiloissa tehnyt ruumiillista väkivaltaa ja vahingoittanut A:n terveyttä siten, että hän oli painanut polvellaan vatsallaan ollutta A:ta yläselän kohdalta. Patjaan painamisesta A:lle oli aiheutunut hapenpuute aivoihin, minkä vuoksi hän oli mennyt elottomaksi, lakannut hengittämästä ja hänelle oli aiheutunut hengenvaarallinen tila. Tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. Vastaaja ja Suomen valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan A:lle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 3 000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen tekopäivästä 3.2.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.9.2020) - Uutiset
7.9.2020 11.00
Hovioikeus: Aluekohtaisten tietojen antamatta jättäminen toimihenkilöihin kohdistuvasta arvioidusta vähennystarpeesta ei ollut yhteistoimintalain vastaistaHO:ssa oli yhteistoimintalain rikkomisen osalta enää kysymys siitä, oliko B Oy sisällöllisesti rikkonut yhteistoimintalain mukaisia velvoitteitaan, kun se ei yhteistoimintaneuvottelujen aikana ollut antanut aluekohtaisia tietoja toimihenkilöihin kohdistuvasta arvioidusta vähennystarpeesta. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt, että aluekohtaisten tietojen antamatta jättäminen olisi ollut yhteistoimintalain vastaista. Yhtiö oli työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa edustaneen todistajan kertomuksella näyttänyt, että tietojen antamatta jättäminen oli ollut perusteltua. Edellytyksiä yhteistoimintalain 62 §:ssä tarkoitetun hyvityksen määräämiselle ei siten ollut. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. (Ks. KKO:2022:33. HO:n tuomiota muutettiin) - Uutiset
8.9.2020 12.27
Selvitys: Suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajat vaihtoon maailmanennätysvauhtiaSuomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajat hoitavat tehtäväänsä keskimäärin jopa kaksi vuotta vähemmän kuin kansainväliset kollegansa. Tuore Tulos tai ulos? Toimitusjohtajat suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuonna 2020 -selvitys osoittaa, että Helsingin pörssiin listattujen yritysten ylin johto vaihtuu keskimäärin 4,9 vuoden välein. Vaihtuvuus on nopeampaa kuin koskaan aiemmin sotien jälkeisen Suomen historiassa. - Uutiset
9.9.2020 10.00
Työtuomioistuin: Kaupan työehtosopimus soveltuiKanteessa pyydettiin vahvistamaan, että kaupan työehtosopimus soveltuu työehtosopimuslain 4 §:n nojalla tietyssä osakeyhtiössä. Asiassa oli riidatonta, että yhtiö oli kaupan työehtosopimukseen osallisen työnantajaliiton jäsen ja siten työehtosopimuslain 4 §:n nojalla lähtökohtaisesti sidottu mainittuun työehtosopimukseen. Riidatonta oli myös, että yhtiö harjoitti toimintaa kaupan työehtosopimuksen soveltamisalalla ja että niin kutsutun toimialaperiaatteen mukaisesti yhtiössä tehtävään työhön voitiin soveltaa kyseistä työehtosopimusta. Työtuomioistuimella ei ollut aihetta poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisistä kannoista. Työtuomioistuin hyväksyi kanteen. Vastauksessa lausutun johdosta työtuomioistuin myös totesi, että sen toimivaltaan ei kuulu ratkaista vaatimuksia, jotka perustuvat yleissitovaan työehtosopimukseen. - Uutiset
9.9.2020 11.50
Vierashuoneessa KPMG:n Antti Aalto ja Timo Piiroinen: Miten valmistautua EU:n Whistleblower-direktiivin voimaantuloon?Whistleblower-järjestelmillä tarkoitetaan teknisiä kanavia ja menettelyitä, joilla taloudellisia tai muita väärinkäytöksiä havaitsevat henkilöt voivat tehdä ilmoituksen havainnostaan pelkäämättä sitä, että ilmoitus johtaa heille itselleen epämiellyttäviin seurauksiin. EU:sta on puuttunut Whistleblower-kanavia koskeva yhtenäinen sääntely. Tilanne muuttuu 17.12.2021, jolloin viimeistään kaikkien EU-maiden on otettava käyttöön pakollinen sekä yksityissektoria että julkista sektoria koskeva ilmoitusmenettely. - Uutiset
10.9.2020 8.42
Asiakkaan avaimen katoaminen johti huomautukseen Helsingin kotihoidolleEtelä-Suomen AVI on antanut Helsingin kaupungin kotihoidon johtajille ja esimiehille huomautuksen kotihoidon viiden asiakkaan avainnipun katoamisesta aiheutuneesta tapahtumasarjasta helmikuussa 2018. - Uutiset
10.9.2020 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu liikkeenluovutusdirektiivin ja työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetun direktiivin tulkinnasta - vastuu eläkeoikeuksistaRatkaisu on annettu saksalaisissa asioissa, jotka koskevat kertyneitä oikeuksia ammatillisiin vanhuusetuuksiin maksukyvyttömyysmenettelyssä tapahtuvassa liikkeen luovutuksessa. - Uutiset
10.9.2020 9.32
Hovioikeus: Oikeusavun jatkamiseen palkkaetuja koskevassa asiassa oli erityinen syyOikeusapua jatkettiin 30 tunnilla eli oikeusapu kattaa hakijan avustajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2020) - Uutiset
11.9.2020 8.00
Paikallisen sopimisen edistämistä valmisteleva työryhmä ei ole päässyt yksimielisyyteenPaikallisen sopimisen edistämisen suuntaviivoja on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä budjettiriihtä varten. Työryhmä on jäänyt erimieliseksi. SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän ohittamista. EK ja Suomen Yrittäjät haluavat, että paikallinen sopiminen pitää olla yrityksissä mahdollista luottamusmiehen, jos sellainen työpaikalla on, luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa. - Uutiset
11.9.2020 13.50
Metsähallitus ei toiminut lainvastaisesti toimitusjohtajasopimuksen päättämisessäApulaisoikeuskansleri ratkaisi Metsähallituksen pääjohtajan irtisanomiskorvausta koskevaa menettelyä arvostelleet kantelut. - Uutiset
14.9.2020 10.00
Hovioikeus ei muuttanut työsuhderiidan hylkäävää tuomiota matka-ajan korvauskäytännön muuttamista koskevassa asiassaTyösuhteen ehdon muuttaminen - Irtisanomisperusteet- Toimenpiteen välttämättömyys - Oikeudenkäynnin kustannukset hovioikeudessa (Vailla lainvoimaa 14.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 8.30
Siivoojan työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut perustetta - syrjintään perustuva hyvitysvaatimus hylättiinYhtiöllä ei katsottu olleen taloudellista tai tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa mainitussa tilanteessa, jossa työnantajalla tarjolla olevan työn ei ollut edes väitetty vähentyneen. Työntekijän irtisanomiselle ei voitu myöskään katsoa olleen asiallista ja painavaa syytä tilanteessa, jossa irtisanomisen johdosta puuttumaan jäävä työpanos korvattiin ns. sopimusyrittäjillä. Mainituin perustein KO oli katsonut, ettei vastaajalla ollut ollut TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitettua perustetta kantajan irtisanomiselle. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Asiassa oli tullut näytetyksi, ettei yhtiö ollut kantajan irtisanoessaan kohdellut häntä eri tavoin kuin muita työntekijöitään. Kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslain kieltämään syrjintään perustuvasta hyvitysvaatimuksesta oli siten hylättävä. Kohtuulliseksi korvaukseksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista arvioitiin 90 prosenttia. Yhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Kantajan vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 9.00
Irtisanomissyynä pidettiin muun luotettavan selvityksen puuttuessa yhtiön tiedoksi saamaa työntekijän sähköpostiviestiä hänen sairastumisestaanAsiassa oli selvitetty se, että vastaajayhtiö oli irtisanonut työntekijän 9.5.2017 ilman että se oli perustellut irtisanomista millään tavoin. Syynä irtisanomiseen oli muun luotettavan selvityksen puuttuessa ollut yhtiön 7.5.2017 tiedoksi saama työntekijän sähköpostiviesti hänen sairastumisestaan. Irtisanominen oli ollut TSL 7 luvun 1 §:n ja 7 luvun 2 §:n vastainen. Yhtiö oli velvollinen korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 9.32
KHO äänesti: Tuomiokapituli oli voinut antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle pastorilleAvioliittolakia muutettiin 1.3.2017 voimaan tulleella lailla siten, että avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt. Pastori A oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon avioliittolain muutoksen jälkeen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tuomiokapituli voinut pitää avioliittolain sallimaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon vihkimistä kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksen vastaisena toimintana ja antaa A:lle tämän johdosta kirjallisen varoituksen. Tuomiokapitulin ei KHO:n ratkaisussa esitettyyn nähden voitu katsoa toimineen lainvastaisesti, kun se oli antanut A:lle kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen. Asiaa ei ollut perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen perustetta tässä pappisviran hoitamista koskevassa yhteydessä arvioida suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut tuomiokapitulin päätöksen. - Uutiset
18.9.2020 16.00
Toistaiseksi vai määräaikaiseksi tehty työsopimusHO katsoi työnantajan täyttäneen tässä tapauksessa näyttövelvollisuutensa työsopimuksen määräaikaisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 8.23
The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI): Toimintasuosituksia työperäisen ihmiskaupan ja hyväksikäytön torjumiseenKaksi uutta policy briefia, jotka Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) kumppaneineen on julkaissut osana EU-rahoitteista FLOW-projektia, esittelevät tärkeimmät suositukset, joiden avulla voitaisiin parantaa yritysten ja viranomaisten kykyä havaita, tutkia ja estää työperäistä hyväksikäyttöä. - Uutiset
21.9.2020 10.42
Hovioikeus punnitsi asianajajan sananvapauden rajoja – valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAsiassa esitettiin A:n sananvapauden hyväksyttävän rajoittamisen puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja. Yhtäältä A:n kantelun kohteena olevassa valituksessa esittämien ilmaisujen esittämistilanne, ilmaisuista pääteltävä esittämistarkoitus ja niiden asiasisältö puolsivat johtopäätöstä siitä, että A:n sananvapautta oli perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti liiaksi rajoitettu siitä, mikä olisi ollut välttämätöntä tuomioistuimen arvovallan varmistamiseksi. Toisaalta ilmaisujen esittämistapa, niiden kirjallinen muoto, valituskirjelmän yleinen sävy ja osittain ilmaisujen etäinen yhteys kantelun kohteena olevaan asiaan sekä A:n menettelystä määrätyn kurinpidollisen seuraamuksen lievyys puolsivat vastakkaista päätelmää. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan ja ratkaisussa kerrottuja seikkoja punnittuaan, että A:n sananvapauden rajoittamiselle oli ollut perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta asianmukaiset ja riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Koeaikapurku taloudellisella tai tuotannollisella perusteella – väliaikaisen muutoksen arviointiaYmmärretäänkö uusi koeaikapurkua koskeva helpotus oikein vai onko uhkana, että työnantajat toimivat lainvastaisesti? Koeaikapurku taloudellisella tai tuotannollisella perusteella sisältää useita edellytyksiä, joiden toteutuminen koeaikana on vaikeasti arvioitavissa. Uusi väliaikainen säännös toi koeaikapurun harkintaan useita sellaisia seikkoja, joita aikaisemmin ei koeaikapurun yhteydessä työnantajan tarvinnut arvioida. - Uutiset
21.9.2020 13.32
Työntekijän katsottiin olleen ilman hyväksyttävää ja laillista syytä poissa työstäänAsian ratkaisemisen kannalta KO:ssa oli keskeistä se, mikä velvollisuus työntekijällä on saapua työpaikalleen työtä tekemään tilanteessa, jossa hänen ja hänen työnantajansa välillä on riitaa työajasta ja/tai maksettavasta palkasta. - Uutiset
22.9.2020 8.26
Työtuomioistuimen lausunto työnjohtajalisän maksamisestaTyötuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen (1.2.2017 – 30.4.2018) osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoi näin ollen lausuntonaan, ettei työehtosopimuksen mukaista vastaavan työnjohtajan lisää maksettu muille kuin MRL 122 §:ssä tarkoitetuille vastaaville työnjohtajille. Lisän maksaminen ei voinut perustua muuhun kuin henkilön muodolliseen asemaan vastaavana työnjohtajana. Lisää maksettiin vain siltä ajalta, kun henkilö oli merkittynä rakennusvalvonta-asiakirjoihin lisän maksamista edellyttävään asemaan. - Uutiset
22.9.2020 9.05
Työtuomioistuin arvioi luottamusmiehen tietojensaantioikeuttaTyöpaikalla oli syntynyt epäselvyyttä palkkasopimuksen erityistekijälisiä koskevien määräysten tasapuolisesta soveltamisesta yhtiössä. Pääluottamusmies oli pyytänyt yhtiötä toimittamaan yksiköittäin tiedot niistä työntekijöistä, joille erityistekijälisiä oli maksettu. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä työehtosopimukseen perustuva velvoite tietojen luovuttamiseen. Tuomiossa katsottiin, että luottamusmiehen tietopyyntö oli koskenut työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä selvitettävää tapausta, eikä tietojen saaminen tai erimielisyyden selvittely ollut edellyttänyt asianomaisten työntekijöiden suostumusta. Vaikka pääluottamusmiehen tietopyyntö oli sinänsä ollut laaja, se oli kuitenkin ollut sillä tavoin yksilöity, että sen perusteella oli ollut selvää, mitä tietoja pyynnöllä oli tarkoitettu. Kun yhtiö oli kieltäytynyt toimittamasta tietoja ja työnantajaliitto tukenut työnantajaa asiassa ja hyväksynyt työnantajan menettelyn puuttumatta asiaan, yhtiö tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. - Uutiset
22.9.2020 9.30
Harmaa talous & talousrikollisuus: Liittyykö kevytyrittämiseen harmaan talouden riskejä?Kevytyrittäjän määritelmää ei löydy mistään yksittäisestä laista. Viranomaisten ja eri lakien lähestyminen työn tekemiseen perustuu perinteiseen kahtiajakoon: yrittäjä ja työntekijä. Eri viranomaisten käyttämissä yrittäjän ja työntekijän määritelmissä on kuitenkin merkittäviä eroja. Kevytyrittäjä on verotuksellisesti palkansaaja. Sen sijaan vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan kevytyrittäjä toimii toimeksiantosuhteessa yrittäjänä, joka myy palveluitaan ilman omaa yritystä (y-tunnusta) laskutuspalveluyrityksen kautta. - Uutiset
24.9.2020 9.45
Työtaisteluilla uhannut Sähköliitto tuomittiin hyvityssakkoonTyötaisteluilla pyrittiin poistamaan niin kutsutut kiky-tunnit ja vastustamaan työehtojen heikentämistä. Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työajan pidennystä ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin. Ammattiliitto tuomittiin maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa. - Uutiset
24.9.2020 10.40
Hovioikeus ei sallinut yhtiön vedota vasta hovioikeudessa siihen, että se oli halunnut palauttaa työntekijän työsuhteen entisin ehdoinArvioitaessa yhtiön oikeutta vedota uuteen seikkaan olennaista ei ollut se, oliko sovintotarjouksia hyväksytty KO:ssa kirjallisiksi todisteiksi, vaan se, oliko yhtiö näyttänyt sillä olleen este tai pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa haluunsa palauttaa työsuhde entisin ehdoin. Koska yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota mainittuun seikkaan KO:ssa tai että sillä oli ollut pätevä aihe olla tekemättä niin, yhtiöllä ei ollut oikeutta vedota siihen enää HO:ssa. - Uutiset
29.9.2020 11.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy työaikoja noudattamatta jättäneen työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen - selvittämättä oli jäänyt, että irtisanominen olisi johtunut työntekijän sairauslomistaKantajan irtisanomista edeltävänä päivänä 13.6.2018 kantaja oli poistunut työpaikalta kello 15.55, jolloin myymäläpuolen asiakaspalvelua sekä huoltotöitä hoitanut työntekijä (T) oli jäänyt yksin asiakaspalvelupisteelle muiden työntekijöiden käydessä varastolla. T:n ja todistajien kertomuksista ilmeni, ettei poissaolosta ollut sovittu etukäteen T:n kanssa. Asiassa esitetty ja kantajalle 7.5.2018 annettu varoitus huomioon ottaen yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy kantajan työsopimuksen irtisanomiseen. Selvittämättä oli jäänyt, että irtisanominen olisi johtunut kantajan sairauslomista. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 13.30
Puutteet ajopiirturitietojen toimittamisessa johtivat työnantajan sakkoihin tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisestaTyönantajana toimiva yritys ei toimittanut Itä-Suomen AVI:n työsuojelun vastuualueen tarkastajalle tämän tarkastusta varten pyytämiä kaikkia ajo- ja lepoaikatietoja. Työnantajaa oli velvoitettu vuosina 2014-2020 kehotuksilla toimittamaan kaikki pyydetyt tiedot, mutta työnantaja toimitti aina vain osan tiedoista. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi kuljetusalan yrittäjän 35 päiväsakon sakkorangaistukseen tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 23.9.2020. - Uutiset
30.9.2020 9.31
KKO: Törkeään kavallukseen vapaa-aikanaan syyllistyneen kaupungin taloussihteerin työsuhde voitiin irtisanoa eikä työnantajalla ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa taloussihteeri muuhun työhönKaupungin palveluksessa ollut taloussihteeri oli tuomittu 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen vapaa-aikanaan tekemästään törkeästä kavalluksesta, johon hän oli syyllistynyt luottamusasemassa eräässä ammattiyhdistyksessä. Korkein oikeus katsoi, että taloussihteerin syyksi luettu menettely muodosti niin vakavan työsuhteeseen liittyvän rikkomuksen, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa taloussihteeri muuhun työhön. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
30.9.2020 11.45
Lokakuussa 2020 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaLokakuussa voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
-Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta voimaan lokakuun alussa
-Laki Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen oleskeluoikeuksia koskevien eräiden määräysten täytäntöönpanosta voimaan lokakuun alussa
-Useita eläkkeitä koskevia asetuksia päivitetty lokakuun alusta lähtien - Uutiset
30.9.2020 14.28
Alle vuoden ikäiselle lapselle määrättiin kymmenkertainen määrä solunsalpaajalääkettä - lääkärit tuomittiin tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta sakkoihin - pysyvästä haitasta tuomittu korvaus korotettiin 400 000 euroonLääkärit olivat huolimattomuudesta rikkoneet virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa. Teot eivät huomioon ottaen niiden haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat olleet kokonaisuutena arvostellen vähäisiä. Näin ollen lääkärit olivat syyllistyneet tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Harkittuaan asiassa kerrottuja lääkärien toimintaan ja sen luonteeseen liittyviä seikkoja kokonaisuutena lain esitöidenkin valossa, HO katsoi, ettei lääkärien menettely ollut ollut törkeän huolimatonta. Näin ollen lääkärit olivat syyllistyneet vammantuottamukseen. HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, ettei asiassa ollut RL 6 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja perusteita jättää lääkärietä rangaistukseen tuomitsematta. Oikeudenmukainen rangaistus lääkärien syyksi luetuista rikoksista oli 50 päiväsakkoa. HO harkitsi henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä lapsen ikä huomioon ottaen oikeudenmukaiseksi korvaukseksi pysyvästä haitasta KO:n tuomitseman 300.000 euron asemesta 400.000 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja ratkaisun kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan osalta (50.000 €). Tässä tapauksessa kyse ei ollut tahallisesta tai törkeästä huolimattomuudesta tehdystä rikoksesta, minkä vuoksi perusteita kärsimyskorvauksen määräämiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
1.10.2020 11.13
Koko maan hätätyöilmoitukset käsitellään nyt Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueellaTyösuojeluviranomainen keskittää hätätyöilmoitusten käsittelyn 1.10.2020 alkaen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Tähän saakka hätätyöilmoituksia on käsitelty kaikkien aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueilla. - Uutiset
1.10.2020 15.00
Työsuhteen yksittäisen ehdon muuttaminen ja valinta direktio- ja irtisanomisperusteen välillä puhutti Editan WebinaarissaKouluttaja Seppo Koskinen (OTT, VTK, työoikeuden emeritusprofessori Turun yliopistosta) totesi, että usein työsuhteen ehtomuutoksiin liittyvät ongelmat johtuvat siitä, että työnantaja valitsee väärän keinon muutoksen toteuttamiseen. Työsuhteen päättämiskysymyksiin erikoistuneen Koskisen mukaan työantaja ei aina tiedä, onko hänellä irtisanomisperuste vai direktio-oikeus, ja onko ehdon yksipuolinen muuttaminen ylipäänsä mahdollista. Epäselvyys oikeasta toimintatavasta johtaa helposti laittomaan irtisanomiseen tai ehtomuutokseen, minkä 29.9. pidetyssä koulutuksessa eritelty moniulotteinen oikeuskäytäntökin osoittaa. - Uutiset
2.10.2020 10.00
Yhtiöllä oli ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen kantajan sijaistaman työntekijän poissaolon kestosta riippumattaKantaja oli katsonut, ettei yhtiöllä ollut ollut perusteltua syytä solmia määräaikaista työsuhdetta päättymään 31.12.2016 ottaen huomioon kantajan sijaistaman työntekijän poissaolon keston 31.5.2017 saakka ja muutenkin yhtiön tarjolla olleen työn arvioitavissa oleva kesto. Yhtiön mukaan työsopimuksen kesto ei ollut ollut sidoksissa yksinomaan toisen työntekijän poissaoloon vaan yhtiöllä oli ollut jatkuvasti oikeus arvioida työvoiman tarve muillakin perusteilla. KO oli katsonut, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen 31.12.2016. Yhtiö ei ollut antanut kantajalle työsuhteen aikana selvitystä niistä määräaikaisuuden perusteista, jotka yhtiö oli tässä oikeudenkäynnissä osoittanut sillä olleen. Yhtiön laiminlyönti ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, että yhtiöllä oli ollut perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kanne hylättiin. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020, Valituslupa myönnetty) - Uutiset
2.10.2020 11.55
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: EU:n suunnittelema vähimmäispalkkasääntely vai alipalkkauksen kriminalisointi?Pääministeri Sanna Marin on julkisuudessa esittänyt nykyistä tehokkaampia keinoja alipalkkauksen kitkemiseen suomalaisesta työelämästä. Hallitusohjelmassa asia todettiin siten, että hallinnollisia sanktioita kehitetään tässä tarkoituksessa ja valvontaa tehostetaan. Marin on esittänyt alipalkkauksen kriminalisointia, järjestön kanneoikeutta asiassa ja lisää resursseja valvontaan. Käsitykseni on, että hallituksen olisi nyt viisasta pitäytyä hallitusohjelmassa. - Uutiset
2.10.2020 12.40
Parturialan yrittäjälle sakkoja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästäPohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi parturialan yrittäjälle kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä 70 päiväsakkoa. Käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen liiketoimintakiellosta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 23.9.2020. - Uutiset
5.10.2020 8.04
Virkamatkoja, virantoimitusmatkoja vai työmatkoja - Työtuomioistuin antoi KHO:lle lausunnon KVTES:n tulkinnastaKHO oli pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, oliko viranhaltijan matkat eräisiin koulutustilaisuuksiin asiassa sovellettavien kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaan katsottava luonteeltaan virkamatkoiksi vai virantoimitusmatkoiksi ja miten kyseisiä määräyksiä oli muutoin tulkittava lausuntopyynnössä kuvatussa tilanteessa. Lausunnosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että sille esitettyjen tietojen perusteella lausuntopyynnössä tarkoitetut matkat vaikuttivat olevan kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettuja työmatkoja. Sen arvioiminen, oliko kyseiset matkat katsottava luonteeltaan virkamatkoiksi, virantoimitusmatkoiksi vai työmatkoiksi, jäi kuitenkin KHO:n tehtäväksi asiaa koskevan näytön vastaanottamisen jälkeen. - Uutiset
5.10.2020 9.16
KKO: Palkkasaatava oli rauennut, kun kannetta ei ollut nostettu kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä - palkkavaatimuksen perusteena ei ollut TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräysTyöntekijä nosti yli kahden vuoden kuluttua työsuhteensa päättymisestä palkkasaatavaa koskevan kanteen. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Korkein oikeus katsoi, ettei työntekijän palkkavaatimuksen perusteena ollut TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräys. Työntekijän saatava oli rauennut, kun kannetta ei ollut nostettu kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
5.10.2020 10.22
Työtuomioistuimen tuomio työmatkalla liukastuneen kunnan työntekijän oikeudesta vahvistetun vuosiloman siirtämiseen ja sairausajan palkkaanTyöntekijälle oli hakemuksesta vahvistettu viikko vuosilomaa. Ilman vuosiloman vahvistamista työntekijän työnteko ja palkanmaksu olisivat työsopimuksen perusteella olleet keskeytyneinä kyseisen viikon ajan. Vuosiloman vahvistamisen jälkeen mutta ennen vuosiloman alkamista työntekijä liukastui työmatkalla ja joutui sairauslomalle, joka jatkui koko vahvistetun vuosiloman ajan. Työntekijän pyynnöstä huolimatta hänen vuosilomaansa ei siirretty. Työntekijälle maksettiin edellä tarkoitetulta viikolta vuosiloma-ajan palkka. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä oli virkaehtosopimusmääräyksen perusteella ollut oikeus siirtää hänelle vahvistettu vuosiloma. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä ei ollut oikeutta sairausajan palkkaan edellä mainitun vahvistetun vuosiloman ajalta riippumatta siitä, siirrettiinkö vuosiloma takautuvasti toiseen ajankohtaan vai ei. - Uutiset
6.10.2020 8.54
Käräjätuomarille huomautus - oli tuominnut vastaajan ankarampaan seuraamukseen kuin mihin vastaaja asiassa olisi poissa olevana voitu tuomita ja mitä vastaajalle oli haasteessa ilmoitettuLisäksi apulaisoikeuskansleri saattoi käräjätuomarin tietoon päätöksessään esittämänsä käsityksen tuomiolauselman yksilöidyn julistamisen merkityksestä tuomarin itsekontrollin kannalta. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden tekemän ilmoituksen perusteella. - Uutiset
7.10.2020 9.14
KKO: Työtuomioistuimen lainvoimaisen tuomion purkamiselle ei ollut edellytyksiäKorkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko työtuomioistuimen välituomio ja siihen kannevaatimusten vanhentumattomuuden osalta perustunut työtuomioistuimen tuomio perustunut hakemuksessa esitetyillä perusteilla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen ja oliko välituomio tai tuomio tällä perusteella purettava. Tuomion purkamista koskevan hakemuksen mukaan työtuomioistuimen tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, koska tuomiossa oli tulkittu työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevia säännöksiä Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2018:10 poikkeavalla tavalla. Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoi, ettei työmarkkinalaitos A ollut esittänyt perusteita, joiden nojalla työtuomioistuimen välituomio ja siihen vanhentumiskysymyksen osalta perustunut tuomio olisi voitu purkaa. - Uutiset
7.10.2020 16.00
Millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työanantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli hänet irtisanottaessa ollut iältään 57-vuotias. A:n työura B Oy:n palveluksessa oli jatkunut lähes 30 vuotta. A oli edelleen työttömänä asiaa HO:ssa käsiteltäessä syksyllä 2020, jolloin A täyttää 60 vuotta. Asiassa oli HO:ssa näytön osalta kyse siitä, oliko yhtiön toimitusjohtaja tarjonnut työntekijälle kahdenkeskisessä neuvottelussa Pohjois-Suomen yksikönpäällikön tehtävää jo ennen työpaikkailmoituksen lähettämistä ja jos oli, oliko työntekijä kieltäytynyt tehtävästä. Edelleen riitaista oli, oliko A:lle lähetettyyn työpaikkailmoitukseen liitetty mukaan lappu, jossa oli viitattu mainittuun aiempaan keskusteluun ja kehotettu ottamaan yhteyttä, mikäli työntekijä kuitenkin olisi kiinnostunut ottamaan tehtävän vastaan. Oikeudellisesti kysymys oli siitä, millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä, jotta TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus täyttyisi. A:n vaatimuksen menestyessä kysymys oli lisäksi korvauksen määrästä. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei yhtiö ollut tarjonnut työntekijälle työtä TSL 7 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, eikä yhtiöllä näin ollen ollut ollut perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle. Osapuolten keskinäinen lojaliteettivelvollisuus ei puoltanut sen enempää korvauksen alentamista kuin sen korottamistakaan. Työntekijällä oli oikeus saada 12 kk:n palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2020) - Uutiset
9.10.2020 9.33
KKO piti käräjätuomarin tekoa kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, ja hylkäsi syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta - hovioikeuden tuomio kumottiinKO:n pääkäsittelyssä oli käsitelty kahta vastaajaa ja seitsemää syytekohtaa koskevaa rikosasiaa. Käräjätuomari oli julistanut tuomion, jossa toinen vastaajista oli tuomittu yhteiseen vankeusrangaistukseen kahdesta varkaudesta, kätkemisrikoksesta ja syyttäjän pääkäsittelyssä esittämän toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti vahingonteosta, josta syyteoikeus oli vanhentunut. Käräjätuomarin mukaan hän ei ollut antanut painoa vahingonteolle yhteistä rangaistusta mitatessaan. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että käräjätuomarin tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, ja hylkäsi syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. - Uutiset
9.10.2020 10.10
Kantajalla oli todistustaakka työsopimuksen hiljaisesta syntymisestäKantajalla katsottiin väitteen tekijänä olleen paremmat mahdollisuudet näyttää väitteensä toteen kuin vastapuolella, jonka olisi pitänyt osoittaa konkludenttisesti olosuhteiden perusteella syntyneen työsopimuksen olemattomuus todeksi. Mikäli työsopimuksen olemassaolo näytettiin toteen, tuli ratkaistavaksi riitaiset kysymykset siitä, voiko palkkasaatava perustua kantajan väittämin tavoin työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä siitä, oliko vastaaja ollut oikeutettu päättämään kantajan työsopimuksen vastauksessa esitetyistä syistä vai ei. KO oli arvioinut asiassa sanottuja seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena ja katsonut, ettei kantaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen ja vastaajayhtiön välillä olisi ollut kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa työsopimus. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että kantaja olisi ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa vastaajayhtiöön eikä hänellä siten ollut oikeutta oikeutta kanteessa vaatimiinsa työsopimuslakiin perustuviin saataviin. Kanne oli näin ollen hylättävä. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
9.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työpalkkasaatavan vanhentuminen ja aito työntekijöiden ammattiyhdistys – KKO:2020:76Tuomiossa korkein oikeus totesi johtopäätöksenään, etteivät palkkavaatimuksen perusteena olevat työehtosopimuksen määräykset ole olleet tulkinnanvaraisia miltään osin. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Tämä peruste ei kuitenkaan tapauksessa tehnyt työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä tulkinnanvaraiseksi eikä myöskään yleissitova työehtosopimus ollut tulkinnanvarainen. Vetoaminen siihen, että toisena osapuolena ei ole aito työntekijöiden ammattiyhdistys, pitää siis tapahtua muilla tavoin ja muilla forumeilla. Tältä osin ongelmana on se, että sopimuksen pätemättömyyteen voi yleensä vedota vain kyseisen sopimuksen osapuoli tai sen piirissä oleva yksittäinen yhdistyksen jäsen. Toisella ammattiliitolla ei käsitykseni mukaan ole mahdollisuuksia puuttua tällaiseen asiaan. - Uutiset
12.10.2020 9.05
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn toimenpiteet lausuntokierroksella 9.-30.10.2020Lakia ehdotetaan muutettavaksi mm. siten, että työntekijä voisi hyväksikäyttötilanteessa hakeutua toisen työnantajan palvelukseen samalle tai muulle ammattialalle. Lisäksi hänellä olisi oikeus saada uusi määräaikainen oleskelulupa uuden työn hakemista varten. Esityksessä ehdotetaan myös vilpillisesti toimivalle työnantajalle ja toimeksiantajalle uusia seuraamuksia. Ehdotettu seuraamus on, että työnteon perusteella haettu oleskelulupa voitaisiin jättää myöntämättä, jos työnantajan tai toimeksiantajan voidaan perustellusti epäillä rekrytoivan työvoimaa ulkomailta maahantulosäännösten kiertämisen tarkoituksessa. Lisäksi ehdotetaan, että Maahanmuuttovirasto voisi pidättäytyä myöntämästä työnteon perusteella myönnettäviä oleskelulupia enintään kuuden kuukauden määräajaksi. - Uutiset
12.10.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Ikääntyvät työntekijät ja työlainsäädäntöIkääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden asema työelämässä on ollut viime aikoina esillä useassa eri yhteydessä. Osasyynä lisääntyneeseen uutisointiin ja keskusteluun on pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 talousarvioesitys, jonka avulla tavoitellaan erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamista. OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja valottaa teemaa Vierashuoneessa työlainsäädännön kehittämisen näkökulmasta. - Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeenRomanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää. - Uutiset
12.10.2020 15.04
Palvelukodin asukas kuoli lähihoitajan annettua väärin lääkettä, minkä jälkeen lääkkeenantovirhe vielä toistui - työsopimus voitiin irtisanoa, vaikka varoituksesta oli kulunut jo noin 2 vuotta - kaupunki rikkoi kuitenkin uudelleensijoittamisvelvollisuuttaan eikä sillä siten ollut asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseenAsiassa mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon hoitajan hoitotyössään osoittama huolimattomuus sekä työnantajan antamien ohjeiden ja määräysten vastainen menettely, lääkkeenantovirheen toistuminen hoitajan saamasta varoituksesta ja hänelle nimenomaisesti annetuista kielloista ja määräyksistä huolimatta sekä rikkeiden kohdistuminen palvelukodin asukkaiden turvallisuuteen, HO katsoi, että hoitajan menettelyssä oli ollut kysymys hoitajan työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavasta rikkomisesta eikä työsuhteen päättämistäkään olisi pidettävä kohtuuttomana seurauksena sellaisesta menettelystä. Hoitajalle annetusta varoituksesta hänen irtisanomiseensa oli kulunut suhteellisen pitkä aika, noin 2 vuotta. Arvioitaessa kokonaisuutena hoitajan menettelyä, kaupungin toimintaa ja varoituksesta kulunutta aikaa, HO katsoi, että hoitajalle annettuun varoitukseen voitiin tässä tapauksessa vielä vedota. HO katsoi kuitenkin, että hoitajan irtisanominen olisi mahdollisesti ollut vältettävissä sijoittamalla hänet kaupungin palveluksessa sellaisiin hänen koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin, joihin ei liity lääkkeiden käsittelyä. HO katsoi, että kaupunki oli rikkonut uudelleensijoittamisvelvollisuuttaan eikä sillä siten ollut ollut asiallista ja painavaa syytä hoitajan työsopimuksen irtisanomiseen. Kaupungin ei ollut näytetty menetelleen tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 12.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 11.05
Hovioikeus: Takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne oli nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassaKantaja oli työskennellyt vastaajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.6.1990 alkaen. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 10.4.2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siten, että työsuhde oli päättynyt 10.10.2015. Kantaja oli vaatinut vastaajan velvoittamista maksamaan korvausta TSL 6 luvun 6 §:ään perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta. Asiassa oli KO:ssa osapuolten väitteiden perusteella kysymys siitä, sovelletaanko TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentin kanneaikaa myös työsopimuslakiin perustuvaan työntekijän korvaussaatavaan, jonka peruste on syntynyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Asiassa lausutuin perustein ja ottaen huomioon kanneaikaa koskevan säännöksen taustalla oleva tarkoitus saada kaikki työsopimuslakiin perustuvat riita-asiat työsuhteen päättyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti, KO oli katsonut, että takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuksen irtisanominen ja muu työ – KKO 2020:74Ratkaisussa korkein oikeus katsoi, että taloussihteerin syyksi luettu menettely muodosti niin vakavan työsuhteeseen liittyvän rikkomuksen, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa taloussihteeri muuhun työhön. Tässä kirjoituksessa keskitytään vain siihen, miten jälkimmäisen virkkeen ”siten” sana tulee tai voidaan ymmärtää. Tältä osin korkeimman oikeuden ratkaisu näyttää selventävän henkilökohtaisen irtisanomisperusteen yhteydessä perustetta koskevan yleislausekkeen eli työsopimuslain 7 luvun 1 §:n ja 2 §:n 1 momentin (asiallinen ja painava syy) suhdetta 2 §:n 4 ja 5 momenttien erityissäännöksiin. Ne eivät oikeasti ole mitään erityissäännöksiä. Keskeistä on vain se, miten asiallinen ja painava irtisanomisperuste harkitaan eli ylittyykö irtisanomiskynnys. - Uutiset
13.10.2020 12.15
Neuvosto hyväksyi päätelmät kausityöntekijöiden ja muiden liikkuvien työntekijöiden työ- ja elinolojen parantamisestaNeuvoston hyväksymissä päätelmissä todetaan, että kausityöntekijät ja liikkuvat työntekijät eri puolilla EU:ta ovat usein alttiita epäsuotuisille työ- ja elinoloille ja hyväksikäytölle, eikä heille anneta riittävästi tietoa vastuista ja oikeuksista. Covid-19-pandemian aikana jotkin näistä ongelmista ovat kärjistyneet ja tulleet entistä näkyvämmiksi. Samalla neuvosto tunnustaa, että kausityöntekijät ja muut liikkuvat työntekijät ovat antaneet merkittävän panoksen sisämarkkinoiden toimintaan myös meneillään olevan kriisin aikana. - Uutiset
13.10.2020 12.40
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan toimittaminen, vähäisyys, poliisirikos, virkavelvollisuuden rikkominenRikosepäilyn mukaan poliisimies oli käyttäytynyt epäasiallisesti. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja määräsi esitutkinnan toimitettavaksi epäiltyä virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa. - Uutiset
15.10.2020 8.00
Selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja edistämisestä käynnistyy - valmistuu tammikuun 2021 alussaHallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä. Työministeri Tuula Haatainen nimesi keskiviikkona (14.10.) selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen. Selvityshenkilöt laativat selvityksen 8. tammikuuta 2021 mennessä. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallisen sopimisen alatyöryhmä hyödyntää selvitystä valmistellessaan ehdotuksia paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi ja tasapuolisten neuvottelusuhteiden luomiseksi. Ehdotukset tuodaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän käsittelyyn 1.3.2021 mennessä. - Uutiset
15.10.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu vuokratyön käytöstäVuokratyöstä annetun direktiivin 2008/104/EY 5 artiklan 5 kohdan ensimmäistä virkettä on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei rajoiteta niiden peräkkäisten toimeksiantojen lukumäärää, jotka sama vuokratyöntekijä voi suorittaa saman käyttäjäyrityksen palveluksessa, ja jossa ei aseteta vuokratyön käyttämisen laillisuuden edellytykseksi sellaisten teknisten, tuotannollisten, organisatoristen tai sijaisuuksiin liittyvien syiden ilmoittamista, joiden vuoksi tällainen käyttö on perusteltua. Tätä säännöstä on sitä vastoin tulkittava siten, että se on esteenä sille, ettei jäsenvaltio toteuta mitään toimenpiteitä vuokratyön tilapäisen luonteen säilyttämiseksi, sekä kansalliselle säännöstölle, jossa ei säädetä mistään toimenpiteestä sen estämiseksi, että samalle vuokratyöntekijälle annetaan peräkkäisiä toimeksiantoja saman käyttäjäyrityksen palveluksessa direktiivin 2008/104 säännösten muodostaman kokonaisuuden kiertämiseksi. - Uutiset
15.10.2020 10.40
Yliopisto perui valituksensa tasa-arvolakiin perustuvassa professorin nimitysriidassaKO oli arvioinut kohtuullisen hyvityksen määräksi syrjitylle naiselle 60.000 euroa. - Uutiset
15.10.2020 12.30
Tasa-arvovaltuutettu: Syrjintä perhevapaan perusteella vakituisen viran täytössäTyönantaja ei esittänyt muuta, esimerkiksi A:n sopivuuteen tai soveltuvuuteen liittyvää syytä jättää hänet valitsematta tehtävään. Näin ollen tasa-arvovaltuutettu katsoi työnantajan syrjineen A:ta tasa-arvolain vastaisesti tämän perhevapaan perusteella. Hakijoiden välinen ansiovertailu, näytön arviointi ja syrjintäasian lopullinen ratkaiseminen tapahtuvat viime kädessä käräjäoikeudessa työntekijän työnantajaa vastaan mahdollisesti nostaman hyvityskanteen käsittelyn yhteydessä, jos osapuolet eivät pääse asiasta muuten sovintoon. - Uutiset
15.10.2020 13.46
Työneuvosto äänesti - työaikalaki soveltuu työsuhteisten ruokalähettien työhönTyöneuvosto katsoi kahdessa lausunnossaan, että yhtiön ja ruokalähettien välisessä työssä on kysymys TAL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työsuhteesta. Työssä ei tule esille sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat TAL 2 §:n 1 momentin johdantolauseessa tarkoitettua työaika-autonomiaa. Näin ollen työaikalaki soveltuu työsuhteisten ruokalähettien työhön. (Ään 6-3) - Uutiset
16.10.2020 9.29
KKO: Tuottamukselliseen vapaudenriistoon sekä tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneen rikoskomisarion rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle ei ollut edellytyksiäHO luki rikoskomisario A:n syyksi tuottamuksellisen vapaudenriiston sekä tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen. A oli riittävästi asiaan perehtymättä määrännyt rikoksesta epäillyn B:n pidätettäväksi, vaikka asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella pidättämisen edellytykset eivät olleet täyttyneet. HO jätti A:n kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta. Korkeimmassa oikeudessa oli B:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko A:lle määrättävä rangaistus hänen syykseen luetuista rikoksista, ja mahdollisen rangaistuksen mittaamisesta. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei edellytyksiä rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle ollut. KO:n määräämää yhteistä 30 päiväsakon rangaistusta oli pidettävä oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetuista rikoksista. - Uutiset
19.10.2020 14.27
Kantelija pyysi tietoa Kelan asiantuntijalääkärin viikkotyöajasta - apulaisoikeusasiamies kritisoi Kelan menettelyä ja päätöksen perustelujaApulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä käsitykset Kelan menettelyn virheellisyydestä ja sen päätöksen perustelujen puutteista Kelan tietoon. - Uutiset
20.10.2020 8.24
Harmaan talouden selvityksiä: Ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus johtaa harvoin tuomioonVerohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksestä nousi kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkin ulkomaalaisten alipalkkaus on Suomessa osittain kriminalisoitu, vaikka asiasta ei olekaan erillistä rikoslain pykälää. Toisekseen alipalkkaustapauksista oikeuteen päätyy vain "jäävuoren huippu": oikeustapausten määrä on erittäin vähäinen, rangaistukset lieviä ja korvauskäytäntö hyvin vaihtelevaa. Kolmantena havaintona on se, että viranomaisten keinot puuttua alipalkkaukseen ovat puutteelliset. - Uutiset
20.10.2020 11.00
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei kantaja ollut työsuhteessa sukuyhtiöön eikä saatava ollut vanhentunutKantajan saatava osakeyhtiöltä ei ollut vanhentunut työsopimuslain eikä vuosilomalain nojalla ja asia oli palautettava käsiteltäväksi KO:een. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
20.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Ylimääräinen muutoksenhaku ja työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaika – KKO:2020:77Korkein oikeus ja työtuomioistuin ovat olleet eri mieltä työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevien säännösten tulkinnasta. Tähän erimielisyyteen yritettiin saada ratkaisu vaatimalla työtuomioistuimen tuomion purkamista ylimääräisen muutoksenhaun avulla sillä perusteella, että tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että lainvoimaisen tuomion purkamisen edellytykset eivät tässä tapauksessa täyttyneet. Vaikka työtuomioistuin tulkitsi kanne- ja vanhentumisaikoja toisin kuin korkein oikeus, tulkinta ei korkeimman oikeuden tuomion mukaan kuitenkaan perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Ratkaisu herättää kysymyksen siitä, mitä tuomio merkitsee erityisesti työtuomioistuimen ja toisaalta kanteen nostajien kannalta. - Uutiset
20.10.2020 14.05
Eduskunnan kirjaston tietopaketti – ILO:n yleissopimuksen voimaansaattaminenILO hyväksyi viime vuonna uuden yleissopimuksen numero 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä. Samalla hyväksyttiin asiaan liittyvä suositus sekä päätöslauselma. STM:ssä on vireillä hanke ILO:n yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Suomessa hallituksen esitys yleissopimuksen voimaansaattamiseksi ja hyväksymiseksi on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2020. Sopimuksen kansainvälinen voimaantulopäivä on 25. kesäkuuta 2021. - Uutiset
20.10.2020 15.00
Hallinto-oikeus hylkäsi lakimiehen virkavalinnasta tehdyn valituksenHAO katsoi, että hakijoiden ansioita oli valintamenettelyssä tosiasiallisesti ja riittävästi vertailtu eikä valintapäätöksen kumoamiseen ollut nimitysmuistiosta ja nimityspäätöksestä puuttuvan enemmän ansiovertailun vuoksi aihetta. Asiassa ei ollut valituksessa esitetyn perusteella tai muutoin ilmennyt, että päätös ei olisi perustunut PL 125 §:n 2 momentissa edellytettyyn hakijoiden keskinäiseen vertailuun, jossa oli otettu huomioon hakijoiden tasapuolisen kohtelun vaatimus. (Ei lainvoim. 20.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 9.07
Oikeuskansleri: UM:n olisi aiheellista selvittää, miten tehtävään määräämismenettelyä voitaisiin kehittääOikeuskanslerin mukaan ulkoministeriön olisi aiheellista selvittää, miten tehtävään määräämismenettelyä ulkoasiainhallinnossa voitaisiin kehittää siten, että menettelyn avoimuutta voitaisiin lisätä ja soveltuvimmiksi arvioitujen henkilöiden ansioita voitaisiin arvioida nykyistä kattavammin. - Uutiset
21.10.2020 11.38
Helsingin hovioikeuden kiky-tuomio: Yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen ja kantajalla oli oikeussuojan tarve - työaikaa ei voitu pidentääKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, asia kuului yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajalla oli lisäksi asiassa oikeussuojan tarve. Yhtiön vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä hylättiin. Pääasian osalta HO katsoi, ettei voimassa olevan työsopimuksen työaikaa koskevan nimenomaisen ehdon muuttaminen työntekijän vahingoksi ollut kuulunut työehtosopimusosapuolten säännöstämiskompetenssiin. Yhtiö ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsopimuksen mukaista työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. Kantajan työajan oli siten katsottava määräytyneen työsopimuksen perusteella myös 1.1.2017 jälkeen. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
21.10.2020 12.36
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitusHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli valvonta-asian ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa päätyä antamaan A:lle varoituksen. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n menettelyn laatu ja moitittavuus. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 13.00
Hallinto-oikeus hylkäsi opettajan palkan takaisinperinnästä tehdyn valituksenPäätös periä takaisin palkka, vuosisidonnainen lisä ja ylityökorvaukset, joihin valittajalla ei olisi kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaan ollut oikeutta, ei ollut hallintolain 6 §:stä ilmenevän luottamuksensuojaperiaatteen vastainen. Takaisinperintää ei ollut valittajan olosuhteissa myöskään pidettävä viranhaltijalain 56 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana ottaen huomioon, että hänelle oli ilman, että hän olisi ollut siihen oikeutettu, maksettu usean vuoden ajalta ylemmän hinnoittelutunnuksen mukaista palkkaa, vuosisidonnaista lisää ja ylituntipalkkiota. Henkilöstöjaosto oli voinut olla kohtuullistamatta takaisinperittävää määrää ja kaupunginhallitus oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. Valittajan HAO:ssa esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. (Ei lainvoim. 21.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 16.00
Hovioikeuden tuomio viikkolevon korvaamisestaRiidatonta oli, etteivät valittajat olleet saaneet viikolla 46 vähintään 24 tunnin keskeytymätöntä viikkolepoa. Toisaalta riidatonta oli, että yhtiö oli korvannut valittajille saamatta jääneen viikkolevon siltä osin, kun kunkin valittajan pisin viikolla 46 saama lepoaika oli alittanut 24 tuntia. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko valittajilla oikeus mainittua suurempiin korvauksiin. HO katsoi KO:n tavoin, että työnantaja voi vapaasti päättää viikkolevon antamisesta keskimääräisenä ja että viikkolepona voidaan pitää mitä tahansa käytännössä toteutunutta vapaa-aikaa työntekijän omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa lukuun ottamatta. Kanne oli näin ollen hylättävä, koska yhtiö oli jo asianmukaisesti korvannut saamatta jääneen viikkolevon valittajille. HO:n esittelijä olisi kumonnut KO:n tuomion ja velvoittanut yhtiön suorittamaan valittajille korvausta saamatta jääneestä viikkolevosta. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 11.30
Väärensi tutkintotodistuksen ja toimi ilman sairaanhoitajan oikeutta - hovioikeus alensi työnantajalle maksettavan vahingonkorvauksen 22.695,89 eurosta 1.352,63 euroksiHO totesi, että hovioikeudet ovat antaneet erisuuntaisia ratkaisuja epäpätevän sairaanhoitajan vahingonkorvausvelvollisuudesta työnantajalleen. Nyt käsiteltävässä asiassa vastaaja oli KO:ssa tuomittu väärennyksestä, törkeästä petoksesta ja luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja velvoitettu korvaamaan kaupungille perusteettomasti maksetut palkat sivukuluineen, joista oli vähennetty sosiaaliturvamaksut, ajalta 26.1.2015 - 23.3.2016 yhteensä 22.695,89 euroa. HO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajan syyksi luetusta menettelystä olisi aiheutunut kaupungille todellista taloudellista menetystä enemmän kuin vastaaja oli HO:ssa myöntänyt perusteeltaan ja määrältään oikeaksi. Kaupungin korvausvaatimus oli hylättävä 1.352,63 euroa ylittävin osin. Muilta osin KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 13.45
Editan webinaarissa pohdintaa individuaaliperusteisista irtisanomisperusteista ja muun työn tarjoamisestaEdita järjesti keskiviikkona 21.10. Individuaaliperusteiset irtisanomiset ja muun työn tarjoamisvelvoite -webinaarin, jossa pohdittiin työntekijän yksilöllisiin piirteisiin perustuvien työsuhteen päättämistilanteiden erityispiirteitä. Päivän puheenjohtajana toimi OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja, ja käytännöllisempää näkökulmaa olivat tarjoamassa AA Maria Penttilä sekä AA Maisa Nikkola. Vaikka aiheena olikin irtisanomisen ja purkamisen perusteet, koulutuksessa painotettiin työnantajan velvollisuutta pyrkiä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta mm. mukauttamalla tehtäviä työkyvyn mukaan - Uutiset
22.10.2020 14.17
Sisäministeriö käynnistää lakihankkeen ei-julkisten rekrytointien mahdollistamiseksi myös Suojelupoliisin tehtäviinSisäministeriö käynnisti torstaina (22.10.) lainsäädäntöhankkeen, jonka tarkoituksena olisi mahdollistaa Suojelupoliisin virkojen täyttämisessä poikkeuksellisesti ei-julkinen menettely niissä tehtävissä, joissa siihen on tehtävän luonteesta johtuva perusteltu tarve. Hankkeen toimikausi on 22.10.2020 - 30.11.2021. - Uutiset
23.10.2020 9.44
Ammatti- ja aikuisopiston rehtorin päätöksessä muuttaa valittajan viranhoitomääräykseen kirjattu hinnoittelutunnus toiseksi oli kyse valittajan etua ja oikeutta koskevasta päätöksestä - oikaisuvaatimusta ei olisi tullut jättää tutkimattaHAO katsoi, että Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtorin päätöksessä 26.9.2018, jolla rehtori oli muuttanut valittajan viranhoitomääräykseen kirjatun hinnoittelutunnuksen toiseksi hinnoittelutunnukseksi 1.10.2018 lähtien ja jolla valittajan tehtäväkohtaista palkkaa oli samalla muutettu, oli ollut kyse valittajan etua ja oikeutta koskevasta päätöksestä, joka oli valituskelpoinen. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan ei olisi tullut jättää valittajan oikaisuvaatimusta tutkimatta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös oli lainvastainen ja loukkasi siten valittajan oikeutta. Sen vuoksi HAO kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti sen lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoima 23.10.2020) - Uutiset
23.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: EUT:n vuokratyöstä annettu ennakkoratkaisu C-681/18 – lyhyt arviointi Suomen kannaltaEuroopan unionin tuomioistuimen tuomio liittyi etupäässä siihen, miten ja millaisia rajoja vuokratyödirektiivi asettaa kansalliselle lainsäädännölle. Arvioitaessa Suomen työsopimuslakia Euroopan unionin tuomion perusteella lainsäädäntömme hyvin täyttää vuokratyödirektiivin vaatimukset. Käsittelen tuomiota lopuksi lyhyesti siltä kannalta, miten se suhtautuu suomalaiseen oikeuskäytäntöön. Vaikka EUT arvioi tilannetta, joka meillä ei voi olla mahdollinen, se esitti kuitenkin sellaisia näkökohtia, jotka on syytä huomioida myös Suomessa. - Uutiset
23.10.2020 15.30
Hovioikeus: Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä oli määräaikaisia työsuhteita käyttämällä kiertänyt vakituisiin työsuhteisiin liittyvää irtisanomissuojaaKO oli katsonut, että kantajan kanssa oli tehty runsaan neljän vuoden aikana kolmekymmentä peräkkäistä määräaikaista työsopimusta. Epäselväksi oli jäänyt, mitä kantajan työtodistukseen merkityt todistajan selvitystä lyhyemmät ja lukuisammat työtehtävien ajanjaksot olivat tarkoittaneet. HO totesi, että kantajan määräaikaisten työsuhteiden perusteet, niiden määrä ja yhteenlaskettu ajallinen kesto sekä vastaajan jatkuvasti määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden työntekijöiden määrä osoittivat, että toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden tavanomaisista poissaoloista johtuvat työnantajan sijaistustarpeet olivat olleet jatkuvia ja pysyviä. Vastaajalla oli siten ollut sen tavanomaisessa toiminnassaan pysyvä työvoiman tarve. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.10.2020) - Uutiset
27.10.2020 9.37
Hovioikeuden tuomio lippueamiraalin esteellisyyttä koskeneessa sotilasrikosasiassaHelsingin hovioikeus tuomitsi tiistaina (27.10.) antamallaan ratkaisulla merivoimien esikuntapäällikkönä toimineen vastaajan neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta yhteiseen 20 päiväsakon sakkorangaistukseen. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
29.10.2020 8.08
Komissiolta ehdotus vähimmäispalkastaKomissio ehdottaa EU:n direktiiviä, jolla varmistetaan, että unionin työntekijöitä suojellaan riittävillä vähimmäispalkoilla ja mahdollistetaan kohtuullinen toimeentulo työpaikasta riippumatta. EK:n mukaan komission direktiiviesitys ylittää selkeästi EU:n toimivallan. - Uutiset
29.10.2020 9.27
KHO päätti pyytää ennakkoratkaisua ammattipätevyysdirektiivin tulkinnasta psykoterapeutin nimikesuojattua ammattinimikkeen käyttämistä koskevassa asiassaKHO:ssa oli ratkaistavana, oliko Valvira voinut hylätä A:n hakemuksen, joka oli koskenut oikeutta käyttää psykoterapeutin nimikesuojattua ammattinimikettä. A oli hakenut tätä oikeutta keskeisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan yliopiston myöntämän diplomin perusteella. KHO päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön. - Uutiset
29.10.2020 11.27
Hovioikeus: Luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon on omiaan vaarantamaan menettely, jossa virkapukuun pukeutunut poliisimies vaatii rikoksen perusteella rahaa itselleenHO katsoi, että vastaaja oli KO:n mainitsemin perustein, mitä todistajan kertomuskin tuki, näytetty sopineen A:n kanssa tapaamisen poliisitalolla ja vaatineen poliisitalon aulassa rahallista korvausta. HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla vastaaja oli tuomittu virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 ps. rangaistukseen. (KKO ei myöntänyt valituslupaa) - Uutiset
29.10.2020 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Sopimusten sitovuus, perustuslain suoja ja taannehtivuuskielto – Helsingin HO 21.10.2020 S 20/281 (ei lainv.)Työajan pidentäminen ns. kiky –sopimuksella työsopimuksen vastaisesti on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta. Koskihan asia lähes kaikkia työssä olevia. Nyt asiaan on saatu myös ensimmäinen hovioikeustuomio, jossa säilytettiin alemman tuomioistuimen kanta työsopimusmääräyksen sitovuudesta. Tuomiossa hyväksyttiin taannehtivuuskielto eli työehtosopimuksella ei voitu heikentää ennen työehtosopimusta solmittua työsopimuksen työaikaehtoa. Tuomiossa toisaalta todettiin, että edullisemmuussääntö voidaan syrjäyttää uusien työsopimusten osalta. Työaikaehto voidaan siis tuomion mukaan määrätä ehdoksi, jota paremmin ei voida sopia uusissa työsopimuksissa. Tässä kirjoituksessa arvioidaan tätä käsitystä. - Uutiset
30.10.2020 16.00
Päivitetty laki lähetetyistä työntekijöistä tulee voimaan joulukuun 2020 alussaTasavallan Presidentti vahvisti torstaina (29.10.) lain työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta ja määräsi lain tulemaan voimaan 1. joulukuuta 2020. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin lähettämisiin sovelletaan 12 kuukauden siirtymäaikaa. Tämä turvaa yritysten mahdollisuuden varautua sopimuksissaan lakimuutosten vaikutuksiin. Lakimuutokset koskevat muun muassa lähetettyihin työntekijöihin sovellettavia palkkasäännöksiä sekä työnantajan velvollisuutta korvata matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksia. - Uutiset
3.11.2020 8.36
Lakimiesuutiset: Lakimiesliitolta ohje lakimies- ja juristi-nimikkeiden käyttämisestäLakimiesliiton valtuuskunta vahvisti syyskuun kokouksessaan ohjeen lakimies- ja juristi-nimikkeiden käyttämisestä. Ohjeen mukaan juristi- tai lakimies-nimikettä tulee käyttää yleisesti vain ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (OTM/OTK) suorittaneista henkilöistä. - Uutiset
3.11.2020 12.15
Julkaisu: Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset 2020Tutkimus selvitti työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten yleisyyttä, kattavuutta ja laatua yksityisellä ja julkisella sektorilla. Viitekehyksenä olivat tasa-arvolain tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskevat säännökset. - Uutiset
4.11.2020 10.00
Hovioikeus: Seurakunta ei syrjinyt 17 vuoden ajan kausityöntekijänä työskennellyttä miespuolista hakijaaHO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kantajaa ollut pidettävä ansioituneempana kausityöntekijän tehtävään kuin A:ta. Koska syrjintäolettamaa ei ollut ansiovertailun perusteella syntynyt eikä asiassa ollut esitetty muutakaan perustetta katsoa kantajan tulleen syrjityksi sukupuolensa perusteella, edellytyksiä tasa-arvolakiin perustuvan hyvitysvaatimuksen hyväksymiselle ei ollut. Koska asiassa esitetyn näytön perusteella ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että varallaolokorvauksen vaatiminen olisi vaikuttanut kantajan jättämiseen haastatteluun kutsumatta ja tehtävään valitsematta, edellytyksiä yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvitysvaatimuksen hyväksymiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 11.15
Hovioikeus: Työntekijän yhteydenotto Aluehallintovirastoon oli ollut toimenpide, joka oli johtanut työntekijän irtisanomiseen - perusteettomasti irtisanotulle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästäHO:ssa oli kantajan valituksen johdosta kyse siitä, oliko kantaja irtisanottu siksi, että hän oli turvautunut työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ja oliko hänen työsuhteensa päättäminen tosiasiassa ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittama vastatoimi. Ratkaistavana oli myös TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrä ja TSL 12 luvun 3 §:n mukainen korvausten yhteensovittaminen työttömyysetuuksien kanssa. Lisäksi HO:ssa oli kyse siitä, oliko asiassa perusteita määrätä yhtiö suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä ja jos näin katsottiin olevan, kyse oli myös hyvityksen määrästä. HO katsoi, että yhtiö oli irtisanonut kantajan TSL 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla kielletyllä perusteella, sillä turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ei voitu pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Yhtiö ei myöskään ollut varannut kantajalle TSL 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kuulemistilaisuutta. Yhtiö ei ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhtiö oli näin ollen velvoitettava suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä. HO korotti kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta viittä kuukautta vastaavan palkan määrällä korvauksena kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. Hyvitys ja aineettomasta vahingosta tuomittu korvaus perustuivat samaan loukkaukseen. Siten työsopimuslain mukainen korvaus vähensi hyvityksestä tuomittavaa hyvityskorvausta. HO arvioi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 12.55
Työryhmä selvitti tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausjärjestelmän kehittämistä - Tuomariliitto jätti eriävän mielipiteenOM:n asettama työryhmä on selvittänyt nykyisen palkkausjärjestelmän keskeisiä kehittämis- ja ongelmakohtia ja arvioinut lakipalkan ja virkaehtosopimusjärjestelmän soveltuvuutta tuomareiden palkkaukseen. Lisäksi työryhmä on tarkastellut erilaisia palkkauksen toteuttamisvaihtoehtoja kuten palkkaluokkien määrää ja erillisiä palkanosia. Työryhmä on myös selvittänyt tuomareiden muiden kuin lainkäyttötehtävien sisältöä ja muun työn kompensoimiseen liittyviä mahdollisuuksia.