Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
14.3.2019 15.21
Alaikäiset eivät voi kesäkuusta 2019 alkaen poikkeusluvallakaan solmia avioliittojaAlaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettely kumotaan. Lainmuutos tulee voimaan 1. kesäkuuta 2019. Jatkossa vain 18 vuotta täyttäneet voivat solmia avioliiton. - Uutiset
15.3.2019 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi perinnönjaon moitekanteen – kysymys myös omaisuuden arvosta rahauudistuksen jälkeenPerukirjaan tehdystä merkinnästä samoin kuin todistukseen sisältyvästä kuittausmerkinnästä oli pikemminkin pääteltävissä, että asiakirjan laatimisen tarkoituksena oli ollut kyseisen rahamäärän vastaanottamisen todentaminen perunkirjoitusta varten. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen ja todistuksen 15.10.1973 oikeudellista merkitystä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että todistusta ei voitu vastoin SK:n kiistämistä pitää häntä oikeudellisesti sitovana tahdonilmaisuna siitä, että hän oli saanut koko perintöosuutensa IK:n jälkeen. Suomessa 1.1.1963 toteutetun rahauudistuksen yhteydessä niin sanottu uusi markka säädettiin (L 277/1962, 2 §) vastaamaan sataa vanhaa markkaa ja yksi uusi penni yhtä vanhaa markkaa. Tähän nähden SK:n saaman ennakkoperinnön arvona ei voitu pitää vaadittua 104 276,51 euroa vaan pesänjakajan käyttämää 1 042,77 euroa. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 10.30
KHO: Estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse ei ollutLastensuojelulain 49 §:n 3 momentista ei johtunut estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse tilanteessa, jossa KO oli HAO:n päätöksen jälkeen antamallaan väliaikaismääräyksellä määrännyt isän lapsen yhteishuoltajaksi, mutta ei ollut määrännyt lapsen asumisesta. - Uutiset
15.3.2019 11.30
Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta määräajan ylityksen vuoksi kun siihen ei ollut vedottuPerinnönjaon moiteaika on materiaalinen määräaika. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on aina vedottava materiaalisen määräajan ylitykseen. Jos määräaika on kulunut umpeen ja siitä tehdään oikeudenkäyntiväite, moitekanne on jätettävä tutkimatta. Kyseessä oli asia, jossa sovinto on sallittu. Koska asiassa ei vedottu määräajan ylitykseen, käräjäoikeus ei ollut voinut jättää kannetta tutkimatta tällä perusteella. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
18.3.2019 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta perheenyhdistämiseen ja perheenjäsenen oleskeluluvan peruuttamisestaUnionin tuomioistuin totesi muun muassa, että oikeudesta perheenyhdistämiseen annetun neuvoston direktiivin 16 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että tapauksessa, jossa kolmannen maan kansalaisen perheenjäsenten oleskelulupien saamista varten on esitetty väärennettyjä asiakirjoja, se seikka, että nämä perheenjäsenet eivät olleet tietoisia näiden asiakirjojen vilpillisestä luonteesta, ei ole esteenä sille, että kyseinen jäsenvaltio peruuttaa nämä luvat mainitun säännöksen nojalla. - Uutiset
20.3.2019 8.57
Hovioikeus: Elatusapuvelkaa koskevaan luottotietomerkintään ei tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”Valittaja A vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Oulun seudun ulosottovirasto velvoitetaan pyytämään luottotietotoiminnan harjoittajia poistamaan A:ta koskevat 3.6.2015 ja 26.5.2016 päivätyt maksuhäiriömerkinnät. Hovioikeus totesi muun muassa, että luottotietomerkinnät ovat niiden tarkoitukseen nähden tarpeellisia myös sen jälkeen, kun varsinainen ulosottomenettely on jo päättynyt. Vaikka yksityisoikeudellisia velkoja koskeva luottotietomerkintä voitaisiinkin poistaa velan vanhennuttua, ei samaa periaatetta voida kuitenkaan soveltaa elatusapuvelkaan, kun otetaan huomioon elatusapusaatavan verraten lyhyt vanhentumisaika ja se, että luottotietomerkinnät palvelevat yleistä etua. Luotonantajien kannalta verraten tuoreiden maksuhäiriömerkintöjen poistaminen luottotiedoista heikentäisi luottotietojen kattavuutta ja näin vaikeuttaisi luotonantajan mahdollisuuksia arvioida velallisen kykyä huolehtia maksuvelvoitteistaan, mikä vaarantaisi muun ohella rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Näin ollen ja erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan soveltamisohjeeseen viitaten hovioikeus katsoi, että luottotietomerkintöjen käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän hoitamista varten. Asiassa ei siten tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
20.3.2019 9.12
KKO äänesti: Yhdistysten hyväksi tehty testamentti oli peruttu uudella testamentillaA oli vuonna 1980 tehnyt B:n hyväksi yleistestamentin. Siihen sisältyi myös määräys, jonka mukaan A:n omaisuus menee kahdelle yleishyödylliselle yhdistykselle, jos B on kuollut ennen A:ta. A oli vuonna 2004 tehnyt B:n kanssa keskinäisen yleistestamentin muistamatta aikaisemmin tekemäänsä testamenttia. Vuonna 2004 tehdyssä testamentissa ei ollut määräyksiä muista testamentinsaajista eikä aikaisemmin tehdyn testamentin voimassaolosta. B kuoli ensin. A:n kuoltua yhdistykset vaativat vahvistettavaksi, että A:n niiden hyväksi vuonna 1980 antama testamenttimääräys oli edelleen voimassa.
Korkein oikeus katsoi, että A:n testamenttaustahto ilmeni vuonna 2004 tehdystä, hänen koko omaisuuttansa koskevasta yleistestamentista. Kyseisestä testamentista ei ilmennyt A:n tahdon olleen, että hänen omaisuutensa menisi yhdistyksille. Aikaisempi testamentti oli siten tullut peruutetuksi uudella testamentilla, minkä takia yhdistysten vaatimus hylättiin. (Ään.) - Uutiset
29.3.2019 11.50
Huhtikuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaHuhtikuussa 2019 tulee voimaan lukuisia säädöksiä ja säädösmuutoksia, muun muassa:
- Äitiyslaki siihen liittyvine säädöksineen tulee voimaan 1.4.2019
- Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan 1.4.2019
- Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astuu voimaan 1.4.2019
- Sähköiset rahtikirjat käyttöön 11.4.2019 voimaan tulevalla tiekuljetussopimuslain muutoksella
- Jehovan todistajien vapautuslaki kumotaan 1.4.2019 alkaen - Uutiset
1.4.2019 12.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanoriidan hävinneen äidin oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiäHO ei sallinut äidin esittää nimeämäänsä uutta todistetta teemalla ”Äidin ajoneuvon korjaustarpeet, oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden vaikutus perheen tilanteeseen ja mahdollisuuteen korjata ajoneuvo”. Pääasian osalta HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
2.4.2019 9.00
Hovioikeuden päätös isän vasta hovioikeudessa esittämän tiedonsaantioikeutta koskevan vaatimuksen tutkimisesta, käräjäoikeudessa tehdyn tapaamisoikeutta koskevan sovinnon muuttamisen edellytyksistä ja valvottujen tapaamisten järjestämisestä vankilassaIsän vasta hovioikeudessa esittämä tiedonsaantioikeutta koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. Tapaamisoikeutta koskevan sovinnon muuttamiselle ei ollut hyväksyttäviä perusteita. Tapaamisoikeuden ehtoja muutettiin vankila-aikana järjestettävien tapaamisten osalta. (Vailla lainvoimaa 2.4.2019) - Uutiset
3.4.2019 14.20
Suomen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan oleskeluluvan neljäksi vuodeksi saaneen valittajan hakemuksen hänen määrämiseksi Turkissa olevan alaikäisen veljensä huoltajaksiHakemuksen tarkoitus oli, että valittaja voisi alaikäisen veljensä (s. 13.8.2003) huoltajana tehdä UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että hänen alaikäinen veljensä saisi jättää oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä. KO:n päätös valittajan hakemuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. HO määräsi valittajan suostumuksensa mukaisesti lapsen oheishuoltajaksi tekemään UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että lapsi saisi jättää Suomessa oleskelua koskevan oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä Intian New Delhissä olevan Suomen suurlähetystön asemesta. Valittajalle annettu oheishuoltajanmääräys rajoittuu tähän tehtävään. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019) - Uutiset
4.4.2019 11.00
Velan takaisinmaksua koskevaa ehtoa soviteltiin kuolinpesän osakkaiden vaatimuksestaPerittävän ei ollut näytetty eläessään aktiivisesti vaatineen lainan takaisinmaksua. Laina on edelleen maksamatta. KO oli todennut, että mikäli velan takaisinmaksua koskevaan ehtoon ei nyt puututa, kysymyksessä olevat kiinteistöt voivat olla myymättä ja velka erääntymättä vielä vuosia tai vuosikymmeniä. Asiassa kerrottuun nähden kysymyksessä olevan velan takaisinmaksua koskevan ehdon soveltaminen olisi johtanut OikTL 36 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kohtuuttomuuteen ja ehtoa oli soviteltava. Vastaajalle 28.1.2018 antaman velan takaisinmaksua koskevaa ehtoa soviteltiin siten, että velka erääntyy maksettavaksi 1.7.2019. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lainan saaneelle vastaajalle. (Vailla lainvoimaa 4.4.2019) - Uutiset
5.4.2019 8.51
Hovioikeus pohti miten lasten elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky määräytyvätHovioikeudessa oli kysymys siitä, miten lasten elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky määräytyvät. Isän OR:n elatuskykyä laskettaessa riitaista oli se, otetaanko lasten tapaamisesta aiheutuvat kustannukset huomioon hänen elatuskykyään määrättäessä. Äidin MS:n elatuskyvyn määräytymisen osalta riitaista oli se, onko MS:llä ollut hyväksyttävä peruste alhaisemmalle tulotasolle osittaisen hoitovapaan aikana. Lasten elatuksen määräytymisen osalta riitaista oli se, onko NR:n terveydenhoitokulut otettava huomioon. Lisäksi riitaista oli se, onko OR:llä oikeus tehdä luonapitoöiden perusteella vähennys elatusavusta. (Vailla lainvoimaa 5.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 13.00
15 000 euron luottohakemuksen miehensä pankkitunnuksia luvattomasti käyttäen tehnyt nainen tuomittiin törkeän petoksen asemasta petoksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenNainen oli täyttänyt luottohakemuksen verkossa ja merkinnyt luotonhakijaksi hänen itsensä lisäksi miehen, vaikka mies ei ollut tosiasiallisesti ollut tietoinen luoton hakemisesta eikä antanut suostumustaan lainaehtoihin sitoutumiseen. Nainen oli allekirjoittanut hakemuksen verkossa tunnistautumalla omien pankkitunnustensa lisäksi miehen pankkitunnuksia luvattomasti käyttäen. Luotonantaja oli maksanut myöntämällään luotolla naisen avoinna olevia luottoja naisen määräämällä tavalla. Loppu lainasummasta eli 465,85 euroa oli maksettu naisen nimissä olleelle tilille. Nainen oli menettelyllään aiheuttanut pankille ja miehelle ainakin 15.000 euron suuruisen välittömän taloudellisen vahingon vaaran. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
9.4.2019 8.44
Hovioikeuden päätös venäläisen huoltopäätöksen tunnustamisestaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko KO:n menettely asiassa ollut asianmukainen ja oliko KO:n ratkaisua venäläisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamisesta aihetta muuttaa A:n vetoamien seikkojen johdosta. HO totesi, ettei KO olisi lausumillaan perusteilla saanut ratkaista asiaa varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi. Tuomioistuin voisi huoltolain 38 §:n mukaan menetellä näin vain silloin, jos kuultavan olinpaikka ei olisi vaikeuksitta selvitettävissä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:n asuinpaikka oli Suomessa ja hänellä oli vakituinen osoite. Edellä lausutusta huolimatta HO ratkaisi viivästyksen välttämiseksi asian palauttamatta sitä KO:een. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei syytä KO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 9.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 9.51
KHO:n ratkaisu purkutyöpalvelun arvonlisäverostaUnionin tuomioistuimen annettua asiassa KHO:n pyynnöstä ennakkoratkaisun KHO katsoi, että sekä ennakkoratkaisuhakemuksen kohdassa 1. että kohdassa 2. tarkoitetussa tilanteessa oli arvonlisäverotuksen kannalta kysymys kahdesta eri liiketoimesta. Kohdassa 1. tarkoitetussa tilanteessa purkutyösopimuksen oli katsottava sisältävän yhtäältä A Oy:n suorittaman palvelun myynnin purkutyön tilaajalle ja toisaalta A Oy:n edelleen myytävissä olevan metalliromun oston purkutyön tilaajalta. Kohdassa 2. tarkoitetussa tilanteessa purettavaksi ostettava -sopimuksen oli katsottava sisältävän yhtäältä purettavan kohteen omistajan suorittaman tavaran myynnin A Oy:lle ja toisaalta A Oy:n suorittaman purkutyöpalvelun myynnin tavaran myyjälle. HAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
11.4.2019 16.00
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti huoltoriidan käsittelyssäHO totesi, että KO oli järjestänyt asiassa valmisteluistunnon varaamatta isälle tilaisuutta täydentää tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta, antamatta tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta äidille lausumaa varten tiedoksi tai ilmoittamatta hänelle, että hän voi vastata tapaamisoikeutta koskevaan vaatimukseen valmisteluistunnossa. KO ei ollut myöskään todennut päätöksessään, että isän tapaamisoikeutta oikeutta koskeva vaatimus olisi jäänyt sillensä, koska hän ei ollut saapunut valmisteluistuntoon. HO katsoi, ettei KO ollut käsitellyt tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta. KO oli menetellyt virheellisesti. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 11.4.2019) - Uutiset
15.4.2019 10.00
Hovioikeus: Epätäsmällisyyksien ja puutteiden vuoksi käräjäoikeuden tuomiolauselman mukainen ratkaisu ei ollut täytäntöönpanokelpoinenKäräjäoikeuden tuomiolauselma sisälsi lukuisia ehdollisia määräyksiä. Käräjäoikeus oli myös velvoittanut EJ:n sakon uhalla esittämään oikeudelle seitsemää eri tiliä koskevia tilitietoja vuosilta 2013 ja 2014 ja vahvistanut EJ:n varoihin lisättävän edellä mainitun editiovaatimuksen kautta "vielä tuntemattomat, mutta mahdollisesti" selville saatavat varat. Tuomiolauselmasta ei käynyt ilmi, miten kantajan hyväksytyt ja osin ehdolliset vaatimukset tosiasiallisesti muuttavat osituksen lopputulosta. Asia oli palautettava käräjäoikeuden käsiteltäväksi ratkaisun lopputuloksen epäselvyyden ja siitä aiheutuvan täytäntöönpanokelvottomuuden vuoksi. (Vailla lainvoimaa 15.4.2019) - Uutiset
15.4.2019 10.10
KHO:n ratkaisu ositus- ja perinnönjakokirjan julkisuudestaMaanmittauslaitokselle osoitettu asiakirjapyyntö koski ositus- ja perinnönjakokirjaa, joka oli kuulunut aikanaan käräjäoikeudessa ratkaistuun lainhuutoasiaan. Asiakirja oli siirtynyt käräjäoikeudesta maanmittaustoimistolle ja myöhemmin Maanmittauslaitokselle siinä yhteydessä kun maakaaressa tarkoitetut kirjaamisviranomaisen tehtävät oli vuoden 2010 alusta siirretty käräjäoikeuksilta maanmittaustoimistoille. Tällaisen asiakirjan julkisuus sitä Maanmittauslaitokselta pyydettäessä määräytyi julkisuuslain eikä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaisesti. Asiakirjapyynnön ratkaiseminen kuului Maanmittauslaitoksen toimivaltaan. - Uutiset
16.4.2019 11.00
Väitös: Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussaOTM, VT Kirsikka Linnanmäki väittelee 4. toukokuuta 2019 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa - Lapsioikeutta, sovitteluteoriaa ja empiriaa yhdistävä tutkimus". Väitöskirja käsittelee lapsen huoltoriitojen (asiantuntija-avusteista) sovittelua tuomioistuimessa ja sitä, miten lapsen etua menettelyssä tavoitellaan. Aihetta tarkastellaan lapsioikeudellisesti, sovitteluteoreettisesti ja käytännössä empiirisen aineiston avulla. Linnanmäki on tutkinut, miten lapsen etu ja sovittelu määrittyvät ja miten lapsioikeudellinen ja sovitteluteoreettinen näkökulma ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun riitoja ja konflikteja lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sovitellaan tuomioistuimissa. - Uutiset
16.4.2019 16.00
Vanhemman elatuskyky ei määräydy pelkästään vanhemman tosiasiallisten tulojen perusteellaHO arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä toisin kuin KO. Isän elatuskykyä arvioitaessa oli hyväksyttävä syy ottaa huomioon hänen todelliset tulonsa, jotka jossain määrin alittivat hänen aikaisemmat tulonsa. Äidin saamaa tasinkoa ja hänen täysi-ikäiseltä lapseltaan saamaa 200 euron kuukausittaista korvausta ei otettu huomioon ädin elatuskyvyn arvioinnissa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 11.28
Käräjätuomariin ja maaoikeusinsinööriin kohdistetut perikunnan rangaistusvaatimukset hylättiin heti haastetta antamattaC:n perikunta / A ja B (kantajat) olivat vaatineet, että Kanta-Hämeen käräjäoikeuden maaoikeusasian käsittelyyn osallistuneet virkamiehet käräjätuomari ja maaoikeusinsinööri tuomitaan rangaistukseen virkarikoksesta, törkeästä kunnianloukkauksesta, törkeästä ryöstöstä ja törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa. Kantajat olivat lisäksi vaatineet asiassa vahingonkorvausta. Perusteinaan kantajat olivat muun ohella lausuneet, että vastaajat olivat osallistuneet todistajanlausunnon väärentämiseen ja että vastaajat olivat väärentäneet lainhuudon. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 12.03
KKO äänesti lapsen palauttamatta jättämisestäA ja B sekä heidän yhteisessä huollossaan oleva lapsensa olivat asuneet yhdessä Belgiassa keväästä 2016 lukien B:n työkomennuksen vuoksi. Kun lapsi oli 5-vuotias, B:n työ päättyi ja perhe matkusti yhdessä Suomeen 1.10.2018. A vaati, että lapsi määrätään palautettavaksi Belgiaan. Kysymys siitä, oliko lapsen asuinpaikkavaltio Belgia vai Suomi. Lisäksi kysymys siitä, oliko A hyväksynyt lapsen muuttamisen Suomeen. Koska perhe oli asettunut asumaan Belgiaan usean vuoden ajaksi ja asunutkin siellä noin 2,5 vuoden ajan, Korkein oikeus katsoi, että lapsen asuinpaikaksi oli hänen elinympäristönsä tosiasiallisen vakiintumisen vuoksi muodostunut Belgia. Korkein oikeus katsoi, että A:n toiminta ja käyttäytyminen sen jälkeen, kun hän oli kesällä 2018 ymmärtänyt B:n palaavan Suomeen, oli osoitus siitä, että hän oli hiljaisesti hyväksynyt lapsen poisviemisen Belgiasta ja Suomeen muuttamisen. Palauttamisvaatimus oli selvästi epäjohdonmukaisessa suhteessa A:n käyttäytymiseen. Kyseessä ei siten ollut lapsen luvaton palauttamatta jättäminen. (Ään.) - Uutiset
18.4.2019 9.48
Hovioikeus: Vainajan elinaikana ilmaisemalle toiveelle hautaamisen paikasta ei voitu antaa muistisairauden vuoksi merkitystäHelsingin hovioikeus pysytti KO:n tuomion, jonka mukaan Helsingissä viimeiset vuotensa asuneen henkilön (s. 1928 ja k. 2018) hautaaminen määrättiin tapahtuvaksi vainajan aikaisemmalle pitkäaikaiselle kotipaikkakunnalle Rovaniemelle. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 16.00
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeus on vahvistettava lähtökohtaisesti niin, että se toteutetaan muuna kuin lapsen kouluaikanaTapaamisoikeus, joka edellyttää lapsen poissaoloa koulusta, on poikkeuksellinen. Sanotun perusteella lapsen poissaoloa koulusta edellyttävän tapaamisoikeuden toteuttaminen ei ollut lapsen (s. 2009) edun mukaista nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tapaamisia oli mahdollista toteuttaa myös kouluajan ulkopuolella ja lapsi vastusti tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvaa poissaoloa koulusta sekä sovittelijat olivat sitä mieltä, että lapsen toiveita tuli kunnioittaa. Lapsi oli ilmoittanut vastustamisesta sovittelijoiksi määrätyille sosiaalityöntekijälle ja -ohjaajalle, jotka ammattinsa puolesta ovat asiantuntijoita lapsen mielipiteen selvittämisessä. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi lapsen mielipidettä olisi ollut syytä arvioida toisin kuin nämä olivat tehneet. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
25.4.2019 8.12
Hovioikeuden ratkaisu hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta avoerossaA vapautettiin velvollisuudesta maksaa B:lle käräjäoikeuden pesänjakajan ratkaisun pysyttämä rahana maksettava 43.405,11 euron suuruinen hyvitys. Hyvityksen määräksi vahvistettiin pesänjakajan määräämän 51.000 euron asemesta 7.594,89 euroa. Hyvitys tuli tältä osin katetuksi yhteisen omaisuuden säästöstä. (KKO muutti HO:n ratkaisua: KKO:2020:65) - Uutiset
29.4.2019 11.28
Hovioikeus arvioi ositusmenettelyssä täysin passiiviseksi jääneen miehen menettelyä - syyte törkeästä petoksesta hylättiinAsiassa oli syyttäjän valituksen perusteella ratkaistava, oliko mies tahallaan salannut varojaan ositustoimituksessa ja siten erehdyttänyt pesänjakajaa tai käyttänyt pesänjakajan erehdystä hyväkseen ositustoimituksessa siten, että hänen menettelynsä täyttäisi petosrikoksen tunnusmerkistön. Miehen täydellinen passiivisuus ositustoimituksessa oli riidatonta, kuten myös miehen tilillä ositusperusteen syntyhetkellä olleet varat ja se, ettei niitä ollut otettu huomioon ositustoimituksessa. Syyttäjän valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2019) - Uutiset
30.4.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjälle voitu antaa lupaa kuolinpesän omistuksessa olevan tilan myymiseksiHO katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut näyttänyt, ettei tarvittavien rahavarojen hankkiminen pesään olisi voinut tapahtua OK 19 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuin velkakiinnityksin pesän kiinteistöihin tai ettei tarvittavia rahavaroja olisi voitu saada esimerkiksi metsää myymällä. Kiinteistön myynti velkojen suorittamiseksi olisi ollut myyntiä vastustavan A:n kannalta kohtuutonta ottaen huomioon pesänselvittäjän ilmoittamien velkojen määrä ja kiinteistön arvo. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle kiinteistön myymiseksi ollut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
2.5.2019 8.00
Edustustot eivät jatkossa enää hoida jäämistöasioitaToukokuun alusta lukien edustustot eivät enää hoida jäämistöasioita. Virkatodistus- ja osoitetiedusteluja hoidetaan vain erityistapauksissa. Lisäksi muutos mahdollistaa, että ulkoministeriö voi sopia ulkopuolisten palveluntarjoajien käyttämisestä notaaripalveluissa. - Uutiset
2.5.2019 13.26
Hovioikeus kumosi perinnönjaonHovioikeus katsoi, että perittävä oli asunto-osakkeiden lahjoituksella 20.11.1995 ilmeisesti tarkoittanut suosia JS:ää toisen lakiosaan oikeutetun perillisen eli JR:n kustannuksella, siitäkin huolimatta, että asunto-osakkeiden lahjoittamisen ja perittävän kuoleman välinen aika oli ollut varsin pitkä. Oikeudenkäyntikulut oli jätettävä asianosaisten vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
3.5.2019 11.30
Hovioikeus: Ulkomailla annettu elatusavun täytäntöönpanopäätös ei ollut vakavassa ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen kanssaHovioikeus totesi, että viranomainen siinä valtiossa, jossa päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa pyydetään, ei saa tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan asian käsittelyn yhteydessä ottaa uudelleen tutkittavaksi ulkomaisella päätöksellä ratkaistua asiaa. Päätös on pantava täytäntöön, jos se on täytäntöönpanokelpoinen sen antomaassa eikä asiassa ole olemassa kieltäytymisperusteita. Täytäntöönpantavan päätöksen ei valituksessa esitetyillä perusteilla ollut katsottava olevan sellaisessa vakavassa ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen kanssa, että täytäntöönpanosta tulisi osittainkaan kieltäytyä. Mahdollinen elatusvelvollisuutta ja sen määrää koskeva muutoshakemus on tehtävissä hakemuksen kohteena olevassa päätöksessä mainitulla tavalla. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 14.00
Hovioikeus ei muutoksenhakuasteena voinut itse ratkaista huoltoriitaa, jota ei ollut asianmukaisesti tutkittu ensimmäisessä asteessaLapsen edun selvittäminen asiassa olisi edellyttänyt KO:ssa sen varmistamista, että lasten äiti tosiasiallisesti ymmärsi, mistä asiassa oli kysymys. Asiaa ei siten ollut tutkittu KO:ssa asianmukaisesti. HO päätyi siihen, että asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Ruotsiin Haagin sopimuksen nojalla isän väitetystä väkivaltaisuudesta huolimattaHovioikeus totesi muun muassa, että hakemus lapsen palauttamisesta Haagin sopimuksen nojalla voidaan hylätä ainoastaan suhteellisen rajoitetuilla, lapsen asemaan liittyvillä perusteilla esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi jouduttaisiin lähettämään sotatoimialueelle tai jossa lapsi joutuisi elämään esimerkiksi pakolaisleirissä tai vastaavissa lapsen kannalta selvästi haitallisissa olosuhteissa. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa osoitettu riittävällä todennäköisyydellä, että olisi olemassa vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin. Äiti B oli lisäksi palannut yhteen isän A:n kanssa vuoden 2016 ja sitä edeltäneiden tapahtumien jälkeen, minkä lisäksi hän oli asunut Ruotsissa runsaan puolen vuoden ajan pariskunnan erottua lopullisesti. B:n maininnan varaan jäänyttä tappouhkausta lukuun ottamatta asiassa ei tullut esille muita syitä, jotka olisivat antaneet aiheen olettaa A:n muodostavan hänelle vielä eron jälkeenkin sellaisen uhan, ettei hänen kohtuudella voitaisi edellyttää palaavan Ruotsiin yhdessä W:n kanssa. Hovioikeus arvioi, että B:n oli mahdollista palata lapsen kanssa Ruotsiin niin halutessaan ja lapsen edun niin vaatiessa. Asiassa oli olemassa lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 12.40
Apulaisoikeuskansleri: Lapsen palauttamismääräyksen täytäntöönpanossa tehtiin useita virheitäApulaisoikeuskansleri otti kantaa eri viranomaisten toimintaan lapsikaappausasiassa annetun lapsen palauttamismääräyksen täytäntöönpanoon liittyen. Hän kiinnitti kihlakunnanvoudin ja johtavan sosiaalityöntekijän huomiota heidän menettelyssään olleisiin puutteisiin. Lisäksi hän saattoi oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön harkittavaksi, tulisiko eräitä aiheeseen liittyviä säädöksiä ja ohjeistusta uudistaa. Hän pyysi ministeriöitä ilmoittamaan toimenpiteistään viimeistään 31. joulukuuta 2019. - Uutiset
14.5.2019 11.40
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että Alzheimerin taudista aiheutuneesta dementiasta johtuen testamentin tekijältä puuttui kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseenHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että G:ltä oli hänen sairastamastaan Alzheimerin taudista aiheutuneesta dementiasta johtuen puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja että G:n 22.1.2014 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö perintökaaren 13 luvun 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa peruuttanut ulosottovirasto vastannut vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaKyseessä ei ollut asia, jossa sovinto on sallittu. Helsingin ulosottovirasto oli peruuttanut pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa sen jälkeen, kun A oli maksanut ulosotossa olleet velkansa. Ulosottoviraston hakemuksen ei ollut katsottava olleen tarpeeton ja asiassa oli katsottava olleen erityisiä syitä määrätä A vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
22.5.2019 11.00
Tytär oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran – tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta ei voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuottaVaikka lapsi oli KO:n päätöksen 9.5.2018 jälkeen täyttänyt 12 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voitu luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta olisi edustanut hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan, koska huolto- ja tapaamisoikeusriidan keskellä lapsi tavanomaisesti myötäilee lähivanhemman mielipidettä. A oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran, minkä vuoksi oli ilmeistä, että hänen käsityksensä tai mielikuvansa isästään eivät voineet perustua A:n omiin havaintoihin tai tietoihin. Selvää oli, että toteutumattomien tapaamisten vuoksi lapsi ei ollut voinut muodostaa riittävään tietoon ja itsenäiseen harkintaan perustuvaa mielipidettä isästään ja tämän tapaamisesta. Lapsen mielipiteeseen oli täytynyt merkittävästi vaikuttaa isästä vieraantuminen ja lähivanhemman esittämät näkemykset isästä ja tapaamisista. Näin ollen lapsen vastustukselle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä eikä tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta tässä tapauksessa voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuotta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen uhkasakon asettamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
22.5.2019 13.10
Työryhmä: Kansallinen palvelu kokoamaan lapsi- ja perhepalvelujen asiakastiedot yhteen – viranomainen varmistaisi tietosuojanTiedot lapsen ja nuoren palveluista ja tuen tarpeesta ovat pirstoutuneet eri ammattilaisten järjestelmiin. Perheillä ja ammattilaisilla ei aina ole kokonaiskuvaa perheen palveluista. Yhtenä ehdotuksena tilanteen korjaamiseksi on ollut valtakunnallinen toimintamalli. Sen avulla tietoja koottaisiin yhteen sähköisessä palvelussa. Työryhmä esittää nyt, että tätä varten rakennettaisiin uusi kansallinen sähköinen palvelu, jota ylläpitäisi viranomainen. Työryhmä on suunnitellut sähköiseen palveluun toimintamallia, joka koostuisi tilannearviosta ja asiakkuuskoosteesta sekä niiden perusteella tehtävästä toimintasuunnitelmasta. - Uutiset
23.5.2019 13.39
Apulaisoikeuskansleri: Maistraatin olisi tullut antaa tiedot tiedustelijalle edunvalvonta-asiassaApulaisoikeuskansleri kiinnitti maistraatin huomiota velvollisuuteen antaa tietoja holhousasioiden rekisteristä siten kuin holhoustoimesta annetussa laissa säädetään. Lisäksi hän kiinnitti maistraatin huomiota velvollisuuteen huolehtia tähän liittyen henkilöstön riittävästä koulutuksesta ja perehdytyksestä hallintolain edellyttämin tavoin. - Uutiset
24.5.2019 8.15
Väitös: Parisuhdeväkivallan sovittelukäytännöissä sekä rikos, uhrius että tekijyys häivyttyvätYTM Tiina Qvist tarkastelee väitöskirjassaan parisuhdeväkivallan sovittelukäytäntöjä rikosoikeusjärjestelmään kytkettynä instituutiona yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kansainvälisesti mitattuna parisuhdeväkivalta on Suomessa yleinen ja vakava ongelma. Samaan aikaan kansainvälisesti katsoen meillä lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelumenettely on käytössä poikkeuksellisen laajasti ja sovittelualoitteiden määrät ovat vuosittain kasvaneet merkittävästi. Valtaosa näistä tapauksista on parisuhdeväkivaltaa, pahoinpitelyjä, joissa uhrina on nainen. Nykyisellään parisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelumenettely ja sopimukseen suostuminen johtavat käytännössä tyypillisesti syyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen eli rikosprosessin päättymiseen. - Uutiset
27.5.2019 8.00
Unionin tuomioistuin: Puolalaiset notaarit eivät ole perintöasetuksessa tarkoitettuja "tuomioistuimia" eikä notaarin laatima todistus ole "päätös" perintöasioissaToisaalta tällainen todistus on "virallinen asiakirja". - Uutiset
28.5.2019 11.40
Oikeudenkäyntiavustajan tulee itse pyrkiä asiassa sovinnolliseen ratkaisuun vastapuolen kanssa - huoltoriidan avustajana toimineelle lupalakimiehelle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli todennut, että oikeudenkäyntiavustajan tulee itse pyrkiä asiassa sovinnolliseen ratkaisuun vastapuolen kanssa. Päämiehen ja vastapuolen mahdollisesti keskenään käymät sovintoneuvottelut eivät sellaisenaan olleet peruste poiketa laissa säädetystä oikeudenkäyntiavustajan velvollisuudesta. Ottaen huomioon hakemuksen sisältö, valvontalautakunta ei ollut havainnut mitään sellaista erityistä syytä, että avustajalla ei olisi ollut velvollisuutta pyrkiä ratkaisemaan asiaa ensin sovinnollisesti kantelijan kanssa. Avustaja ei myöskään päämiehensä asiaa hoitaessaan ollut menetellyt oikeudenkäyntiavustajana rehellisesti ja tunnollisesti, kun hän oli selvittänyt lapselle tämän oikeudet ilmoittamatta asiasta ennakkoon kantelijalle ja pyytämättä tähän kantelijan suostumusta. Avustaja oli menetellyt vastoin oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksiaan. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
28.5.2019 15.05
Hovioikeus: Pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi määrätylle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut, että pesänselvityksen ja jaon loppuunsaattaminen oli viivästynyt AA:sta johtuvasta syystä. AA:n toiminta ei ollut myöskään ollut riittävän huolellista ja täsmällistä. AA ei ollut myöskään toimittanut osakkaille jokaisen noston yhteydessä laskua tai muuta kirjallista selvitystä noston perusteista. AA ei ollut hoitanut toimeksiantoa asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen edellyttämällä tavalla. AA:n menettely oli ollut hyvän asianajajatavan vastaista. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
28.5.2019 16.00
Hovioikeus arvioi väliaikaisen sopimuksen johdosta tapaamisoikeuden täytäntöönpanohakemuksen peruuttaneen isän oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusIsä oli peruuttanut täytäntöönpanohakemuksensa, koska asianosaiset olivat tapaamisoikeuden muuttamista koskevan asian valmisteluistunnossa tehneet väliaikaisen sopimuksen tapaamisista ja KO oli antanut saavutetun sovinnon mukaisen väliaikaismääräyksen. Sosiaalitoimen vahvistaman tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen täytäntöönpanolle ei ollut enää ollut tarvetta ja tapaamiset olivat sujuneet sovitusti. HO katsoi, että asiassa oli erityinen syy määrätä korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista vastapuolen avustajalle KO:ssa maksettu palkkio. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
31.5.2019 11.06
Lemmikkien tapaamisoikeutta koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta ilmeisen perusteettomanaA:n avioerohakemuksen vuoksi käräjäoikeudelle antamassaan lausumassa B oli esittänyt muun ohella vaatimuksen ositussopimuksen täytäntöönpanosta koskien lemmikkien tapaamista. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
31.5.2019 11.50
Kesäkuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaKesäkuussa 2019 tulee voimaan lukuisia uusia säädöksiä, muun muassa:
- Henkilötietojen käsittelyä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnassa koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.6.2019 alkaen
- Siviili- ja sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.6.2019 alkaen
- Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelystä annettu laki siihen liittyvine muutossäädöksineen voimaan 30.6.2019 alkaen
- Vieraslajisääntelyn aiheuttamat muutokset luonnonsuojelu- ja metsästyssäännöksiin voimaan 1.6.2019 alkaen - Uutiset
31.5.2019 12.20
Hovioikeus: Elatusavun muutosta käsitelleen käräjäoikeuden olisi tullut selvittää oikeutta oikeusapuun ja päättää tarvittaessa oikeusapupäätöksen muuttamisesta tai oikeusavun lakkaamisestaKO:lle esitetyn laskun perusteella KO:n olisi tullut epäillä, oliko asiassa alunperinkään ollut edellytyksiä oikeusavun myöntämiselle, koska lasku oli laadittu käyttämättä valtioneuvoston asetuksessa hyväksyttyä tuntiveloitusta, mikä viittasi siihen, ettei asianosaisella ollut ollut oikeutta oikeusapuun ilman omavastuuosuutta. KO:n päätös kumottiin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
4.6.2019 9.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja osakkaan puhevallan jakautumista rikosasioissa - 74-vuotias lakimies tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ja kahdesta törkeästä kavalluksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalvelun sijasta 70 päivän oheissakkoonHO totesi, ettei pesänselvittäjä voi esittää asiassa rangaistusvaatimusta, vaan puhevalta sen esittämiseksi kuuluu ROL 1:17 §:n 2 momentin mukaisesti asianomistajalle kuolinpesän osakkaana. Pesänselvittäjän puhevalta rajoittuu siten korvausvaatimuksen esittämiseen kuolinpesien puolesta. Pääasian osalta 74-vuotiaan vastaajan katsottiin syyllistyneen syyttäjän toissijaisten rangaistusvaatimusten mukaisesti törkeisiin kavalluksiin. Vastaaja oli kavaltanut T:n varoja yhteensä 46.000 euroa. Hänen oli korvattava kavaltamansa rahavarat T:n kuolinpesälle laillisine viivästyskorkoineen rahasiirtojen suorittamispäivistä lukien. Vastaajan suhteellisen korkean iän voitiin katsoa muodostavan jonkinlaisen epävarmuustekijän yhdyskuntapalveluun soveltumiselle tilanteessa, jossa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä ei ollut voitu laatia. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, mikä puolsi sitä, että ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi tuomittiin oheissakkoa yhdyskuntapalvelun sijasta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 8.00
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta ja yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassaHO kumosi yhteiselämän lopettamista koskevat KO:n tuomiolauselman määräykset ja hylkäsi miehen vaatimukset tältä osin. HO vahvisti kuitenkin, että nainen oli ollut osituksen lopputuloksen perusteella velvollinen välittömästi muuttamaan pois omakotitalosta. KO:n tuomion lopputulosta ei muilta osin muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 15.27
Hovioikeuden päätös huoltoriidan oikeuspaikasta, siirtämisestä, tutkimisesta ja asianosaisten kuulemisestaHO katsoi, että kun Vantaan käräjäoikeus ei ollut voinut siirtää asiaa takaisin Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, sen ei kuitenkaan olisi tullut jättää asiaa tutkimatta, vaan tutkia se. HO totesi, että nyt käsiteltävänä oleva asia oli tullut vireille 6.7.2017 ja sen vireilläolo jatkuu edelleen. Vantaan (nykyisin Itä-Uusimaa) käräjäoikeuden päätös 10.9.2018 kumottiin. Asia palautettiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia käsiteltäväkseen ja jatkettava sen käsittelyä hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019)