Hakutulokset
- Uutiset
12.6.2020 8.00
EU:n perusoikeusviraston raportti tarkastelee EU:n perusoikeuskirjan kymmenvuotista taivaltaVuotta 2019 tarkastelevan raportin keskiöön on nostettu kymmenettä vuottaan oikeudellisesti sitovana juhlinut EU:n perusoikeuskirja. Raportin fokus-jaksossa tarkastellaan perusoikeuskirjan soveltamistilanteita ja pohditaan, miten sen käyttöä ja tunnettuutta voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. FRA:n vuoden 2020 perusoikeusraportissa todetaan, että lisääntyvä suvaitsemattomuus ja ihmisten perusoikeuksiin kohdistuvat loukkaukset rapauttavat vuosien mittaan saavutettua huomattavaa edistymistä. Euroopan vähitellen toipuessa covid-19-pandemiasta eriarvoisuus ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvat uhat kärjistyvät. - Uutiset
10.6.2020 14.30
KHO: Oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislaissa asetettu edellytys aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisesta Suomessa ei täyttynytPerheenkokoajan ja hänen vanhempiensa kiinteän perhe-elämän katkettua ratkaisussa todetuin tavoin muun omaisen oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislain 115 §:n 1 momentissa asetettu edellytys aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisesta Suomessa ei täyttynyt. - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenäAsiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 8.00
Hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaanHO katsoi, että asiassa oli ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, ei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äitiä maksamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle osaksikaan ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 10.10
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ja ulosottoviraston päätökset ja vahvisti että ulosottoviranomainen on toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksenLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain yleisperustelujen (HE 96/1995) mukaan silloin kun huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös on aivan tuore, asianosaisten oikeusturva ei liiaksi vaarannu, vaikka täytäntöönpanoa voitaisiin hakea myös suoraan täytäntöönpanoviranomaiselta eli ulosottomieheltä. Koska menettelyn ei toisaalta tule olla monivaiheisempi kuin mitä asianosaisten oikeusturva edellyttää, ehdotetaan, että asianosainen voi pyytää lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa suoraan ulosottomieheltä, jos päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta. Olosuhteiden voidaan tuon ajan olettaa pysyneen muuttumattomina. Ulosottomies voi tällöin noutaa lapsen, jos täytäntöönpanoon ei muutoin suostuttaisi. Ehdotettua huoltopäätöksen suoran täytäntöönpanon mahdollisuutta voidaan puoltaa sillä, että näin päästäisiin nopeammin tuomioistuimen vahvistamaan ja lapsen edun mukaiseen asiantilaan. Edellä kerrottu huomioon ottaen ja koska A oli hakenut päätöksen täytäntöönpanoa ulosottoviranomaiselta määräajassa, hovioikeus katsoi, että ulosottoviranomainen oli toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksen. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta lausua täytäntöönpanon vastustamista koskevasta hakemuksesta elatusvelvoitteita koskevissa asioissaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annettua asetusta (EY) N:o 4/2009 on tulkittava siten, että täytäntöönpanon vastustamista koskeva hakemus, jonka elatusvelallinen on esittänyt alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimen kyseisen saatavan toteamisesta tekemän päätöksen täytäntöönpanoa vastaan ja joka liittyy läheisesti täytäntöönpanomenettelyyn, kuuluu kyseisen asetuksen soveltamisalaan sekä täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuinten kansainväliseen toimivaltaan. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimena asetuksen N:o 4/2009 41 artiklan 1 kohdan ja asiassa sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti lausuttava sen näytön tutkittavaksi ottamisesta ja paikkansa pitävyydestä, jonka elatusvelallinen on esittänyt tukeakseen väitettään siitä, että hän maksanut suurimman osan velastaan. - Uutiset
5.6.2020 11.00
Hovioikeus: Osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti - ositusta ei soviteltuHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden avioeron vireille tulon jälkeen tapahtunut arvonnousu AL 90 §:ssä tarkoitettua avio-oikeuden alaista arvonnousua, vai oliko osakkeiden arvonnousu katsottava omaisuudeksi, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta. Toiseksi oli ratkaistavana se, oliko asiassa perusteita osituksen sovittelulle. HO totesi, että aviovarallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että osakkeiden tuotto ei ole henkilön työllä ansaitsemaa omaisuutta. Kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kyetty osoittamaan perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti. Asiassa ei ollut näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus olisi johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että B olisi saanut perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon asiassa todettu avioliiton pitkä kesto (17 v) ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi. KO:n tuomio kumottiin ja pesänjakajan toimittama ositus sekä siihen sisältyvä päätös tasingon maksamisesta pysytettiin voimassa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 9.18
KHO:n kaksi äänestysratkaisua perhe-elämän suojasta oleskelulupa-asioissaKun punnittiin yhtäältä hakijan edellä kuvattua menettelyä ja toisaalta sitä seikkaa, että hakija ja perheenkokoaja viettivät tosiasiallista perhe-elämää Suomessa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että maahanmuuton hallintaan liittyvää yleistä etua oli hakijan lain säännösten vastaisen menettelyn vuoksi pidettävä niin painavana, että perhe-elämän suojan oli kokonaisharkinnassa väistyttävä. Ulkomaalaislain 66 a §:ssä säädetty tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen oleskelulupaa koskevalta osalta. (Äänestys 5-3)
Myös toisessa tapauksessa KHO totesi, että kun punnittiin yhtäältä valittajan menettelyä ja toisaalta sitä seikkaa, että valittaja ja perheenkokoaja viettivät tosiasiallista perhe-elämää Suomessa, yleistä etua ei ollut valittajan tämän menettelyn vuoksi pidettävä niin painavana, että perhe-elämän suojan olisi tullut harkinnassa väistyä. Hallinto-oikeuden ja maahanmuuttoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi oleskeluluvan myöntämistä varten. (Äänestys 4-4) - Uutiset
4.6.2020 11.30
Hovioikeus ei määrännyt hautaa avattavaksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain tarkoittaman näytteen ottamiseksi - lain säännös ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaOIL 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat tuomioistuimen määräämän näytteenoton ulkopuolelle. Säännöksen taustalla olevan hallituksen esityksen mukaan esitystä valmistellut työryhmä oli ehdottanut, että tutkimus olisi voitu määrätä tehtäväksi myös haudatusta vainajasta, mutta tästä oli kielteisen lausuntopalautteen vuoksi ja hautarauhan kunnioittamiseksi päätetty jatkovalmistelussa luopua (HE 56/2004 vp s. 12 ja 13). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuimella ei mainitun säännöksen nojalla ole oikeutta määrätä hautaa avattavaksi näytteen ottamiseksi. OIL:n säännöksen soveltaminen ei tässä tapauksessa ollut muodostanut ehdotonta estettä valittajan perimän selvittämiseksi, eikä säännös intressipunninnan perusteella ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 14.13
Hovioikeus: Avioerohakemus tuli puolisoiden yhteisestä vaatimuksesta hylätäPuolisot olivat olivat olleet siinä käsityksessä, että avioerohakemus oli peruttu. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 10.54
Hovioikeus arvioi elatusavun muutosperustetta toisin kuin käräjäoikeusHO katsoi, toisin kuin KO oli tehnyt, että kysymys oli vuonna 2015 vahvistetun elatusavun määrän tarkistamisesta kaikilta osin, missä yhtenä tekijänä muutosperusteen olennaisuutta arvioitaessa oli elatusapua suorittavan vanhemman muun elatusvastuun poistuminen. Muutosperusteen olemassaoloa tuli harkita kokonaisuutena kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen. Elatusapulaskelmasta tarkemmin ilmenevin tavoin asiassa oli perusteet muuttaa äidin lapselle suoritettavan elatusavun määrää muuttuneiden olosuhteiden perusteella. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 14.00
Huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteen olosuhdeselvityksen laatimiseksiMikäli KO:n tiedossa olisi ollut isä kanta äidin hakemukseen, asian käsittelyä olisi tullut yksin sen vuoksi jatkaa riita-asiain käsittelyä koskevassa järjestyksessä. Selvää oli myös se, että asiassa olisi jo pelkästään äidin hakemuksestakin ilmenevien seikkojen vuoksi ollut tarpeellista hankkia olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta, mikäli asianosaiset eivät olisi jo asian valmistelussa päässeet yhteisymmärrykseen lapsen edun mukaisesta ratkaisusta. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 10.30
Hovioikeus arvioi makaamisnäyttöä ja vahvisti yli 40 vuotta sitten kuolleen miehen isyyden - tuomio oli erimielinen näytön arvioinnin ja lopputuloksen osaltaKantaja on 76-vuotias. Hänen isäksi väittämänsä henkilö on kuollut yli 40 vuotta sitten. Kantajan äidinkin kuolemasta on kulunut jo yli 30 vuotta. KO:n tuomiosta ilmeneviä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että makaamisesta ja kantajan äidin olosuhteista oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö. Isyyden vahvistaminen oli sen vuoksi tässä tapauksessa mahdollista. HO oli päätynyt tähän johtopäätökseen erityisesti sen vuoksi, koska asiassa ei ollut edes väitetty, että kantajan äidillä olisi ollut lapsen siittämisajankohtana muita seurustelusuhteita ja koska muista isäehdokkaista ei ollut esitetty mitään näyttöä. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi isän tietojensaantioikeuden rajoittamistaHO:ssa oli kysymys siitä, tuliko isälle KO:n päätöksen mukaisesti määrätä rajoittamaton oikeus saada lapsiaan koskevia tietoja, vai tuliko tietojensaantioikeutta rajoittaa äidin vaatimalla tavalla siten, että tietojensaantioikeudella ei loukata turvakieltoa ja että tietojensaantioikeus koululta rajataan vain Wilma-oikeuden yleisiin viesteihin ja sairaalasta vain lääkärinlausuntoihin. HO katsoi, ettei asiassa ollut syytä rajoittaa isän tietojensaantioikeutta muulla tavalla kuin, että turvakiellon voimassa ollessa isällä ei ole oikeutta saada sellaisia tietoja, joista ilmenee lasten tai äidin asuinpaikka tai osoite. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 9.35
Hovioikeus: Tiedoksianto huoltoriidassa oli voitu antaa sijaistiedoksiantonaLapsen isän valituksesta ei käynyt ilmi, miksi haastemies ei ollut tavoittanut häntä useista yrityksistä huolimatta ja millä perusteilla hän katsoi, ettei sijaistiedoksianto ollut ollut riittävä. Isä ei ollut valituksessaan edes väittänyt, ettei hän olisi oleskellut siinä osoitteessa, josta haastemies oli yrittänyt tavoittaa häntä. Oli ilmeistä, että isä oli väitellyt tiedoksiannon vastaanottamista. Asiassa ei ollut tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia olisi ollut palauttettava KO:teen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 14.39
Hovioikeus arvioi maksuohjelmassa huomioon otettavien lasten tapaamisista aiheutuvien kustannusten määrääHO totesi, että velallisen maksukyvyn arviointiasetuksessa (OM:n asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä) ei ole erikseen mainittu lasten tapaamisesta aiheutuvia kustannuksia eikä siten myöskään määritelty, minkä suuruisina ne voidaan ottaa huomioon velallisen maksuvaran vähennyksenä. Kysymyksestä ei ole myöskään julkaistuja KKO:n ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 11.25
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta maahantulokieltoon määrätyn hakijan peruutettua lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksensaPeruuttamisen syynä oli ollut se, että lapsen isä oli hakemuksen vireillepanon jälkeen saanut tiedokseen Maahanmuuttoviraston päätöksen, jossa hänet oli määrätty kahden vuoden ajaksi maahantulokieltoon. KO:n päätös kumottiin siltä osin, kuin lapsen isä oli velvoitettu suorittamaan korvaukseksi lapsen äidiille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 664,95 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
20.5.2020 15.12
Lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia äidin hakemusta - hovioikeus poisti lainvoiman saaneen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteenKun huomioon otettiin lasten asumisesta esitetyt seikat ja se, että he olivat ennen Saksaan muuttamista asuneet Suomessa koko elämänsä sekä asiassa selostetut lasten äidin hakemuksensa tueksi esittämät seikat, lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia A:n hakemusta. Sen, että KO ei ollut varannut äidille tilaisuutta perustella, miksi hän katsoi Suomen tuomioistuimen olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, oli perusteltua otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n päätöksen lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.5.2020) - Uutiset
19.5.2020 16.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 26.3.2020 – 17.4.2020 oli kysymys muun muassa kiinteistökaupan purusta, valtuutetun oikeudesta tehdä oikeustoimia valtakirjan antajan kuoltua, hyvästä asianajotavasta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, pakolaisaseman saaneen henkilön luovuttamisesta rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, rikoksentekijän luovuttamisesta Romaniaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, kuolemantuottamuksesta, valtion palkkaturvasaatavan etuoikeudesta konkurssissa, asumisoikeuden takavarikosta salaisen omistajan velan vakuudeksi, tuomioistuimen oikeudestä määrätä esittämään todistusaineisto määrätyssä muodossa, aineettoman vahingon vuoksi maksetun korvauksen ulosmittauskiellosta, korvaavan vesirakennelman luvanvaraisuudesta ja luvan ehdoista sekä vahingonkorvauksesta rahanpesurikoksen yhteydessä. - Uutiset
14.5.2020 16.00
Hovioikeus: Valittaja oli menettänyt oikeutensa vedota käräjäoikeuden puheenjohtajan esteellisyyteenHO totesi, ettei valittaja ollut tehnyt väitettä puheenjohtajan esteellisyydestä viipymättä saatuaan tiedon seikasta, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tehnyt puheenjohtajan esteelliseksi käsittelemään asiaa. Valittaja oli ilmoitettuaan harkitsevansa tarpeellisia toimenpiteitä puheenjohtajan menettelyn johdosta päätynyt esittämään vaatimuksen asian käsittelystä täysilukuisessa kokoonpanossa. Valittajalla oli ollut asiassa lainopillinen avustaja. Hän oli näin ollen OK 13 luvun 8 §:n nojalla menettänyt oikeutensa vedota KO:n puheenjohtajan esteellisyyteen ja valitus oli jätettävä tältä osin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.5.2020) - Uutiset
11.5.2020 12.15
Hovioikeus: Puoliso oli passiivisuutensa ja ajan kulumisen perusteella luopunut oikeudestaan vaatia omaisuuden ositustaHovioikeus katsoi, että B oli passiivisuutensa ja ajan kulumisen perusteella luopunut oikeudestaan vaatia omaisuuden ositusta. Näin ollen myöskään hänen perillisellään A:lla ei ollut oikeutta vaatia ositusta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.5.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.26
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti vanhemmuuslaistaVanhemmuuden sääntely yhdistetään vanhemmuuslaiksi. Samalla on tarkoitus toteuttaa lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarkistustarpeet. - Uutiset
8.5.2020 9.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa toisin kuin käräjäoikeusKO oli hyväksynyt isän hakemuksen, mutta toisaalta se oli tehnyt tapaamisoikeuteen muutoksen ja asettanut tapaamisoikeuden toteuttamiseksi turvaamistoimen äidin vaatimuksesta. Isän kannalta hakemuksen tekeminen oli ollut välttämätöntä, jotta hän olisi saanut tavata lapsiaan, mutta toisaalta myös tapaamisoikeuteen tehdyt muutokset olivat olleet lapsen edun vuoksi välttämättömiä. Näiden seikkojen sekä KO:n päätöksessä selostetun näytön ja KO:n ratkaisun lopputuloksen vuoksi HO katsoi, ettei isän voitu katsoa hävinneen asiaa niin vähäisiltä osilta, että hänellä olisi ollut OK 21 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada täysimääräisesti korvaus oikeudenkäyntikuluistaan KO:sta. KO:n olisi kyseisen lainkohdan nojalla pitänyt määrätä, että asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Mainituilla perusteilla HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava siltä osin kuin KO oli velvoittanut äidin korvaamaan isälle ja valtiolle isän oikeudenkäyntikulut KO:sta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 9.05
Hovioikeus tulkitsi testamenttia samoin kuin käräjäoikeus: Testamentin tarkoitus ei ollut rajoittaa lesken perintöoikeuttaKäräjäoikeus totesi, että kaikkeen perusteluissa kerrottuun viitaten toteen voitiin katsoa näytetyksi se, että RR:n oletettuna tarkoituksena testamenttia tehdessään ei ole ollut rajoittaa MR:n perintökaaren 3 luvun 1 §:n mukaista perintöoikeutta. Siten pesänjakajan tulkinta oli ollut oikea ja RR:n veljen kanne pesänjakajan ratkaisun kumoamisesta tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 5.5.2020) - Uutiset
4.5.2020 11.55
Hovioikeuden ratkaisu aviovarallisuussuhteista: Venäjän lain soveltaminen, kanteen muuttaminen, prekluusio, valeoikeustoimi, avioliittolain mukainen vallintarajoitus ja kanneaikaLopputuloksena hovioikeus katsoi, ettei vaimon A:n näytetty saaneen tietoa miehen C:n ja riidan vastapuolen B:n välillä tehdystä kaupasta A:n ilmoittamaa aikaisemmin. Kanne oli nostettu avioliittolain 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kanneajassa, minkä vuoksi B:n ja C:n kiinteistönkauppa oli vallintarajoituksen vuoksi julistettava pätemättömäksi. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
29.4.2020 15.00
Kavalluksesta neljä kuukautta vankeutta ja 10 000 euron korvausvelvollisuus kuolinpesälleAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko T ollut oikeustoimikelpoinen hänen valtuuttaessaan vastaajan nostamaan tai siirtämään tililtään rahavaroja. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa esitetyillä perusteilla HO katsoi jääneen näyttämättä, etteikö T olisi ollut oikeustoimikelpoinen antaessaan valtuutuksia vastaajalle ja ainakin terveyskeskuksen vuodeosastolle siirtymiseensä asti. Asiassa oli seuraavaksi arvioitava, oliko vastaaja nostanut tai siirtänyt T:n tililtä ilman lupaa tai annetun luvan ylittäen omaan käyttöönsä 33.679 euroa. Asiassa esitetyillä perusteilla HO katsoi, että vastaaja oli ajalla 10.3.2017 - 10.05.2017 anastanut hallussaan olleita T:n varoja 11.4., 20.4. ja 10.5.2017 nostetut yhteensä 10.000 euroa ja 10.3.2017 nostetuista rahoista talteen ottamansa ja myöhemmin palauttamansa 4.100 euroa ja menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. HO katsoi, että T:n olot huomioon ottaen vastaaja oli aiheuttanut tälle mainitun erityisen tuntuvaa vahinkoa. Vastaajan menettely ei ollut osoittanut erityistä suunnitelmallisuutta tai tietoista pyrkimystä aiheuttaa T:lle sanotussa kohdassa tarkoitettua erityistä vahinkoa. Mainitun kvalifiointiperusteen ilmenemistapa tässä tapauksessa ei myöskään itsessään antanut aihetta arvioida rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt perusmuotoiseen kavallukseen. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
27.4.2020 11.41
Huoltoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei olisi tullut oikaista kirjoitusvirheenäHO katsoi, ettei käräjäoikeuden OK 24 luvun 10 §:n nojalla tekemissä korjauksissa ollut kysymys sellaisista kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavista selvistä virheistä, joiden perusteella päätöstä olisi saanut oikaista mainitun lainsäännöksen perusteella. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 27.4.2020) - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioonHakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
15.4.2020 10.00
Hovioikeus: Äiti oli velvollinen maksamaan puolet isän kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaHO totesi mm., että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudella on ihmisten käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Se, ettei osapuolilla ole todellista riskiä vastapuolen kulujen maksamisesta, alentaa kynnystä perusteettomien vaatimusten tekemiselle. Myös tästä syystä huoltoriidoissa tulee korkeimman oikeuden määrittämällä tavalla kussakin yksittäistapauksessa tarkasti pohtia oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta ottaen huomioon vaatimusten perusteet, asianosaisten menettely oikeudenkäynnissä sekä se, miten asianosaisen vaatimukset ovat menestyneet. Kuluvastuuta harkittaessa on OK 21:2:n ohella otettava huomioon myös muut OK 21 luvun säännökset. Jos toisen asianosaisen vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan tai suurimmalta osin, KKO 2005:42 ratkaisun mukaisesti hävinnyt asianosainen tulee pääsääntöisesti velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ellei voida todeta, että hänellä on ollut perusteltu syy vaatimuksilleen. Ottaen huomioon asiassa esitetty siitä, millaiset perusteet isällä oli ollut asioiden vireillepanoon ja miten asiat näihin perusteisiin nähden oli ratkaistu, asiassa oli ollut erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2020) - Uutiset
9.4.2020 11.00
Hovioikeus arvioi huolto- ja elatusriidan kuluvastuun jakautumistaHO:n ratkaistavaksi oli asiassa saavutetun sovinnon johdosta jäänyt vain oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus KO:ssa ja HO:ssa. HO katsoi, että silloin kun hakemusasian yhteydessä esitetty liitännäisvaatimus elatusavun tai koulutusavustuksen vahvistamisesta ei ole riippuvainen pelkästään hakemusasian ratkaisusta vaan muodostaa itsenäisen riidan kohteen ja kulujen kohdentuminen eri kysymyksiin on mahdollista eritellä, perusteltua ei ole arvioida elatusapuvaatimusten käsittelystä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus eri tavoin, kuin jos asia olisi laitettu vireille erillisellä kanteella. Tässä asiassa elatusapuja ja koulutusavustuksia koskevat kysymykset oli otettu erikseen ratkaistavaksi ja tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä koostui vain näiden asioiden ajamisesta. Sen vuoksi oli perusteltua katsoa KO:n tavoin, että asian hävinneen lasten isän korvausvelvollisuuteen sovellettiin OK 21 luvun 1 §:ää eikä 2 §:ää. Tässä arvioinnissa merkitystä ei ollut sillä, että osa kuluista kohdentui aikaan, jolloin asiaa oli valmistelu myös huolto- ja tapaamisoikeuden osalta. Lasten isä oli hävinnyt asian ja hän oli siten velvollinen OK 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan vastapuolien oikeudenkäyntikulut elatusapu- ja koulutusavustusasian osalta täysimääräisesti. Asianosaisten myös oikeudenkäyntikulujen osalta saavuttaman sovinnon johdosta HO katsoi, ettei lasten isää ollut velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista lasten äidin sekä lasten avustajalle HO:ssa maksettavaksi määrättäviä palkkioita. (Vailla lainvoimaa 9.4.2020) - Uutiset
7.4.2020 10.00
Lakimiesuutiset 75 vuotta – numero 2/2020 julkaistuUusimman lehden aiheita ovat muun muassa uudistunut lapsenhuoltolaki, asiakirjojen julkisuus, väestön ikääntyminen, Kela, juristikoulutuksen aloituspaikat, työrauha, sosiaalioikeus, saamelaiskäräjät sekä tietenkin korona. Haastateltavina muun muassa Outi Antila, Pilvi Alopaeus, Oskari Korhonen ja Eelis Paukku. - Uutiset
1.4.2020 12.08
Apulaisoikeuskansleri: Alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä tulisi selkeyttääApulaisoikeuskansleri esittää, että sisäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla selkeytetään alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä. Säännöksen epäselvyys tuotiin esiin kunnan tekemässä kantelussa. - Uutiset
31.3.2020 10.57
Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan koiraa koskevan hallinnan palauttamiskanteenKysymys oli riidattomasta hallinnan palauttamiskanteesta, joka voitiin saattaa erilliskanteella tutkittavaksi ja ratkaista tuomioistuimessa. (Vailla lainvoimaa 31.3.2020) - Uutiset
30.3.2020 11.00
Edunvalvojan tehtävän lakkauttamista / edunvalvojan vaihtamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa esitettyyn nähden HO katsoi, että valittajan hakemus sellaisena, miksi se oli hänen asiassa selostettujen kirjoitustensa johdosta muodostunut, ei ollut ollut niin puutteellinen, että se olisi tullut jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 30.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavallaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös lasten tapaamisoikeuskustannusten huomioon ottamisesta velkajärjestelyn maksuohjelmassaMaksukyvyn arviointiasetuksessa ei ole erikseen mainittu tapaamisoikeuskustannuksia eikä siten määritelty, minkä suuruisina ne otetaan huomioon, joten ne on lähtökohtaisesti otettava huomioon velallisen esittämän erillisen selvityksen perusteella. HO palautti asian KO:een päätöksestä johtuvien muutosten tekemiseksi maksuohjelmaan. (Vailla lainvoimaa 23.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 12.15
Opas: Pakkoavioliitot ja rikosoikeudelliset seuraamuksetMikä on pakkoavioliitto? Miten pakkoavioliiton uhrin tunnistaa ja mitä tehdä, jos kohtaa uhrin? Entä mitä lainsäädännössämme sanotaan pakkoavioliitosta? Näihin kysymyksiin tarjotaan vastauksia oikeusministeriön tuoreessa oppaassa. Erityisesti viranomaisille suunnatun oppaan tarkoituksena on lisätä tietoa avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta ja auttaa tunnistamaan pakkoavioliiton mahdolliset uhrit. Oppaassa on myös käytännönläheisiä ohjeita, miten tulee toimia, jos kohtaa pakkoavioliiton uhrin tai henkilön, joka on vaarassa joutua pakkoavioliittoon. - Uutiset
18.3.2020 13.04
Isyyden vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla päätyä siihen, ettei asiassa voida määrätä tehtäväksi oikeusgeneettistä tutkimusta ja hylätä kannetta sillä perusteella. Oikeusgeneettisellä tutkimuksella on merkittävä vaikutus asian lopputulokseen. Koska KO oli ratkaissut asian määräämättä tutkimusta tehtäväksi, tuli asia oikeusastejärjestys huomioon ottaen palauttaa KO:een, jonka tulee määrätä tutkimus suoritettavaksi, ja sen jälkeen ratkaista asia uudelleen. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinAsiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 13.21
Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin: Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettavaLapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna. - Uutiset
10.3.2020 16.00
Isän rangaistusvaatimus törkeästä petoksesta liittyen lapsen elatusavun alentamista koskevaan asiaan hylättiin - perusmuotoinen petos oli puolestaan vanhentunutSiltä osin kuin lapsen äidin oli katsottu menetelleen petosrikoksen tunnusmerkistön mukaisella tavalla, aiheutetun vahingon määrä olisi ollut enintään 10.666,68 euroa. Kyseistä vahingon määrää ei voitu pitää RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena huomattavana hyötynä, eikä myöskään 2 kohdan mukaisena huomattavaa tai erityisen tuntuvana vahinkona. Teko ei siten täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä. Syyte törkeästä petoksesta oli näin ollen hylättävä. Kun syyteoikeus perusmuotoisen petoksen osalta oli vanhentunut, syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli kokonaisuudessaan hylättävä. HO ei myöntänyt lapsen isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 10.00
Hovioikeuden erimielinen päätös lisäsuorituksen vahvistamista koskevassa asiassa - oliko perinnön arvo arvioitava sille perunkirjaan merkityn arvon vai perinnönjaon ajankohdan käyvän arvon mukaisestiEnemmistö katsoi näyttämättä jääneen, että valittajan saaman perintöosuuden arvo olisi lisäsuoritusvelvollisuutta määrättäessä ollut alhaisempi kuin mitä selvittäjä oli katsonut. Syytä KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että valittajan perinnönjaossa saaman omaisuuden käypä arvo oli uskottavasti asiassa todetulla tavalla arvioitu noin puolitoista vuotta perinnönjaon jälkeen olennaisesti alhaisemmaksi kuin perunkirjoituksessa lähes kolme vuotta ennen perinnönjakoa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 13.00
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden äidille määräämän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksiLapsen etua arvioitaessa ei ole merkitystä yksin sillä seikalla, ovatko vanhemmat olleet tai saattavatko olla eri mieltä jostakin huollon alaan kuuluvista kysymyksistä, vaan miten huolto turvaa lapsen tasapainoista kehitystä. Ainakin toistaiseksi vanhempien näkemyserot huoltoon liittyvissä asioissa eivät olleet olleet laajoja tai ratkaisevia. Vanhempien kommunikointiin liittyvistä haasteista huolimatta lapsen (s. 2009) elämään liittyvät isot ratkaisut ja myös arkielämän asiat oli saatu hoidettua. HO totesi, että vakavat erimielisyydet koskien lapsen terveydenhuoltoa voivat sinänsä puoltaa yksinhuoltoa. Koska terveydenhuoltoon liittyvien asioiden osalta kysymys oli mahdollisista tulevista seikoista, ei tällä perusteella voitu katsoa, että yksinhuolto olisi lapsen edun mukaista. Myöskään näkemyserot koskien koulunkäyntiä eivät olleet niin vakavia ja käytännössä merkityksellisiä, että nämä olisivat puoltaneet yksinhuoltoa. Asian lopputulokseen nähden isä ei ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:sa eikä korvaamaan julkisen oikeusavustajan arvioitua palkkiota. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.48
Hovioikeus ei muuttanut kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta tehdyn päätöksen lopputulosta - perinnöstä luopumista ei ollut tapahtunutAsiassa ei ollut edes väitetty, että 10.10.2017 päivätty kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus tai sitä koskeva jäljennös olisi toimitettu B:lle, joka oli ollut A:n isän kuolinpesän pesänhoitaja, ennen kuin A:n kuolinpesäosuus oli ulosmitattu 1.12.2017. Asiassa ei ollut myöskään väitetty, että kysymys olisi kirjallisen luopumisilmoituksen tallettamisesta maistraattiin. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli todettu kirjallisen luopumisilmoituksen tehokkaasta tiedoksiantamisesta sille, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, oliko suullisen tiedoksiannon tapahtumista B:lle ennen ulosmittausta pidettävä esitetyn näytön perusteella uskottavana. HO hyväksyi KO:n päätöksen lopputuloksen asiassa. (Lainvoimainen) - Uutiset
6.3.2020 11.30
Hovioikeus sovitteli ositustaPuolisot olivat avioliiton solmimishetkellä olleet 50- ja 52-vuotiaita eikä heillä ole yhteisiä lapsia. Asiassa oli miehen valituksen johdosta ratkaistavana se, johtaako normaalisäännöin toimitettava ositus miehen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että nainen saa perusteettomasti taloudellista etua ottaen erityisesti huomioon sen, että mies oli omistanut kiinteän omaisuutensa jo ennen avioliittoaan naisen kanssa. Kysymys oli myös maataloustukisaatavan ja X:n Viljan tuoton huomioon ottamisesta osituksessa. KO:n tuomiota muutettiin. Ositusta soviteltiin niin, että naisen oikeutta tasinkoon rajoitettiin siten, että laskennallisesta tasingosta vähennetään 85.000 euroa. Mies voitti muutoksenhaun sen keskeisen kysymyksen osalta, että peruste osituksen sovittelulle oli olemassa. Valituksen menestymiseen nähden nainen oli syytä velvoittaa korvaamaan 2/3 miehen oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassaAvoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 10.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin kansalaisuudestaEnnakkoratkaisupyyntö – SEUT 20 artikla – Euroopan unionin kansalaisuus – Unionin kansalainen, joka ei ole milloinkaan käyttänyt liikkumisvapauttaan – Aviopuolison, joka on kolmannen maan kansalainen, oleskelukorttihakemus – Hylkääminen – Elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan – Unionin kansalaisen riittävien varojen puuttuminen – Puolisoiden velvollisuus asua yhdessä – Kansalliset lainsäädäntö ja käytäntö – Mahdollisuus tosiasiallisesti käyttää unionin kansalaisille myönnettyjen oikeuksien pääosaa – Menettäminen - Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luonaArvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020)