Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
24.8.2018 10.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 23.8.2018 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2018 antamaa ratkaisua. Ensimmäinen asia koski valittajaa, joka vapautettiin seksuaalista kanssakäymistä alaikäisen kanssa koskevasta syytteestä, mutta jonka hovioikeus tuomitsi enemmistöäänin siviilioikeudelliseen korvaukseen. Toinen asia koski valittajaa, joka oli tuomittu 22.7.2011 tehdyistä terroriteoista. Kolmas asia koski Marokon kansalaisen karkottamista maahan, jossa hän väittää olevansa vaarassa joutua kidutetuksi. Neljäs asia koski asiakirjojen takavarikointia talousrikoksista epäillyltä asianajajalta. Asianajaja väitti, että syyttäjäviranomainen oli turvannut todisteita tavalla, joka loukkasi hänen oikeuttaan nauttia yksityiselämän ja kirjeenvaihdon kunnioitusta. - Uutiset
24.8.2018 14.03
Hovioikeuden tuomio avomiehen yhteistalouden hyväksi antaman panoksen määrästä avopuolisoiden omaisuuden erottelussaAsiassa oli riidatonta, että miehellä oli oikeus saada hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta. Miehen valitus koski tämän hyvityksen määrää. HO katsoi asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, että nainen oli saanut miehen kiinteistön kunnostamiseksi tekemän työpanoksen osalta perusteetonta etua yhteensä 10 000 euron edestä, mitä määrää ei ollut pidettävä vähäisenä. Pesänjakajan ja KO:n työhyvityksen määräksi hyväksymä 10 000 euroa oli ollut kohtuullinen ja oikeamääräinen hyvitys miehen naisen omaisuuden kartuttamiseksi tekemästä työstä. KO:n tuomiota ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.8.2018) - Uutiset
28.8.2018 10.25
Hovioikeus vapautti äidin korvaamasta isän oikeudenkäyntikulut lapsen elatusavun muuttamista koskevassa riidassaKoska asianosaisen edustajan korvausvelvollisuus on yhteisvastuullista asianosaisen kanssa ja koska lasta ei ollut velvoitettu korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluja KO:ssa, perusteita velvoittaa äiti yksin korvaamaan isän käräjäoikeuskulut ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.8.2018) - Uutiset
29.8.2018 14.06
Hovioikeuskin hylkäsi vaatimuksen testamentin pätemättömäksi julistamisesta - ALS-tautiAsiassa ei ollut esitetty lääketieteellistä selvitystä A:n sairauden vaikutuksista hänen kykyynsä ymmärtää testamentin merkitystä eikä asiassa esitetystä kirjallisesta todistelusta ilmennyt, ettei A olisi ollut testamenttia allekirjoittaessaan testamentintekokelpoinen. Testamentin todistajien kertomuksista ilmeni, että A oli kesällä 2015 kyennyt kommunikoimaan kirjoittamalla ja elein. Vastaavasti todistajien kertomuksista ilmeni, ettei heille maallikoina ollut jäänyt epäilystä siitä, etteikö A olisi ollut testamentintekokelpoinen. Todistajat olivat kertoneet, että A:n fyysisen kunnon heikkeneminen liittyi pääasiassa ALS-tautiin eikä hänen ymmärryksessään heidän havaintojensa mukaan ollut ilmennyt muuta kuin normaalista ikääntymisestä johtuvaa heikkenemistä. Asiassa ei ollut esitetty lääketieteellistä näyttöä, joka olisi ollut ristiriidassa todistajien tekemien havaintojen kanssa. Näin ollen HO katsoi, ettei asiassa ollut osoitettu A:n terveydentilan olleen sellainen, että hän olisi ollut kykenemätön testamentin tekemiseen. (Vailla lainvoimaa 29.8.2018) - Uutiset
31.8.2018 14.02
EIT:n tapaukset biologisten vanhempien oikeuksien poistamisesta ja Ruotsin signaalitiedustelusta, sekä muuta ajankohtaista tietoa ihmisoikeuksistaNorjaa koskeneessa tapauksessa katsottiin, ettei biologisten vanhempien oikeuksien poistaminen loukannut perhe-elämän suojaa. Ruotsia koskevassa tapauksessa katsottiin, ettei signaalitiedustelulla loukattu yksityisyyttä. Tapauksista kertoo Ihmisoikeuskeskus. Ihmisoikeuskeskuksen katsauksessa kerrotaan myös EIT:n neuvoa-antavien lausuntojen voimaantulosta, EUT:n "ovelta ovelle -saarnaajien" tapauksesta (C-25/17, Tietosuojavaltuutettu v. Jehovan todistajat), EU-maiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, USA:n lähdöstä ihmisoikeusneuvostosta, transsukupuolisuuden tautiluokituksen muuttumisesta, YK:n uuden ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bacheletin valinnasta ja Espanjan korkeimman oikeuden ratkaisusta, jossa YK:n sopimusvalvontaelimen päätös katsottiin oikeudellisesti Espanjaa sitovaksi. - Uutiset
3.9.2018 14.00
Selvityshenkilö Kananoja: Lastensuojelun suunnittelu osaksi maakuntien strategiatyötäSelvityshenkilö Aulikki Kananoja esittää, että maakunta- ja palvelustrategioihin sisällytettäisiin erillinen lastensuojelun maakunnallinen tiekartta. Tiekartassa varmistettaisiin lastensuojelun laatu ja tavoitteet maakuntauudistuksessa sekä onnistuminen muutosvaiheessa, jossa lastensuojelu siirtyy kunnista maakuntien vastuulle. - Uutiset
5.9.2018 10.22
Hovioikeus: Oikeus vaatia pesänselvittäjän velvoittamista antamaan selonteko hallinnostaan on vain sillä, jolla on oikeus käynnistää virallisselvitysHovioikeus totesi, että A ei ollut vastuussa pesän tai vainajan velasta. Kysymys oli asiamiehenä toimineen A:n ja hänen päämiehensä välisestä saamisesta ja sen vakuudesta. A ei osoittanut, että hänen saamisensa tai sen vakuus olisivat riippuvaisia pesänselvityksestä. A:lla ei siten olisi ollut oikeutta saattaa kuolinpesää virallisselvitykseen. Näin ollen hänellä ei myöskään ollut oikeutta vaatia pesänselvittäjän velvoittamista antamaan hallinnostaan selonteko. (Vailla lainvoimaa 5.9.2018) - Uutiset
5.9.2018 14.06
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että tasingon viivästyskorkoa voitiin sovitellaKäräjäoikeus oli vahvistanut IJ:n VJ:lle näiden välisessä osituksessa maksettavan tasingon määräksi 26.666,78 euroa, ja katsonut, että kohtuullinen tapa sovitella viivästyskorkoa oli, että se määrättiin alkamaan kantajan vaatimin tavoin osituksesta 14.5.2010 lukien. Hovioikeus totesi, että mikäli viivästyskorko määrättäisiin maksettavaksi tasingolle ensimmäisestä, osittain kumotusta osituksesta 29.5.2000 lukien, viivästyskorko muodostaisi huomattavan osan VJ:lle maksettavasta määrästä. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tavoin, ettei IJ:n toimintaa voitu pitää sellaisena, että se osoittaisi maksun viivästymisen johtuneen ilmeisen kevytmielisestä suhtautumisesta velkojen maksuun. (Vailla lainvoimaa 5.9.2018) - Uutiset
7.9.2018 12.11
Lapsiasiavaltuutettu vaatii sosiaali- ja terveysministeriöltä toimia koulukotien puutteiden selvittämiseksiLapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään koulukoteihin sijoitettujen lasten näkemykset koulukotien arjesta ja toimintatavoista. Kurttila esittää, että kaikki koulukodeissa olevat lapset haastateltaisiin. - Uutiset
7.9.2018 13.12
Opas: Rajat ylittävä perimys – EU:n säännöt helpottavat kansainvälisiä perintöasioitaOpas on tarkoitettu kaikille, jotka joutuvat tekemisiin maiden rajat ylittävien perintöasioiden kanssa. Oppaasta on hyötyä erityisesti perillisille ja niille, jotka haluavat suunnitella perimystään. Opas on käytännönläheinen, ja siinä pyritään vastaamaan useimmin esitettyihin kysymyksiin. Oppaassa ei kuitenkaan käsitellä kaikkia mahdollisia tilanteita. Yksittäisistä tapauksista kannattaa keskustella kansainvälisiin perintöasioihin erikoistuneiden ammattilaisten kanssa. - Uutiset
11.9.2018 10.46
Hovioikeuden tuomio osapuolten välisen palkanalennussopimuksen tulkinnasta kun työsuhde päättyi työntekijän kuolemaan - yhtiö velvoitettiin suorittamaan maksamattomat palkat kuolinpesälleAsiassa oli kysymys siitä, oliko osapuolten välinen palkanalennussopimus koskenut myös tilannetta, jossa työsuhde päättyy työntekijän kuolemaan. HO katsoi kuten KO, että osapuolten sopimistarkoitus jäi osittain epäselväksi ja epäselvää sopimusta oli epäselvyyssäännön nojalla tulkittava laatijansa vahingoksi. Työnantajan edustaja oli muotoillut sähköpostitse lähettämänsä sopimusehdotuksen ja palkanalennuksia koskevan mallin, joten epäselvää sopimusta oli tulkittava työnantajayhtiön vahingoksi. Työntekijä oli sopimuksella sitoutunut ainoastaan sopimuksen sanamuodon mukaisista päättymistilanteista johtuviin palkanalennuksen takaisinmaksuihin. Osapuolten ei voitu katsoa lainkaan sopineen tilanteesta, jossa työsuhde päättyy työntekijän kuolemaan. HO katsoi, että työntekijän työsopimuksesta johtuva palkkasaatava oli hänen kuollessaan erääntynyt ja hänelle sopimuksen perusteella kuulunut oikeus oli siirtynyt hänen oikeudenomistajilleen. Asian arvioinnissa merkitystä ei ollut sillä, olivatko muut menehtyneet tai eläkkeelle jääneet henkilöt vaatineet sopimukseen perustuvia saataviaan työnantajalta. HO katsoi toisin kuin KO, että TSL 2 luvun 13 §:n 2 momentin tarkoittama palkanmaksukaudelle säädetty enimmäisaika ei soveltunut tapaukseen, koska asiassa ei ollut kysymys voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella määräytyvästä palkanosasta. Asiassa ei ollut kysymys myöskään työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan sovitusta. Asiassa mainituilla perusteilla aihetta muuttaa KO:n tuomiota ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.9.2018) - Uutiset
11.9.2018 15.39
Selvitys lapsiin kohdistuvien väkivaltarikosten selvittämisestä terveydenhuollossaLapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämistä koskeva laki tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Sen tavoitteena oli parantaa seksuaalirikoksen kohteena olleen lapsen asemaa keskittäen erityisasiantuntemusta vaativat palvelut viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Vuonna 2013 laki uudistettiin koskemaan myös pahoinpitelyrikoksia. Lasten oikeuspsykiatrian yksiköt raportoivat vuosittain toiminnastaan sosiaali- ja terveysministeriölle. 11. syyskuuta julkaistussa selvityksessä on tarkasteltu lasten oikeuspsykiatrian yksiköiden toimintaa vuosilta 2009–2015 raportoitujen tietojen ja tehtyjen haastattelujen valossa. - Uutiset
12.9.2018 6.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu syrjinnästä uskonnon perusteella - johtavassa asemassa olevan katolisen työntekijän irtisanominen tämän avioeron jälkeen solmiman uuden avioliiton perusteellaKirkko tai muu julkinen tai yksityinen organisaatio, jonka eetos perustuu uskontoon tai vakaumukseen ja joka hallinnoi yksityisoikeudellisen pääomayhtiön muodossa toimivaa sairaalaa, ei voi päättää, että sen johtavassa asemassa toimivilta työntekijöiltä edellytetään erilaista vilpittömyyttä ja uskollisuutta sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, ilman, että tähän päätökseen voidaan tarvittaessa kohdistaa tehokas tuomioistuinvalvonta sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyvät. Toisaalta johtavassa asemassa toimivien työntekijöiden erilainen kohtelu sellaisten vaatimusten osalta, jotka koskevat vilpittömyyttä ja uskollisuutta mainitun eetoksen suhteen, sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, on mainitun direktiivin mukainen vain, mikäli kyseessä olevan ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi uskonto tai vakaumus on työtä koskeva, kyseisen kirkon tai organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus, joka on suhteellisuusperiaatteen mukainen, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus varmistaa toimivaltansa rajoissa yksityisille unionin oikeuden yleisistä periaatteista, kuten erityisesti uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteesta, joka on nykyisin vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa, johtuva oikeussuoja ja taata näistä periaatteista seuraavien oikeuksien täysi vaikutus jättämällä tarpeen vaatiessa soveltamatta kaikkia niiden kanssa ristiriidassa olevia kansallisia säännöksiä. - Uutiset
12.9.2018 15.00
Isäänsä pelkääville lapsille ei vahvistettu tapaamisoikeutta - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa oli tullut selkeästi esille olosuhdeselvityksessä liitteineen ja äidin kertomana, että tällä hetkellä isänpelko oli lasten (s. 2008 ja 2009) todellisuus. Se, oliko syy pelkoon isän käyttäytymisessä, äidin puheissa vai molemmissa ei siten ollut ensisijainen kysymys tapaamisoikeudesta määrättäessä. KO oli arvioinut viitaten olosuhdeselvityksessä esitettyyn, että näiden lasten kohdalla heidän arkensa rauhoittaminen vanhempien keskinäisiltä kuormittavilta riidoilta ja omista peloista oli välttämätöntä. Tämän vuoksi tapaamisoikeutta ei nyt määrätty. KO totesi edelleen, että viimekädessä vanhempien arvioitavaksi jää milloin on sopiva aika järjestää tapaamisia isän ja lasten välille. Vanhempien tulee ottaa huomioon, että jossakin kohtaa tapaamiset on aloitettava uudelleen. Lasten isä vaati HO:ssa, että lapsille vahvistetaan oikeus tavata isäänsä hänen KO:n päätöksestä ilmenevien vaatimustensa mukaisesti. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 12.9.2018) - Uutiset
17.9.2018 8.55
Suomeen yksin tulleiden lasten edustajajärjestelmää on kehitettäväSuomeen on saapunut vuosittain noin 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, vuonna 2015 jopa yli 3.000. Selvitys kartoittaa yksin maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmän toimivuutta ja puutteita. Suomen lainsäädännön lähtökohta on, että alle 18-vuotiaat ovat oikeudellisesti vajaavaltaisia ja tarvitsevat siksi jonkun käyttämään puolestaan puhevaltaa viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyissä. Yksin maahan tulleen lapsen kohdalla tehtävästä huolehtii hänelle määrätty edustaja. Tämänhetkinen edustajajärjestelmä on hajautettu, palkkioperusteinen ja sivutoimisuuteen perustuva. Koordinaatio ja ohjeistus on jaettu kahdelle eri viranomaistaholle, Maahanmuuttovirastolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. - Uutiset
19.9.2018 16.00
Hovioikeus: Edunvalvojan sijainen voitiin määrätä sijaishuoltoon sijoitetulle lapselle elatussopimuksen vahvistamista vartenHO katsoi, että edunvalvojan sijaisen määräämiselle A:lle oli ollut peruste, koska mainitun sopimuksen vahvistaminen oli ollut tarpeellista ja koska A:n huoltaja oli ollut eturistiriidan vuoksi estynyt toimimasta hänen edustajanaan elatussopimuksen vahvistamista koskevassa asiassa. HO hyväksyi KO:n päätöksen lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 19.9.2018) - Uutiset
25.9.2018 8.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 24.9.2018 julkaistu/päivitetty kaksi EIT:n vuonna 2018 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko Norjan viranomaisten huostaanotto- ja pakkoadoptiopäätöksillä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Kroatialaisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun korkein oikeus ei ottanut tutkittavaksi oikeuskysymyksiin rajoittuvaa valitusta, koska riidanalaisen määrän suuruutta koskevat ehdot eivät täyttyneet. - Uutiset
25.9.2018 11.10
Edunvalvonnassa on kysymys edunvalvonnassa olevan eikä hänen perillistensä etujen valvomisesta - hovioikeus hylkäsi perillisten edunvalvojaan kohdistaman 57 755 euron vahingonkorvauskanteen perittävän poikkeuksellisen suurista kotihoidon asumiskustannuksistaHO totesi, että edunvalvoja ei ollut keskustellut A:n kanssa tämän asumiseen liittyvistä huomattavan määräisistä kustannuksista, vaikka asia olisi ollut A:n kannalta tärkeä eikä ollut ilmennyt, ettei kuuleminen olisi ollut hankaluuksitta tehtävissä. Edunvalvoja oli siten laiminlyönyt holhoustoimilain 43 §:n 1 momentin mukaisen velvoitteensa. Koska edunvalvojan A:lle järjestämä asumismuoto oli ollut kuitenkin tämän oman toiveen mukainen ja koska asiassa ei ollut näytetty aiheutuneen vahinkoa A:lle, HO hyväksyi muilta osin KO:n perustelut ja katsoi, ettei KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 25.9.2018) - Uutiset
10.10.2018 8.54
Hovioikeus myönsi käräjäoikeuden tavoin luvan kiinteistön myyntiin perinnönjaossaHovioikeus totesi, että ilman lain tukea pesänjakaja ei voi velvoittaa toista osakasta suostumaan mainitun kaltaiseen lunastamiseen vastoin tämän tahtoa. Pesänjakaja oli esittänyt selvityksen siitä, ettei jakoa tässä tapauksessa saada toimitetuksi muutoin kuin myymällä pesänjakajan hakemuksessa tarkoitettu omaisuus. B:n pesänjakajan myyntilupahakemuksen puoltamista ei voitu pitää A:n tarkoittamana luopumisena oikeudesta olla suostumatta valituksessa tarkoitettuun lunastusmenettelyyn. Osakas voi ostaa jäämistöön kuuluvan kiinteistön tarjoamalla siitä muita ostajaehdokkaita korkeamman hinnan. Pesänjakajan toimeenpanemassa myynnissä ostotarjouksen tekijänä voi siis olla myös A. Käypä hinta selviää tällöin sitovien ostotarjousten perusteella eikä väistämättä epävarmojen arviolausuntojen tai pesänjakajan vahvistaman arvon perusteella. Tilanne, jossa A ostaa kyseisen tilan, johtaa samaan tilanteeseen kuin jos hän lunastaisi B:n osuuden vaatimallaan tavalla poislukien se epävarma tilanne, että lunastuksessa hinta olisi pesänjakajan määräämä ja arvioihin perustuva. (Vailla lainvoimaa 10.10.2018) - Uutiset
10.10.2018 10.15
Hovioikeuskaan ei määrännyt elatusapua suoritettavaksi taannehtivastiAsiassa ei ollut sellaisia erityisen painavia syitä, joiden perusteella elatusapua olisi tullut määrätä suoritettavaksi taannehtivasti ajalta ennen kanteen vireille panoa. Asianajajalla oli oikeus saada A:n avustamisesta palkkio vaatimustensa mukaisesti lukuun ottamatta toimenpiteitä, jotka hän oli käyttänyt oman valtuutuksensa selvittämiseen. (Vailla lainvoimaa 10.10.2018) - Uutiset
12.10.2018 9.00
Hallituksen esityksen taustalla EU-asetus: Asiakirjojen muodollisia hyväksymismenettelyjä yksinkertaistetaanTiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Asetuksen tavoitteena on vähentää asiakirjojen hyväksymiseen liittyvien muodollisuuksien aiheuttamaa oikeudellista epävarmuutta, kustannuksia ja pitkällisiä menettelyjä. 11. lokakuuta eduskunnalle annetulla lakiesityksellä lainsäädäntöön tehtäisiin asetuksen edellyttämät täydentävät säännökset. - Uutiset
15.10.2018 16.00
Hovioikeus hylkäsi elatusapuriidan tuomarista tehdyn esteellisyysväitteenLapsen isä oli katsonut esteellisyyden muodostuneen osaksi siitä, että, tuomari oli asian pääkäsittelyssä esittänyt hänelle kysymyksiä ja näkemyksiä, joiden luonteesta ja esittämistavasta oli voinut päätellä, että tuomarille oli syntynyt ennakkokäsitys tai -asenne asiassa ja että tuomari tulee hylkäämään kanteen. HO hylkäsi väitteen. - Uutiset
16.10.2018 15.05
Hovioikeus arvioi elatusavun muuttamisen edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeusHO katsoi, että siitä huolimatta, että lapsen isän olosuhteissa oli tapahtunut kahden lapsen elatusvelvollisuuden kasvamisen myötä olennainen muutos hänen aikaisempaan vuoden 2012 marraskuun tilanteeseen verrattuna, asiassa oli kuitenkin jäänyt näyttämättä, että tällä muutoksella olisi ollut olennaista vaikutusta isän elatuskykyyn hänen tämän hetkiset tulonsa huomioon ottaen. Isän olosuhteissa tapahtuneilla muutoksilla ei ollut näytetty olevan vaikutusta hänen lapselle aikaisemmin maksettavaksi määrätyn elatusavun suuruuteen. Elatusapu oli kohtuullinen isän elatuskykyyn ja lapsen elatuksen tarpeeseen nähden. Näin ollen KO:n valituksenalainen tuomio tuli kumota ja isän vaatimus elatusavun muuttamisesta oli hylättävä. HO alensi OK 21 luvun 8 b §:n nojalla isän oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden KO:n osalta siten, ettei korvausvelvollisuutta määrätty. Kulujen korvausvelvollisuutta ei ollut HO:ssa aihetta viran puolesta alentaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2018) - Uutiset
18.10.2018 14.23
Hallitukselta esitys laiksi kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksiHallituksen torstaina (18.10.) antamassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta. Ehdotetussa laissa annetaan asetusten soveltamisen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset. Ne koskevat pääosin sitä, mikä viranomainen Suomessa huolehtii asetuksessa jäsenvaltioille säädetyistä tehtävistä. Lisäksi ehdotetaan lähinnä asetuksista johtuvia muutoksia avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluviin säännöksiin sekä maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 29. tammikuuta 2019 samana päivänä kuin asetusten soveltaminen alkaa. - Uutiset
19.10.2018 15.00
Hovioikeuskin piti testamenttia pätemättömänäKysymys oli siitä, oliko I:n ja S:n keskinäinen testamentti julistettava pätemättömäksi, koska sitä ei ollut tehty laissa säädetyssä muodossa. Ottaen huomioon, ettei kumpikaan asiassa kuulluista testamentin todistajista ollut muistanut testamentin allekirjoittamista, ei I:n kertomusta tapahtumista voitu hänen testamentinsaajan asemansa vuoksi pitää riittävänä näyttönä siitä, että todistajat olisivat olleet PK 10 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla yhtaikaa läsnä testamenttia allekirjoitettaessa. Asiassa mainituilla ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota ollut. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
19.10.2018 15.32
Hovioikeuden päätös tuomioistuimen toimivallasta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassaKeski-Suomen käräjäoikeudella oli ollut sekä Bryssel II a -asetuksen että Suomen lain mukaan toimivalta tutkia hakemus. Uusien todisteiden osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on katsottu, että indispositiivisissa riita-asioissa uusiin todisteisiin vetoamiseen tulee suhtautua sallivammin kuin dispositiivisissa asioissa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
22.10.2018 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Bryssel II -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan tulkinnastaAsetuksen N:o 2201/2003 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että lapsen on pitänyt olla fyysisesti jäsenvaltiossa, jotta hänen voidaan katsoa asuvan kyseisessä jäsenvaltiossa tuossa säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisilla olosuhteilla, jos ne oletetaan näytetyiksi toteen, eli yhtäältä sillä, että isä on kohdistanut äitiin pakkoa, minkä seurauksena äiti on synnyttänyt heidän lapsensa kolmannessa valtiossa ja asunut siellä kyseisen lapsen kanssa tämän syntymästä alkaen, ja toisaalta sillä, että äidin tai lapsen perusoikeuksia on loukattu, ei ole tältä osin vaikutusta. - Uutiset
23.10.2018 8.10
Hovioikeus puntaroi kumpi yhtä pätevistä asianajajista tuli määrätä pesänjakajaksiMolempia asianajajia oli pidettävä tehtävään yhtä pätevinä. Kokonaisarvostelussa tässä asiassa voitiin siten ottaa huomioon aikaprioriteettiperiaate ja myös syntyvien jakokustannusten määrä. Aikaprioriteettiperiaate puolsi asianajaja C:n määräämistä tehtävään. D:n tuntihinta oli edullisempi. Siten syntyvien jakokustannusten määrä puolsi D:n määräämistä tehtävään. Jakokustannusten määrää oli tässä asiassa pidettävä painavampana ratkaisuperusteena kuin aikaprioriteettiperiaatetta. Tällä perusteella D oli määrättävä pesänjakajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
24.10.2018 9.56
KHO poisti oikeusavun lisäomavastuun selvästi kohtuuttomanaOikeusapua saaneelle valittajalle entisten avopuolisoiden omaisuuden erottelussa määrättyä 15.000 euron hyvitystä ei ollut perusteita pitää oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna varallisuutena, joka ei kerrytä lisäomavastuuta. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että oikeusaputoimiston valittajalle vahvistama 5.720,19 euron lisäomavastuu muodostui tämän taloudellisista oloistaan esittämän selvityksen perusteella selvästi kohtuuttomaksi. Lisäomavastuuosuus oli tämän vuoksi poistettava. - Uutiset
24.10.2018 12.11
Hovioikeuskin jätti tutkimatta kanteen perintöomaisuuden palauttamisesta ennenaikaisenaKäräjäoikeus katsoi, että palautusvelvollisuuden oikeellisuus liittyy kysymykseen kuolinpesän osakasasemasta. Koska kuolinpesän osakasasemaa ei tässä vaiheessa ollut lainvoimaisesti selvitetty ja oli mahdollista, että jako oli oikean osakaspiirin suorittama, niin vaatimus jaetun perintöomaisuuden palauttamisesta oli ennenaikainen. Tästä syystä kanne oli tässä vaiheessa jätettävä tutkimatta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 24.10.2018) - Uutiset
24.10.2018 14.10
KHO:n ratkaisu lesken hallintaoikeuden arvon määrittämisestä perintöverotuksessaPerittävä oli yksin omistanut puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu, mutta leski oli perukirjassa vedonnut avioliittolain mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. KHO katsoi, että tällaisessa tilanteessa, jossa perukirjan perusteella arvioiden koko asunto jäi kuulumaan perillisten kesken jaettavaan jäämistöön, asuntoon kohdistuvan lesken hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa laskettava ja vähennettävä asunnon koko arvosta eikä sen puoliosuudesta. HAO:n päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus. - Uutiset
25.10.2018 12.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksenKäräjäoikeus oli määrännyt äiti A:n laajennettuun lähestymiskieltoon isä HB:n sekä yhteisten lasten VB:n ja CB:n suojaksi. Hovioikeus katsoi kuitenkin jääneen näyttämättä, että A olisi uhannut HB:tä tai heidän lapsiaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rikoksella. HB ja lastensuojelun työntekijä L olivat voineet kokea A:n käytöksen aggressiivisena ja uhkaavana heidän riitaisuuksiensa vuoksi, mutta tämä ei vielä riittänyt objektiivisesti arvioiden osoittamaan sitä, että A tulisi tekemään HB:n tai heidän lastensa henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi, että kysymys ei ollut A:n HB:hen tai lapsiin kohdistamasta rikoksella uhkailusta tai vakavasta häirinnästä. Lasten koulunkäyntiin puuttuminen marraskuussa 2017 puolsi lähestymiskiellon määräämistä, mutta yksittäisenä tapauksena se ei yksin eikä myöskään yhdessä asiassa esille tulleen A:n muun menettelyn kanssa riittänyt osoittamaan, että edellytykset lähestymiskieltoon määräämiselle olisivat olemassa. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi tekemään H, V tai CB:tä kohtaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään heitä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla, mikäli lähestymiskieltoa ei määrätä. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018) - Uutiset
25.10.2018 15.55
Hallitus esittää kumottavaksi alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettelynHallitus esittää, että alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa alle 18-vuotiaat eivät enää voisi solmia avioliittoja Suomessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
29.10.2018 13.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vangin oikeutta perhe- ja yksityiselämän suojaan loukatun valvomattomat tapaamiset epäämällä – 1.000 euron korvausHovioikeus katsoi, että A:lle olisi tullut myöntää valvomattomat tapaamiset viimeistään 22.6.2016. Näin ollen hänen perustuslain ja EIS 8 artiklan takaamaan oikeuteensa perhe-elämään oli rikottu perusteettomasti 4–5 kuukauden ajan. Hovioikeus katsoi, että valtion korvausvastuu oli oikeutta perhe-elämään koskevan loukkauksen perusteella syntynyt. Hovioikeus harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2018) - Uutiset
31.10.2018 10.00
Hovioikeuden päätös lasten palauttamisesta RuotsiinAsiassa oli kysymys siitä, oliko lasten äiti antanut suostumuksensa sille, että hänen ja lasten isän yhteiset yhteishuollossa olevat lapset A ja B muuttavat pysyvästi Ruotsista Suomeen isänsä luo asumaan, vai oliko isä luvattomasti vienyt lapset pois Ruotsista tai jättänyt palauttamatta lapset Ruotsiin. HO katsoi, että isä oli 19.6.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta Ruotsiin ilman äidin suostumusta. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettavaksi Ruotsiin. Äidin avustajan palkkiota ei voitu korottaa oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n nojalla sillä perusteella, että osa työstä oli tehty ruotsiksi, kun Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Näin ollen AA:n vaatimus palkkion korottamisesta 20 prosentilla hylättiin. (Vailla lainvoimaa 31.10.2018) - Uutiset
2.11.2018 15.15
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste muutoksenhausta aviopuolisoiden välisen elatussopimuksen vahvistamista koskevaan päätökseenPuolisoiden välinen elatussopimus – Sopimuksen vahvistaminen – Sosiaalihuolto – Hallintovalitus – Valitusluvan tarve - Uutiset
6.11.2018 9.32
Pitkäaikainen avopuoliso jäi asumaan yhteiseen kotiin toisen avopuolison kuoleman jälkeen - vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttäHO katsoi, että käsiteltävässä asiassa tosiasiallisen asumisen jatkumisen salliminen huoneistoon liittyvien maksujen suorittamista vastaan ei sinänsä antanut aihetta olettaa, että omistajan ja asukkaan välillä olisi ollut vuokrasuhde. Vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttä. HO katsoi, ettei valittaja A ollut esittänyt mitään varteenotettavia seikkoja, joiden perusteella B:n olisi katsottava antaneen hänelle perustellun käsityksen, että B olisi sitoutunut kysymyksessä olevan asunnon vuokraukseen toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella A:n vetoamalla vuokrajärjestelyllä. HO katsoi, ettei valitus antanut aihetta arvioida kysymystä vuokrasopimuksen olemassaolosta toisin kuin KO. Myöskään asumishyötyä tai sen määrää tai oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei ollut aihetta arvioida toisin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 6.11.2018) - Uutiset
6.11.2018 10.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti alaikäisavioliittojen poikkeuslupamenettelyn kumoamisestaOikeusministeriössä on valmisteltu esitys, jonka toteutuessa alaikäisen mahdollisuus saada poikkeuslupa avioitua jää maassamme oikeushistoriaan. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi avioliittolain säännös, jonka mukaan oikeusministeriö voi erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua. Nyt ehdotettu muutos noudattaa kansainvälistä kehityslinjaa. Alaikäisen mahdollisuudesta saada poikkeuslupa avioitumiselleen on viime vuosina luovuttu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Myös YK:n piirissä on korostettu lapsiavioliittojen ennaltaehkäisemisen tärkeyttä. - Uutiset
6.11.2018 15.36
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perillisten oikeudesta työntekijän vuosilomakorvaukseenTyöaikadirektiivin 7 artikla ja perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan silloin, kun työsuhde päättyy työntekijän kuoleman takia, oikeus kyseisen säännöksen ja kyseisen määräyksen nojalla kertyneeseen palkalliseen vuosilomaan, jota työtekijä ei ole pitänyt ennen kuolemaansa, raukeaa voimatta synnyttää sellaista oikeutta rahalliseen korvaukseen mainitusta lomasta, joka voi siirtyä työntekijän oikeudenomistajille perintönä. - Uutiset
7.11.2018 12.16
Hovioikeus velvoitti vastaajan suorittamaan kantajalle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystä 17.549,56 euroa korkoineenHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus näytetyksi, että A oli kertomuksensa mukaisesti sijoittanut varojaan B:n nimissä osakkeisiin, B oli avoliiton päättyessä jättänyt tilittämättä nuo varat takaisin A:lle ja B oli edellä selostetuin tavoin saanut mainitut varat yhteensä 17.549,56 euroa hyväkseen. B oli siten saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua, josta A:lla oli oikeus saada hyvitystä 17.549,56 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
8.11.2018 7.59
Hovioikeuden pohdintoja lapsen takautuvasta elatusavusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiin ja takautuvaa elatusapua myönnettiin yhden vuoden ajaltaHovioikeus totesi muun muassa, että lainsäätäjän tarkoituksena on selvästi ollut pitää taannehtivuus poikkeuksena suhteessa pääsääntöön, jonka mukaan elatusapu määrätään kanteen vireillepanosta lukien. Tässä tapauksessa lapsi oli taannehtivuusvaatimusta koskevana aikana ollut alle yksivuotias ja äitinsä kotihoidossa, joten hänen hoitamisestaan johtuvat juoksevat kulut olivat olleet kohtalaisen pienet. Ensimmäisen lapsen syntyminen aiheuttaa kuitenkin verrattain arvokkaiden varusteiden, kuten lastenvaunujen ja auton turvakaukalon, hankkimisen. Lapsen aineellisten tarpeiden tyydyttämisen edellyttämät kustannukset ovat siten suuret. B oli lapsen syntymästä alkaen ollut tietoinen elatusvelvollisuudestaan eikä tästä huolimatta ollut osallistunut elatukseen lainkaan. Yhtä kalenterivuotta käsittävää taannehtivaa vaatimusta ei voitu B:n tulotaso huomioon ottaen pitää tämän kannalta kohtuuttomana. Näin ollen oli kohtuullista, että elatusapua määrättiin suoritettavaksi jo 1.1.2015 lukien. Hovioikeudessa käsiteltävänä olevan ajanjakson osalta vaaditun elatusavun määrää 1.932 euroa B ei kiistänyt. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 11.03
Lasten asumista koskevaan isän hakemukseen ei annettu vastausta - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettuKysymys oli ollut osapuolille ja heidän lapsilleen (s. 2002 ja 2005) erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. KO voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa KO oli kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ollut ollut riidaton. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei KO ollut voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. KO:n olisi tullut varmistaa lasten äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. KO:n olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla lasten isää istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella KO olisi voinut selvittää, oliko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu, asian käsittelyä oli jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voitu käsitellä HO:ssa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 11.30
Hyvityksen vaatiminen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa - hovioikeus arvioi riidan hävinneen naisen oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeusKO oli velvoittanut naisen (A) suorittamaan miehelle (B) hyvityksenä 8 000 euroa (vaatimus oli ollut 15 618 euroa) ja korvaamaan kaksi kolmasosaa B:n oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi perustelluksi alentaa A:n korvausvelvollisuuden kolmasosaan B:n vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä KO:ssa. A oli peruuttanut valituksensa HO:ssa pääasian osalta ja KO:n ratkaisua muutettiin hänen hyväkseen oikeudenkäyntikulujen osalta vain vähäiseltä, harkinnanvaraista seikkaa koskevalta osaltaan. Tähän nähden A oli velvoitettava korvaamaan B:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:sta kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
23.11.2018 9.12
Hallinto-oikeuden ratkaisu puhevallasta asiassa jossa oli kysymys henkilökohtaisen avustajan saamisesta kaupungin lautakunnan huostassa olleen lapsen koulunkäynnin tueksiHallinto-oikeus totesi, että lapsen huoltoon kuuluu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetty lapsen edustaminen tämän henkilöä koskevissa asioissa. Huostaanotosta huolimatta lapsen huoltajat edustavat lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, ellei laissa ole toisin säädetty. Puhevaltaa koskevassa arvioinnissa oli annettava merkitystä sille, oliko käsiteltävänä olevalla asialla merkitystä huostaanoton tarkoituksen toteutumiseen lastensuojelulain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kun otettiin huomioon, että opetuksen järjestämisestä päättäminen on lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin säännöksellä nimenomaisesti säädetty sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätösvaltaan kuuluvaksi, vireillepano-oikeus ja puhevalta valitusasiassa oli Y:n kaupungin sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä. (Lainvoimainen) - Uutiset
23.11.2018 15.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei menetellyt virheellisesti kiinteistön myyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelyssäKO ei ollut menetellyt virheellisesti jättäessään istuntokäsittelyn toimittamatta. KO ei ollut menetellyt virheellisesti myöskään jättäessään pyytämättä kirjallisen lisälausuman valittajalta. Kiinteistön myyntilupaa koskeva pesänjakajan hakemus ei ole OK 8 luvun 1 momentissa tarkoitettu asia, jolloin asian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä on harkinnanvaraista. KO ei ollut menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut näin tehnyt. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa myöskään pääasian osalta. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 10.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevassa asiassaPesänjakaja oli laatinut 26.2.2016 päivätyn omaisuuden erottelukirjan. Pesänjakaja oli hylännyt A:n esittämän hyvitysvaatimuksen ja siihen liittyvät viivästyskorkovaatimukset. Moitekanne oli nostettu 24.8.2016. KO oli hylännyt A:n moitekanteen. Pesänjakajan ratkaisua ei ollut muutettu. A:n toissijaiset kannevaatimukset oli jätetty tutkimatta. A vaati HO:ssa, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle 35.137,50 euroa ensisijaisesti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityksenä, toissijaisesti velkasuhteen perusteella tai viimesijaisesti vahingonkorvauksena sekä 200 euroa vahingonkorvauksena autovahingon vakuutuksen omavastuuosuudesta, molemmat summat viivästyskorkoineen 26.6.2015 lukien. HO ei pääkäsittelyä pitämättä muuttanut KO:n tuomiota. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli käsittelyratkaisusta ja A:n hyvitysvaatimusta koskevasta ratkaisusta sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. Hän lausui erikseen kannevaatimusten tutkimisesta, vanhentumisesta, velkomuksesta ja viimesijaisesti vahingonkorvausta koskevasta vaatimuksesta sekä vahingonkorvausvaatimuksesta autovahingon omavastuuosuudesta. (KKO:2020:18: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen) - Uutiset
27.11.2018 11.55
KKO:n ratkaisu kuolinpesän osakkuudesta ja oikeudesta hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistäAviopuolisot C ja D olivat määränneet keskinäisessä testamentissaan, että toisen heistä kuoltua eloonjäänyt puoliso saa kaiken vainajan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Testamentin toissijaismääräyksen mukaan molempien kuoltua C:n omaisuus meni D:n lapselle K:lle. Puolisot tuomittiin avioeroon, jolloin sovellettavaksi tuli perintökaaren 11 luvun 8 §:n testamenttimääräyksen tehottomuutta koskeva säännös. C:n kuoltua K vaati pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen katsoen, että testamentin tulkinnan perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää toissijaismääräystä voimassa avioeron jälkeen ja ettei K siten ollut testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että K testamentin toissijaissaajana tuli oikeutensa riidanalaisuudesta huolimatta katsoa C:n kuolinpesän osakkaaksi. Hänellä oli siten oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. - Uutiset
30.11.2018 11.00
Hovioikeuden ratkaisu riitautetun testamentin saajan oikeudesta hakea pesänselvittäjän määräämistäKäräjäoikeus oli menetellyt oikein katsoessaan, että se ei voinut pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemusasian yhteydessä tutkia testamentin väitettyä pätemättömyyttä tai tehottomuutta. Tilanteessa, jossa A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitainen testamenttausvallan väitetyn ylityksen perusteella, ei ollut syytä arvioida toisin kuin tilannetta erityisesti tapauksessa KKO 2007:99. A:lla oli erityisjälkisäädöksen saajana oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä riippumatta siitä, millä perusteella A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitautettu. Hakemusta ei ollut jätettävä tutkimatta puhevallan väitetyn puuttumisen vuoksi. A:lla oli myös riittävä oikeussuojan tarve saada pesä pesänselvittäjän hallintoon eikä perintökaaren 22 luvun 3 §:n määräys tietyn omaisuuden määräämisestä erityiseen hoitoon riittänyt turvaamaan hänen oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
3.12.2018 14.00
Poikansa 12 puukoniskulla surmannut isä tuomittiin taposta 8 vuoden vankeusrangaistukseen - hovioikeus arvioi hätävarjeluväitettä, lieventäviä asianhaaroja ja isänsä menettäneen lapsen oikeutta elatuskorvaukseenHO katsoi samoin kuten KO, että tekoa oli arvioitava tappona. Rikoksen lieventävät asianhaarat oli otettu huomioon rangaistusta määrättäessä, kun rangaistus oli tuomittu tapon tunnusmerkistön alarajalta. Enempään rangaistuksen alentamiseen ei ollut aihetta. KO oli hylännyt vaatimuksen kärsimyskorvauksen suorittamisesta 5,5-vuotiaalle lapselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut kärsimyskorvauksen osalta. Vastaaja velvoitettiin maksamaan C:lle korvausta elatuksen menetyksestä 155 euroa kuukaudessa tekopäivästä 1.2.2018 lukien, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai siihen saakka, kunnes hän sitä ennen kykenee itsensä elättämään tai asiasta muutoin määrätään. Korvauksesta on vähennettävä, mitä A:lle on suoritettu tai tullaan suorittamaan kansaneläkelain nojalla lapseneläkkeenä. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 11.40
Hovioikeus määräsi lapset heti palautettavaksi Ruotsiin siellä asuvan isän väitetystä väkivaltaisuudesta huolimattaHovioikeus katsoi, että äiti B oli 16.8.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin ilman isän A:n suostumusta ja että palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle ei ollut perusteita. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettaviksi Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 4.12.2018)