Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
2.2.2016 13.51
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Avioliittolain yhteiselämän lopettamista koskevaa säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pitkälle eron jälkeiseen aikaanA oli pyytänyt, että käräjäoikeus muun muassa päättää, että A saa jäädä asumaan osapuolten yhteiseen asuntoon ja kotiin. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoi, ettei A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön
käyttämisessä ollut enää kysymys avioliittolain tarkoittamasta yhteiselämästä eikä näin ollen kyseinen yhteiselämän lopettamista koskeva säännös voinut tulla sovellettavaksi omaisuuden käyttämisen suhteen. Näin ollen hakemus tuli hylätä. Hovioikeudella ei ollut aihetta arvioida riidanalaisia kysymyksiä tai jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 7.21
Hovioikeus: Lapsen saama kuntoutusraha on elatuslain 2 §:n 2 momentissa huomioon otettavaa tuloaHO totesi, että lapsen saama kuntoutusraha on hänen saamaansa rahaa, joka lähtökohtaisesti lisää hänen kykyään vastata omasta elatuksestaan. HO katsoi, että kuntoutusrahan kohtuudella huomioon otettavan toimeentuloa turvaavan osuuden määrä oli tässä tapauksessa 100 euroa. Oikeusministeriön ohje ei sitonut tuomioistuinta. Aihetta KO:n elatusapuratkaisun muuttamiseen lapsen oman elatuskyvyn arvioinnin osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.30
Hovioikeus määräsi lapset yhteishuoltoon mutta asumaan isänsä luona kun äiti ei todennäköisesti tullut vastaisuudessa myötävaikuttamaan määrättyjen tapaamisten toteutumiseen mikäli lapset asuivat hänen luonaanHO katsoi toisin kuin KO, että 4- ja 6-vuotiaiden lasten myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapset määrättiin asumaan isänsä luona, ja äidille annettiin mahdollisimman laaja tapaamisoikeus. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella HO uskoi KO:n tavoin, että osapuolet pystyivät vielä keskustelemaan lasten asioista siten, että ensisijaisena pidettävä lasten yhteinen huolto oli mahdollinen. Lähihuoltaja sai yksin päättää lasten päiväkoti- ja kouluvalintoihin sekä terveydenhoitoon liittyvistä asioista ja etävanhemmalla oli oikeus saada lapsia koskevia tietoja eri viranomaisilta myös niissä asioissa, joista lähihuoltaja sai yksin päättää. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.00
Testamentti oli pätemätön Alzheimerin taudin vuoksi – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaA:lla kaksi vuotta aikaisemmin todettu Alzheimerin tauti oli keväällä 2005 aloitetusta lääkityksestä huolimatta edennyt niin, että A oli syksyllä 2005 muistamaton, sekava ja harhainen ja aloitekykynsä menettänyt. Hänen oma tahtonsa oli heikentynyt ja hän oli varonut ärsyttämästä millään tavalla poikaansa B:tä, joka tuohon aikaan oli alkanut käymään usein hänen asunnollaan. A oli allekirjoittanut poikansa B:n hänelle esittämän asiakirjan ja A oli ollut syvästi huolissaan siitä, minkä asiakirjan hän oli B:n vaatimuksesta allekirjoittanut. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A ei ollut joulukuussa 2005 kyennyt ymmärtämään poikansa B:n hänelle esittämää testamenttiasiakirjan laatua eikä sisältöä eikä tuolloin allekirjoitettu testamentti vastaa A:n viimeistä tahtoa, joten asiakirja oli testamenttina pätemätön. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
28.1.2016 13.18
Käräjäoikeus ei suostunut määräämään lapsen huoltoa yksin äidille kun molempien vanhempien elämänhallinnassa oli vaikeuksia ja talous heikko – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaVaikka isällä oli jossakin määrin ongelmia oman elämänsä hallinnassa, oli äidin oman elämänhallinnan vaikeuksien ja puutteellisen suomenkielen taidonkin vuoksi perusteltua katsoa, että lapsen isän osallistuminen lasta koskevien päätösten tekemiseen oli selvästi lapsen edun mukaista. Oli jäänyt näyttämättä perusteet sille, että lapsen huolto olisi uskottava yksin äidille. Kummallakaan vanhemmalla ei voitu arvioida olevan varaa vastata tapaamiskuljetuskuluista täysimääräisesti käytettävissään olevilla varoilla ja sen vuoksi he joutuisivat turvautumaan niiden osalta toimeentulotukeen. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tapaava vanhempi vastaa pääsääntöisesti lapsen kuljetuksista tapaamisiin. Käräjäoikeus katsoi, että tässä tilanteessa ei ollut perusteltua velvoittaa lähivanhempaa osallistumaan lapsen kuljetuksiin tapaamisiin enemmälti kuin hän oli myöntänyt eikä myöskään kuljetuksista aiheutuviin kustannuksiin. (Vailla lainvoimaa 28.1.2016) - Uutiset
28.1.2016 9.29
Eron jälkeisestä vainosta tehdään poliisille yli 600 tutkintapyyntöä vuodessa – opaskirja vainon uhrin suojautumisen tueksi julkaistuVainoaminen kriminalisoitiin Suomessa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on ollut rangaistavaa. Ilmoitusten määrät ovat merkittävästi suurempia kuin lainsäädännön valmisteluvaiheessa ennakoitiin, sillä poliisille tehdään vuosittain keskimäärin yli 600 tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöistä sekä lainvoimaisista tuomioista valtaosa liittyy eron jälkeisen vainon tilanteisiin, Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan. - Uutiset
27.1.2016 15.51
Perheenyhdistämisen edellytykset tiukentuvat myös Suomessa – luonnos hallituksen esitykseksi lausunnoilleSisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on tiukentaa perheenyhdistämisen edellytyksiä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausunnoille 27. tammikuuta. Jatkossa sekä kansainvälistä suojelua saavilta että Suomen kansalaisilta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa ennen kuin perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Toimeentulovaatimus voidaan ottaa käyttöön nopeassa aikataulussa, koska se ei vaadi hallinnollisia muutoksia. EU-direktiivi mahdollistaa myös muita lisäedellytyksiä, mutta niiden käyttöönotto kestäisi pitempään. - Uutiset
27.1.2016 15.11
Käräjäoikeus ei kuullut pesänjakajan määrätessään kaikkia asianosaisia vaikka hakijan osakkuus kuolinpesässä oli epäselvä – hovioikeus poisti päätöksen oikeudenkäyntivirheen vuoksi mutta ei palauttanut asiaa käräjäoikeuteenKoska käräjäoikeus oli ratkaissut A:n pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen varaamatta B:lle ja muille C:n jälkeen laaditussa perukirjassa yksilöidyille henkilöille tilaisuutta tulla kuulluiksi hakemuksen johdosta, asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. Käräjäoikeuden päätös oli siten poistettava. Koska asianosaisilla on oikeus panna asia vireille uudella hakemuksella, hovioikeus ei tässä tapauksessa katsonut olevan tarvetta palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 27.1.2016) - Uutiset
26.1.2016 16.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta valmistui muistio – kansalaisia kuullaan helmi-maaliskuussaLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen on hallituksen ohjelman tavoitteena. Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, johon on koottu lain soveltamisessa ministeriön tietoon tulleita ongelmia sekä ehdotuksia lain uudistamistarpeiksi. - Uutiset
26.1.2016 12.02
Hovioikeuden ratkaisu asumishyödystä avioerotilanteessaTässä tapauksessa A:n osituksen moitetta koskevassa kanteessaan esittämä vaatimus pesänjakajan ratkaisun muuttamisesta oli kohdistunut myös avioeroa edeltävään aikaan, jolloin puolisoiden avioliitto ja siihen kuuluva elatusvelvollisuus olivat edelleen voimassa. A:n vaatimus koski siten tältä osin avioliittolain puolison elatusta koskevien säännösten mukaan arvioitavaa kysymystä, jota pesänjakaja ei korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein ole voinut ottaa toimitusosituksessa käsiteltäväkseen. Sen vuoksi myöskään käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa A:n avioeroa edeltävältään aikaan kohdistunutta asumiskorvausvaatimusta tutkittavakseen. Siltä osin kuin A vaati asumiskorvauksen korottamista 350 eurosta 500 euroksi aihetta pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.1.2016) - Uutiset
23.1.2016 7.00
Väitös: Kuritusväkivaltaepäilyihin liittyvissä viranomaiskäytännöissä suurta vaihteluaSuomessa lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta määrittyy rikokseksi poliisin ja lastensuojelun käytännöissä teon vakavuuden, väkivallan jatkuvuuden, lapselle aiheutuneen vahingon ja viranomaisten omien kuritusväkivaltakäsitysten perusteella, selviää Anna Heinosen lauantaina 23. tammikuuta tarkstettavasta väitöstutkimuksesta. - Uutiset
22.1.2016 15.35
Hovioikeus ei vahvistanut Japanissa vahvistettua adoptiopäätöstä adoptioluvan puuttumisen vuoksiHelsingin HO ei vahvistanut Suomessa päteväksi Japanissa 28.4.2015 annettua päätöstä, jolla 18.3.2015 syntynyt lapsi oli määrätty Suomessa asuvalle hakijalle adoptioon. Adoptiolain 74 §:n 4 momentin (22/2012) mukaan HO ei saanut vahvistaa päteväksi adoptiota, johon olisi tullut hakea adoptiolupa. (Vailla lainvoimaa 22.1.2016) - Uutiset
22.1.2016 13.11
Hovioikeus: Testamentin oikeaksi todistetun jäljennöksen esittäminen perunkirjoitustilaisuudessa ja siitä otetun valokopion luovuttaminen perilliselle ei täyttänyt lain edellyttämää tiedoksiantovaatimustaHovioikeus totesi, että oikeaksi todistetun jäljennöksen luovuttaminen testamentista on laillisen ja lakiosailmoituksen määräajan kulumisen aloittavan tiedoksiannon aito muotovaatimus, jonka puuttumista ei voida korvata selvityksellä siitä, että perillinen ehkä on pitänyt jäljennöksen virheettömyyttä notorisena tai että hänellä on ollut tilaisuus verrata saamaansa oikeaksi todistamatonta jäljennöstä alkuperäiseen testamenttiin. Kun A:lle ei ollut annettu perunkirjoitustilaisuudessa testamentista oikeaksi todistettua jäljennöstä, hän ei ollut saanut testamenttia tiedokseen perintökaaren 14 luvun 4 §:n 1 momentin edellyttämällä ja lakiosailmoituksen tekemiselle perintökaaren 7 luvun 5 §:n 3 momentissa varatun määräajan aloittavalla tavalla aikaisemmin, kuin hänen hovioikeudessa myöntämänään ajankohtana eli 13.12.2012. (Vailla lainvoimaa 22.1.2016) - Uutiset
22.1.2016 11.30
Tietoturva-asiantuntija M.Sc. Tuuli Siiskonen ja lakimies OTL Maria Majanen: Henkilötietojen suoja julkishallinnon digitaalisten palvelujen tuottamisessaEuroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat 15. joulukuuta 2015 poliittisen yhteisymmärryksen EU:n tietosuojauudistusta koskevasta komission vuonna 2012 esittämästä ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on luoda Euroopan unionille yhtenäinen ja kattava henkilötietojen suojaa koskeva uusi lainsäädäntökehys. Pysyvien edustajien komitea (Coreper) vahvisti kompromissitekstit 18. joulukuuta 2015. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksynevät ehdotuksen keväällä 2016. - Uutiset
21.1.2016 14.02
Koulutusavustusvaatimusta tytön lukio-opintoihin vuosille 2018 ja 2019 ja pojan ammattiin valmistavaan työhön vuosille 2017 ja 2018 ei hyväksytty - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli hylännyt vaatimukset katsoen, ettei asiassa voitu elatuslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuulliseksi asettaa isälle velvollisuutta vastata vuosina 1999 ja 2000 syntyneiden lastensa koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista näiden täytettyä kahdeksantoista vuotta, eli pojan (erityislapsi) kohdalla vuosina 2017 ja 2018 sekä tytön kohdalla vuosina 2018 ja 2019. (Vailla lainvoimaa 21.1.2016) - Uutiset
19.1.2016 13.03
Hovioikeus arvioi väitettyä ennakkoperintöä toisin kuin käräjäoikeusOli epätodennäköistä C:n tarkoituksena olleen, että hänen takaajana maksamansa suoritus F:lle jätettäisiin huomioimatta, kun taas A:lle annettu lahjoitus, jonka tämä oli takaajana joutunut maksamaan alkuperältään samasta lainasta, otettaisiin huomioon A:n ennakkoperintönä, ja siten kohdella lapsiaan A:ta ja B:tä eriarvoisesti. Hovioikeus katsoi, ettei A:lle takausmaksua varten lahjoitettua määrää olosuhteisiin katsoen voitu otaksua tarkoitetun ennakkoperinnöksi, ja näin ollen käräjäoikeuden ratkaisu oli kumottava tältä osin. F oli yksin ollut vastuussa velasta, jonka C oli antamansa takauksen perusteella maksanut. Koska F ei ollut C:n perillinen, ei kyse ollut ennakkoperinnöstä. C:llä ollut suosimistarkoitusta hänen maksaessaan takaajana F:n luottoa. Käräjäoikeuden ratkaisu myös B:n ennakkoperinnön osalta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 19.1.2016) - Uutiset
19.1.2016 8.00
Hovioikeuden tuomio ennakkoperinnöstä, suosiolahjasta, omaisuuden arvosta sekä kauppahinnan määrittämisestä ja maksamisesta sukupolvenvaihdosta ja perinnönjaon moittimista koskevassa asiassaHovioikeus muun muassa totesi asiassa esitetystä selvityksestä olevan pääteltävissä, että kaupan tarkoituksena oli ollut tilanpidon jatkaminen ja kauppahinta oli pyritty määrittämään siten, että tila oli säilynyt elinkelpoisena. Tämä tavoite oli myös toteutunut, koska B kertomansa mukaan jatkaa tilanpitoa edelleen eikä ole myynyt tilasta osaakaan pois. Myyjät C ja D sekä ostaja B olivat pyrkineet ennen kaupan tekemistä selvittämään maatilakokonaisuuden käyvän hinnan eivätkä olleet mieltäneet vastikkeellista luovutusta sen tekohetkellä vuonna 1987 alihintaiseksi. Tämän vuoksi erillistä ennakkoperintöolettaman kumoavaa lauseketta ei oltu kauppakirjaan tehty. Vaikka kauppahinta oli ilmeisesti alittanut kaupantekohetken käyvän markkinahinnan, hovioikeus katsoi, että kauppaan liittyvistä olosuhteista ja erityisesti siitä, että kyseessä oli ollut tyypillinen sukupolvenvaihdos, voitiin päätellä, että C ja D eivät olleet tarkoittaneet käyvän hinnan ja maksetun vastikkeen välistä erotusta B:n ennakkoperinnöksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2016) - Uutiset
18.1.2016 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei sovitellut ositusta miltään osinSe, että B kävi ansiotyössä silloin, kun A työskenteli rakennustyömaalla, teki osaltaan mahdolliseksi sen, että A:n käytännön työpanos omakotitalon rakentamisessa tuli suuremmaksi kuin B:n vastaava työpanos. A:n aloitteesta A ja B tekivät avioehtosopimuksen vain muutamia kuukausia ennen kuin heidän avioliittonsa päättyi. Avioehtosopimukseen ei kuitenkaan ollut otettu sellaista kyseisen omakotitalokiinteistön omistusta koskevaa ehtoa, joka osoittaisi, ettei tämä kiinteistö ollut tavanomaista avio-oikeuden alaista omaisuutta. Asiassa ei ollut perusteita sovitella ositusta A:n suuremman työpanoksenkaan perusteella. (Vailla lainvoimaa 18.1.2016) - Uutiset
15.1.2016 9.23
Hovioikeus: Päihdeongelmaansa hoitoa saaneella isällä oli oikeus tavata lastaan ilman valvontaa - tapaamiset oli aluksi kuitenkin syytä järjestää käräjäoikeuden määräämällä tavalla kunnallisena sosiaalipalvelunaIsä oli jo pidemmän aikaa saanut hoitoa päihdeongelmaansa eikä asiassa ollut edes väitetty, että hän olisi missään vaiheessa ollut aggressiivinen tai väkivaltainen lasta kohtaan. Ottaen lisäksi huomioon lapsen ikä (s. 2006), ei valvottuja tapaamisia, joissa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja tapaavaan vanhempaan, ollut pidettävä tarpeellisina. Lapsen edun turvaamiseksi riittävänä järjestelynä oli pidettävä tavanomaisia tapaamisia edeltäviä tuettuja tapaamisia. (Vailla lainvoimaa 15.1.2016) - Uutiset
15.1.2016 8.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 21.10.–4.11.2015 koskevat muun muassa tuomionpurkua kaksoisrangaistavuuden kiellon perusteella, väkivaltaa viranomaista kohtaan, isyyden kumoamista, julkisen oikeusavustajan kulujen korvaamista sekä syytteen tarkistamista. - Uutiset
14.1.2016 10.26
Hovioikeus: Saudi-Arabiasta neljä kertaa vuodessa Suomeen 2-vuotiasta poikaansa, jota ei ollut tavannut aiemmin, tapaamaan tulevalle isälle ei myönnetty valvomattomia tapaamisia - vaatimus valvomattomasta tapaamisoikeudesta voitiin esittää vasta hovioikeudessaHO katsoi, että vaatimus valvomattomasta tapaamisoikeudesta ei ollut sellainen vaatimus, joka tulisi jättää tutkimatta vasta HO:ssa tehtynä. HO katsoi pääkäsittelypyynnöt hyläten, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella KO:n määräämiä lapsen ja isän välisiä valvottuja tapaamisia ei ollut niiden määrä neljä kertaa vuodessa viitenä peräkkäisenä päivänä ja porrastettu kesto kahdesta neljään tuntiin huomioon ottaen aihetta muuttaa miltään osin. Lapsen edun mukaista oli että isällä oli oikeus saada viranomaisilta tietoja lapsen terveydentilaan sekä päivähoitoon tai kouluun liittyvissä asioissa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2015) - Uutiset
13.1.2016 10.41
Hovioikeus: Asianajajille voitiin antaa huomautukset kun he olivat allekirjoittaneet perukirjan olematta henkilökohtaisesti läsnä perunkirjoitustilaisuudessaValvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa tehtävän huolellisen hoitamisen edellyttävän uskottuna miehenä toimivan asianajajan henkilökohtaista läsnäoloa perunkirjoitustilaisuudessa. Asioiden lopputuloksen kannalta merkitystä ei ollut sillä, olivatko asianajajat suostuessaan toimimaan uskottuina miehenä tienneet, etteivät he pysty olemaan paikalla perunkirjoitustilaisuudessa. Asioissa mainitut seikat huomioon ottaen valvontalautakunnan ratkaisuja ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä, kohtuuttomana taikka perus- ja ihmisoikeuksien vastaisena. (Vailla lainvoimaa 13.1.2016) - Uutiset
13.1.2016 9.13
Vanhempien keskinäisten välien pitkään kestänyt tulehtuneisuus ei estänyt yksinhuollon muuttamista yhteishuolloksi - käräjäoikeuden päätöstä muutettiinHO totesi mm., että toisen vanhemman yksipuolinen negatiivinen suhtautuminen toiseen vanhempaan tai pyrkimys sulkea toinen vanhempi lasten elämän ulkopuolelle ei ole lähtökohtaisesti peruste määrätä yksinhuoltoa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2016) - Uutiset
8.1.2016 15.17
Hovioikeus määräsi lapsen tapaamiset toteutettavaksi valvottuina marraskuuhun 2016 saakka, kun riski lapsen luvattomasta maastaviennistä oli edelleen varteenotettava tapahtumavaihtoehtoAsiassa oli riidatonta, että lapsen isä oli 14.4.2012 vienyt tuolloin 3-vuotiaan lapsen luvattomasti Irlannista Egyptiin ja pitänyt häntä luonaan ilman lupaa 12.12.2012 saakka eli lähes kahdeksan kuukauden ajan. HO katsoi, että riski lapsen luvattomasta maastaviennistä oli asiassa KO:n lausumilla perusteilla edelleen siinä määrin varteenotettava tapahtumavaihtoehto, että lapsen edun mukaista oli toteuttaa tapaamiset valvottuina. HO totesi mm., että lapsen isän olosuhteiden vakiintuminen Suomeen ja ajan kuluminen vähentävät uhkaa siitä, että isä valvomattoman tapaamisen yhteydessä vaarantaisi lapsen turvallisuutta. Lapsen edun mukaista oli, että tapaamisten laajentamisessa edettiin varovaisesti ja porrastetusti. (Vailla lainvoimaa 8.1.2016) - Uutiset
7.1.2016 13.15
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2016 alussa voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa tulee vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa maahanmuuttajien työelämään siirtymistä, henkilötietojen käsittelyä tuomioistuimissa, joukkoliikenteen matkustajien oikeuksia, ympäristömelua sekä vanhempainrahaa. - Uutiset
7.1.2016 6.06
Pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tiedoksiantoa vältelleelle ei palautettu menetettyä määräaikaaHO katsoi, että lausumapyyntö pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemuksen johdosta oli annettu hakijalle tiedoksi asianmukaisesti sijaistiedoksiannolla. Hakija ei ollut omatta syyttään menettänyt oikeuttaan antaa lausuma hakemuksen johdosta. KO:ssa asia oli ratkaistu hakemuksen mukaisesti. Kukaan asianosaisista ei ollut vaatinut, että asia tulisi ratkaista muuten. KO:n ei sen vuoksi ollut tarvinnut ilmoittaa ratkaisun antamisesta. Huomioon ottaen lisäksi asiassa tiedoksiannosta lausuttu HO katsoi, ettei hakija ollut menettänyt puhevaltaansa myöskään muutoksenhaussa omatta syyttään. (Vailla lainvoimaa 7.1.2016) - Uutiset
5.1.2016 13.47
Hovioikeus: Alzheimerin tauti esti pätevän testamentin tekemisenTestamentti oli luettu A:lle allekirjoitustilaisuudessa, mutta testamentin todistajat eivät olleet varmistautuneet A:n kunnosta ja hänen kyvystään tehdä testamentti. Hovioikeus harkitsi kuten käräjäoikeuskin, että testamentin tekemiseen oli vaikuttanut A:n sairastama Alzheimerin tauti, johon oli liittynyt dementia. Tämän vuoksi häneltä oli puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö. Testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (Vailla lainvoimaa 5.1.2016) - Uutiset
5.1.2016 9.10
Hallinto-oikeus pohti ruokakuntaan kuuluvan henkilön määritelmää sijaishuollossaAsiassa saadun selvityksen perusteella lapsen sijoitus oli pitkäaikainen. Hallinto-oikeus arvioi johtopäätöksenään, että korjausavustuslain ja -asetuksen säännöksiä tulkittaessa tässä tapauksessa sijaishuoltoon sijoitettu lapsi tuli huomioida ruokakuntaan kuuluvana henkilönä. Koska viranhaltija ja kaupunginhallitus olivat päätöksissään arvioineet asiaa toisin, hallinto-oikeus kumosi valituksenalaiset päätökset ja palautti hakemuksen kaupungin toimivaltaiselle viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Ään. 2-1. (Vailla lainvoimaa 5.1.2015) - Uutiset
5.1.2016 8.02
Hallinto-oikeuden ratkaisu legaatinsaajan kiinteistöverostaAsiassa oli kysymys siitä, oliko henkilön A legaatinsaajana katsottava olleen legaatilla määrätyn kiinteistön omistaja kalenterivuoden 2014 alkaessa ja näin ollen velvollinen suorittamaan kyseisestä kiinteistöstä kiinteistöveroa. - Uutiset
31.12.2015 16.00
Hovioikeus määräsi syksystä 2013 lähtien äitiään tapaamasta kieltäytyneet 11- ja 13-vuotiaat lapset isänsä yksinhuoltoon kun toimivaa yhteishuoltoa ei todennäköisesti ollut saavutettavissa – äidille vahvistettiin oikeus saada lapsia koskevia tietoja viranomaisilta ja lapsille oikeus tavata äitiään aluksi valvotustiHO totesi, että huoltomuotoa koskevan päätöksenteon keskeiseksi kriteeriksi oli perusteltua ottaa arvio siitä, voiko yhteishuolto toimia vanhempien ja lasten arkielämässä. Riippumatta siitä, mistä syystä vanhemmat eivät tässä tapauksessa kyenneet keskustelemaan yhteisiä lapsiaan koskevista asioista, HO katsoi, että esitetyn selvityksen perusteella oli todennäköistä, ettei toimivaa yhteishuoltoa ollut saavutettavissa. Sen vuoksi HO katsoi olevan lasten edun mukaista määrätä lapset yksin isänsä huoltoon. Perusteltua oli kuitenkin antaa äidille oikeus saada lapsia koskevia tietoja viranomaisilta. HO ei vahvistanut, että lapsilla olisi oikeus kieltäytyä tapaamisista ilmoittamalla siitä etukäteen isälle. (Vailla lainvoimaa 31.12.2015) - Uutiset
31.12.2015 11.03
Käräjäoikeus joutui selvittämään Ranskassa asuvan miehen isyyden laajan henkilö- ja kirjallisen todistelun perusteella miehen kieltäydyttyä DNA-testistä - mies velvoitettiin suorittamaan Suomessa asuvalle tyttärelleen elatusapua siitä kun hänelle oli todisteellisesti varattu mahdollisuus tunnustaa isyytensäMiehen Ranskan lain mukainen oikeus kieltäytyä isyyden varmuudella osoittavasta DNA-testistä ja se seikka, ettei Suomen viranomaisilla ollut käytettävissään tehokkaita pakkokeinoja, oli johtanut siihen, että asiassa jouduttiin ottamaan vastaan henkilötodistelua väitetystä isyydestä. KO katsoi todistelun vastaanotettuaan, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö mies olisi ollut Suomessa asuvan lapsen isä. Isyys vahvistettiin ja mies velvoitettiin suorittamaan vuonna 1999 syntyneelle tyttärelleen elatusapua siitä kun miehelle oli todisteellisesti varattu mahdollisuus tunnustaa isyytensä. Mies peruutti HO:lle tekemänsä tuomiovirhekantelun. (Vailla lainvoimaa 31.12.2015) - Uutiset
28.12.2015 15.11
Hovioikeus: Siitä että sopimusosituskirjan sanamuoto ei vastannut kaikilta osin tapahtumainkulkua ja osapuolten tarkoitusta ei sellaisenaan seurannut osituksen pätemättömyyttäHovioikeus totesi, että yksin siitä, että sopimusosituskirjan sanamuoto ei vastannut kaikilta osin tapahtumainkulkua ja osapuolten tarkoitusta, ei sellaisenaan seurannut, että kyseessä olisi pätemätön valeoikeustoimi eli että ositusta ei olisi katsottava lainkaan toimitetun. Näin ollen ja kun vuoden 1967 sopimuksen laatinut varatuomari A (kantaja) oli itse käräjäoikeudessa nimenomaisesti vahvistanut, että hänen omankaan käsityksensä mukaan kysymys ei ollut valeoikeustoimesta, hovioikeudella ei ollut hänen valituksensa johdosta perusteita arvioida asiaa kyseisen sopimuksen valeoikeustoimiluonteen osalta toisin kuin käräjäoikeus. Puolisoiden välillä oli vuonna 1967 tehty pätevä ja voimaan jäänyt ositus. (Vailla lainvoimaa 28.12.2015) - Uutiset
28.12.2015 6.07
Alzheimerin-tautia sairastaneen perintö meni ensiksi laaditun testamentin mukaisesti kunnalle kun myöhemmin laadittua testamenttia pidettiin muotovirheen vuoksi pätemättömänäJälkikäteen laadittu asiakirja ei edes yhdessä testamentin edunsaajan ja todistajan (edunsaajan poika) kertomusten kanssa riittänyt asiassa näytöksi siitä, että A oli tehnyt myöhemmän testamentin kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. KO julisti kunnan vaatimuksesta B:n hyväksi laaditun testamentin pätemättömäksi. HO:lla ei ollut aihetta arvioida näyttöä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 28.12.2015) - Uutiset
22.12.2015 13.15
KKO: Kuolinpesäosuus saatiin ulosmitata ennen perinnönjakoa lesken asumissuojan kustannuksellaA:n osuus äitinsä B:n kuolinpesästä oli ulosmitattu. Myöhemmin tehtyjen osittaisen osituksen ja perinnönjaon jälkeen kuolinpesään oli jäänyt vain B:n ja lesken yhteisesti omistamat ja heidän yhteisenä kotinaan käytetyn asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Leski oli ilmoittanut pitävänsä asunnon perintökaaren 3 luvun 1 a §:n nojalla jakamattomana hallinnassaan. Ulosottomies oli itseoikaisuna peruuttanut ulosmittauksen. Korkein oikeus totesi, että ulosottoa koskevien säännösten tarkoituksen mukaista ei ole, että ulosmittaus peruutettaisiin, mikäli näyttää siltä, että täytäntöönpanotoimet tällaisessa tilanteessa viivästyvät tai että velallisen osalle ei tule asunnon lisäksi muuta omaisuutta. Ulosottomiehen itseoikaisupäätös oli kumottava. Hovioikeuden päätöstä ei muutettu. - Uutiset
22.12.2015 9.49
KKO: Isyyden vahvistamista koskevan KKO:n vuonna 2003 antaman tuomion purkuvaatimus voitiin jättää tutkimatta kun uuden isyyslain voimaantulosääntely merkitsee täydellistä luopumista isyyden vahvistamista koskevan kanteen aikarajoituksesta ja kannemahdollisuuksien takautuvaa palauttamistaKKO totesi, että uusi isyyslaki 11/2015 oli annettu 13.1.2015 ja oli tulossa voimaan 1.1.2016. Vanhan voimaanpanolain kanneaikasäännös ja siihen perustunut aikaisempi lainvoimainen tuomio eivät enää sen jälkeen estäneet uuden isyyskanteen tutkimista. A:lla ei siten ollut asiassaan oikeudellista tarvetta ylimääräiseen muutoksenhakuun. - Uutiset
21.12.2015 10.05
Elatustuen ja elatusavun määrän lasku vaikuttaa myös elatusapuohjeessa oleviin rahamääriin vuonna 2016Elatusavut laskevat vuoden 2016 alusta 0,26 prosenttia. Jotta elatusapuohje säilyttäisi ajanmukaisuutensa, ohjeessa olevia rahamääriä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta prosenttimäärällä, joka vastaa elatusapuihin tulevaa indeksitarkistusta. OM:n julkaisema elatusapuohje on oikeudelliselta luonteeltaan elatusapujen määräytymisperusteita koskeva suositus. - Uutiset
21.12.2015 8.44
Hallinto-oikeus jätti kuolinpesään kuulumattomat hakijan valituksen osakastietojen vahvistuksen kumoamisesta tutkimattaMaistraatti oli vahvistanut perukirjan osakastiedot todeten, että kuolinpesässä ei ole osakkaita. A, joka katsoi olevansa kuolinpesän osakas, vaati valituksessaan maistraatin tekemän osakastietojen vahvistuksen kumoamista. HAO jätti valituksen tutkimatta. Maistraatin toimenpide perukirjan osakastietojen vahvistamisesta ei sisältänyt sellaista ratkaisua, johon voitiin hakea muutosta hallintolainkäytön järjestyksessä. - Uutiset
18.12.2015 10.39
Isän ja lapsen Venäjältä Suomeen diplomaattirekisteritunnuksilla varustetun auton tavaratilassa kuljettanut virkamies tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta myös hovioikeudessaHelsingin HO antoi perjantaina 18. joulukuuta tuomion asiassa, joka koski Pietarin pääkonsulaatissa Venäjällä erityisasiantuntijana työskennelleen virkamiehen menettelyä lapsen palauttamisessa Suomeen. HO tuomitsi KO:n tavoin erityisasiantuntijan virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen ja katsoi, että KO:n tuomitsema rangaistus oli oikein mitattu. (Lainvoimainen. KKO: Ei valituslupaa 13.2.2017) - Uutiset
18.12.2015 9.20
Hallinto-oikeus: Maistraatin toimenpiteeseen perukirjan osakastietojen vahvistamisesta ei voitu hakea muutosta hallintolainkäytön järjestyksessäMaistraatti oli vahvistanut perukirjan osakastiedot todeten, että kuolinpesässä ei ole osakkaita. Hallinto-oikeus katsoi, että maistraatin toimenpide perukirjan osakastietojen vahvistamisesta ei sisältänyt sellaista ratkaisua, johon voidaan hakea muutosta hallintolainkäytön järjestyksessä. - Uutiset
15.12.2015 14.15
Käräjäoikeus ratkaisi asian yksin kirjallisen valmistelun perusteella vaikka asiassa oli valmistelun päättyessä useita riitaisia kysymyksiä – hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen pääkäsittelyn toimittamista vartenAsiassa oli valmistelun päättyessä ollut useita riitaisia kysymyksiä. Riitaa oli ollut muun muassa siitä, oliko A maksanut kokonaan tai osittain osuutensa veloista ja velkajärjestelyn vaikutuksesta asiaan. Lisäksi kanne oli ollut yksilöimätön. Oikeudenkäyntiasiakirjoista ei ilmennyt, oliko B suostunut asian käsittelemiseen kirjallisessa menettelyssä. Riitaisten kysymysten johdosta asia oli laadultaan sellainen, että asian ratkaiseminen olisi edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista käräjäoikeudessa. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirheitä, joilla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.12.2015) - Uutiset
15.12.2015 11.33
Hovioikeus hylkäsi isän vaatimukset tehtävienjaosta lasten sukunimen, uskonnon ja asuinvaltion osalta - myös isän tietojensaantioikeutta ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset hylättiinIsä oli vaatinut, että huoltajien tehtävät jaetaan erillisellä tehtävänjakomääräyksellä siten, että huoltajat päättävät yhdessä lasten sukunimestä, uskonnosta ja asuinvaltiosta, että hänelle myönnetään mahdollisimman laaja tietojensaantioikeus lasten asioita koskien ja että nuorimmalle lapselle vahvistetaan oikeus tavata häntä kerran kuukaudessa viikonloppuna tuetusti tai valvotusti kolme tuntia kerrallaan. HO katsoi, ettei KO:n päätöksen muuttamiseen ilmennyt aihetta. 11-vuotiaalle A:lle oli voitu vahvistaa oikeus tavata isäänsä itse sitä halutessaan. (Vailla lainvoimaa 15.12.2015) - Uutiset
15.12.2015 11.11
KHO: Perhehoitajapalkkiota koskeva hallintoriitahakemus olisi tullut ratkaista hallinto-oikeudessa kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossaHallinto-oikeus oli ratkaissut asian kokoonpanossa, johon kuului kaksi lainoppinutta jäsentä ja asiantuntijajäsen. Yksityisen ja kunnan välisessä kustannusriidassa ei ollut kysymys lastensuojelulaissa tarkoitetusta lastensuojelua koskevasta asiasta. Hallintoriitahakemus olisi tullut ratkaista hallinto-oikeuslain 12 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
14.12.2015 11.44
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisratkaisua ei olisi tullut osaksikaan perustaa siihen ettei suhde ollut luonteeltaan seksuaalinenHovioikeus totesi, ettei käräjäoikeuden olisi tullut perustaa ratkaisuaan osaksikaan siihen, ettei A ollut edes väittänyt hänen ja B:n suhteen olleen sisällöltään seksuaalinen. A:lta ei edellytetty näytön esittämistä suhteen seksuaalisesta luonteesta. Vaikka A oli mitä ilmeisimmin hoitanut B:n omistamassa omakotitalossa ja -kiinteistöllä puutarhanhoito- ja muita kotitöitä myös marraskuussa 2008 tapahtuneen erilleen muuton jälkeen ja sillä tavoin osallistunut talouteen kuuluviin askareisiin, hovioikeus katsoi B:n A:lle säännöllisesti antaman rahan osoittavan, ettei A ollut kuitenkaan työskennellyt yhteistalouden hyväksi siten, että A olisi toimillaan kartuttanut tai auttanut säilyttämään B:n omaisuutta. A:n ei siten voitu katsoa osallistuneen talouden askareisiin ainakaan vuosina 2008-2012 sillä tavoin, että A:n ja B:n voitaisiin A:n marraskuussa 2008 tapahtuneen muuton jälkeen katsoa asuneen yhteistaloudessa. (Vailla lainvoimaa 14.12.2015) - Uutiset
14.12.2015 9.21
KKO jätti kanteen tutkimatta: Kysymystä väitetystä isä‒lapsi-suhteesta ei voitu tutkia perillisaseman vahvistamista koskevan kanteen esikysymyksenäN:n vanhemmat olivat ottaneet avioliiton ulkopuolella vuonna 1955 syntyneen EV:n ottolapsekseen. EV oli kuollut ottovanhempiensa kuoleman jälkeen, jolloin hänen perillisiään olivat hänen biologisen äitinsä puolelta sisarpuoli K ja N, joka EV:n perintöön sovellettavan lain mukaan sai vain EV:n ottovanhemmiltaan perimän omaisuuden. N väitti EV:n pesää jaettaessa, että myös hän oli EV:n biologinen sisarpuoli, koska hänen isänsä HV oli tosiasiassa ollut EV:n biologinen isä, ja nosti K:ta vastaan kanteen sanotun perillisasemansa vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi, ettei kysymystä HV:n ja EV:n välisestä väitetystä isä‒lapsi-suhteesta voitu tutkia perillisaseman vahvistamista koskevan kanteen esikysymyksenä. Kanne jätettiin tutkimatta. - Uutiset
11.12.2015 15.35
Vaatimuksensa mukaisen huoltopäätöksen käräjäoikeudessa saanut lasten äiti ei antanut hovioikeudessa vastausta isän valitukseen - asia palautettiin käräjäoikeuteen olosuhdeselvityksen hankkimiseksi ja todistelun vastaanottamiseksiVaikka lasten äiti ei ollut käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastata miehen vaatimuksiin HO:ssa, valituksen perusteella ja siihen nähden, että asia oli KO:ssa ratkaistu lasten äidin vaatimusten mukaisesti kirjallisessa menettelyssä, pelkästään äidin passiivisuuden perusteella ei voitu päätellä olleen ilmeistä, ettei selvitys ollut tarpeen asian ratkaisemisen kannalta. HO katsoi, että olosuhdeselvityksen hankkiminen ja todistelun vastaanottaminen voi tässä tapauksessa soveliaimmin tapahtua KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.12.2015) - Uutiset
11.12.2015 10.31
KHO palautti oleskeluluvan peruuttamista koskevan asian hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamista vartenKorkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestään tarkemmin ilmenevin perustein, että asian asianmukainen selvittäminen olisi edellyttänyt hallinto-oikeuden tiedustelevan poliisilaitoksen johtopäätökset riitauttaneiden A:n ja B:n halukkuutta suullisen käsittelyn toimittamiseen sekä tämän jälkeen harkitsevan suullisen käsittelyn toimittamisen tarvetta joko asianosaisten pyynnöstä tai myös omasta aloitteestaan. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamista varten. - Uutiset
11.12.2015 6.03
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut velvoittaa lapsen elatusavusta sopinutta isää korvaamaan lapsen oikeudenkäyntikulujaHO muutti KO:n tuomiolauselmaa siten, että elatusavusta KO:ssa sopimuksen tehnyt isä vapautettiin KO:n päätöksen mukaisesta velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista lapsen avustajalle maksettu määrä 1.295,80 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2015) - Uutiset
9.12.2015 15.45
Hovioikeus ei pitänyt äidin vaatimusta isän luokse määrätyn erityistä tukea ja vakautta tarvitsevan 8-vuotiaan pojan vuoroasumisesta lapsen edun mukaisenaHO totesi, että vuoroasumisen vahvistaminen olisi merkinnyt huomattavaa muutosta erityistä tukea ja vakautta tarvitsevan lapsen olosuhteisiin. Tällaista muutosta ei voitu pitää lapsen kehityksen kannalta suotuisana. Tähän nähden ja kun isä oli vastustanut vuoroasumisen vahvistamista, HO katsoi, että vuoroasuminen ei ollut lapsen edun kannalta perusteltua. Näin ollen äidin valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.12.2015) - Uutiset
9.12.2015 5.55
EIT: Uskonnollista lapsiavioliittoa ei tarvinnut tunnustaa eikä ottaa huomioon turvapaikkaratkaisussaEIT:n 3. jaosto katsoi tiistaina 8. joulukuuta antamassaan ratkaisussa, että Sveitsin viranomaiset olivat voineet kieltäytyä tunnustamasta serkusten, jotka olivat avioituneet Iranissa 14- ja 18-vuotiaina, uskonnollista avioliittoa ja ottamasta sitä huomioon turvapaikkahakemuksen ratkaisemisessa. - Uutiset
8.12.2015 16.01
Apulaisoikeuskansleri: Lastensuojeluasiakirjojen luovuttamatta jättämistä ei voitu perustella sillä että asianosainen ei ollut lasten huoltajaApulaisoikeuskansleri totesi, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada tieto myös salassa pidettävän asiakirjan sisällöstä, jos asiakirja voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Kantelijan pyytämät lastensuojelun asiakirjat ovat luonteeltaan tällaisia kiireellistä sijoitusta koskevaan asiaan vaikuttavia asiakirjoja. Kantelija oli asiassa asianosainen. Huomioon ottaen kantelijan asianosaisasema ja asianosaisen tietojensaantioikeutta koskevat säännökset apulaisoikeuskansleri katsoi, että asiassa ei ollut toimittu asianmukaisesti, kun asiakirjojen luovuttamatta jättämistä oli perusteltu sillä, että kantelija ei ole lasten huoltaja.