Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
11.12.2019 11.30
Yhtiö velvoitettiin suorittamaan työehtosopimuksen mukainen työajan lyhennysvapaa rahanaVastaajayhtiö ei ollut luotettavasti näyttänyt sitä, että kantajat olisivat olleet tietoisia vastaajan yleisestä käytännöstä ja ymmärtäneet sen selvästi. Kantajat eivät olleet siten voineet myöskään hyväksyä vastaajan käytäntöä tai sitä, että heidän "sovittu" työaikansa olisikin ollut 40 tuntia. Kun kantajat eivät olleet saaneet hyväkseen työehtosopimuksen (sähköistys- ja sähköasennusalan TES) mukaista työajanlyhennystä, vastaajayhtiön oli korvattava se heille rahana. Näin ollen kanteet oli hyväksyttävä. KO:n tuomiosta valittaneelle yhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
12.12.2019 13.54
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksenHO katsoi samoin kuin Asianajajaliitto, ettei AA:n menettely ollut ollut moitittavaa. HO kiinnitti huomiota siihen, ettei kysymys ollut ollut AA:n vastaanottamasta tehtävästä hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden tarkoittamassa mielessä. Arvioitaessa asianajajan toimintaa omassa asiassaan oli lähtökohdaksi otettava ne vaatimukset, joita asianajajalle asetetaan muutoin kuin asianajotoiminnassa. Tapaohjeiden 3.5 kohdan mukaan asianajajan on tällöin vältettävä kaikkea, mikä saattaa alentaa asianajajakunnan arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan. HO katsoi, ettei AA:n asiassa selostetulla menettelyllä ollut tällaisia vaikutuksia. Näin ollen AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
12.12.2019 14.09
Kalastusaluksilla työskentelevien työoloihin parannuksia vuoden 2020 alustaMerikalastusaluksilla työskentelevien henkilöiden työolosuhteita parannetaan asettamalla vähimmäisvaatimuksia, jotka liittyvät aluksen asuinympäristöön ja ruokahuoltoon. - Uutiset
16.12.2019 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen raukeaminen työntekijän ollessa lomautettu – KKO:2019:108Työsopimuksen raukeaminen on poikkeuksellinen päättymistapa. Korkein oikeus käsitteli ennakkopäätöstuomiossaan KKO:2019:108 raukeamista myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteella lomauttamisen yhteydessä. Kyse tuomiossa on siis poikkeuksellisen asian arvioimisesta käytännössä todella harvinaisessa yhteydessä. Perinteisen käsityksen mukaan työntekijä ei voi olla samaan aikaan samaan tahoon sekä työsuhteessa että työsuhteen päättymistä edellyttävällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan tämä sääntö ei kuitenkaan koske yli 200 päivää kestäneen lomauttamisen yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen jälkeen työntekijän suorittaman irtisanomisen perusteella maksettavaa irtisanomisajan palkkaa. Työntekijällä on tämä työsuhdetta edellyttävä oikeus, vaikka irtisanoutuminen tapahtuu täyden työkyvyttömyyseläkepäätöksen myöntämisen jälkeen. - Uutiset
17.12.2019 10.11
Kaupungilla ei ollut asiallista ja painavaa syytä päättää 51-vuotiaan liikuntapaikanhoitajan työsuhdetta - hovioikeus oli erimielinen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden täyttämisestä, kun työntekijältä oli puuttunut työtehtävän hoitamisessa edellytetty ajo-oikeusHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei ajokortin hankkimiseen liittyvä koulutus kuulu työnantajan TSL 7 luvun 4 §:n 2 momentin mukaisen koulutusvelvollisuuden piiriin. Kantajan ajokortittomuudesta johtuen liikuntapaikkojen hoitajien tammi ja heinäkuussa 2016 auenneet toimet olivat jääneet kaupungin työn tarjoamis- ja takaisinottovelvollisuuden ulkopuolelle. HO katsoi, ettei kaupunki ollut irtisanomisen yhteydessä täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan. KO:n tuomio kumottiin ja kaupunki velvoitettiin suorittamaan irtisanotulle työntekijälle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. HO:n tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 14.00
Työaikasuojelurikosta koskevat syytteet kaatuivat: Hovioikeus muutti valtion varoista maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää - kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin 220 euroaAsiassa mainitut jutun erityispiirteet sekä asian laatu ja laajuus, sen vaatima työn määrä sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus huomioon ottaen valmisteluun käytetty aika ei ollut ollut kohtuullinen, mutta toisaalta siihen oli voitu HO:n näkemyksen mukaan perustellusti käyttää jonkin verran enemmän aikaa kuin mitä KO oli hyväksynyt. HO piti valmistelun osalta kohtuullisena ajankäyttönä asiassa 50 tuntia. Valittajat eivät olleet esittäneet perusteluja sille, miksi kahden lakimiehen käyttäminen pääkäsittelyssä olisi ollut tarpeellista, joten pääkäsittelyn osalta valtion varoista korvattiin 13 tunnin ajankäyttöön perustuva palkkio. Vastaajan ja vastaaja Oy:n avustajan laskussaan käyttämä tuntiveloitus oli ollut 220, 250 tai 280 euroa. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kohtuullinen tuntiveloitus oli tavanomaisena pidettävä 220 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 10.23
Hovioikeus hylkäsi perhevapaalta palanneen työntekijän irtisanomista koskevan syytteen työsyrjinnästäPitkään perhevapaalla ollut naispuolinen työntekijä oli palaamassa pörssiyhtiön rahoitusosaston back office -tiimiin töihin ja tiedusteli rahoitusjohtajana toimineelta esimieheltään mahdollisuutta osittaiseen hoitovapaaseen. Työntekijä irtisanottiin perhevapaalta palattuaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla henkilökohtaisten yt-neuvotteluiden päätyttyä. HO kumosi Helsingin käräjäoikeuden tuomion työsyrjinnästä. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 10.55
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti päiväkodin johtajan huomiota salassa pidettäviä tietoja sisältävien sähköpostien lähettämiseen turvapostinaApulaisoikeuskansleri kiinnitti päiväkodin johtajan huomiota julkisuuslain säännöksiin salassa pidettävien tietojen käsittelyssä sekä salassa pidettäviä tietoja sisältävien sähköpostien lähettämiseen turvapostina. - Uutiset
18.12.2019 12.30
Turvapaikanhakijan palkattomaan harjoitteluun ottaneelle työnantajalle sakot kiskonnantapaisesta työsyrjinnästäHämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi ravintolayrittäjän 40 päiväsakon sakkorangaistukseen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 5.12.2019. - Uutiset
18.12.2019 16.00
Yhdistyksen toiminnanjohtaja voitiin irtisanoa työntekijästä johtuvasta syystäYhdistyksen toiminnanjohtajan, toisin kuin osakeyhtiön toimitusjohtajan, asemaa ei ole laissa säännelty. Käytännössä toiminnanjohtaja, vaikka onkin työsuhteessa yhdistykseen, hoitaa yhdistyksen juoksevia asioita samaan tapaan kuin osakeyhtiön toimitusjohtaja. Toiminnanjohtajan asema muistuttaa monin tavoin osakeyhtiön toimitusjohtajan asemaa, mikä on tärkeä irtisanomisperusteen olemassaoloa koskevassa harkinnassa huomioitava seikka. Jutun johtopäätöksissä oli todettu, että kantajan menettely oli ollut sellaista, ettei se olisi oikeuttanut ns. tavallisen työntekijän irtisanomiseen. Kokonaisuutena arvioiden tilanne oli ollut sellainen, ettei yhdistykseltä työnantajana ollut voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 14.26
Hovioikeuden editiopäätös työriidassa - Verohallinto, joka ei ollut oikeudenkäynnissä asianosaisena, oli verotustietolain 19 a §:n estämättä velvollinen esittämään vaaditut asiakirjat käräjäoikeudellePääasiassa on kysymys kantajan yhtiötä vastaan nostamasta kanteesta. Kantajan ilmoitettua, ettei hän häntä kohtaan annetusta editiopäätöksestä huolimatta tuo asiakirjoja oikeuteen, yhtiö oli kohdistanut vaatimuksen Verohallintoon, jotta yhtiö voi puolustautua pääomamäärältään yli 270 000 euroa koskevaan, työsopimuksen päättämiseen perustuvaan vahingonkorvauskanteeseen. KO oli 6.10.2017 antamallaan päätöksellä velvoittanut kantajan sakon uhalla tuomaan KO:een päätöksessä yksilöidyt, verotukseen liittyvät asiakirjat. Kantajan kieltäydyttyä esittämästä asiakirjoja yhtiö oli kohdistanut editiovelvollisuutta koskevan vaatimuksensa suoraan Verohallintoon. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n päätöksen perustelut ja katsoi, että Verohallinto oli velvollinen toimittamaan yhtiön pyytämät asiakirjat KO:lle. (Vailla lainvoimaa 20.12.2019) - Uutiset
20.12.2019 9.26
Uutta työaikalakia täydennettiin yötyötä tekevien työmatkakuljetuksillaTasavallan Presidentti vahvisti torstaina (19.12.) lain työaikalain muuttamisesta ja määräsi lain tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
20.12.2019 9.50
KHO: Euroopan kemikaalivirastossa työskentelevällä oli oikeus kotikuntaan SuomessaEuroopan unionin toisen jäsenmaan kansalaisella, joka oli muuttanut pysyvästi Suomeen ja rekisteröinyt oleskeluoikeutensa ulkomaalaislain mukaisesti, oli oikeus kotikuntaan Suomessa, vaikka hän työskenteli Euroopan kemikaalivirastossa ja siten nautti erioikeutena ja vapautena mahdollisuutta välttyä ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevilta muodollisuuksilta. HAO:n ja maistraatin päätökset kumottiin ja asia palautettiin maistraatille henkilön kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemistä varten. - Uutiset
20.12.2019 15.15
KHO:n ratkaisu virkaan suostumuksensa antamatta jättäneen henkilöllisyyden julkisuudestaSalassa pidettäviä eivät olleet ensinnäkään tiedot suostumuksensa kaupunginjohtajan virkaan antaneiden henkilöiden henkilöllisyydestä, joiden tietojen oli jo kaupunginjohtajan sijaisen päätöksellä todettu olevan luovutettavissa tietopyynnön esittäjälle.
Suostumuksensa valintaan antamatta jättäneiden henkilöiden henkilöllisyyttä koskevien tietojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä arvioitaessa oli puolestaan otettava erityisesti huomioon, että kysymys oli merkittävää julkista valtaa käyttävän viranhaltijan valintaprosessista ja sen yhteydessä laadituista ja saaduista asiakirjoista. Ulkopuolisen rekrytoijan käyttäminen virasta mahdollisesti kiinnostuneiden henkilöiden etsimiseen käytännössä rajasi ja kohdensi valittavaksi mahdollisesti tulevien henkilöiden piiriä. Näissä olosuhteissa tietoa virkaan etsittyjen henkilöiden henkilöllisyydestä ei voitu pitää henkilökohtaisia oloja kuvaavia tietoja koskevan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan tai muullakaan perusteella salassa pidettävänä niidenkään henkilöiden osalta, jotka eivät prosessin kuluessa olleet antaneet suostumustaan tulla valituksi kaupunginjohtajan virkaan. - Uutiset
20.12.2019 15.30
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: KKO:2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuuKanneajat ovat oikeusvaltion yksi kulmakivi. Mutta kuten käytännön juristit tietävät, keskeistä niiden osalta on tietää, mihin tulee vedota ja missä tuomioistuimessa asia kannattaa ajaa, jotta päämiehen etu voitaisiin turvata. Ja tietenkin myös kääntäen; milloin tulee esittää ja millä perustein väite väärästä forumista. Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kun Suomessa on päätetty korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, on syytä tässäkin asiassa tuoda tämä näkökulma esille. - Uutiset
23.12.2019 8.03
Hallinto-oikeus: Kosovon kansalaisen työntekijän oleskelulupahakemus voitiin hylätäA oli hakenut työntekijän oleskelulupaa työskennelläkseen yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimivan sisarensa B:n palveluksessa parturi-kampaajana sekä tämän perheessä lastenhoitajana. Työnantaja oli laittanut kysymyksessä olevan parturi-kampaajan / lastenhoitajan paikan auki TE-toimistolta saamiensa ohjeiden mukaisesti. HAO hylkäsi A:n valituksen. - Uutiset
23.12.2019 9.30
EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin sosiaali- ja markkinaosuudesta alustava yhteisymmärrysEuroopan unionin neuvosto, parlamentti sekä komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n liikkuvuuspaketti I:n ehdotuksista, jotka koskevat tavara- ja henkilöliikenteen markkinoille pääsyä, ajo- ja lepoaikoja sekä lähetettyjen kuljetusalan työntekijöiden säännöksiä. Liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhtenäistää Euroopan unionin kaupallisen tavara- ja henkilöliikenteen sääntelyä ja parantaa valvonnan edellytyksiä. Säännösten hyväksyminen edellyttää vielä Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin lopullisen hyväksynnän. Liikkuvuuspaketti I:n on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020. Sen soveltaminen alkaa ajo- ja lepoaikojen osalta välittömästi ja muilta osin vuoden 2021 puolessa välissä. - Uutiset
23.12.2019 11.17
Kustannusyhtiön olisi tullut tarjota yt-menettelyssä irtisanotulle uutistoimittajalleen yhtiöstä irtisanoutuneen toimittajan tehtävää vielä takaisinottovelvollisuuden päättymisen jälkeenkin - yhtiö velvoitettiin korvaamaan vaaditut 63 784,34 euroaHO katsoi, että yhtiön päätöksenteon siirtymistä kantajan takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen ajankohtaan pelkästään siitä syystä, että asioista päättäneet henkilöt olivat olleet kesälomillaan, ei voitu tulkita työntekijän asemassa olleen kantajan vahingoksi. Se, että kantajan takaisinottoajan päättyminen oli ajoittunut yhtiön johdon kesälomien ajankohtaan, ei ollut peruste sivuuttaa kantajan etuun kohdistuvaa takaisinottovelvoitetta. Vaikka työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole velvollisuutta tarjota työtä irtisanotulle työntekijälleen takaisinottovelvollisuuden päättymisen jälkeen, HO katsoi asiassa lausutut seikat huomioon ottaen, että yhtiön olisi tässä tilanteessa tullut tarjota I:ltä jäänyttä toimittajan tehtävää ensin kantajalle. Kun yhtiö ei ollut näin tehnyt yhtiö oli rikkonut TSL:n (55/2001) 6 luvun 6 §:n 1 momentin mukaista takaisinottovelvoitettaan. (Ks. KKO:2021:47: Työnantaja ei rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan. HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan) - Uutiset
23.12.2019 13.40
Mitä jokaisen virkamiehen tulee tietää virkamiesetiikasta?VM ja OM ovat julkaisseet uuden virkamiesetiikkaa koskevan koulutuspaketin. Virastoille tarkoitettu puolen päivän mittainen paketti sisältää virkamiesetiikan ja korruption torjunnan perusopit ja antaa virkamiehille välineitä eettisesti kestävään toimintaan. - Uutiset
23.12.2019 14.53
Hallinto-oikeus kumosi palomiehen virantäytöstä tehdyt päätöksetHakijoiden pisteytyksestä ja heidän vertailustaan selostetut seikat huomioon ottaen virantäytön valmistelussa ei ollut noudatettu tasapuolisen kohtelun periaatetta eikä valintapäätöstä ollut perusteltu hallintolaissa edellytetyllä tavalla. Pohjois-Satakunnan toimialueen aluepalopäällikön päätös ja siitä tehtyyn oikaisuvaatimukseen annettu kaupunginhallituksen päätös oli näin ollen näillä perusteilla kumottava. Asiassa ei näin ollen ollut syytä lausua muista valitusperusteista. Kaupunki velvoitettiin korvaamaan A:n kohtuullisena pidettävät oikeudenkäyntikulut oikeudenkäyntikululaskun mukaisesti 13 tunnin ajankäytön osalta 2 990 euroa (á 230 euroa) lisättynä arvonlisäveron määrällä 717,60 euroa, yhteensä 3 707,60 euroa. Ratkaisun lopputulos huomioon ottaen asiassa ei peritty oikeudenkäyntimaksua. (Ei lainvoim. 23.12.2019) - Uutiset
27.12.2019 9.28
Työtuomioistuin: Pelkästään päihtyneenä esiintymistä ei pöytäkirjassa sovitun mukaisesti voitu sellaisenaan pitää työvelvoitteiden vakavana rikkomisenaTuomiossa todettiin, että työntekijän menettelyä voitiin sinänsä pitää hyvin moitittavana. Työehtosopimuksen osana noudatettavan päihdepolitiikkasopimuksen mukaan päihtyneenä työssä esiintymisestä seurasi kuitenkin aina kirjallinen varoitus, ja työsopimuksen päättäminen oli mahdollista muun ohella silloin, jos työntekijä esiintyi varoituksen voimassa ollessa uudestaan päihtyneenä työssään. Erillispöytäkirjassa oli vielä sovittu, että jos työntekijän päihtymisenä esiintymiseen liittyi sellaista vakavaa työvelvoitteiden laiminlyömistä, rikkomista tai muuta käyttäytymistä, jonka johdosta työnantajalta ei voitaisi kohtuudella vaatia sopimussuhteen jatkamista silloinkaan, kun työntekijä ei olisi ollut päihtynyt, työsopimus voitiin purkaa. Pelkästään päihtyneenä esiintymistä ei pöytäkirjassa sovitun mukaisesti voitu sellaisenaan pitää edellä tarkoitettuna työvelvoitteiden vakavana rikkomisena. - Uutiset
27.12.2019 9.46
KHO hylkäsi Akaan kaupunginjohtajan irtisanomisesta tehdyn valituksenA:n vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylättiin. Valitus hylättiin. HAO:n päätöstä ei muutettu. A:n ja Akaan kaupungin vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin. - Uutiset
27.12.2019 11.45
Seppo Koskinen: ”Ylityöt” ja työnantajan työajan valvontavelvoiteYlityötä tehdään työnantajan aloitteesta. Työntekijän omaehtoinen työskentely sovitun työajan ulkopuolella ei ole työaikaa eikä siis synnytä myöskään ylityötä. Usein työntekijät kuitenkin työskentelevät työajan ulkopuolella ilman työnantajan aloitetta, mutta työnantaja on tästä tietoinen. Miten tätä tilannetta tulisi arvioida? - Uutiset
27.12.2019 16.00
Pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineen kiinteistöpalvelutyöntekijän irtisanomiselle työntekijästä johtuvasta syystä oli ollut asiallinen ja painavaa syy - hovioikeus vapautti yhtiön korvausvelvollisuudestaHO katsoi, että kantajan edustamien työntekijöiden enemmistö oli antanut suostumuksensa kantajan työsopimuksen irtisanomiseen työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 37 §:n ja TSL 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Työsopimuksen päättämisperusteita arvioitaessa HO katsoi, että kantajan työstä kieltäytymiselle 30.6.2017 oli sen moitittavuus huomioon ottaen annettava erityistä painoarvoa. Lisäksi kantajan asiassa selostettu jatkuva työstä myöhästely ja tavoittamattomissa oleminen päivystystehtävien aikana osoittivat vakavaa välinpitämättömyyttä työntekijän velvoitteita kohtaan. Myös vesivahingon aiheuttaminen, yleisavainten käsittelyyn liittyvä menettely, ovenavausmaksun jättäminen tilittämättä oma-aloitteisesti, viivyttely liikennevahingosta ilmoittamisessa ja omien tarvikkeiden ostaminen yhtiön tiliin osoittivat osaltaan kantajassa huolimattomuutta työtehtävien hoitamisessa ja välinpitämättömyyttä yhtiön edusta. Edellä mainitut seikat kokonaisuutena arvioituna muodostivat asiallisen ja painavan syyn kantajan työsopimuksen irtisanomiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo KoskiselleEmeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
30.12.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan lisäeläkettä ja työnantajan omistaman Audin myyntiä koskevassa riidassaA:n työsuhde B ry:n toimitusjohtajana oli alkanut 15.2.1990. A oli jäänyt eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.8.2012. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:n lisäeläkkeestä sovittu pätevästi suullisesti A:n väittämällä tavalla ja siihen liittyen oliko A:n palautettava B:n maksama syyskuun 2012 eläke 16.862,70 euroa. Mikäli A:n eläkkeestä katsottiin sovitun, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys eläkkeen määrästä sekä siitä, tuliko lisäeläkkeen määrää sovitella. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko A:lle maksetut tulospalkkiot 55.819 euroa, konsulttipalkkiot 79.353,45 euroa ja lisenssimaksut 14.760 euroa perusteettomia. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n omistaman Audin myynnistä ja siitä, oliko A aiheuttanut B:lle vahinkoa sen myynnillä. Asiassa oli vielä myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 15.13
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kanneaikasääntelystä ja oikeuspaikan valinnanvapaudesta - lyhyt vastine OTT Jorma Saloheimon kirjoitukseen 30.12.2019Kanteen nostamisen määräajat eri työoikeudellisissa laeissa pitäisi olla selvät. Kun uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, lain kanneaikasäännöksen osalta vallitsee valitettavaa epätietoisuutta. Kanteen nostajan tulee voida tietää esimerkiksi se, tuleeko työaikalakiin perustuvaa työaikavaatimusta koskeva kanne nostaa työaikalain mukaisesti, jos työajasta on määräys myös asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Myös esimerkiksi sen tulisi olla selvää, minkä lain mukaan määräytyy työaikavaatimuksen kanneaika, jos työehtosopimuksessa on vain viittaus työaikalain noudattamiseen. Nyt näin ei ole. - Uutiset
31.12.2019 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajien syyllistyneen yrityssalaisuuden rikkomiseen - myös edellytykset yhteisösakon tuomitsemiselle olivat olemassaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko A (syytekohdassa 1 kuvatulla tavalla) oikeudettomasti ilmaissut C Oy:n yrityssalaisuuden ja oliko B (syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla) oikeudettomasti käyttänyt tietoonsa saamaa yrityssalaisuutta D Oy:n liiketoiminnassa. Esikysymyksenä asiassa tuli arvioitavaksi, oliko tarjous hinnoittelutietoineen ollut C Oy:n yrityssalaisuus. Mikäli asiassa tuli näytetyksi, että A ja B olivat menetelleet syytteessä kerrotulla tavalla, asiassa oli kysymys myös rangaistuksen määräämisestä, vahingonkorvauksesta sekä yhteisösakon määräämisestä D Oy:lle. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
2.1.2020 14.46
Hallinto-oikeus: Varoitetun päiväkodinjohtajan virkasuhde voitiin irtisanoaValittajan viranhoidossa oli asiassa saadun selvityksen mukaan esiintynyt laiminlyöntejä ja puutteita pitkän aikaa. Valittaja ei ollut onnistunut muuttamaan menettelytapojaan saamansa varoituksen jälkeenkään. HAO katsoi, että irtisanomisen perusteeksi esitetyt työn sujumattomuus ja laiminlyönnit olivat sisällöllisesti vastanneet varoituksen perusteita. Kokonaisuutena arvioiden pitkään jatkuneet puutteet valittajan virkatehtävien hoidossa olivat olleet siinä määrin vakavia, että virkasuhteen irtisanomiseen oli ollut viranhaltijalain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy. (Ei lainvoim. 2.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 8.00
Hallinto-oikeus: Työkyvyn selvittämistä koskevan virkakäskyn noudattamatta jättäneelle virkamiehelle voitiin antaa varoitus ja virkasuhde irtisanoaSuojelupoliisin päätökset kirjallisen varoituksen antamisesta ja virkasuhteen irtisanomisesta eivät olleet lainvastaisia. (Ei lainvoim. 3.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 10.30
Päiväkodin johtaja jätti ilmoittamatta neljävuotiaan lapsen vanhemmille tietoonsa saamastaan, päiväkodin ryhmäavustajan lapseen kohdistamasta lainvastaisesta menettelystä - syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseenToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (14.1. - 17.1.2013) 10 päiväsakon rangaistukseen. Rangaistusta ei lievennetty rikoksesta kuluneen ajan vuoksi. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
7.1.2020 12.25
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu apteekin luovuttamisesta hankintamenettelyn puitteissa ja apteekin työntekijöiden etuosto-oikeudestaSEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle toimenpiteelle, jolla tilanteessa, jossa kunnallisen apteekin pitämistä koskeva oikeus luovutetaan hankintamenettelyllä, tämän apteekin palveluksessa oleville proviisoreille myönnetään ehdoton etuosto-oikeus. - Uutiset
7.1.2020 14.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin tulkinnastaPalvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY 1 artiklan 3 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että se ei kata sellaisen sopimuksen yhteydessä, jonka ovat tehneet jäsenvaltioon sijoittautunut yritys ja toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut yritys, joka on sopimussuhteessa tähän samaan jäsenvaltioon sijoittautuneeseen rautatieliikenteen harjoittajaan, matkustaja-, siivous- tai ravintolapalvelujen suorittamista matkustajille jälkimmäisen jäsenvaltion läpi kulkevissa kansainvälisissä junissa, kun näitä palveluja suorittavat ensin mainitun yrityksen palkkatyöntekijät tai työntekijät, jotka tämä on saanut käyttöönsä samoin ensin mainittuun jäsenvaltioon sijoittautuneelta yritykseltä, ja kun kyseiset työntekijät tekevät merkittävän osan kyseisiin palveluihin liittyvästä työstä ensin mainitun jäsenvaltion alueella ja aloittavat tai päättävät palveluksensa siellä. - Uutiset
8.1.2020 9.00
Ateriaetu ei ollut vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitettu luontoisetu matkatoimistoalallaMatkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen (1.2.2017–30.4.2021) osana noudatettavan palkkasopimuksen 11 §:n ateriaetua koskevaa määräystä oli tulkittava siten, ettei ateriaetu ollut vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitettu luontoisetu. Työtuomioistuin hylkäsi AKT:n kanteen. (Ään.) - Uutiset
8.1.2020 9.35
Hallinto-oikeus: Toistuvasti peräkkäin määräaikaiseen opettajan virkasuhteeseen ottamiselle oli perusteKun määräaikaisiin virkasuhteisiin oli ollut viranhaltijalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste, valittajalla ei ollut oikeutta viranhaltijalain 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun korvaukseen. Asiassa annettuun ratkaisuun nähden ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentista ilmenevät periaatteet huomioon ottaen ei ollut kohtuutonta, että valittajaa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 8.1.2020) - Uutiset
8.1.2020 10.03
Hallinto-oikeus: Kielten opettajana kaupungin eri kouluissa työskennelleen määräaikaisiin virkasuhteisiin oli perusteKun määräaikaisiin virkasuhteisiin oli ollut viranhaltijalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste, valittajalla ei ollut oikeutta viranhaltijalain 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun korvaukseen. Vaikka valittajan vaatimukset oli hylätty, ne eivät olleet olleet ilmeisen perusteettomia. Näin ollen valittajaa ei hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin nojalla ollut velvoitettava korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 8.24
Työpaikan menettämisen vaara ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaika "Kela-petoksesta" tuomitulleOikeuskirjallisuuden mukaan yleisimmin menetetty määräaika on palautettu silloin, kun prosessitoimen laiminlyönti on johtunut tuomioistuimesta tai muusta viranomaisesta. Korkein oikeus ei ole edellyttänyt, että maallikon tulisi oma-aloitteisesti ottaa selvää muutoksenhakusäännöksistä. HO ei pitänyt uskottavana, ettei hakija ollut saanut KO:n tuomiota. Perustetta määräajan palauttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 11.00
Työntekijän omaa työaikakirjanpitoa pidettiin uskottavana näyttönä - valvontakameran tallenteelle ei annettu merkitystäTyöntekijän esittämää omaa työaikakirjanpitoa ja siitä ilmeneviä työpäivien pituuksia pidettiin uskottavina. Työntekijän oli näytetty työskennelleen pitämästään työaikakirjanpidosta ilmenevät työtunnit. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijän palkkasaatavat vaatimuksen mukaisina ja oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
13.1.2020 16.00
Lentoyhtiö voitti riidan lentäjien lomautuksista ja vapautettiin tuomituista yt-lain hyvitysmaksuistaHO:ssa kysymys oli ollut ensiksi siitä, olivatko lomautukset perustuneet Venäjän lentojen vähenemiseen ja oliko yhtiö rikkonut yhteistoimintavelvoitettaan. Mikäli yhtiön katsottaisiin rikkoneen sitä, arvioitavaksi tuli hyvityksen määrä. Työntekijöiden kanne hylättiin ja yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa työntekijöille yt-lain 62 §:n mukaisena hyvityksenä 10 000 euroa kullekin sekä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 13.704,76 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
15.1.2020 9.32
KKO: Kaupunki ei toiminut tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisesti maksaessaan palomiehille alempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin perustason ensihoitajilleA oli ollut palomiehen virassa kaupungin pelastuslaitoksen palveluksessa ja työskennellyt osan työajastaan perustason ensihoitotehtävissä. Kaupunki oli maksanut A:lle alempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin perustason ensihoitajille. Koska A:n ja perustason ensihoitajien tehtävät eivät olleet olleet vertailukelpoisia eikä niitä siten voitu pitää palkkauksen arvioinnin kannalta samoina tai samanarvoisina, kaupunki ei ollut rikkonut tasapuolisen kohtelun vaatimusta. - Uutiset
15.1.2020 15.27
Suurehkon annoksen gabapentiini-lääkettä munuaisten vajaatoimintaa sairastaneelle 97-vuotiaalle potilaalle määrännyt lääkäri syyllistyi tuottamukselliseen virkarikokseen - hovioikeus oli erimielinen rangaistuksen tuomitsematta jättämisestäLääkärin ei ollut edes väitetty aiheuttaneen varsin iäkkään potilaan yli kuukauden myöhemmin tapahtunutta kuolemaa, joka esitetyn todistelun perusteella oli ollut seurausta potilaan vaikeista sairauksista. Kysymys oli ollut lääkärin yhdelle potilaalle määräämästä yhdestä lääkkeestä, jonka suurikaan yliannostus ei HO:ssa kuultujen todistajien kertomusten mukaan aiheuta potilaalle vakavaa vaaraa. Lääkärin menettelyn moitittavuutta kokonaisuutena arvioiden HO:n enemmistö katsoi, että rikosta oli sen haitallisuuteen ja siitä ilmenevään vastaaja syyllisyyteen nähden pidettävä RL 6 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Lääkäri jätettiin RL 6 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2020) - Uutiset
16.1.2020 11.26
Luottamuspula työsuhteen purkuperusteena - hovioikeus arvioi ammattiliiton aluetoimitsijan menettelyä toisin kuin käräjäoikeusToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että moitittavasti ja sopimattomasti menetelleen ammattiliiton aluetoimitsijan työsuhde voitiin irtisanoa varoittamatta, mutta ei purkaa. (Vailla lainvoimaa 16.1.2020) - Uutiset
16.1.2020 14.30
Hallitus esittää: Työnantajalle velvollisuus ilmoittaa TE-toimistolle tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottavista työntekijöistäHallitus esittää, että työnantajalle palautetaan ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuuksia tilanteissa, joissa työntekijöitä on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Hallitus antoi torstaina (16.1.) eduskunnalle esityksen laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2020. - Uutiset
17.1.2020 10.28
KHO: Kaupunki ei ollut voinut pidättää palomiestä virantoimituksesta hänelle määrätyn määräaikaisen ajokiellon johdostaPalomies oli määrätty määräaikaiseen ajokieltoon kuukaudeksi sen vuoksi, että hän oli saanut kahden vuoden aikana neljä rikesakkoa ylinopeudesta. Liikennerikkomukset olivat tapahtuneet vapaa-ajalla. KHO katsoi, että esillä olleissa olosuhteissa kaupunki ei ollut voinut pidättää palomiestä virantoimituksesta hänelle määrätyn määräaikaisen ajokiellon johdosta viranhaltijalain 47 §:n 3 momentin nojalla. - Uutiset
17.1.2020 14.46
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kiistaa kiky-tuntien pysyvyydestäKilpailukykysopimus solmittiin vuonna 2016. Siinä sovittiin muun muassa työehtosopimusten voimassaolon jatkamisesta 12 kuukaudella. Käytännössä tämä tarkoitti, että työehtosopimuksiin ei tehty palkkoja koskevia muutoksia, eli palkat eivät nousseet vuonna 2017. Osa liitoista jäi kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle, joten näiden alojen työehtosopimuksissa saattoi olla palkankorotuksia. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myös työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Seuraava sopimuskierros (yleensä 2017-2019) sisälsi sovitut palkattomat lisätyötunnit. Nyt kun neuvotellaan tämän sopimuksen aikana toisen kerran työ- ja virkaehtosopimuksista, palkansaajapuolen vahva pyrkimys on päästä näistä tunneista eroon. - Uutiset
20.1.2020 10.44
Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta vahvistettiinTasavallan Presidentti vahvisti perjantaina (17.1.) lain eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta. Laki tulee voimaan 1. maaliskuuta 2020. - Uutiset
20.1.2020 11.30
Työtuomioistuimen jäsen Anu-Tuija Lehto - tapaus KKO 2020:4Tapauksessa KKO 2020:4 kysymys oli siitä, oliko kaupunki toiminut tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisesti maksaessaan palomiehelle alempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin perustason ensihoitajille. Korkein oikeus katsoi, ettei näin ollut tapahtunut ja hylkäsi kanteen. - Uutiset
20.1.2020 14.05
Hovioikeuskin hylkäsi taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotun kanteen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja syrjinnästäTaloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste - kantajan valikoituminen irtisanottavaksi - kuljettajien pisteyttämisestä - syrjintää ja epäasiallista kohtelua koskevat väitteet - oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 15.25
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa luottamusmiehenä toimineen myymälätyöntekijän työsuhdeLuottamusmiehenä toimiva myymälätyöntekijä oli menetellyt työnantajayhtiön toimintaohjeiden ja käynnissä olleen asiakaskampanjan sääntöjen vastaisesti. Asian selvittelyssä työntekijä oli esittänyt työtoveriaan kohtaan syytöksen vastaavasta menettelystä. Syytös oli asiaa tutkittaessa osoittautunut aiheettomaksi. Kokonaisuutena arvioiden työntekijän katsottiin menettelyllään myymälässä ja asian selvittelyssä rikkoneen työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla oli siten ollut erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen. Kysymys myös purkamisoikeuden raukeamisesta. - Uutiset
21.1.2020 7.22
Tuomariliitto peräänkuuluttaa resurssien lisäksi yhteistyötäTuomariliitto jakaa Suomen Asianajajaliiton huolen oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja oikeudenkäyntikulujen kasvamisesta viitaten Asianajajapäivässä perjantaina (17.1.) nousseeseen keskusteluun oikeudenhoidon erinäisistä uudistamistarpeista. Tuomariliiton näkemyksen mukaan oikeudenkäynnin pitkittymisen keskeisenä syynä on rikosprosessissa mukana olevien poliisien, syyttäjien ja tuomioistuinten riittämättömät resurssit käsiteltävään juttumäärään nähden. Riita-asioiden viipymisen syynä on keskeisesti tuomioistuinten ruuhkautuminen, mikä on myös seurausta puutteellisista resursseista. Tuomariliitto korostaa, että kysymys on kaikkien toimijoiden yhteisestä ja kaikkien toimijoiden vastuulla olevasta asiasta. - Uutiset
23.1.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden tuomion perustelujen väitettyä puutteellisuutta, lainvalintaa sekä uuden ennakkoratkaisun pyytämisen ja katselmuksen toimittamisen tarpeellisuutta Olkiluoto 3:n ydinvoimalan puolalaisten työntekijöiden palkkaetuja koskevassa riidassaKO:n tuomion perustelujen ei voitu katsoa olevan puutteelliset, vaikka se ei ollut niissä ottanutkaan kantaa saatavien vanhentumista koskevaan lainvalintaan. HO:n ratkaistavana oli lisäksi se, mitä lakia tulee soveltaa arvioitaessa kanteissa tarkoitettujen lähetettyjen direktiiviin perustuvien saatavien siirtokelpoisuutta. Asianosaiset olivat erimielisiä siitä, oliko EUT tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa C-396/13 ottanut kantaa tähän kysymykseen. Puolalainen sivuliike oli esittänyt, että HO pyytäisi tässä asiassa EUT:lta vielä uuden ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta. HO katsoi, että kanteissa tarkoitettujen, lähetettyjen direktiiviin perustuvien, saatavien siirtokelpoisuutta oli arvioitava Suomen lain mukaan riippumatta siitä, mitä lakia työsopimuksissa oli sovittu niihin sovellettavaksi. Ennakkoratkaisu jätettiin pyytämättä. Vaaditun katselmuksen osalta HO totesi asiassa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, ettei katselmuksen toimittamista voitu pitää OK 17 luvun 8 §:n 2-kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeettomana. HO toimittaa sivuliikkeen pyytämän katselmuksen pääkäsittelyn yhteydessä. (Käsittelyratkaisut, joihin ei saa hakea erikseen muutosta). Huom! Ks. myös kanteiden peruuuttamista ja sovintoa koskeva Vaasan hovioikeuden 18.3.2020 antama päätös nro 109. - Uutiset
23.1.2020 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: KKO:2020:4 – Samanarvoisen työn tunnistamisestaTyötuomioistuimen jäsen, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto esitti Edilexissä kriittisiä huomautuksia koskien korkeimman oikeuden tuomiota 2020:4. Oma käsitykseni poikkeaa Lehdon esittämästä. Pidän korkeimman oikeuden tuomiota perusteltuna. Työtehtävien katsominen samanarvoisiksi ei ole mahdollista, jos tehtävät selvästi eroavat toisistaan. Samanarvoisiksi katsominen on sen sijaan mahdollista vain, jos tehtävät ovat riittävän samanlaisia. Korkeimman oikeuden tuomion yksittäistapauksellisessa arvioinnissa työtehtävien katsottiin selvästi poikkeavan toisistaan ja ne siksi eivät olleet vertailukelpoisia. - Uutiset
23.1.2020 13.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen tulkinnasta - työsuhdetta sääntelevän järjestelmän kansallisessa oikeudessa tarkoitettuun julkiseen tai yksityiseen luonteeseen perustuva erilainen kohteluMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei säädetä minkäänlaisen korvauksen maksamisesta sen enempää väliaikaisina virkamiehinä työskenteleville määräaikaisille työntekijöille kuin vakinaisille virkamiehille, jotka työskentelevät toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, heidän tehtäviensä päättyessä, vaikka siinä säädetään mainitunlaisen korvauksen maksamisesta työsopimussuhteisille työntekijöille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, irtisanottaessa heidän työsopimuksensa objektiivisesta syystä. SEUT 151 ja SEUT 153 artiklaa ja direktiivin 1999/70 liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei säädetä minkäänlaisen korvauksen maksamisesta väliaikaisina virkamiehinä työskenteleville määräaikaisille työntekijöille, kun heidän tehtävänsä päättyvät, vaikka korvaus myönnetään määräaikaisille työsopimussuhteisille työntekijöille, kun heidän työsopimuksensa päättyy. - Uutiset
24.1.2020 9.29
KKO velvoitti valtion maksamaan irtisanotulle virkamiehelle hyvitystäValtion virasto oli antanut henkilöstön edustajille neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämiseksi. Esityksen mukaan neuvottelut koskivat koko viraston henkilöstöä ja irtisanottavien sekä osa-aikaistettavien määrä oli enintään 60 henkilöä. Mahdollisten toimenpiteiden kohteena olevat virkamiehet määräytyivät esityksen viitteessä mainittujen normien mukaisesti. Esityksen liitteessä oli lisäksi mainittu, että irtisanomisjärjestys oli lainsäädännön mukainen ja että perusteet eivät saaneet olla syrjiviä tai tasa-arvolain vastaisia. Korkein oikeus katsoi, että virasto oli laiminlyönyt antaa virkamiesten edustajille kirjallisesti käytettävissään olevat riittävät tiedot periaatteista, joiden mukaan toimenpiteiden kohteiksi joutuvat virkamiehet valitaan. Valtio velvoitettiin maksamaan irtisanotulle virkamiehelle hyvitystä. - Uutiset
24.1.2020 11.00
Hovioikeuden tuomio työsuhteen irtisanomisesta, yt-lain rikkomisesta ja oikeudenkäyntikuluistaKantaja voitti HO:ssa muutoksenhaun irtisanomiskorvausta koskevan vaatimuksen osalta, joskin HO tuomitsi korvausta 7 kk:n palkkaa vastaavan määrän kantajan vaatiman 24 kk:n palkkaa vastaavan määrän asemesta. HO:kin hylkäsi yt-lain rikkomiseen perustuvan hyvitysvaatimuksen. HO pysytti KO:n tuomion irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta, joka hyväksyttiin yhtiön myöntämään määrään. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa niin KO:ssa kuin HO:ssa vahinkonaan. Kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.1.2020) - Uutiset
24.1.2020 14.58
Työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpano alkaaTEM:n asettama kolmikantainen työryhmä on aloittanut työnsä perjantaina (24.1.). Työryhmä valmistelee EU:ssa sovitun työelämän tasapaino -direktiivin edellyttämät muutokset Suomen työlainsäädäntöön. Direktiivi sisältää muun muassa uuden oikeuden viiden päivän omaishoitovapaaseen, joka edellyttää muutoksia työsopimuslakiin. - Uutiset
28.1.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio vakuutusasiamiessopimuksen päättämisestäA:n (Tmi:n edustajana) valituksen johdosta asiassa oli kysymys; 1) voidaanko vakuutus asiamiessopimuksen päättämiseen sen kohtuullistamistarkoituksessa soveltaa analogisesti kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain säännöksiä irtisanomisajasta ja hyvityksestä; 2) onko yhtiön irtisanomisperusteenaan vetoama seikka, ettei hän ole kuulunut ennakkoperintärekisteriin, ollut asiallinen ja hyväksyttävä, kun yhtiö oli hyväksynyt sanotun asiantilan; 3) onko sopimuksen ehto irtisanomisoikeudesta ilman irtisanomisaikaa ollut joka tapauksessa kohtuuton. KO oli hylännyt A:n korvaus- ja hyvitysvaatimukset. HO hyväksyi KO:n tuomion lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 9.24
KKO: Kyse oli liikkeen luovutuksesta ja yhtiöt olivat yhdessä velvolliset suorittamaan ennen kuorma-auton kauppaa erääntyneet palkkasaatavat - asiaan KKO:ssa vastaamatta jättäneen yhtiön HO:ssa esittämä oikeudenkäyntiaineisto otettiin huomioonA oli työskennellyt kuorma-autonkuljettajana B Oy:n palveluksessa ainoana ulkopuolisena työntekijänä. B Oy oli työsuhteen aikana jättänyt maksamatta A:lle palkkasaatavia. B Oy oli sittemmin myynyt A:n kuljettaman kuorma-auton C Oy:lle, jonka palveluksessa A oli heti kaupanteon jälkeen toiminut niin ikään ainoana ulkopuolisena työntekijänä ajaen samaa kuorma-autoa ja saman asiakkaan ajoja kuin B Oy:n palveluksessa. KKO katsoi, että kyse oli liikkeen luovutuksesta, vaikka B Oy:n liikennelupa ei ollut siirtynyt C Oy:lle. C Oy oli siten yhdessä B Oy:n kanssa velvollinen suorittamaan A:lle hänen vaatimansa maksamatta olevat palkkasaatavat. Ks. KKO:2018:64, KKO:2018:65 ja KKO:2018:66. Kysymys myös KKO:ssa huomioon otettavasta oikeudenkäyntiaineistosta muutoksenhakijan vastapuolen jätettyä vastaamatta valitukseen. KKO katsoi, että hovioikeutta koskevasta OK 26 luvun 12 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta oli perusteltua soveltaa myös KKO:ssa. Näin ollen KKO otti huomioon C Oy:n HO:ssa esittämän oikeudenkäyntiaineiston. - Uutiset
29.1.2020 11.41
Apulaisoikeuskansleri antoi laamannille huomautuksen rangaistukseen tuomitsemisesta syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksestaApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen laamannille, joka oli käräjäoikeuden puheenjohtajana tuominnut vastaajan rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta ja laiminlyönyt antaa asiassa haasteen viivytyksettä siten, että rikoksen syyteoikeus ei ennätä vanhentua ennen haasteen tiedoksi antamista vastaajalle. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden tekemän ilmoituksen perusteella. - Uutiset
29.1.2020 13.55
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti hyvinvointikuntayhtymän huomiota asiakirjapyyntöjen käsittelyä koskevien julkisuuslain säännöksien noudattamiseenKantelija arvosteli hyvinvointikuntayhtymän menettelyä asiakirjapyynnön käsittelyssä. Kantelija oli 28.11.2018 pyytänyt tietoja hankintasihteerin vuorotteluvapaasijaisen rekrytoinnista, muun ohella hakijayhteenvedon, valinnasta tehdyn päätöksen ja valitun hakijan hakemuksen liitteineen sekä haastatteluun valittujen nimet ja tehtävän tehtäväkohtaisen palkanosan. Kantelija oli 27.12.2018 ja 13.1.2019 uudistanut pyyntönsä. Kantelijalle oli seuraavana päivänä, 14.1.2019 ilmoitettu tekstiviestillä, että selvitys toimitetaan kirjepostilla. Kantelija oli saanut 21.1.2019 päivätyn vastauksen hyvinvointikuntayhtymän henkilöstölakimieheltä. Vastauksessa ei ollut kuitenkaan vastattu kantelijan esittämiin kysymyksiin, eikä siihen ollut liitetty kantelijan pyytämiä asiakirjoja. - Uutiset
29.1.2020 14.00
Tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivin ja ajokorttidirektiivin täytäntöönpanosäädökset lausunnolleLiikennepalvelulain ja ajokorttilain muutoksilla pantaisiin täytäntöön maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta annetun direktiivin muutokset sekä ajokorttidirektiivin muutokset. Samassa yhteydessä tehtäisiin myös muutamia direktiivistä riippumattomia lakiteknisiä korjauksia. Lausuntoaika päättyy 23. helmikuuta 2020. Lausuntokierroksen jälkeen lakimuutosten valmistelu jatkuu virkamiestyönä. - Uutiset
30.1.2020 11.49
Julkisasiamies: Onko työntekijällä oikeus palkalliseen vuosilomaan irtisanomispäivän ja työskentelyn uudelleenaloittamispäivän väliseltä ajanjaksolta, kun on todettu, että kyseinen työntekijä on irtisanottu laittomasti tästä työstä?Bulgarialaiset ennakkoratkaisupyynnöt on esitetty kahdessa eri menettelyssä, joista ensimmäisessä vastakkain ovat QH ja Varhoven kasatsionen sad na Republika Bulgaria (ylin tuomioistuin, Bulgaria) ja toisessa CV ja tämän aiempi työnantaja, Iccrea Banca SpA Istituto Centrale del Credito Cooperativo. Vaikka näitä ennakkoratkaisupyyntöjä ei ole yhdistetty käsittelyn kirjallista ja suullista vaihetta varten, näissä oikeudenkäynneissä esille tulevat kysymykset ovat samankaltaisia. Tämän vuoksi näissä molemmissa asioissa on esitetty vain yksi ratkaisuehdotus. - Uutiset
3.2.2020 7.10
Pohjoismaisen sopimuksen muutos terveydenhuollon työmarkkinoista tuli voimaan 1. helmikuuta 2020Pohjoismaat ovat tehneet muutoksia sopimukseen eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista. Muutosten myötä päällekkäisyys ammattipätevyysdirektiivin kanssa poistuu. - Uutiset
3.2.2020 10.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Liikkeen luovutus yhden työntekijän yrityksessä – KKO:2020:8Liikkeen luovutukset tapahtuvat yleensä usean työntekijän yrityksessä. Liikkeen luovutuksen tunnistaminen tapahtuu kuitenkin samojen sääntöjen mukaan, vaikka luovuttavassa yrityksessä olisi vain yksi ulkopuolinen työntekijä ja siirtyvästä työntekijästä tulisi vastaanottavan yrityksen ainoa ulkopuolinen työntekijä. Korkeimman oikeuden uusimmassa liikkeen luovutus –tuomiossa katsottiin lisäksi tapauksessa olleen kyse liikkeen luovutuksesta, vaikka luovuttajayrityksen liikennelupa ei siirtynyt vastaanottavalle yritykselle, koska tällä jo oli kuorma-auton kuljettamiseen ylimääräinen ns. vapaa liikennelupa. - Uutiset
3.2.2020 11.25
KHO kumosi terveystarkastajan viran täyttämisestä annetun hallinto-oikeuden päätöksenHAO ei ollut päätöksessään ottanut kantaa siihen, oliko ansiovertailu tapahtunut asianmukaisesti ja oliko virkaan valittu A ollut hakijoista ansioitunein. Näin ollen KHO:lla ei ollut myöskään riittäviä perusteita arvioida sitä, oliko terveystarkastajan virantäyttö tapahtunut tasapuolisen, syrjimättömän ja riittävän valmistelun perusteella. HAO ei ollut ottanut kantaa C:n esittämiin muihinkaan valitusperusteisiin, jotka koskivat sen arvioimista, oliko lautakunta toiminut terveystarkastajan valinnassa yleisten nimitysperusteiden vastaisesti ja syrjivästi. HAO:n päätös kumottiin. Asia palautettiin HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
3.2.2020 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Tiedonantovelvollisuuden rikkominen yhteistoimintamenettelyssä – KKO:2020:7Korkeimman oikeuden tuomion mukaan ”ei ole uskottavaa, että virasto ei olisi voinut ilmoittaa neuvotteluesityksessä tarkemmin tietoja niistä periaatteista, joiden mukaan toimenpiteiden kohteeksi joutuvat virkamiehet valikoituvat. Virasto ei siten ole näyttänyt, että se olisi liittänyt neuvotteluesitykseensä kaiken käytettävissään olleen tiedon.…” Neuvotteluesityksessä ei ole aikaisemmin vaadittu esitettäväksi kaikkia käytettävissä olevia tietoja, vaikka tiedonantovelvollisuus onkin ”suhteellisen laaja”. Lähtökohtana on ollut vaatimus riittävien tietojen esittämisestä neuvottelujen aloittamiseksi ja käymiseksi. Viraston menettelyn katsominen myös huolimattomaksi herättää kysymyksen siitä, kuinka moni yhteistoimintalakia noudattamaan pyrkivä osaa sitä noudattaa. Tässäkin tapauksessa työnantaja pyrki noudattamaan lakia. Korkein oikeuskaan ei totea, että yhteistoimintamenettely muilta osin olisi ollut lain vastaista. Yhteistoimintalainsäädännön noudattaminen alkaa olla asia, jossa juristijoukolla on etukäteen varmistettava, että lakia ei ”huolimattomuudesta” rikota. - Uutiset
4.2.2020 10.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kiky-tuomio: Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti pidentää ylempänä toimihenkilönä työskennelleen säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukienKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, kuului asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa mainituin perustein työnantaja ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. KO vahvisti, ettei yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajan säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tuli noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017. Lisäksi vahvistettiin, että yhtiön tuli lisätä kantajan liukumasaldoihin kantajan vaatimat (määrät riidattomat) minuutit. Asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa vastaajayhtiön kantajalle maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 14.11
Työtuomioistuimen lausunto - onko lastaukseen ynnä muuhun kulunut aika kuorma-autonkuljettajan työaikaa vai odotusaikaaKO oli pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, oliko lastaukseen ynnä muuhun kulunut aika kuorma-autonkuljettajan työaikaa vai odotusaikaa. Työtuomioistuin katsoi kuorma-autoalan työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisen kannan mukaisesti, että jos työntekijä voi vapaasti poistua autosta ja viettää vapaa-aikaa, kyseinen aika oli odotusaikaa. Jos taas työntekijä ei voinut halutessaan vapaasti poistua auton luota, vaan joutui odottamaan autossa tai sen välittömässä läheisyydessä ollen alati valmiudessa siirtämään sitä, menemään avuksi hakkeensyöttölaitteen tukoksen avaamiseksi taikka tekemään kuljetukseen liittyviä kirjallisia töitä, kyseinen aika oli työntekijän työaikaa. Se, mitä autonkuljettaja teki tai voi tehdä lastauksen aikana, oli näytönvarainen kysymys, johon työtuomioistuin ei voinut ottaa kantaa lausunnossaan. Mainittu seikka jäi KO:n selvitettäväksi. - Uutiset
4.2.2020 15.04
Apulaisoikeuskansleri antoi edunvalvontatoimistolle huomautuksenApulaisoikeuskansleri antoi edunvalvontatoimistolle huomautuksen hallinto-, virkamies- ja holhoustoimilain vastaisesta menettelystä sen laiminlyötyä hoitaa päämiehen asiat huolellisesti. Apulaisoikeuskansleri pyysi edunvalvontatoimistoa ilmoittamaan viimeistään 30.6.2020, mihin toimiin se on päätöksen perusteella ryhtynyt ja saattoi edunvalvontatoimistoa koskevan päätöksen myös holhousviranomaisena toimivan Digi- ja väestötietoviraston tietoon. - Uutiset
5.2.2020 8.00
Merityötä koskevat muutokset lausunnoilleKansainvälisen työjärjestö ILOn kansainvälisen merityötä koskevaan yleissopimuksen ohjeistoon lisättiin vuonna 2018 säännökset sellaisten tilanteiden varalta, joissa merenkulkija joutuu vangituksi merirosvouksen tai alukseen kohdistuvan aseellisen ryöstön seurauksena. Lisäykset turvaavat merenkulkijan työsuhdetta ja palkanmaksua. Hallituksen esitys lähti lausuntokierrokselle 4.2.2020, ja vastausaikaa on 8. maaliskuuta 2020 asti. - Uutiset
5.2.2020 10.30
KHO kumosi kunnanjohtajan viransijaisuudesta tehdyn valtuuston ja hallinto-oikeuden päätöksen miespuolisen hakijan valituksestaKHO katsoi, että hakijoiden ansioita ei ollut verrattu tasapuolisesti ja objektiivisesti. Valittaja B oli ansioituneempana hakijana yleisten nimitysperusteiden vastaisesti syrjäytetty valittaessa viransijaista kunnanjohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen. Päätöstä tehtäessä oli syntynyt myös tasa-arvolaissa tarkoitettu syrjintäolettama. Kunta ei ollut osoittanut, että A:n valinta olisi johtunut tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin ja 9 a §:ssä tarkoitetusta muusta, hyväksyttävästä syystä kuin sukupuolesta. Tällaisena syynä ei voitu pitää A:n koulutusta ja työkokemusta, jotka oli otettu jo huomioon ansiovertailussa. - Uutiset
6.2.2020 9.13
Työtuomioistuimen tuomio virkamiehelle osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana maksettavasta lentolisästäTyötuomioistuin vahvisti, että virkamiehellä oli oikeus upseereihin ja määräaikaisiin reserviupseereihin sovellettavaa palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteessä tarkoitettuun lentolisään täysimääräisenä myös osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana silloin, kun hän oli suorittaessaan hänelle kuuluvaa tai määrättyä tehtävää lentänyt vähintään kaksi tuntia kalenterikuukaudessa. Valtiovarainministeriö tuomittiin hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Kysymys myös kanneoikeuden vanhentumisesta. - Uutiset
6.2.2020 11.24
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: EK ja kiky-lisätuntien säilyttäminenElinkeinoelämän keskusliiton lakiasianjohtaja Markus Äimälä blogikirjoituksessaan 4.2.2020 edelleen pitäytyy työtuomioistuimen kiky-tuntiasiassa antamaan lausuntoon (TT 2019:74) ja toteaa EK:n kannan säilyvän asiassa entisenä: kiky-sopimuksella voitiin syrjäyttää ns. edullisemmuusperiaate. EK:n kanta ja samalla ohje on parhaillaan käytäviä työehtosopimusneuvotteluja varten, että kiky-lisätunneista voidaan ja on syytä pitää kiinni. Tällainen kanta on erittäin ongelmallinen. - Uutiset
6.2.2020 14.18
Ilmailualan työntekijöiden turvallisuusselvityksiin esitetään laajennustaIlmailun turvallisuutta pyritään parantamaan laajentamalla alalla tehtäviä turvallisuusselvityksiä. Tavoitteena on muun muassa ehkäistä järjestäytyneiden rikollisryhmien pääsy turvallisuuden kannalta merkityksellisiin tehtäviin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
7.2.2020 8.00
Hallinto-oikeus: Päätös luokanopettajan irtisanomisesta oli lainvastainenTyönantajan irtisanomiselle esittämät syyt eivät kokonaisuutenakaan arvioiden muodostaneet asiallista ja painavaa perustetta irtisanomiselle. Päätös opettajan irtisanomisesta oli siten lainvastainen. Asian tultua asiassa lausutuilla perusteilla ratkaistuksi muista valitusperusteista ei ollut enää tarpeen lausua. - Uutiset
7.2.2020 10.30
Päättyikö vai päätettiinkö työsopimusKO:ssa käsitellyssä asiassa oli ollut riitaista se, mistä syystä kantajan työsuhde oli päättynyt, ts. oliko vastaaja vai kantaja päättänyt työsuhteen vastaajayhtiössä, mikä merkitys kahdella sisällöltään erilaisella työtodistuksella oli asiassa, oliko vastaaja yrittänyt saada kantajan allekirjoittamaan paperin siitä, että kantaja itse irtisanoo työsopimuksensa sekä se, oliko kantaja työllistynyt vastaajayhtiössä työskentelynsä jälkeen. Työntekijän kanne oli hylätty. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 9.27
KHO: Määräaikaisella virkamiehellä ei ollut oikeutta hakemaansa palkkaa vastaavaan korvaukseenAsiassa oli ollut arvioitavana se, oliko A:n virkasuhteen määräaikaisuudelle ollut valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin mukaiset perusteet. A oli lisäksi katsonut, ettei häntä ollut nimitetty koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi. HAO oli hylännyt A:n hakemuksen. A oli valituksessaan KHO:lle vaatinut, että HAO:n päätös kumotaan ja Keski-Suomen ELY-keskus velvoitetaan maksamaan hänelle kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava korvaus. KHO ei muuttanut HAO:n päätöstä. - Uutiset
11.2.2020 11.00
Hovioikeus poisti työsuhdetta koskevassa riita-asiassa annetun lainvoimaisen yksipuolisen tuomionKO oli valtion ja sen puhevaltaa käyttäneen ELY-keskuksen vastaajaksi merkitessään laiminlyönyt selvittää, mille taholle työnantajan puhevallan käyttäminen yksipuoliseen tuomioon päättyneessä asiassa oli kuulunut. Vaikka lakiin ei sisälly suoranaisia säännöksiä siitä, kuinka palkkaturva-asia käsitellään KO:ssa tilanteessa, jossa työnantajana ollut osakeyhtiö on poistettu kaupparekisteristä ja jossa yhtiön konkurssi on sittemmin rauennut varojen puutteeseen, osakeyhtiölakiin (OYL) toisaalta sisältyy säännöksiä rekisteristä poistetun yhtiön edustamisesta sekä haasteen ja muun tiedoksiannon toimittamisesta yhtiölle silloin, jos rekisterissä poistetulla yhtiöllä ei ole edustajaa (ks. OYL 20 luvun 21 § ja OYL 24 luvun 5 §:n 2 momentti). Koska A oli palkkaturvapäätöksen 20.3.2018 muutoksenhakuohjauksen mukaisesti nostanut kanteen määräajassa, asia oli yksipuolisen tuomion poistamisen johdosta OK 31 luvun 6 §:n nojalla palautettava käsiteltäväksi uudelleen KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 10.00
AVI: Varatoimitusjohtajalle sakot sihteerin seksuaalisesta häirinnästäItä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi metallialan yrityksen varatoimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana tapahtuma-aikaan toimineen miehen työturvallisuusrikoksesta 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 11.2.2020. - Uutiset
12.2.2020 11.00
Työntekijän väitettiin syyllistyneen työnantajaan kohdistuneeseen rikokseen - työsuhde voitiin irtisanoa varoittamatta, mutta ei purkaaPurkamisilmoituksen mukaan työnantaja oli purkanut kantajan työntekijän työsuhteen 16.6.2016 väittäen hänen syyllistyneen työnantajaan kohdistuneeseen rikokseen. KO oli katsonut, että kantajan menettely oli ollut epäasiallista ja moitittavaa ja kohdistunut hänen esimieheensä tai tämän läheisiin. Menettely oli ollut omiaan heikentämään työntekijän ja työnantajan välistä luottamusta erityisesti ottaen huomioon kantajan asema B Oy:n tuotannonjohtajana. Kantajan ja Tj:n välisestä suhteesta esitetty selvitys huomioon ottaen KO oli pitänyt kantajan menettelyä kuitenkin jossain määrin ymmärrettävänä. Asiassa oli HO:ssa ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan näytetty lähettäneen KO:n tuomiossa selostettuja asiattomia viestejä. Mikäli kantaja oli lähettänyt viestit, asiassa oli tämän jälkeen kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut kantaja menettelyn johdosta peruste päättää tämän työsuhde. Mikäli perustetta työsuhteen päättämiselle ei katsottu olleen, asiassa oli kysymys työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen määrästä. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Kantajan valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 16.00
Työntekijän lähettämää tekstiviestiä ei katsottu työsuhteen päättämisilmoitukseksi yksin eikä myöskään yhdessä sen tosiseikan kanssa, että työntekijä oli poistunut työpaikalta eikä ollut enää palannutTyösuhteen päättämistoimi on erityisesti työntekijän näkökulmasta hyvin merkityksellinen. KO oli katsonut, että kantajan yhtiön toimitusjohtajalle lähettämä tekstiviesti ei ollut selkeä ja yksiselitteinen eikä sitä voitu katsoa työsuhteen päättämisilmoitukseksi yksin eikä myöskään yhdessä sen tosiseikan kanssa, että kantaja oli poistunut työpaikalta eikä ollut enää palannut. Asiassa oli näin ollen työnantajan näkökulmasta jäänyt tulkinnanvaraiseksi se, mitä työntekijä oli tuolla tekstiviestillä ja poistumisellaan tarkoittanut. Työnantajan velvollisuutena oli ollut tällaisessa tilanteessa varmistaa, onko työntekijän tarkoituksena ollut päättää työsopimus. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 9.18
Erimielinen KKO katsoi suullista käsittelyä pitämättä etälamauttimella ampuneen poliisikonstaapelin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyynKKO katsoi, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen ollut tarpeen asian ratkaisemiseksi. Sen vuoksi sitä koskeva pyyntö hylättiin. KKO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla katsottiin, että kuvatussa tilanteessa etälamauttimella ampuminen ei ollut ollut tarpeellista ja puolustettavaa ja ettei A ollut varoittanut etälamauttimen käytöstä riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ennen sen laukaisemista. A:n katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyyn. (Ään.) - Uutiset
13.2.2020 14.54
Samapalkkaisuusohjelman valmistelu keskeytyiKolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman neuvottelut keskeytyivät torstaina (13.2.). Hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät saavuttaneet yksimielisyyttä siitä, minkälaisilla toimenpiteillä sukupuolten välistä palkkaeroa saadaan kavennettua. - Uutiset
14.2.2020 9.00
Julkisasiamies: Onko taukoa, jonka aikana työntekijän on oltava työnantajansa käytettävissä hälytystehtävään lähtemistä varten 2 minuutin varoitusajalla, pidettävä työaikanaEnnakkoratkaisupyyntö koskee tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 2 artiklan tulkintaa. Prahan 9. kaupunginosan alioikeus on pyytänyt unionin tuomioistuinta osoittamaan kriteerit, joiden mukaisesti on arvioitava se, onko taukoon käytetty aika direktiivissä 2003/88 tarkoitettua työaikaa vai lepoaikaa. - Uutiset
14.2.2020 10.00
Ajo- ja lepoaikatietoja ei luovutettu työsuojeluviranomaiselle – toimitusjohtajalle sakotKanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi kuljetusalan yrityksen toimitusjohtajan tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta 15 päiväsakon sakkorangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
14.2.2020 11.51
Työnantajan katsottiin päättäneen työsuhteen jättämällä tarjoamatta työntekijälle töitä ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavallaKO katsoi asiassa mainituin perustein tulleen näytetyksi, että vastaaja oli ilman työsopimuslain mukaista perustetta päättänyt sen ja kantajan välisen työsuhteen jättämällä tarjoamatta kantajalle töitä KO:n tuomion perusteluissa selostetun ns. nollatuntisopimuksen mahdollistamalla varsin joustavalla tavalla. Vastaaja ei ollut KO:ssa vedonnut siihen, että työvuorojen tarjoamatta jättämiseen olisi ollut syynä vastaajan saamien työtilausten määrän väheneminen. KO harkitsi oikeudenmukaiseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen, josta puolet oli kantajan vaatimuksen mukaisesti katsottava korvaukseksi aineettomasta vahingosta. Ottaen huomioon tuomittavan korvauksen vähäinen määrä KO harkitsi kohtuulliseksi jättää tekemättä TSL 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun vähennyksen tuomittavasta korvauksesta. Mitä tuli kantajan vaatimuksiin irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta, KO katsoi, ettei vastaajan vetoamalla ns. nollatuntisopimuksella ollut merkitystä korvauksen perusteen tai määrän osalta ottaen huomioon, ettei vastaaja ollut väittänyt, että sen työvoiman tarve olisi vähentynyt nyt tarkastelun kohteena olleena aikana. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
14.2.2020 13.51
Tuore selvitys kuvaa paikallisen sopimisen nykytilaa ja sen edistämisen edellytyksiä SuomessaSelvityksessä kartoitetaan oikeudellisen kehikon lisäksi eri osapuolten kokemuksia käytännön haasteista ja mahdollisuuksista, joita liittyy paikalliseen sopimiseen. - Uutiset
14.2.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio työriidan oikeudenkäyntikuluista - 280 euron tuntiveloitusta pidettiin kohtuullisena koko käsittelyn osaltaAsiassa mainitut lain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden kannanotot huomioon ottaen HO katsoi, ettei yleisesti ottaen ole estettä sille, että hyväksyttävänä pidettävä tuntiveloitus voi vaihdella saman oikeudenkäynnin aikana tilanteessa, jossa vaadittavan työn vaativuus vaihtelee ja joissa on selvästi eroteltavissa vaativuudeltaan erilaisia kokonaisuuksia. HO katsoi, että vaadittua 280 euron tuntiveloitusta oli pidettävä kohtuullisena koko KO-käsittelyn osalta. Viitaten siihen, mitä HO oli lausunut oikeudenkäyntikuluista KO:ssa, HO katsoi, että 280 euron tuntiveloitusta oli pidettävä kaikkien valittajien osalta kohtuullisena myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 8.50
Valtion virkamiesasetusta muutetaan OM:n hallinnonalalla tapahtuneiden muutosten johdostaValtioneuvosto hyväksyi perjantaina (13.2.) asetuksen valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta Asetus tulee voimaan 1. maaliskuuta 2020. - Uutiset
17.2.2020 10.00
Vakuutusoikeus: YEL:n asemasta tuli soveltaa TyEL:aAsiassa ratkaistiin kysymys siitä, oliko B:n toimintaan A Oy:ssä sovellettava työntekijän eläkelakia vai yrittäjän eläkelakia. B:n A Oy:lle tekemistä työpalveluista oli laskutettu toiminimi C:n kautta. Verotarkastuksessa toiminimi C:llä harjoitetuksi varsinaiseksi elinkeinotoiminnaksi oli katsottu kauneudenhoito. Sen, että toiminimi C:llä oli myyty B:n suorittamia kuljetuspalveluita, ei katsottu vastanneen asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. A Oy:n B:lle maksamaa korvausta pidettiin ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana. B:n katsottiin tehneen lähinnä kuljetukseen ja kaluston huoltoon liittyviä tehtäviä A Oy:n omistamilla ajoneuvoilla sen tarpeiden ja annettujen ohjeiden mukaan. B oli toiminut vastiketta vastaan A Oy:n lukuun eikä hänellä katsottu olleen yritystoimintaan keskeisesti kuuluvaa yrittäjän riskiä. Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan vakuutusoikeus katsoi kyseessä olleen työsuhteessa tapahtunut työskentely. B:n toimintaan A Oy:ssä tuli näin ollen soveltaa työntekijän eläkelakia. A Oy:n valitus hylättiin. - Uutiset
17.2.2020 11.00
Hallinto-oikeuden päätös vammaisen henkilön henkilökohtaisille avustajille / perheenjäsenille maksettavista ilta- ja viikonloppukorvauksistaHenkilökohtaisena avustajana toimivan perheenjäsenen työtä ei ollut voitu pitää sellaisena työnä, jonka osalta työajan pituus jäisi mittaamatta, ennalta määrittämättä tai hänen itsensä päätettäväksi. Henkilökohtaisena avustajana toimivan perheenjäsenen työhön ei siten voitu soveltaa työaikalain (605/1996) 2 §:n 1 momentin kohdan 6 poikkeusta työaikalain soveltamisesta. Kunnan oli siten korvattava A:n henkilökohtaisena avustajana toimiville henkilöille sunnuntaityöstä aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan ilta- ja lauantaityökorvauksia kunnan ei tullut korvata, koska niistä ei ole säädetty työaikalaissa ja niiden maksaminen perustuu työehtosopimukseen. Koska A ei ollut Heta ry:n jäsen, henkilökohtaisiin avustajiin ei sovellettu vammaisten työnantajia edustavan työnantajaliiton Heta ry:n ja työtekijöitä edustavan työntekijäjärjestön (JHL) työsopimuslain nojalla solmimaa henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta.(Ei lainvoim. 17.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 11.43
Työsuhde voitiin päättää koeajalla - työntekijän maksettavaksi tuomittavia oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinYhtiöllä oli ollut perusteet kantajan työsuhteen päättämiselle koeaikana. Perusteet eivät olleet olleet syrjiviä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia. Siten yhtiöllä oli ollut laillinen peruste kantajan työsuhteen päättämiselle koeaikana. Yhtiö ei ollut kuullut kantajaa ennen työsuhteen päättämistä. Hänet kutsuttiin neuvotteluhuoneeseen kesken työpäivän ja ilmoitettiin vain purusta. Luottamusmiehen osallistumisesta tilaisuuteen ei ollut huolehdittu. Yhtiön puutteellinen menettely vaikutti oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 11.30
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja jääväsi itsensä aiheettomastiApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnanvaltuuston puheenjohtajan huomiota kuntalaissa säädettyihin valtuutetun esteellisyysperusteisiin ja niiden arviointiin. - Uutiset
21.2.2020 15.03
Oikeusasiamies: Esitutkinta-aineiston ja valituskelpoisen päätöksen toimittaminen viivästyiValtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen asiakirjapyynnön käsittelyn viivästymisestä rikostarkastajan ja Helsingin poliisilaitoksen tietoon. - Uutiset
24.2.2020 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus päätyi siihen, ettei kavallukseen syyllistynyttä ja sen vuoksi työpaikkansa menettänyttä kioskityöntekijää tullut jättää rangaistukseen tuomitsemattaKun vastaajalle teosta aiheutuneita seuraamuksia arvioitiin kokonaisuutena, ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen rangaistus johtanut kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. Asiassa ei ollut ilmennyt myöskään muita seikkoja, joiden olisi voitu katsoa puoltavan vastaajan jättämistä rangaistukseen tuomitsematta. HO:n perusteluissa todetut seikat huomioon ottaen perusteita myöskään rangaistuksen lieventämiselle ei ollut. Vastaaja tuomittiin 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
26.2.2020 8.21
Työtuomioistuin: Lomaltapaluuraha voitiin jättää maksamatta linja-autonkuljettajien oltua poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänäLinja-autonkuljettajat A ja B olivat olleet vuosilomalla. Kumpikin oli poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänään. Työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että kuljettajilla olisi ollut työnantajan suostumus poissaoloon työstä edellä tarkoitettuna päivänä. Työnantajayhtiöiden ei siten katsottu rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään lomaltapaluurahan maksamatta A:lle ja B:lle. - Uutiset
26.2.2020 11.50
Hovioikeuden tuomio thaimaalaisia marjanpoimijoita koskevassa ihmiskauppajutussaVaasan hovioikeus hylkäsi keskiviikkona (26.2.) antamallaan tuomiolla pääosin syyttäjän, asianomistajien ja vastaajan valitukset thaimaalaisia marjanpoimijoita koskevassa ihmiskauppajutussa. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden keskeiset perustelut, joilla vastaaja tuomittiin ihmiskaupasta. Vastaajan katsottiin syyllistyneen kaikkien 26 asianomistajan suhteen vain yhteen ihmiskauppaan. Hänelle tuomittua rangaistusta alennettiin 4 kuukaudella ja hänet tuomittiin 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rangaistukseen vaikutti myös tuomio perusteettomasti nostetuista työttömyyskorvauksista. (Ks. KKO:2022:2: HO:n tuomiota muutettiin) - Uutiset
27.2.2020 11.30
Isyyslomansa jälkeen virantoimituksesta poissa olleen johtavan lääkärin virkasuhde voitiin päättää koeajalla - ei syrjitty eikä häirittyKantajaan ei ollut kohdistettu tasa-arvolaissa tai yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää eikä viimeksi mainitussa laissa tarkoitettua häirintää. Kun asiassa oli päädytty siihen, että 3.9.2018 pidetyssä neuvottelussa kantajan virkasuhdetta ei ollut purettu, väite virkasuhteen tuolloin laittomasti purkamisesta oli jäänyt näyttämättä. Virkasuhteen purkaminen 30.10.2018 oli tehty sen vuoksi, että kantaja oli ollut poissa virantoimituksesta 17.9.-30.10.2018 ilman hyväksyttävää syytä. Virkasuhteen purkaminen ei ollut ollut perusteeton. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
27.2.2020 13.27
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus päättyväksi heti palkkaukseen liittyneiden olennaisten ehtojen muutosten ja palkanmaksun laiminlyöntien johdosta - korvaukseksi 5 kuukauden palkkaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin asianosaisten ei ollut katsottu sopineen palkan alentamisesta tai tuntipalkkaan siirtymisestä. Muuttaessaan työntekijän työsuhteen ehtoja sanotulla tavalla työnantaja (Tmi) oli yksipuolisesti heikentänyt palkkaukseen liittyneitä olennaisia ehtoja tavalla, joka ei ollut ollut työntekijän kannalta vähäinen. Työnanantaja oli asiassa mainituin tavoin aiemminkin jättänyt palkkoja maksamatta työntekijän lyhyen työsuhteen aikana. Näyttämättä oli jäänyt, että palkkojen maksamatta jättäminen olisi osaksikaan johtunut työntekijästä itsestään. Sen vuoksi HO katsoi, ettei työntekijältä sanotuissa olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että työntekijällä oli ollut oikeus purkaa työsopimus päättyväksi heti. Kerrotuilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena arvioiden katsoi, että kohtuullinen korvaus työntekijän työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
28.2.2020 8.00
Helsingin seudun kauppakamari: Koronavirukseen liittyviä ohjeita työnantajilleKoronaviruksen leviäminen herättää monenlaisia kysymyksiä ja ohjeistuksen tarvetta työpaikoilla. Helsingin seudun kauppakamari on koonnut muutamia huomioon otettavia asioita. Myös EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen.