Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
22.5.2020 14.39
Hovioikeus arvioi maksuohjelmassa huomioon otettavien lasten tapaamisista aiheutuvien kustannusten määrääHO totesi, että velallisen maksukyvyn arviointiasetuksessa (OM:n asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä) ei ole erikseen mainittu lasten tapaamisesta aiheutuvia kustannuksia eikä siten myöskään määritelty, minkä suuruisina ne voidaan ottaa huomioon velallisen maksuvaran vähennyksenä. Kysymyksestä ei ole myöskään julkaistuja KKO:n ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 9.35
Hovioikeus: Tiedoksianto huoltoriidassa oli voitu antaa sijaistiedoksiantonaLapsen isän valituksesta ei käynyt ilmi, miksi haastemies ei ollut tavoittanut häntä useista yrityksistä huolimatta ja millä perusteilla hän katsoi, ettei sijaistiedoksianto ollut ollut riittävä. Isä ei ollut valituksessaan edes väittänyt, ettei hän olisi oleskellut siinä osoitteessa, josta haastemies oli yrittänyt tavoittaa häntä. Oli ilmeistä, että isä oli väitellyt tiedoksiannon vastaanottamista. Asiassa ei ollut tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia olisi ollut palauttettava KO:teen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi isän tietojensaantioikeuden rajoittamistaHO:ssa oli kysymys siitä, tuliko isälle KO:n päätöksen mukaisesti määrätä rajoittamaton oikeus saada lapsiaan koskevia tietoja, vai tuliko tietojensaantioikeutta rajoittaa äidin vaatimalla tavalla siten, että tietojensaantioikeudella ei loukata turvakieltoa ja että tietojensaantioikeus koululta rajataan vain Wilma-oikeuden yleisiin viesteihin ja sairaalasta vain lääkärinlausuntoihin. HO katsoi, ettei asiassa ollut syytä rajoittaa isän tietojensaantioikeutta muulla tavalla kuin, että turvakiellon voimassa ollessa isällä ei ole oikeutta saada sellaisia tietoja, joista ilmenee lasten tai äidin asuinpaikka tai osoite. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
1.6.2020 10.30
Hovioikeus arvioi makaamisnäyttöä ja vahvisti yli 40 vuotta sitten kuolleen miehen isyyden - tuomio oli erimielinen näytön arvioinnin ja lopputuloksen osaltaKantaja on 76-vuotias. Hänen isäksi väittämänsä henkilö on kuollut yli 40 vuotta sitten. Kantajan äidinkin kuolemasta on kulunut jo yli 30 vuotta. KO:n tuomiosta ilmeneviä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että makaamisesta ja kantajan äidin olosuhteista oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö. Isyyden vahvistaminen oli sen vuoksi tässä tapauksessa mahdollista. HO oli päätynyt tähän johtopäätökseen erityisesti sen vuoksi, koska asiassa ei ollut edes väitetty, että kantajan äidillä olisi ollut lapsen siittämisajankohtana muita seurustelusuhteita ja koska muista isäehdokkaista ei ollut esitetty mitään näyttöä. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 14.00
Huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteen olosuhdeselvityksen laatimiseksiMikäli KO:n tiedossa olisi ollut isä kanta äidin hakemukseen, asian käsittelyä olisi tullut yksin sen vuoksi jatkaa riita-asiain käsittelyä koskevassa järjestyksessä. Selvää oli myös se, että asiassa olisi jo pelkästään äidin hakemuksestakin ilmenevien seikkojen vuoksi ollut tarpeellista hankkia olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta, mikäli asianosaiset eivät olisi jo asian valmistelussa päässeet yhteisymmärrykseen lapsen edun mukaisesta ratkaisusta. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 10.54
Hovioikeus arvioi elatusavun muutosperustetta toisin kuin käräjäoikeusHO katsoi, toisin kuin KO oli tehnyt, että kysymys oli vuonna 2015 vahvistetun elatusavun määrän tarkistamisesta kaikilta osin, missä yhtenä tekijänä muutosperusteen olennaisuutta arvioitaessa oli elatusapua suorittavan vanhemman muun elatusvastuun poistuminen. Muutosperusteen olemassaoloa tuli harkita kokonaisuutena kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen. Elatusapulaskelmasta tarkemmin ilmenevin tavoin asiassa oli perusteet muuttaa äidin lapselle suoritettavan elatusavun määrää muuttuneiden olosuhteiden perusteella. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 14.13
Hovioikeus: Avioerohakemus tuli puolisoiden yhteisestä vaatimuksesta hylätäPuolisot olivat olivat olleet siinä käsityksessä, että avioerohakemus oli peruttu. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.30
Hovioikeus ei määrännyt hautaa avattavaksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain tarkoittaman näytteen ottamiseksi - lain säännös ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaOIL 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat tuomioistuimen määräämän näytteenoton ulkopuolelle. Säännöksen taustalla olevan hallituksen esityksen mukaan esitystä valmistellut työryhmä oli ehdottanut, että tutkimus olisi voitu määrätä tehtäväksi myös haudatusta vainajasta, mutta tästä oli kielteisen lausuntopalautteen vuoksi ja hautarauhan kunnioittamiseksi päätetty jatkovalmistelussa luopua (HE 56/2004 vp s. 12 ja 13). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuimella ei mainitun säännöksen nojalla ole oikeutta määrätä hautaa avattavaksi näytteen ottamiseksi. OIL:n säännöksen soveltaminen ei tässä tapauksessa ollut muodostanut ehdotonta estettä valittajan perimän selvittämiseksi, eikä säännös intressipunninnan perusteella ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 9.18
KHO:n kaksi äänestysratkaisua perhe-elämän suojasta oleskelulupa-asioissaKun punnittiin yhtäältä hakijan edellä kuvattua menettelyä ja toisaalta sitä seikkaa, että hakija ja perheenkokoaja viettivät tosiasiallista perhe-elämää Suomessa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että maahanmuuton hallintaan liittyvää yleistä etua oli hakijan lain säännösten vastaisen menettelyn vuoksi pidettävä niin painavana, että perhe-elämän suojan oli kokonaisharkinnassa väistyttävä. Ulkomaalaislain 66 a §:ssä säädetty tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen oleskelulupaa koskevalta osalta. (Äänestys 5-3)
Myös toisessa tapauksessa KHO totesi, että kun punnittiin yhtäältä valittajan menettelyä ja toisaalta sitä seikkaa, että valittaja ja perheenkokoaja viettivät tosiasiallista perhe-elämää Suomessa, yleistä etua ei ollut valittajan tämän menettelyn vuoksi pidettävä niin painavana, että perhe-elämän suojan olisi tullut harkinnassa väistyä. Hallinto-oikeuden ja maahanmuuttoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi oleskeluluvan myöntämistä varten. (Äänestys 4-4) - Uutiset
5.6.2020 11.00
Hovioikeus: Osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti - ositusta ei soviteltuHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden avioeron vireille tulon jälkeen tapahtunut arvonnousu AL 90 §:ssä tarkoitettua avio-oikeuden alaista arvonnousua, vai oliko osakkeiden arvonnousu katsottava omaisuudeksi, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta. Toiseksi oli ratkaistavana se, oliko asiassa perusteita osituksen sovittelulle. HO totesi, että aviovarallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että osakkeiden tuotto ei ole henkilön työllä ansaitsemaa omaisuutta. Kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kyetty osoittamaan perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti. Asiassa ei ollut näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus olisi johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että B olisi saanut perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon asiassa todettu avioliiton pitkä kesto (17 v) ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi. KO:n tuomio kumottiin ja pesänjakajan toimittama ositus sekä siihen sisältyvä päätös tasingon maksamisesta pysytettiin voimassa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta lausua täytäntöönpanon vastustamista koskevasta hakemuksesta elatusvelvoitteita koskevissa asioissaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annettua asetusta (EY) N:o 4/2009 on tulkittava siten, että täytäntöönpanon vastustamista koskeva hakemus, jonka elatusvelallinen on esittänyt alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimen kyseisen saatavan toteamisesta tekemän päätöksen täytäntöönpanoa vastaan ja joka liittyy läheisesti täytäntöönpanomenettelyyn, kuuluu kyseisen asetuksen soveltamisalaan sekä täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuinten kansainväliseen toimivaltaan. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimena asetuksen N:o 4/2009 41 artiklan 1 kohdan ja asiassa sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti lausuttava sen näytön tutkittavaksi ottamisesta ja paikkansa pitävyydestä, jonka elatusvelallinen on esittänyt tukeakseen väitettään siitä, että hän maksanut suurimman osan velastaan. - Uutiset
8.6.2020 10.10
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ja ulosottoviraston päätökset ja vahvisti että ulosottoviranomainen on toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksenLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain yleisperustelujen (HE 96/1995) mukaan silloin kun huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös on aivan tuore, asianosaisten oikeusturva ei liiaksi vaarannu, vaikka täytäntöönpanoa voitaisiin hakea myös suoraan täytäntöönpanoviranomaiselta eli ulosottomieheltä. Koska menettelyn ei toisaalta tule olla monivaiheisempi kuin mitä asianosaisten oikeusturva edellyttää, ehdotetaan, että asianosainen voi pyytää lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa suoraan ulosottomieheltä, jos päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta. Olosuhteiden voidaan tuon ajan olettaa pysyneen muuttumattomina. Ulosottomies voi tällöin noutaa lapsen, jos täytäntöönpanoon ei muutoin suostuttaisi. Ehdotettua huoltopäätöksen suoran täytäntöönpanon mahdollisuutta voidaan puoltaa sillä, että näin päästäisiin nopeammin tuomioistuimen vahvistamaan ja lapsen edun mukaiseen asiantilaan. Edellä kerrottu huomioon ottaen ja koska A oli hakenut päätöksen täytäntöönpanoa ulosottoviranomaiselta määräajassa, hovioikeus katsoi, että ulosottoviranomainen oli toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksen. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 8.00
Hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaanHO katsoi, että asiassa oli ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, ei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äitiä maksamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle osaksikaan ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenäAsiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
10.6.2020 14.30
KHO: Oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislaissa asetettu edellytys aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisesta Suomessa ei täyttynytPerheenkokoajan ja hänen vanhempiensa kiinteän perhe-elämän katkettua ratkaisussa todetuin tavoin muun omaisen oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislain 115 §:n 1 momentissa asetettu edellytys aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisesta Suomessa ei täyttynyt. - Uutiset
12.6.2020 8.00
EU:n perusoikeusviraston raportti tarkastelee EU:n perusoikeuskirjan kymmenvuotista taivaltaVuotta 2019 tarkastelevan raportin keskiöön on nostettu kymmenettä vuottaan oikeudellisesti sitovana juhlinut EU:n perusoikeuskirja. Raportin fokus-jaksossa tarkastellaan perusoikeuskirjan soveltamistilanteita ja pohditaan, miten sen käyttöä ja tunnettuutta voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. FRA:n vuoden 2020 perusoikeusraportissa todetaan, että lisääntyvä suvaitsemattomuus ja ihmisten perusoikeuksiin kohdistuvat loukkaukset rapauttavat vuosien mittaan saavutettua huomattavaa edistymistä. Euroopan vähitellen toipuessa covid-19-pandemiasta eriarvoisuus ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvat uhat kärjistyvät. - Uutiset
15.6.2020 15.00
Hovioikeus oli erimielinen huoltoriidan oikeudenkäyntikuluista - kaikki vaatimuksensa käräjäoikeudessa hävinnyt isä vapautettiin korvausvelvollisuudestaAsiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että asiassa olisi aikaisemmin esitetty samoin perustein samankaltaisia vaatimuksia, jotka olisi hylätty tai että huoltoriita vanhempien välillä olisi muutoin krooninen. Esitettyjä vaatimuksia ei voitu myöskään katsoa esitetyn oikeuden väärinkäyttömielessä. Pelkästään se seikka, että kysymyksessä oli vaatimus asianosaisten aiemmin, vuonna 2014 tekemän sopimuksen muuttamisesta, ei kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen antanut aihetta suhtautua oikeudenkäyntikuluvastuuseen olennaisesti ankarammin kuin tilanteessa, jossa huoltoa ja sen liitännäisvaatimuksia käsitellään ensimmäistä kertaa. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimukset HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 16.00
Hovioikeuskaan ei antanut lapsen isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta muutettava siten, että vanhempiensa yhteishuollossa olevan lapsen huoltajien tehtäviä jaetaan niin, että isälle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä. Isä oli HO:n pääkäsittelyssä ilmoittanut, että mikäli hänelle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä, lapsen sukunimeksi tulee vanhempien sukunimiyhdistelmä. HO katsoi, että olosuhteet olivat sopimuksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet siten, että lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta voitiin muuttaa. HO katsoi kuten KO, ettei ollut lapsen edun mukaista antaa isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestä. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensäHO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
17.6.2020 8.00
Lasten tapaamisten toteuttamiseksi oli perusteltua asettaa kiinteämääräinen 1 000 euron uhkasakkoKO katsoi tapauksessa, että oli aihetta epäillä, ettei äiti tulisi noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä ilman sakon uhkaa. Näin ollen oli perusteltua asettaa uhkasakko tapaamisten toteuttamiseksi. KO oli todennut, että uhkasakon keskeinen merkitys on sen asettamisessa eikä niinkään sen määrässä. Sen vuoksi riittävänä uhkasakon määränä KO piti 1 000 euroa. HO ei myöntänyt KO:n päätöksestä valittaneelle lasten äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 10.21
Hovioikeus: Yhtiöiden kautta omistettu varallisuus voitiin kohtuuden mukaan huomioida isän elatuskyvyssäLasten isä oli vaatinut, että KO:n tuomiota muutetaan siten, että hänen lapsilleen maksettavan elatusavun määräksi vahvistetaan puutteellisen elatuskyvyn takia nolla euroa tai että elatusavun määrät joka tapauksessa alennetaan enintään elatustuen määrää vastaaviksi. HO katsoi, ettei isä ollut esittänyt hyväksyttävää syytä tulojensa alhaisuudelle. Hänellä oli lisäksi yhtiöiden omistusosuuksien kautta varallisuutta, joka voitiin kohtuuden mukaan ottaa huomioon arvioitaessa hänen elatuskykyään. Näin ollen, ja ottaen vielä huomioon maataloustoiminnan myynti, HO katsoi, että isä oli kykenevä suorittamaan lapsilleen elatusapua. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 16.00
Hovioikeus: Kuolinpesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon poisti osakkaan puhevallanHO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia vahvoja perusteita, jotka olisivat puoltaneet kuolinpesän osakkaan itsenäistä puhevaltaa asiassa. Ottaen huomioon asian laatu ja valittajan asiassa esittämät väitteet valittajalla kuolinpesän osakkaana ei myöskään ollutsellaista oikeussuojan tarvetta, joka olisi edellyttänyt pesänselvittäjän ohella erillistä puhevaltaa tässä velkomusasiassa. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 9.05
Pesänselvittäjän tehtävästä vapautetun varatuomarin kantelu käräjätuomarin toiminnasta jätettiin tutkimattaAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei VT:lla ollut oikeudellista tarvetta saada käräjätuomarin menettelyä koskevaa asiaa tutkituksi kanteluteitse. Siltä osin kuin kantelussa oli esitetty väitteitä käräjätuomarin käräjäoikeuden ratkaisuun vaikuttaneesta menettelystä, ne tulevat HO:ssa arvioiduksi pesänselvittäjän vapauttamista koskevan valitusasian yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 10.17
Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää perinnöstä noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen luopumisilmoituksen jättäneelle jatkokäsittelylupa ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan käräjäoikeuden ratkaisuun - KKO oli erimielinenA oli noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen jättänyt perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen maistraattiin tallettamista varten. A:n osuus kuolinpesästä oli tämän jälkeen ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi. A:n valitettua ulosmittauksesta käräjäoikeus katsoi A:n ryhtyneen kuolinpesään siten, ettei hän ollut voinut enää pätevästi luopua perinnöstä suhteessa velkojiinsa. KO hylkäsi A:n ulosottovalituksen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kysymys siitä, oliko A voinut velkojia sitovasti luopua perinnöstä, oli käsillä olleissa olosuhteissa niin epäselvä, että HO:n olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi, että KO:n päätöksen lopputuloksen oikeellisuutta ei ollut asiassa aihetta epäillä. Ennakkoratkaisuintressiä asiaan saattoi liittyä, mutta HO oli voinut tapauksen olosuhteissa katsoa, ettei myöskään lain soveltamisen kannalta ollut tärkeää myöntää jatkokäsittelylupaa. - Uutiset
25.6.2020 12.15
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Digi- ja väestötietoviraston huomiota hallintolain 7 §:n asioiden asianmukaista käsittelyä koskevan säännöksen noudattamiseenKantelijan asiassa ei ollut maistraatissa toimittu riittävän huolellisesti, vaan kantelijalle oli toimitettu virheellinen virkatodistus ja kantelijan äidin asiakirjapyyntöön oli vastattu toimittamalla väärä asiakirja. - Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksiHO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 9.00
Elatusapuriidassa sallittiin vedota äidin työsopimuksen määräaikaisuutta koskevaan seikkaan vasta hovioikeudessaAsiassa oli mahdollista, että lapsen äiti oli asiaa KO:ssa käsiteltäessä voinut olla siinä käsityksessä, että hänen työsuhteensa olisi jatkunut myös tuon ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa myös lapsen etu edellytti, että hänelle maksettavaa elatusapua ei määrätä vanhentunein, puutteellisin tai muutoin virheellisin tiedoin. Tämän vuoksi ja koska lapsen äidin työsuhteen päättymisellä voi olla merkitystä hänen elatuskykynsä ja lapselle maksettavan elatusavun määrään, HO sallii lapsen vedota tuohon seikkaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 10.00
Hovioikeus: Tapaamisoikeuden poistaminen ei ollut lasten edun mukaistaLapset (s. 2004, 2006 ja 2007) olivat olosuhdeselvityksen aikaan olleet epävarmoja siitä, haluavatko he tavata isäänsä säännöllisesti. Siinäkään tapauksessa, että lapset olisivat ilmaisseet selkeän kielteisen kantansa tapaamisille, tapaamisoikeuden poistamista ei huoltolain mukaisen asian yhteydessä voitu perustaa yksin tähän seikkaan, vaan asiaa oli arvioitava kokonaisuutena. Tapaamisoikeuden toteutumista ei voitu jättää myöskään yksin sen varaan, pitävätkö lapset oma-aloitteisesti yhteyttä isäänsä. Sosiaalitoimen olosuhdeselvityksessä ei ollut suositettu tapaamisten poistamista kokonaan, vaan suosituksena oli ollut, että tapaamiset järjestetään tuetusti päivätapaamisina. Asiassa kuvattuja seikkoja kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), ettei tapaamisoikeuden poistaminen ollut lasten edun mukaista. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
1.7.2020 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ratkaisu ei täyttänyt riitaisessa hakemusasiassa annettavalle päätökselle asetettuja vaatimuksiaPäätöksen puutteellisuuden ja materiaalisessa prosessinjohdossa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.7.2020) - Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteenHovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 9.13
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi isän olevan velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa isän peruttua täytäntöönpanohakemuksensa lasten tapaamisoikeusasiassaOikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna pääsääntönä on, että kantaja, joka peruuttaa kanteensa, korvaa vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Isän B:n esittämät perustelut eivät muodostaneet sellaista mainitussa lainkohdassa tarkoitettua erityistä syytä, jonka perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi ollut perusteltua määrätä pääsäännöstä poikkeavasti. Sen vuoksi B oli velvollinen korvaamaan äidille A:lle käräjäoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
13.7.2020 7.27
Hovioikeus määräsi äidin ilman isän suostumusta Suomeen tuoman lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin – koronapandemia ei ollut esteÄiti oli maaliskuussa 2020 luvattomasti vienyt lapsen pois Ruotsista ja jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Ruotsiin ilman isän suostumusta. Lapsen poisvieminen oli loukannut isällä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli määrättävä siksi heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 10.7.2020) - Uutiset
14.7.2020 12.25
Tilastokeskus: Parisuhdeväkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät kevään aikanaKoronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä. - Uutiset
16.7.2020 8.00
Ulkomaalaislain muutos vireillä: Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksiSisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Samassa yhteydessä selvitetään, miten toimeentuloedellytykset vaikuttavat pakolaisaseman ja toissijaista suojelua saaneiden perhe-elämän suojaan ja perheenyhdistämisen toteutumiseen. - Uutiset
17.7.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun asetuksen tulkinnastaTiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010 10 artiklaa on tulkittava siten, että ilmaisulla ”jos 5 tai 8 artiklan nojalla sovellettavassa laissa ei ole säädetty avioerosta” tarkoitetaan yksinomaan tilanteita, joissa sovellettavassa ulkomaisessa laissa ei säädetä avioerosta missään muodossa. - Uutiset
17.7.2020 9.32
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perintöasetuksen tulkinnastaPyyntö on esitetty asiassa, jonka E. E. on pannut vireille saadakseen Kaunasiin (Liettua) sijoittautuneelta notaarilta perintötodistuksen hänen äitinsä kuoltua Saksassa. - Uutiset
17.7.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätösKoska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota lastensuojelulain säännösten noudattamiseen, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittämään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota (kohdassa 3.2) todettuun viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän huomiota yleisellä tasolla (kohdassa 3.3) lapsen ja lapselle läheisten tapaamisten suunnittelusta ja asiakassuunnitelmaan kirjaamisesta sanottuun. - Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
24.7.2020 9.53
Lapsen etu ei vaatinut, että hovioikeus ennen valituksen ratkaisemista antaa käräjäoikeuden päätöksestä poikkeavan väliaikaisen määräyksen lapsen tapaamisoikeudestaLapsen äiti oli perustellut vaatimustaan sillä, että lapsen isällä oli pitkäaikainen alkoholismitausta eikä hän ollut päässyt irti alkoholista. Äidin mukaan isällä oli heikko turvaverkosto. Olosuhdeselvityksessä oli suositeltu vain valvottuja tapaamisia. Äidin mukaan vapaat tapaamiset merkitsisivät 4- vuotiaan pojan saattamista merkittävään vaaraan. - Uutiset
29.7.2020 10.30
Oikeusasiamies: Oikeudenkäynnin käsittelyjärjestyksestä ilmoittaminenKantelija arvosteli Rovaniemen hovioikeuden menettelyä lapsen asumista ym. koskevassa asiassa. Kantelun mukaan hovioikeus oli ilmoittanut, että asiassa toimitetaan pääkäsittely 10.12.2019. Kantelijan yllätykseksi hovioikeus oli kuitenkin ratkaissut asian 30.10.2019 annetulla päätöksellä. Oikeusasiamiehen mielestä hovioikeuden taholta asiassa asianosaisille lähetettyjen, hovioikeuden selvityksessä kerrottujen viestien perusteella kantelija oli perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että asiassa toimitetaan viesteistä ilmenevänä ajankohtana pääkäsittely. Oikeusasiamies korostaa, että ajantasaisen tiedon saamisen tärkeys korostuu tilanteessa, jossa asian käsittelyjärjestys muuttuu siitä, mitä asianosainen on hänelle ilmoitetun perusteella voinut luottaa käsittelyjärjestyksen olevan. Mitä tuli alustavasti sovitun pääkäsittelyn peruuttamiseen muutoin, oikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää menettelyä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen hovioikeudenlaamannin tietoon. - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseenAsiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
7.8.2020 8.00
Antiikkiautosta tehtyä kauppakirjaa ei pidetty valeasiakirjana eikä sen vuoksi mitättömänä tai pätemättömänäJ oli kuollut 15.1.2016. Hänen varallisuuteensa oli hänen eläessään kuulunut Austin Healey -merkkinen henkilöauto. Auto oli vastaajan hallussa. Kantaja oli vaatinut, että vastaaja luovuttaa henkilöauton kantajan hallintaan. Vastaaja oli kieltäytynyt luovuttamasta autoa kantajalle. Vastaaja oli vedonnut siihen, että hän on auton omistaja, koska hän oli 5.8.2015 kauppakirjan mukaisesti maksanut ajoneuvosta J:lle 3 100 euroa. KO oli katsonut ottaen huomioon, että kauppakirjan sanamuoto oli selvä ja yksiselitteinen eikä sisältänyt yllättäviä tai poikkeuksellisia ehtoja, että kauppakirjan sisältö tuli tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Tehty kauppa oli kauppakirjan sanamuodon mukaisesti pätevä ja sitova oikeustoimi. Kantaja ei ollut näyttänyt, että kauppaa olisi pidettävä myöskään OikTL 31, 33 tai 34 §:n perusteella pätemättömänä ensinnäkään siten, että vastaaja olisi ottanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt. Toiseksi ei ollut ollut kyse OikTL 33 §:ssä 13 tarkoitetuista olosuhteista eikä kolmanneksi OikTL 34 §:ssä tarkoitetusta valeasiakirjasta. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
14.8.2020 9.56
KKO:n ratkaisu rangaistuksen määräämisestä henkilölle, joka oli esiintynyt oikeudenkäyntiasiamiehenä ja asianajajana ilman oikeustieteellistä tutkintoa ja toimilupaaA oli erehdyttänyt useita henkilöitä ilmoittamalla olevansa oikeustieteen kandidaatti tai asianajaja ja esiintynyt heidän avustajanaan riita- ja rikosoikeudenkäynneissä, vaikka hänellä ei ollut ollut suomalaista oikeustieteellistä tutkintoa eikä oikeutta toimia oikeudenkäyntiavustajana. A:n syyksi oli alempien tuomioistuinten tältä osin lainvoimaisiksi jääneissä tuomioissa luettu 9 törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkominen. KKO:ssa oli A:n ja B:n valitusten johdosta kysymys ainoastaan siitä, oliko HO:n tuomitsemaa 1 vuoden 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta alennettava vai korotettava ja oliko se muutettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. A:lle tuomittu yhteinen ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 1 vuodeksi 5 kuukaudeksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on päättynyt 13.6.2019. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
14.8.2020 10.10
Käräjäoikeus: Testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta ei aiheuttanut sen pätemättömyyttä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaYhteenvetona käräjäoikeus totesi, että A:n testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta ei aiheuttanut sen pätemättömyyttä. Muihin perusteisiin kanteessa ei vedottu. Kanne tuli siten hylätä. (Vailla lainvoimaa 14.8.2020) - Uutiset
18.8.2020 8.00
Hovioikeus vahvisti väliaikaismääräyksellä lapsille oikeuden tavata äitiään 9 kuukauden jälkeen - rikosepäilyt eivät vaikuttaneet asian ratkaisemiseenEdellisestä tapaamisesta oli kulunut jo noin 9 kuukautta. HO totesi, että lasten kannalta on erittäin tärkeää, että lasten (s. 2008, 2010, 2012) suhde äitiinsä turvataan oikeudenkäynnin aikana. HO totesi edelleen, että äitiin kohdistuvista esitutkinnassa olevista rikosepäilyistä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä ja asian ollessa vasta esitutkintavaiheessa rikosepäilyt eivät vaikuta asian ratkaisemiseen. Koska edellisestä lasten sekä äidin välisestä tapaamisesta on kulunut pitkä aika, tapaamisten uudelleen käynnistämisen ja lasten luottamuksen rakentamisen vuoksi lasten edun mukaista on järjestää tapaamiset aluksi valvottuina, minkä jälkeen tapaamisia jatketaan päivätapaamisilla, kunnes HO ratkaisee pääasian. - Uutiset
19.8.2020 7.52
FINE: Ulkomailta saadun shekin lunastus, pankin esittämät oudot kysymykset, kuolinpesän monimutkaiset asiat, huijaukset sekä maksukortin väärinkäyttö ovat esimerkkejä kesän aikana pankkiasioiden neuvonnassa nousseista asioistaVaikka moni ei muista edes käyttäneensä shekkejä saati nähneensä niitä aikoihin, kysytään niistä neuvonnassa viikoittain. Shekin lunastus voi osoittautua hyvinkin monimutkaiseksi asiaksi, koska useimmat pankit eivät ota niitä vastaan. Asiakkaalle jääkin usein ainoaksi vaihtoehdoksi ottaa yhteyttä shekin myöntäjään ja yrittää sitä kautta saada rahat itselleen esimerkiksi tilisiirtona. - Uutiset
20.8.2020 9.51
KKO äänesti - vanhemman elatuskykyä oli hoitovapaan aikana arvioitava hänen tosiasiallisten tulojensa perusteellaVanhemman elatuskykyä oli hoitovapaan aikana arvioitava hänen tosiasiallisten tulojensa perusteella. Vanhemman hoitovapaata edeltävän elatuskyvyn perusteella kohtuulliseksi elatusavun määräksi katsottiin kuitenkin tosiasiallisiin tuloihin perustuvaa elatuskykyä vastaavaa määrää korkeampi määrä. (Ään.) - Uutiset
25.8.2020 7.57
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin osittain tehottomaksiHovioikeus totesi, että SO:n 17.11.2017 allekirjoittama testamentti oli siltä osin tehoton kuin siinä on määrätty Pikkumurto-nimisestä kiinteistöstä rakennuksineen ja koti-irtaimistoineen, mikäli ensiksi kuolleen perilliset kohdistavat siihen otto-oikeutensa. Mainituilla perusteilla legaatinsaajalle ei ollut määrättävä osittaistakaan omistusoikeutta kyseiseen kiinteistöön. Esinelegaatin toteuttaminen ei tullut kyseeseen johtuen keskinäisen testamentin toissijaissaajien eli K:iden vaatimuksista. Esinelegaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, eikä voi esittää arvomääräisiä kompensaatiovaatimuksia kuolinpesästä. (Vailla lainvoimaa 25.8.2020) - Uutiset
31.8.2020 12.10
Lapsiasianeuvottelukunta: Eriarvoistuminen ja osattomuus lapsen oikeuksien esteinäLapsiasianeuvottelukunta käsitteli kokouksessaan lapsen oikeuksien toteutumisen merkittävimpiä esteitä Suomessa ja evästi kansallisen lapsistrategian tekijöitä. Ensiarvoisen tärkeänä neuvottelukunta piti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten aseman parantamista ja eriarvoistumiskehitykseen puuttumista. Apuna tilanteeseen nähtiin lasten osallistamisen, lapsivaikutusten arvioinnin sekä oikein kohdistettujen palvelujen varmistamisen. Lapsiasianeuvottelukunta painotti vastuun jakamista: jokaisen on edistettävä lasten oikeuksia. - Uutiset
2.9.2020 13.37
Äidillä ei ollut koronavirustilanteesta johtuvaa perusteltua tai hyväksyttävä syytä evätä lapsen ja isän tapaamiset - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyAsiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden KO oli katsonut, ettei äidillä ollut ollut tässä tapauksessa koronavirustilanteesta johtuvaa perusteltua tai hyväksyttävä syytä evätä lapsen (s. 2013) ja isän tapaamiset. Lapsen äiti oli velvoitettu sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa tapaamisten toteuttamisessa. Vaadittu 500 euroa oli kohtuullinen määrä uhkasakolle. HO ei myöntänyt päätöksestä valittaneelle äidille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2020)