Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
28.1.2021 10.00
Hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää tutkimuksen tekemisen yhteydessä muodostuneen huoltoriitoihin liittyvän aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossaTurun hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää Turun hovioikeuden päätöksessä 30.3.2017 tarkoitettuun aineistoon perustuvan tutkimuksen yhteydessä muodostuneen aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa 31.12.2027 saakka ja tutkia aineistoa. Tutkijoiden on käsiteltävä salassa pidettäviä tietoja siten, etteivät asianosaiset ja heitä koskevat arkaluonteiset tiedot ole tunnistettavissa. Aineisto on hävitettävä, kun tutkimustyö on valmistunut ja joka tapauksessa viimeistään 31.12.2027. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta, kun koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle ei ollut voitu ennakoida 19.3.2020 annetussa päätöksessäKO:n mainitsemat syyt eivät olleet lainkohdassa tarkoitettuja perusteita, joiden vuoksi sovittelu voitiin jättää toimittamatta Tässä asiassa sovittelu oli ollut erityisen välttämätöntä, koska täytäntöönpantavassa 19.3.2020 annetussa päätöksessä ei ollut voitu ennakoida koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle. Asiassa oli väitetty rajoitusten estäneen perustepäätöksen mukaisia tapaamisia. Tapaamisten järjestäminen jatkossa edellyttää siten välttämättä molempien vanhempien myötävaikutusta, mikä on mahdollista ainoastaan sovittelussa. KO:n olisi siten tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 11.15
Hovioikeus korotti asianajajalle maksettavaa palkkiota huoltoriidan valmistelutoimenpiteiden osaltaHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, kuinka suuren tuntimäärän perusteella asianajajalle oli maksettava palkkiota KO:ssa käsitellyn lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian valmistelutoimenpiteiden osalta. AA oli katsonut, että KO oli perusteettomasti alentanut hänelle valmistautumisen osalta korvattavan työajan vaaditusta 30 tunnista 20 tunniksi. HO harkitsi kokonaisuutena arvioiden kohtuulliseksi määrätä asianajajalle maksettavaksi palkkiota valmistautumisen osalta kaikkiaan 25 työtunnin perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 14.53
Hovioikeus jätti tutkimatta valituksensa peruuttaneen äidin sovinnon vahvistamista ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset ja velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut äidin valitukseen vastaamisen osaltaÄiti oli valituksensa peruuttamisen jälkeen esittänyt HO:lle vaatimuksen koskien asianosaisten välisen sovinnon vahvistamista ja lapsen tapaamisoikeutta. Koska äiti oli esittänyt edellä mainitut vaatimukset valituksen peruuttamisen jälkeen, mainitut vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. Ottaen huomioon asian lopputulos ja syy asian käsittelyn päättymiseen HO:ssa, HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:n mukainen erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa äidin valitukseen vastaamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 8.29
Hovioikeus maksuvälinepetosta koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden ei olisi tullut sallia jakamattoman kuolinpesän kahden osakkaan käyttävän rekisteristä poistetun yhtiön puhevaltaaA ja B eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, että heidät olisi valittu edustamaan yhtiötä säännöksessä tarkoitetussa osakkeen omistajien kokouksessa. Näin ollen KO:n ei olisi tullut sallia heidän käyttävän yhtiön puhevaltaa asiassa. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Vasta asian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen tapahtuneiden, edelleen vielä kesken olevien yhtiön selvitystoimien merkitys ei ollut ollut asiaa KO:ssa ratkaistaessa lainkaan arvioitavana. Näihin seikkoihin nähden HO ei voinut oikeusastejärjestyksen vuoksi ottaa asiaa merkittäviltä osin tosiasiallisesti ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltäväkseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava lukuun ottamatta puolustajan palkkiota koskevaa määräystä ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. HO ei ollut havainnut, että asian käräjäoikeuskäsittelyssä olisi tapahtunut edellä mainitun lisäksi jokin muu sellainen menettelyvirhe, jonka olisi voitu otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 10.40
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata äidin 5.456 euron oikeudenkäyntikulut lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassaHO katsoi, että kysymys oli molempien osapuolten näkökulmasta katsottuna osavoittotilanteesta, mikä puolsi vahvasti oikeudenkäyntikulujen jakautumista siltä pohjalta, että asianosaiset vastasivat omista kuluistaan. Näissä olosuhteissa asiassa ei ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan osaksikaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. KO:n päätöslauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.00
Isyyden kumoamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKoska KO ei ollut varannut B:lle tilaisuutta vastata kanteeseen, asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia ei ollut myöskään A:n kanteen osalta ollut sellainen, että kanteen olisi voinut heti jättää tutkimatta kuulematta A:ta henkilökohtaisesti asiassa. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia palautettiin, HO ei lausunut siitä, oliko A:n tai B:n isyyden kumoamista koskeva kanne nostettu isyyslaissa tarkoitetussa määräajassa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunutHO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässäKuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
31.12.2020 14.20
KHO: Maahanmuuttovirasto ei ollut lainkaan arvioinut Suomea sitovan Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisen assosiaatiosopimuksen sekä siihen liittyvän assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 määräysten ja niiden tulkintaa koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön merkitystä oleskelulupa-asiassaUlkomaalaisasia – Oleskelulupa – Perheenjäsen – Hallinnon lainalaisuusvaatimus – Viranomaisen selvittämisvelvollisuus – Turkin tasavallan ja Euroopan talousyhteisön välinen assosiaatiosopimus – Assosiaationeuvoston päätös – Unionia sitova kansainvälinen sopimus – Välitön oikeusvaikutus – Lailliset työmarkkinat – Asian palauttaminen Maahanmuuttovirastolle - Uutiset
30.12.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Turvakielto ja kanta.fi palveluKantelija arvosteli noudatettua käytäntöä, jonka mukaan hän ei huoltajana pääse katsomaan tyttärensä tietoja Omakannassa, koska lapsen äidillä on turvakielto. Kantelun mukaan lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus, eikä turvakielto koske kantelijaa. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan pitävänsä ongelmallisena sitä, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia ja tätä kautta rajoittavat toisen huoltajan oikeutta terveystietojen saantiin. Apulaisoikeusasiamies on saattanut asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen järjestelmien kehittämisen ja viranomaisten yhteistyön tärkeydestä Kelan, THL:n ja Digi- ja väestötietoviraston tietoon. - Uutiset
28.12.2020 9.24
KHO:n ratkaisut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallasta tutkia yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä hakemus syrjinnän kieltämisestä hedelmöityshoidossa ja hallintolainkäyttölain mukaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvoitteen soveltamisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaanKHO:2020:159 ja KHO:2020:160. - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 11.40
Hovioikeus arvioi lakiosan suuruutta: Tuliko ennakkoluovutukset arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti?Hovioikeudessa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko vastaaja perinnönjaon moiteoikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksia vastustaessaan voinut vedota siihen, että ennakkoluovutukset tuli arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti. Pääasian osalta kysymys oli kantajan/valittajan lakiosan määräytymisessä keskeisesti siitä, minkä ajankohdan perusteella perittävän antamat kiinteistölahjat oli arvostettava ja mikä arvo niille oli lakiosalaskelmassa annettava. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että ennakkoperinnöille ja suosiolahjoille oli lakiosalaskelmassa määrättävä se arvo, joka niillä vastaanotettaessa oli ollut. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 7.13
Hovioikeus: Testamentti oli pätemätön sieluntoiminnan häiriön vuoksiTodistustaakka testamentin pätemättömyydestä oli siihen vetoavalla eli Pelastakaa Lapset ry:llä myötäpuolineen. Tuomiossa testaattorin B:n terveydentilasta, todistuslausekkeesta ja testamentintekotilaisuudesta esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoi, että Pelastakaa Lapset ry myötäpuolineen esitti asiassa riittävän näytön siitä, että B:ltä oli testamentin tekohetkellä puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Valittajilla oli näin ollen näyttövelvollisuus siitä, että B:n henkinen suorituskyky olisi testamentin tekohetkellä ollut hänen yleistä tasoaan parempi, mikä ei tullut asiassa näytetyksi. Tuomiossa mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen ja katsoi, että B:n 16.8.2011 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö ja testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (KKO:ssa; VL:2021-45) - Uutiset
18.12.2020 16.00
Käräjäoikeus ratkaisi lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian ennen vastaukselle asetetun määräajan päättymistä - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteenTietoa määräajan pidennyksestä ei ollut välitetty asiaa käsitelleelle tuomarille eikä tietoa ollut myöskään kirjattu Tuomas-tietojärjestelmään. Asia oli tämän vuoksi ratkaistu sen jälkeen, kun alkuperäinen määräaika oli päättynyt 5.8.2020. Valittajaa ei ollut siten kuultu asiassa ja hän oli kärsinyt haittaa päätöksestä. KO:n päätös oli saavuttanut lainvoiman. KO:n päätös oli siten poistettava OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 10.29
Kuntainfo: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2021Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2021 lukien 167,35 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 0,20 prosenttia. - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja muutti omaisuuden erottelua koskevaa pesänjakajan päätöstä siten, että entinen avopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle 30.000 euron hyvitysEsitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että B:n toiminta tai panostus yhteiseen talouteen olisi ylittänyt tavanomaisen perhe-elämään kuuluvan toiminnan siten, että se olisi syy-yhteydessä A:n varallisuuden säilyttämiseen tai karttumiseen. Asiassa ei näytetty B:n antaneen sellaista panosta hänen ja A:n yhteistalouden hyväksi, että se oikeuttaisi avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti pakottamalla solmitun avioliiton purkamisestaOikeusministeriö ehdottaa avioliittolain muuttamista siten, että pakkoavioliittojen purkaminen olisi mahdollinen. Hankkeessa selvitetään myös, onko syytä muuttaa ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevaa sääntelyä. - Uutiset
11.12.2020 10.00
Hakemuksensa huoltoriidassa peruuttanut oli velvollinen korvamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulutHO katsoi, ettei asiassa ollut lainkohdan tarkoittamaa erityistä syytä poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan asianosainen, joka on peruuttanut hakemuksensa korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 11.10
Yhteishuolto vai yksinhuolto, kun vanhemmat eivät juuri tunne toisiaan – hovioikeus arvioiAsiassa ei ollut tullut esiin, että vanhemmat olisivat olleet jyrkästi erimielisiä huoltoon liittyvistä kysymyksistä vaikka eivät kaikista asioista ehkä olleet olleet yksimielisiäkään. Toisaalta oli huomattava, että vanhemmat eivät kertomansa mukaan juuri tunteneet toisiaan eivätkä tietäneet tai olleet edes keskustelleet toistensa näkemyksistä lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä. HO katsoi kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen, että lapsen etu toteutui parhaiten, kun huoltajuus pysyi yksin lapsen äidillä. Isän oleskelulupahakemuksen ja huoltoasian mahdollisilla yhtymäkohdilla ei ollut merkitystä arvioitaessa yhteishuollon edellytyksiä nimenomaan lapsen edun näkökulmasta. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 8.15
Kuntainfo: Koottua tietoa lastensuojelulain muutoksista 1.1.2020 sekä lapsikaappaustilanteistaSosiaali- ja terveysministeriö on koonnut kuntainfon lastensuojeluun liittyvistä asioista, joista ministeriöltä on pyydetty ohjausta. Näitä asioita ovat 1.1.2020 voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset sekä valtioiden rajat ylittävät lapsikaappaustilanteet. - Uutiset
4.12.2020 15.35
Toisen vanhemman erottaminen lapsen huoltoon liittyvästä päätöksenteosta pelkkänä varotoimenpiteenä ei ollut perusteltuaLapsen (s. 2018) äiti vaati HO:ssa, että lapsi jää vanhempiensa yhteiseen huoltoon sillä tehtävänjakomääräyksellä, että äiti päättää yksin lapsen päiväkotiin, kouluun, terveydenhuoltoon ja passiin liittyvistä asioista. HO ei myöntänyt äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
3.12.2020 14.22
Kela: Muutoksia elatustuen ja elatusavun määrään vuoden 2021 alustaElatustuki ja elatusapu nousevat ensi vuoden alussa elinkustannusindeksin muutoksen vuoksi. - Uutiset
2.12.2020 15.30
Elatusapukannetta ja tapaamisoikeuden vahvistamishakemusta ei olisi tullut jättää tutkimatta käräjäoikeudessa - tuomioistuimen ei tarvinnut viran puolesta selvittää toimivallan olemassaoloaHO katsoi toisin kuin KO, ettei kannetta olisi tullut jättää tutkimatta KO:ssa. Oikeusastejärjestyksestä johtuen KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen siellä käsiteltäväksi. Tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian osalta lopputulos oli sama. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oliko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti jättäessään tutkimatta isän vaatimukset kirjallisessa menettelyssä ilman yhteenvedon laatimista ja oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvien väliaikaismääräystä koskevien vaatimusten tutkimisenHO:ssa oli A:n valituksen johdosta ensiksi kysymys siitä, oliko KO:ssa tapahtunut menettelyvirhe, kun KO oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja ilman yhteenvedon laatimista. Toiseksi oli kysymys siitä, olisiko KO:n tullut tutkia tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvää väliaikaismääräystä koskevat vaatimukset vai oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tämän. HO katsoi asiassa mainituin perustein, ettei KO:ssa ollut tapahtunut A:n väittämää menettelyvirhettä. Pääasian osalta HO hylkäsi B:n vaatimuksen väliaikaismääräyksen antamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 11.20
Hovioikeus arvioi 9-vuotiaan lapsen mielipiteen merkitystä ja isoäiti-lapsenlapsisuhdetta - isoäidin vaatimus tapaamisoikeuden vahvistamisesta oli voitu hylätäHO totesi mm., että lapsen kuulemisen tuomioistuimessa tai lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisessa sosiaalilautakunnalta hankittavassa selvityksessä ei ollut nyt esillä olevan kysymyksen osalta hänen ikäänsä ja kaikkeen siihen, mitä asiassa oli tullut muutoin ilmi, nähden perusteltua. Kaiken asiassa esille tulleen perusteella isoäidin ja lapsen välinen isoäiti-lapsenlapsisuhde ei KO:n lausumin tavoin tässä tapauksessa täyttänyt 9 c §:n 1 momentissa säädettyä erityisen läheisyyden määritelmää, vaikka sitä sinänsä voitiin pitää lapsen kannalta merkityksellisenä. Se, että isoäidin ja lapsen välillä ei ollut ollut lapsen vanhempien ja isoäidin välirikon alkamisen jälkeen tavanomaistakaan yhteydenpitoa, ei lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenevin tavoin voinut laajentaa erityisen läheisyyden käsitettä tilanteessa, jossa säännöksessä tarkoitettua erityistä läheisyyttä ei objektiivisesti arvioiden ollut. Asiassa lausutulla KO:n ratkaisun perusteluja täydentäen HO päätyi siihen, ettei KO:n päätöksen lopputulosta ollut valituksen johdosta syytä muuttaa. Lapsen vanhemmat voittavat muutoksenhaun valituksen osalta mutta hävisivät sen vastavalituksen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 10.41
Hovioikeus: Testamentin moitekannetta hoitaneella asianajajalla voitin katsoa olleen erityinen syy olla ilmoittamatta vastapuolille asiakkaansa vaatimuksia - huomautus oli poistettavaAsiassa esitetyn selvityksen mukaan testamentin moitekanne oli tullut nostaa viimeistään 18.3.2019. AA oli saanut 1.3.2019 tiedon testamentin mahdollisesta moiteperusteesta ja selvittänyt sen jälkeen asiaa ennen kanteen nostamista. Ottaen huomioon AA:n käytettävissä ollut aika kanteen nostamiselle ja asiassa ilmenneet muut olosuhteet, HO katsoi, ettei AA ollut voinut päämiehensä välttämättömiä etuja vaarantamatta ilmoittaa ennen moitekanteen nostamista vastapuolille päämiehensä vaatimuksia. AA:lla voitin siten katsoa olleen tässä tapauksessa erityinen syy olla ilmoittamatta vastapuolille asiakkaansa vaatimuksia. Valvontalautakunnan ratkaisua oli näin ollen tältä osin pidettävä ilmeisen virheellisenä ja AA:n kannalta kohtuuttomana. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 8.30
Hovioikeus keskeytti 11-vuotiaan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanonAsian käsittelyn tässä vaiheessa ei ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Ottaen huomioon lapsen ikä, joka tällä hetkellä on 11 vuotta, ja hänen ilmoittamansa mielipide sekä se, että mielipiteen osalta syiden selvittäminen oli vielä kesken, HO harkitsi, että täytäntöönpanon keskeyttämiselle oli riittävät perusteet. - Uutiset
30.11.2020 14.06
Hovioikeus arvioi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystäHovioikeus katsoi, että B oli saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua A:n kustannuksella käräjäoikeuden katsoman 47.854,23 euron lisäksi myös siltä osin kuin A oli metsänmyyntituloilla lyhentänyt osapuolten yhteistä asuntolainaa kiinteistön omistusosuuttaan enemmän eli 11.328,73 euroa. B:n A:lle maksettavaksi tuomittu hyvityksen määrä oli siten korotettava 59.182,96 euroksi. - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessaHO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 11.19
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksenTapaohjeiden kohdan 7.1 mukaan asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kysymys siitä, oliko AA toiminut tapaohjeiden kohdan 7.1 vastaisesti nostamalla testamentin moitekanteen ilmoittamatta vastapuolille asiakkaidensa vaatimuksia. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 15.19
Liikennevahinkolautakunta: Kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaaLautakunnassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kyseessä avoliitto ja toisaalta siitä, olivatko lesken henkilökohtaiset olosuhteet muuttuneet avoliiton johdosta niin olennaisesti, ettei hänellä voitu katsoa enää olevan oikeutta perhe-eläkkeeseen liikennevakuutuksen perusteella. Lautakunta katsoi, ettei avoliitto sellaisenaan yksin ole peruste perhe-eläkkeen lakkauttamiselle, jos edunsaajan elatuksen tarpeesta ja olosuhteista on esitetty selvitystä, jonka perusteella kokonaisarvio lesken elatuksen tarpeesta on tehtävissä. Lautakunta katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että puheena olevassa tapauksessa kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella liikennevakuutuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa. - Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinenKuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin pätemättömäksiNäyttövelvollisuus testamentin moiteperusteen olemassaolosta on testamentin moittijalla. Kokonaisarviointinaan hovioikeus katsoi, että tuomiossa selostetut Pertti A:n terveydentila, korkea ikä, Riitta A:lta saamansa hoiva, tahdonvoimien ilmeinen ero ja G:n sekä Riitta A:n aktiivisuus osoittivat yhdessä, ettei testamentin tekeminen tai sen sisältö ole ollut Pertti A:n vapaan tahdon tulosta. Näin ollen Pertti A:n 10.2.2017 allekirjoittama testamentti oli pätemätön. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä lapsensa palauttamatta jättäneelle vanhemmalleSEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka mukaan siitä, että vanhempi jättää toisessa jäsenvaltiossa olevan lapsensa palauttamatta nimetylle huoltajalle, voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaikka ei ole käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti, kun taas silloin, kun lapsi on ensin mainitun jäsenvaltion alueella, tämä sama teko on rangaistava vain, jos on käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti. - Uutiset
23.11.2020 7.55
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun pesänjakajan suorittaman avioehdon sovittelun kumoamisesta ja miehen vapauttamisesta velvollisuudesta maksaa tasinkoa ex-vaimolleen 218.240,20 euroaAvioehtosopimuksen sovittelun puolesta puhui jossain määrin A:n toiminta puolisoiden yhteisen talouden hyväksi hoitamalla puolisoiden yhteisen lapsen syntymän jälkeen puolisoiden yhteistä kotia ja lasta sekä aivan puolisoiden yhteiselämän loppuvaiheessa ostamalla B:n omistamalta ja talousvaikeuksissa tuolloin olleelta yhtiöltä kahteen asuinhuoneistoon oikeuttavat osakkeet. Sen sijaan sovittelua eivät puoltaneet A:n työskentely B:n yhtiössä, puolisoiden taloutta koskevat seikat sekä avioehtosopimuksen teko-olosuhteet ja olosuhdemuutokset. Tuomiossa tarkemmin selostetuin tavoin avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehtosopimuksen sovitteleminen edellyttää hyvin vahvoja perusteita. Kaikkia sovitteluharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punniten hovioikeus katsoi, että avioehtosopimuksen noudattaminen ei johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että B saisi perusteettomasti taloudellista etua A:n kustannuksella. Asiassa ei näin ollen ollut edellytyksiä avioehdon sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 15.00
Kriminaalihuollon tukisäätiö: Vankien lapsia koskevat suositukset nyt myös suomen kielellä – ohjeet koskevat muun muassa poliittisia päättäjiä, poliisia, tuomareita, vankiloiden henkilökuntaa sekä vankien lapsia hoitavia ihmisiäEuroopan neuvosto on laatinut kaikille 47 jäsenmaalleen suositukset siitä, miten vankien lapsille taataan samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikille muillekin lapsille. Children of Prisoners Europe -järjestö julkaisi suosituksesta lapsiystävällisen version, ja nyt nämä lapsiystävälliset suositukset ovat ilmestyneet myös suomen kielellä. Kriminaalihuollon tukisäätiö on käännättänyt suositukset englannista suomeksi, ja lasten vertaisryhmissä on varmistettu, että suomennos on lapsille ymmärrettävä. Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden tietoon ja oman mielipiteen ilmaisuun. - Uutiset
17.11.2020 13.49
Hovioikeus: Lapsille ei ollut perusteita määrätä edunvalvojan sijaista rikosasiassaKäräjäoikeuden päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 12.29
Oikeusasiamies: Perintätoimiston neuvontavelvollisuudesta velalliselle kääntyä perintätoimeksiannon antaneen velkojan puoleenOA saattoi asiassa esittämänsä käsitykset perintätoimiston menettelystä velkojana toimineelle HUS:ille, jonka tehtävänä on julkisen tehtävän ostopalveluna perintäyhtiölle siirtäneenä valvoa perintäyhtiön menettelyä sen laskujen perinnässä. OA lähetti jäljennöksen päätöksestä HUS:ille. - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiinAsunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi käteisnostoja ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehneen miehen petoksesta 3 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan naiselle rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena 9.050 euroaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä avioliittolain mukaisessa omaisuuden osituksessa A:ta ja pesänjakajaa salaamalla heiltä omaisuuttaan 18.100 euron arvosta. Vastaaja oli jätettyään ilmoittamatta ositusprosessissa pankkitileiltänsä 13.4. -17.5.2017 eli ennen ositusperusteen syntyhetkeä 17.5.2017 käteiseksi nostamansa 18.100 euroa saanut pesänjakajan laatimaan osituslaskelman vastaajan omaisuuden osalta liian alhaisena ja määräämään vastaajan A:lle maksettavan tasingon 9.050 euroa liian alhaiseksi. Vastaaja oli siten menettelyllään aiheuttanut A:lle 9.050 euron taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 14.41
Esitys pakkoavioliiton kumoamisesta lausunnoille 4. joulukuuta saakkaPakkoavioliiton kumoaminen halutaan mahdollistaa. Oikeusministeriössä on valmistunut asiasta luonnos hallituksen esitykseksi, joka on nyt lausunnolla. Esitysluonnoksen mukaan avioliittolakiin lisättäisiin säännökset pakottamalla solmitun avioliiton kumoamisesta. Avioliiton kumoamisen oikeudelliset vaikutukset olisivat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuisi siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa. Kumoaminen antaisi avioliittoon pakotetulle paremman aseman ja oikeudet kuin avioliiton mitätöiminen. - Uutiset
4.11.2020 15.00
Hallinto-oikeus: Digi- ja väestötietoviraston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun yleinen edunvalvoja oli saanut päämiestä kuulematta luvan tehdä päämiehensä puolesta sopimuksen perinnönjaostaKoska lääkärinlausuntojen antamisesta oli asiaa ratkaistaessa kulunut jo yli kaksi vuotta, pelkästään niiden perusteella ei ollut ollut selvää, että valittajan kuuleminen holhousviranomaisessa olisi ollut terveydellisistä syistä ilmeisen tarpeetonta. Holhousviranomaisen olisi siksi tullut varata valittajalle mahdollisuus tulla kuulluksi hakemuksesta. Koska digi- ja väestötietoviraston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sen päätös oli kumottava ja asia palautettava virastolle udelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 8.30
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa ei ollut enää perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselleAsia oli tullut KO:ssa vireille 21.10.2019, jolloin isä ei ollut noudattanut lasten tapaamisoikeudesta vahvistettuja sopimuksia. Oikeudenkäyntiaineistosta ilmeni, että isä on noudattanut sanottuja sopimuksia marraskuusta 2019 alkaen. Ottaen huomioon, että KO oli täsmentänyt tapaamisoikeutta koskevia ehtoja ja että tapaamissopimusten määräyksiä oli HO:n ratkaisun antamishetkellä noudatettu jo lähes vuoden ajan, perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselle ei enää ollut. Äidin vastauksessaan nimeämät uudet todisteet eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitut perustelut huomioon ottaen KO:n päätös uhkasakon asettamisesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 14.00
Hovioikeus arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä, elatusavun määrää vuoroasumisessa, elatusapujen palauttamista ja hovioikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaIsän elatuskykyyn vaikuttavien kulujen määrä oli todettu KO:ssa riidattomaksi. Riidatonta oli myös ollut isän tulotaso syyskuuhun 2019 saakka, jolloin hän oli irtisanoutunut silloisesta työstään ja ryhtynyt yksityisyrittäjäksi samalle alalle. Isä oli valituksessaan ilmoittanut tämänhetkisten nettotulojensa olevan 1.760 euroa. Ottaen huomioon myös asiassa oikeuskäytännöstä esitetyn HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut siitä, että isän elatuskykyä laskettaessa hänen tuloikseen oli katsottu 3.200 euroa kuukaudessa ja siten hänen elatuskykynsä lapsen elatusapua laskettaessa oli ollut 1.742,37 euroa. HO myös katsoi, ettei isää ollut syytä vapauttaa suorittamasta elatusapua pelkästään sillä perusteella, että lapsi asuu yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi ollut aiheuttaa palauttaa KO:n ratkaisun nojalla mahdollisesti suoritettuja elatusapuja. HO harkitsi oikeaksi, ettei isää velvoiteta korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
28.10.2020 9.10
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen: Koska hakijoiden välinen aikaisempi avioliitto Pakistanissa oli ollut vielä voimassa, hakijoille ei ollut voitu antaa esteettömyystodistusta SuomessaAsiassa oli riidatonta, että A ja B olivat olleet avioliitossa vuodesta 2018 lukien. Avioliitto oli myös valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen merkitty väestötietojärjestelmään. Koska A:n ja B:n aikaisempi avioliitto oli ollut vielä voimassa, heille ei ollut voitu antaa heidän pyytämäänsä esteettömyystodistusta. Valituksenalaista päätöstä ei siten ole syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
26.10.2020 10.22
Hovioikeus arvioi elatusavun määrää vuoroasumistilanteessaLapsen vuoroasuminen on 1.12.2019 lukien yksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa nimenomaisesti säännellyistä asumisratkaisuista. HO totesi, että vaikka vuoroasumista koskevassa sopimuksessa tai tuomioistuimen ratkaisussa on viimeksi mainitun lain 7 b §:n 2 momentin ja 9 a §:n 2 momentin mukaan otettava kantaa siihen, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi, elatusasiassa ei lähtökohtaisesti ole vuoroviikoittaisen asumisen tilanteessa asiallista perustetta käsitellä lähivanhemman ja toisen vanhemman asumiskustannuksia, silloin kun ne ovat kohtuulliset, ja lapsen osuutta niistä toisistaan poikkeavalla tavalla. Tästä seuraa, että kun kummankin vanhemman on otettava asumisensa järjestämisessä huomioon lapsen asumistarve, kummankin vanhemman asumiskustannuksista osan, elatusapuohjeen mukaan 19 prosenttia, on katsottava kohdistuvan lapsen asumiskustannuksiin, ja vastaavasti tuo osa on lisättävä lapsen elatuksen tarpeeseen. KO:n ratkaisun lopputulosta, jossa isä oli velvoitettu maksamaan elatusapua sekä A:lle että B:lle 50 euroa, ei ollut syytä A:n ja B:n valituksen johdosta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 15.16
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma: Väkivaltaa torjutaan monin keinoinNaisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma painottaa digitaalisen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Keskeistä on myös rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten kouluttaminen ja väkivallan katkaisuohjelmien kehittäminen. Naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan merkittävä ongelma Suomessa. Esimerkiksi kansallisen rikosuhritutkimuksen 2018 mukaan joka kymmenes nainen oli viimeisen vuoden aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa; nykyisen tai entisen kumppaninsa tekemää väkivaltaa oli kokenut viisi prosenttia naisista. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä suosituksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi.