Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
7.10.2019 11.00
Sovintoon päätynyt elatusavun valmisteluistunto kesti 35 minuuttia - palkkio oli kuitenkin maksettava vähintään yhdeltä tunniltaIstuntokäsittelystä ja esitutkinnassa avustamisesta palkkio maksetaan aina vähintään yhdeltä tunnilta. Oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 2 § huomioon ottaen asianajajalle istuntoajalta määrättävää palkkiota oli korotettava vastaamaan yhden tunnin työmäärästä maksettavaa palkkiota. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 15.08
Hovioikeus: 14- ja 15-vuotiaiden lasten asuminen voitiin siirtää isältä äidilleA on tällä hetkellä 15-vuotias ja B on 14-vuotias. A:n toiveena oli ollut saada asua äidin luona ja B oli ilmaissut haluavansa asua samassa paikassa A:n kanssa. Lasten olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat hyvät ja lapset olisivat voineet olosuhteiden puolesta asua kumman tahansa vanhemman luona. Ottaen huomioon, että lapset asuivat jo äitinsä luona eikä lasten asumisessa ollut ilmennyt huolenaiheita, HO katsoi lasten etu huomioon ottaen, että lasten asumista koskevaa KO:n päätöstä ei ollut syytä muuttaa. HO totesi, että kummankin vanhemman tulisi huonoista keskinäisistä väleistään huolimatta myötävaikuttaa siihen, että lasten tapaamiset etävanhempaan toteutuisivat, tarvittaessa jonkun luotettavan ulkopuolisen tahon avustuksella. Asiassa ei ollut ilmennyt OK 21 luvun 2 §:n tarkoittamaa erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. Näin ollen äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä ja asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 12.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänjakajan määräämisestä avioeroasiassa – häviäjää ei velvoitettu maksamaan muutoksenhaun voittaneen oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessaAviovarallisuuteen kuului myös kiinteistö- ja yritysomaisuutta. K:n määräämistä pesänjakajaksi puolsi se, että hänen osaamisalueeseensa kuului perhe- ja varallisuusoikeudellisten asioiden lisäksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudellinen osaaminen, kun taas I:n erikoistumisen oli ilmoitettu olevan nimenomaan aviovarallisuusoikeudellisten asioiden ratkaisemisessa. Pesänjakajaksi määrättävän henkilön on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja tasapuolisesti. Pelkkä väite, että A tai hänen perheyrityksensä ovat tunnettuja ja että K on mukana Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja yritysmaailmassa, ei tehnyt K:ta esteelliseksi toimimaan pesänjakajana. Kun kokonaisarvostelussa otettiin huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi aviovarallisuuden sijaintipaikka, Hämeenlinnassa asianajoa harjoittavaa K:ta oli pidettävä I:tä soveliaampana pesänjakajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 12.32
Lainsäädännön arviointineuvosto: Lastensuojeluasioihin valituslupa – lasten ja nuorten näkökulma unohdettu uudistuksessaLainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut lastensuojelulain muutosta, jolla otettiin käyttöön valituslupajärjestelmä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Uudistusta ja sen vaikutuksia on tarkasteltu lähinnä tuomioistuinjärjestelmän näkökulmasta. Lasten ja nuorten näkökulma on jäänyt puuttumaan. - Uutiset
10.10.2019 13.21
EIT:n ratkaisun tiivistelmä biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille koskevassa asiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille EIS 8 artiklan kannalta tarkasteltuna. EIT katsoi, etteivät viranomaiset olleet punninneet asianmukaisesti yhtäältä lapsen ja toisaalta biologisen perheen etuja. Viranomaiset olivat keskittyneet liiaksi lapsen etuihin. EIT katsoi, että EIS 8 artiklaa oli rikottu sekä ensimmäisen että toisen valittajan osalta. - Uutiset
14.10.2019 10.30
Hovioikeus kumosi pesänselvittäjän päätöksen moitteesta tehdyn tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, kun valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaanHO katsoi, että valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi se, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaan. Tämän vuoksi, ja kun hän ei ollut saanut valituskelpoista päätöstä siltä osin kuin hänen esittämäänsä todistelua ei otettu vastaan ja kun hänelle ei myöskään ollut annettu kirjallista täydennyskehotusta todisteluteemojen esittämisen osalta, valittajalle oli oikeus vedota asiassa uuteen todisteluun. Kun todistelua tältä osin ei ollut lainkaan otettu vastaan KO:ssa, asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
18.10.2019 11.00
Hovioikeuskaan ei julistanut testamenttia pätemättömäksiNäyttämättä oli jäänyt, että testamentintekijä olisi taivutettu tekemään testamentti tai että testamentti olisi tehty motiivierehdyksessä. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätönTapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 14.19
Hovioikeus: Lapsen edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskevaa ratkaisua huostaanoton aikana ei ollutAsiassa oli arvioitavana se, oliko lapsen (s. 2009) edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskeva ratkaisu huostaanoton aikana. Korkein oikeus on ratkaisussaaan KKO 2011:59 katsonut, että lapsen huoltoa ja asumista koskevan asian ratkaiseminen on lapsen edun mukaista etenkin silloin, kun huostaanotto suunnitellaan lopetettavaksi. Toisaalta korkein oikeus on myös todennut, että tuomioistuin joutuu kussakin yksittäistapauksessa arvioimaan, onko lapsen edun mukaista antaa lapsen huoltoa koskeva ratkaisu, vai onko esitettyjen vaatimusten tutkiminen ennenaikaista tai lapsen edun kannalta jopa haitallista. HO katsoi kuten jo KO, että lapsen huoltoon ja asumiseen liittyvien kysymysten käsittely oli tässä vaiheessa ennenaikaista eikä siten lapsen edun mukaista. Isän hakemus oli voitu hylätä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
23.10.2019 8.29
Lapsi- ja perhejärjestöt korostivat lapsen etua ja perheiden erilaisuutta perhevapaauudistuksen järjestökuulemisessaLapsi- ja perhejärjestöt kertoivat sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle perhevapaauudistusta koskevista toiveistaan kuulemistilaisuudessa 22. lokakuuta. Järjestöjen puheenvuoroissa korostui lapsen edun toteutuminen riippumatta siitä minkälaisessa perheessä hän elää. Järjestöt peräänkuuluttivat erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta perhevapaauudistuksessa. - Uutiset
30.10.2019 8.21
Verohallinnon uusi ohje: Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessaOhjeessa käsitellään kuolinpesien omaisuuden luovutuksista syntyviä voittoja ja tappioita perustilanteissa. Ohjeessa selvitetään muun muassa kuolinpesän jäämistöön kuuluvan asunnon luovutukseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjeessa käsitellään myös lesken luovuttaman omaisuuden luovutusvoittoverotuskysymyksiä. - Uutiset
4.11.2019 15.00
Lausuntotiivistelmä toimintamallista rikoksilla oireileville nuorilleSuurin osa lausunnonantajista kannatti työryhmän ehdotuksen jatkovalmistelua. Kaikki lausunnonantajat pitivät tarpeellisena, että toimintamallilla tavoitellaan myös alle rikosoikeudellisen vastuuikärajan olevia eli alle 15-vuotiaita nuoria, ja nuorella on yksi vastuullinen työntekijä, jolla on käsitys nuoren kokonaistilanteesta. - Uutiset
5.11.2019 15.59
Perinnönjaon moite ei menestynyt hovioikeudessakaan – yhteisomistussuhdetta kiinteistöön ei voitu perustaa omaisuuden rationaalisen käytön vaatimuksen mukaisestiKäräjäoikeus oli pesänjakajan tavoin katsonut, että K-kiinteistöön ei voida perustaa yhteisomistussuhdetta A:n ja sisarusten välille heidän keskinäisten erimielisyyksiensä vuoksi. Sisarukset olivat hovioikeudelle antamassaan vastauksessa edelleen vastustaneet yhteisomistussuhteen perustamista sekä katsoneet, ettei tilan halkominen ole mahdollista. Kirjallisena todisteena esitetystä perinnönjakokirjasta ilmenee, ettei kiinteistöllä ole enää käyttämätöntä rakennusoikeutta eikä lohkomisedellytyksistä ole tässä vaiheessa saatavissa selvitystä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen näiltä osin ja totesi lisäksi, että asiassa kertyneen oikeudenkäyntiaineiston perusteella ei ollut perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden johtopäätösten oikeellisuutta. A ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta siltä osin kuin kyse oli siitä, oliko hän antanut suostumuksensa siihen, että hänen saadessaan omistukseensa M-K:n tilan, sisarukset suorittavat lopun osan A:n perintöosuudesta pesän ulkopuolisin varoin. Myöskään kiinteistöjen arvostuksesta ei ollut enää hovioikeudessa riitaa. Näin ollen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli toimitusjaossa saanut osuutensa pesän kiinteästä omaisuudesta. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 8.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti perillisen luovuttamaan pesänselvittäjän hallintaan kuolinpesään kuuluvan osakehuoneistonRatkaisussa KKO 2009:91 on katsottu, että kodissa asumiseen puuttuminen pesän selvittämiseksi edellyttää vaatimusten perusteiden asianmukaista selvittämistä. Nyt ei kuitenkaan ollut kysymys tällaisesta tilanteesta, koska A oli nimenomaisesti kiistänyt käyttäneensä huoneistoa kotinaan. Hän oli oman ilmoituksensa mukaan majoittunut asunnossa ainoastaan väliaikaisesti pesän hoitamisen vuoksi. Vastiketta asumisesta oli vaadittu ainoastaan 30.3.2018 asti. Kodin suojaa koskevat säännökset ja määräykset eivät siten tulleet asiassa sovellettaviksi, vaan pesänselvittäjän vaatimus oli hyväksyttävä jo sillä perusteella, että hänellä on valta määrätä asunnon käyttämisestä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 12.30
Tarja Pösö, Virve Toivonen ja Laura Kalliomaa-Puha: Huolellisesti perusteltu lapsen edun arviointi olisi tärkeää huostaanoton jatkamista koskevissa päätöksissäLapsen huostaanotto on yksi vaikeimmista lastensuojelun ratkaisuista. Päätöksenteko on vaativaa myös tilanteissa, joissa ollaan erimielisiä siitä, tuleeko huostaanottoa jatkaa. Yksi tapa työstää erimielisyyttä on valitus hallinto-oikeuteen. Tarja Pösön, Virve Toivosen ja Laura Kalliomaa-Puhan Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkitaan, miten vanhemmat ja lapset esittävät ja perustelevat huostaanoton purkua koskevan erimielisyyden heidän ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välillä ja miten hallinto-oikeudet tähän vastaavat. Aineistona on kolmen hallinto-oikeuden tekemät ratkaisut vuosilta 2014-2016 (N=125). Lisäksi on analysoitu yhdelle hallinto-oikeudelle osoitetut asianosaisten valitusasiakirjat (N=60). Valituksen tekijänä oli useimmiten äiti. Lapsi oli valittajana yksin vain kahdessa valituksessa. Valittajalla oli avustaja valtaosassa valituksista. Pääsääntöisesti valitukset eivät menestyneet ja perheen jälleenyhdistäminen jäi toteutumatta valittajien toivomalla tavalla. Tässä erimielisyyksien käsittelyprosessissa lapsen näkökulman ja tarpeiden saaminen esille näyttää edelleen haastavalta – lähinnä lapsen kantaan vedottiin silloin, kun se tuki vanhemman tai hallinto-oikeuden kantaa. Lapsen edun vertailu eri toimenpidevaihtoehtojen välillä tavallisesti puuttui hallinto-oikeuksien päätösteksteistä. - Uutiset
11.11.2019 10.30
Lasten oikeus tavata äitiään poistettiin äidin vaatimuksestaÄiti oli HO:ssa vaatinut, että KO:n määräämä tapaamisoikeus hänen ja lasten välillä poistetaan. Perusteinaan äiti oli lausunut, ettei hän tule tapaamaan lapsiaan isän vaatimin ja KO:n määräämin tavoin. Äidin mukaan KO:n päätös oli lasten edun kannalta haitallinen ja se toimi esteenä sille, että lasten ja äidin tapaamisia järjestettäisiin kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Isä oli vaatinut, että valitus hylätään. Perusteinaan isä oli lausunut, että sopimukseen perustuva KO:n ratkaisu oli katsottava äitiä sitovaksi. Isän mukaan KO:n vahvistama tapaamisoikeus oli lasten edun mukainen. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
12.11.2019 9.10
Tyytymättömyyden ilmoitusta koskeva asianajajan kantelu pesänjakajan vapauttamista koskevasta päätöksestä hylättiinAA oli vaatinut, että hänen tyytymättömyyden ilmoituksensa hyväksytään myös siltä osin kuin se oli koskenut KO:n päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. AA oli sanotulla päätöksellä vapautettu pesänjakajan tehtävästä. AA oli vedonnut siihen, että pesänjakajan vapauttamista koskevan päätöksen perustelut vaikuttivat myös hänelle maksettavan palkkion suuruuteen. HO katsoi, että KO oli menetellyt oikein jättäessään hyväksymättä tyytymättömyyden ilmoituksen päätökseen siltä osin kuin se oli koskenut päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
14.11.2019 16.00
Lapsenhuoltolakiin uudistuksia 1. joulukuuta 2019Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa lapsen edun toteutumista asioissa, jotka koskevat huoltoa ja tapaamisoikeutta. Lakiin tulee uusia säännöksiä huoltajan velvollisuudesta vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Molempien vanhempien on myötävaikutettava vahvistetun tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi laissa säädetään vanhemmille velvollisuus ilmoittaa etukäteen toiselle vanhemmalle muuttoaikeistaan, jos muutto vaikuttaisi huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. - Uutiset
20.11.2019 16.00
Hovioikeuden päätös maksuohjelman vahvistamisesta kuolinpesän omistamassa asunnossa asuvalle kuolinpesän osakkaalleVelallinen vaati HO:ssa, että maksuohjelmaksi vahvistetaan selvittäjän laatimista vaihtoehtoisista maksuohjelmaehdotuksista KO:n vahvistaman maksuohjelmaehdotuksen B:n asemesta maksuohjelmaehdotus A, jossa velallinen säilyttää hänen yhdessä muiden kuolinpesän osakkaiden kanssa omistamansa asunnon. HO ei muuttanut KO:n päätöstä, jossa velallisen maksuohjelmaksi oli vahvistettu ehdotus B, jossa velallisen osuutta kuolinpesässä pidettiin VJL 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna perusturvaan kuulumattomana omaisuutena, joka on käytettävä velkojen suoritukseksi. (Vailla lainvoimaa 20.11.2019) - Uutiset
25.11.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio asumishyödystä avioeron jälkeenHovioikeus katsoi T:n hyväksyneen avioliiton aikana ja vielä sen jälkeenkin ainakin siihen saakka, kun asunto oli laitettu myyntiin, että P asuu asunnossa yksin vastikkeetta. T oli tältä osin luopunut oikeudestaan käyttää omaa osuuttaan asunnosta, eikä hänellä siten ollut oikeutta korvaukseen P:ltä. Asunnon laittaminen myyntiin oli osoitus osapuolten yhteisestä tarkoituksesta purkaa yhteisomistussuhde. Tämän jälkeen ei ollut perusteltua olettaa, että T olisi hyväksynyt sen, että P käyttää asuntoa yksin vastikkeetta. Näin ollen P oli tältä osin velvollinen suorittamaan T:lle käyttökorvausta. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaMuutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
29.11.2019 11.55
Joulukuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaJoulukuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ovat muun muassa:
- Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisokeudesta tehdyt muutokset voimaan 1.12.2019
- Verohallinnon päätös rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista voimaan 31.12.2019
- Matkustaja-alusturvallisuutta koskeva lainsäädäntöuudistus voimaan 21.12.2019 - Uutiset
29.11.2019 15.30
Hovioikeus: Tuomioistuinsovittelussa tehdyn sovinnon ei voitu tulkita koskevan myös täytäntöönpanoasian oikeudenkäyntikulujaHO arvioi täytäntöönpanoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta toisin kuin KO. Sovinnon ei voitu sanamuotonsa perusteella tulkita koskevan myös täytäntöönpanoasian oikeudenkäyntikuluja. Tätä ei voitu myöskään katsoa selvitetyksi sillä KO:n mainitsemalla perusteella, että äidin avustaja oli ilmoittanut kuulleensa äidiltä tällaisesta tulkinnasta sovitun. Äidin peruuttama hakemus ei ollut johtanut hänen tavoittelemaansa seuraukseen eli siihen, että asiantila lasten asumisen suhteen olisi muuttunut. Muutakaan sellaista erityistä syytä ei ollut esitetty, jonka perusteella kulujen korvausvelvollisuudesta olisi ollut määrättävä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
3.12.2019 10.30
Käräjäoikeus arvioi kummalla oli parempi oikeus koiraan parisuhteen päättymisen jälkeenKO katsoi, ettei koiran omistusoikeutta tässä tapauksessa voitu ratkaista sen perusteella, kenen nimiin koira oli sopimuksessa ja rekisterissä kirjattu. KO hyväksyi takaisinsaantihakemuksen katsoen, että A:ta oli koiran tosiasiallisena ostajana ja pitkäaikaisen hallinnan perusteella pidettävä koiran omistajana. Koiran hallintaa ei näin ollen voitu kanteessa vaaditun mukaisesti luovuttaa B:lle. Yksipuolinen tuomio kumottiin. Asian hävinneenä B olisi ollut OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. B:tä ei kuitenkaan voitu velvoittaa korvamaan A:n oikeudenkäyntikuluja, kun B ei ollut määräajassa toimittanut oikeudenkäyntikululaskuaan. (Vailla lainvoimaa 3.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 10.23
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota huolellisuuteen, kun pääkäsittelykutsussa oli ollut väärä vuosilukuApulaisoikeuskanslerin mukaan virhettä ja käräjätuomarin tuottamusta oli pidettävä luonteeltaan vähäisenä, eikä sen viotu katsoa aiheuttaneen kantelijalle merkittävää haittaa tai vahinkoa. - Uutiset
12.12.2019 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi lapsikaappauksesta esitetyn rangaistusvaatimuksenIsä oli vaatinut, että äiti tuomitaan rangaistukseen kahdesta lapsikaappauksesta sekä velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 90 000 euroa, matkakuluista 8 000 euroa, ansionmenetyksestä 40 000 euroa ja asianajopalkkioista 30 000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Isä oli myös vaatinut, että äiti velvoitetaan korvaamaan hänelle asiakirjakuluista 4 000 euroa. Editiovaatimus ja vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta oli myös esitetty. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty hyväksyttäviä perusteita rangaistusvaatimuksen tueksi. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. Isän esittämät yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset oli jätettävä vasta HO:ssa tehtyinä tutkimatta. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä hylättiin. Myös vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
13.12.2019 14.26
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1. tammikuuta 2020Elatustuki suurenee ensi vuoden alussa noin 5,2 % ja elatusapu noin 0,77 %. Korotukset johtuvat elatustukilain muutoksesta ja elinkustannusindeksin noususta. Täysimääräisen elatustuen määrä on 1.1.2020 lukien 167,01 euroa kuukaudessa lasta kohden. Elatusvelvollisen pitää maksaa tammikuusta alkaen noin 0,77 % enemmän elatusapua. - Uutiset
17.12.2019 8.14
Verohallinnon kannanotto: Matkakulut maatalousyhtymän ja maataloutta harjoittavan kuolinpesän verotuksessaMiten maataloudesta aiheutuneita matkakuluja käsitellään verotusyhtymän ja kuolinpesän ja niiden osakkaiden verotuksessa? Kannanotto vastaa Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa aiemmin ollutta kantaa eikä sillä ole tarkoitus muuttaa verotuskäytäntöä. - Uutiset
17.12.2019 8.33
Hallitus linjasi suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltäHallitus linjasi 16. joulukuuta suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltä. Linjauksen pohjalta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös valtioneuvoston yleisistunnon hyväksyttäväksi ja merkittävien ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien osalta TP-UTVAlle tiedoksi. Hallituksen selkeä tahtotila on kotiuttaa lapset niin pian kuin mahdollista. - Uutiset
17.12.2019 9.00
Hovioikeus korosti koulunkäynnin aloittaneen lapsen olosuhteiden vakiinnuttamista - lapsen asumista ei muutettu isälleIsä oli lausunut, että KO oli ratkaissut asian vakiintuneiden olosuhteiden ja lapsen edun vastaisesti. Isän mukaan lapsi oli asunut hänen luonaan suurimman osan elämästään ja hänen olosuhteensa olivat vakiintuneet isän luokse. HO totesi, että isä ja äiti olivat molemmat hyviä vanhempia ja kykenivät vastaamaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta. HO totesi, että lapsen asuinpaikkaa arvioitaessa korostui se, että hänen olosuhteidensa vakiinnuttaminen oli hänen turvallisen kehityksensä ja kasvunsa kannalta erittäin tärkeää. Hän oli asunut noin puolen vuoden ajan äitinsä luona ja aloittanut siellä koulunkäynnin. KO:n ratkaisun muuttaminen olisi merkinnyt lapselle jälleen kerran muuttoa toiselle paikkakunnalle ja lisäksi koulun vaihtamisen myötä sopeutumista uuteen kouluympäristöön. Edellä todettua ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 13.00
Hovioikeus korotti muualta tulleen avustajan palkkiotaAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että tässä tapauksessa muualta tulleen avustajan käyttäminen oli ollut perusteltua. AA:lla oli siten oikeus korvaukseen matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista ja ajanhukasta. AA:lta ei peritty HO:ssa oikeudenkäyntimaksua. (Vailla lainvoima 17.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 12.43
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksen yrityksestä testamenttiasiassaKäsialatutkimuslausunnossa oli heikoimmalla mahdollisella identifioivalla johtopäätöksellä päädytty siihen, että väärentäjä olisi A. Asiassa jäi näin ollen rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että testamentin väärentäjä olisi A. Näin ollen syyte oli hylättävä ja A vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 12.32
Hovioikeus täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osaltaHO täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osalta, kun äidin vanhemmat eivät olleet enää halukkaita vastaanottamaan lasten tavaroita kotiosoitteeseensa. Asiassa kerrottuja seikkoja ja KO:n päätöksestä ilmeneviä olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa oli täsmennettävä siten, että lasten tavarat on palautettava lasten kotiosoitteeseen. Isän vastauksessaan esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 15.26
Hovioikeus arvioi testamentin väärennysväitettä toisin kuin käräjäoikeus ja julisti testamentin tehottomaksiNäyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että väärennysväitteen puolesta puhuvat seikat olivat niin vahvoja, ettei esitetty vastanäyttö riittännyt niitä horjuttamaan. Kanteen tueksi esitetty selvitys osoitti, että T:n testamentiksi väitetty asiakirja oli väärennetty, ja se oli siten julistettava mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
31.12.2019 9.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sähkön sisämarkkinoita koskevien säännösten ja julkisen palvelun velvoitteen tulkinnastaSähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietyiltä sähköntuotantoyrityksiltä perittävää pakollista maksua viranomaisen hallinnoimien energiansäästö- ja energiatehokkuusohjelmien rahoittamiseksi ei ole pidettävä tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvana julkisen palvelun velvoitteena. - Uutiset
8.1.2020 11.45
Lapsenhuoltolain uudet säännökset tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019 - mikä muuttuiLapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019) ja eräät siihen liittyvät lait (91/2019), (192/2019), (193/2019) ja (194/2019) tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019. Lain uudistuksella täsmennettiin huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen on kirjattu lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä (LHL 9 c §). Lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn on myös parannettu. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella on laajennettu. Olosuhdeselvityksestä säädetään nykyistä tarkemmin. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
8.1.2020 14.17
Digi- ja väestötietovirasto: Perukirjan osakastietojen vahvistus 1.1.2020 alkaenMaistraatit, Väestörekisterikeskus sekä maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyivät 1. tammikuuta 2020 Digi- ja väestötietovirastoksi. Uuden viraston tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuutta ja tarjota palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. Perukirjan osakastietojen vahvistaminen jatkuu Digi- ja väestötietovirastossa. Uusi virasto toimii valtakunnallisesti, joten kaikki vahvistushakemukset liitteineen skannataan ja käsitellään paikkakuntariippumattomasti saapumisjärjestyksessä. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida seuraavat asiat: - Uutiset
9.1.2020 9.00
AVI: Varhaiskasvatuksen valvontaohjelmaa alettiin toteuttaa – tavoitteena yhdenmukainen ohjaus ja laadukas varhaiskasvatusValtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa varhaiskasvatuksen ohjausta ja valvontaa. Vuonna 2020 valvonta kohdistuu erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen. Alkuvuoden alueellisilla tilaisuuksilla ohjataan varhaiskasvatuksen järjestäjien toimintaa. Aluehallintovirasto ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet varhaiskasvatuksen valvontaohjelman, jonka mukaista valvontaa alettiin toteuttaa 1.1.2020. Ohjelmassa kuvataan varhaiskasvatuksen valvonnan periaatteet ja vuosittaiset painopisteet. Tavoitteena on luoda yhdenmukaiset varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan toimintamallit sekä selkeyttää valvontaviranomaisten rooleja. - Uutiset
9.1.2020 10.00
Hovioikeuskin velvoitti äidin korvamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluistaOttaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, äidin velvoittaminen korvaamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluista ei ollut OK 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut muutoinkaan ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
13.1.2020 13.00
Hovioikeus vapautti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen elatusavun muutosriidassa sovinnon tehneen isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista lasten avustajalle maksetut oikeudenkäyntikulutAsiassa mainituilla perusteilla oikeudenkäyntikulujen jättäminen valtion vahingoksi ei loukannut valtion oikeutta eikä ollut perustetta määrätä lasten oikeudenkäyntikuluja KO:ssa (5.574,39 euroa) ja HO:ssa lasten isän maksettavaksi. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
13.1.2020 14.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisestaKäräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019) - Uutiset
14.1.2020 11.33
KKO: Ennen vuoden 1975 isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneellä oli kohtuusharkinnan perusteella tapauksen olosuhteissa oikeus lakiosaansa isänsä jälkeenA oli syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen vuoden 1975 isyyslain (700/1975) voimaantuloa. Hän oli nostanut vuonna 2003 isyyden vahvistamiskanteen B:tä vastaan. Kanne oli jätetty tutkimatta isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) 7 §:n 2 momentin nojalla. B oli kuollut vuonna 2008. Uuden isyyslain (11/2015) tultua voimaan A oli nostanut uuden kanteen, jonka johdosta oli vahvistettu, että B on A:n isä.
Harkittaessa, oliko A:lla oikeus perintöön B:n jälkeen, otettiin huomioon, että B oli A:n syntymästä lähtien tiennyt olevansa A:n isä ja että A oli saatuaan selville isänsä henkilöllisyyden pyrkinyt aktiivisesti saamaan isyyden vahvistetuksi, mistä B ja myös tämän perilliset olivat tulleet tietoisiksi. Korkein oikeus vahvisti, että A:lla oli oikeus perintöön B:n jälkeen isyyslain 67 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetyn rajoituksen estämättä. - Uutiset
21.1.2020 10.20
Hovioikeus jatkoi oikeusapua huoltoriidan käsittelemiseen hovioikeudessaOikeusavun antamista jatkettiin HO:ssa 30 tunnilla siten, että oikeusapu kattaa hakijan avustajan asianajajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 12.15
STM:n selvitys: Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön monialaisen yhteistyön rakenteita on vahvistettevaMonialainen, onnistunut lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö edellyttää toimivia rakenteita, osaamista, riittäviä palveluja ja väkivallan vastaisen työn resursointia. Rakenteita on vahvistettava valtionhallinnossa, kunnissa ja valmisteilla olevissa tulevaisuuden sote-keskuksissa. Siten uhrit, väkivallan tekijät ja väkivallalle altistuneet lapset voivat saada tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa raportissa. Selvitystyön tarkoituksena oli arvioida lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen tilaa ja käytäntöjä Suomessa. Samalla etsittiin keinoja, joilla hyvät toimintamallit saadaan osaksi normaalia viranomaistoimintaa ja vakiinnutettua rakenteisiin. - Uutiset
22.1.2020 15.50
Pakkoavioliiton mitätöinnistä ja ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisesta voi lausua 2. maaliskuuta saakkaOikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio (VN/12734/2019), jossa käsitellään pakottamalla tai avioliiton esteestä huolimatta solmitun avioliiton purkamismenettelyä. Lisäksi arviomuistiossa käsitellään ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeita. Muistiossa esitetään mahdollisia lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja 2. maaliskuuta 2020 saakka. - Uutiset
27.1.2020 9.30
EIT:n ratkaisun tiivistelmä yksityis- ja perhe-elämän suojan rikkomisesta norjalaisessa huostaanottoasiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski sitä, rikkoivatko lastensuojeluviranomaiset oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa päättäessään pikkulapsen huostaanotosta ja biologisten vanhempien tapaamisoikeuden rajoittamisesta huostaanoton aikana. EIT katsoi, ettei huostaanotolla ollut rikottu EIS 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden rajoittamisella oli sen sijaan rikottu EIS 8 artiklaa. EIT myönsi valittajille yhteensä 10 000 euroa hyvityksenä aineettomasta vahingosta ja 2 300 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
29.1.2020 8.00
Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa meneteltiin virheellisesti siltä osin kuin lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta - apulaisoikeusasiamies esittää lainsäädännön täsmentämistäApulaisoikeusasiamies katsoi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa menetellyn virheellisesti siltä osin kuin kantelijan lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta. Koska lainsäädäntö ei nyt kyseessä olevassa asiassa ole yksiselitteinen, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä esittää käsityksensä virheellisestä menettelystä Helsingin kaupungille. Apulaisoikeusasiamies pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin asiassa mainituilta osin EIS 8 artiklan oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä lapsen edun arvioinnissa noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi. - Uutiset
29.1.2020 11.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimustaKäräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020)