Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.4.2016 9.08
Jehovan todistajat ei näyttänyt testamenttia kadonneeksi vastoin tekijän tahtoa kaksoiskappaleesta huolimatta – testamentti oli peruutettu joten käräjäoikeuden tuomio kumottiinJehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta esitti asiassa näyttöarvoltaan varsin heikkoa todistelua siitä, että testamentti olisi hävinnyt tekijän hallusta vastoin hänen tahtoaan. Tekijän taloon murtautuminen oli tapahtunut vasta vuosia sen jälkeen, kun testamenttia oli ensimmäisen kerran etsitty sen tekijän kodista. Muuta konkreettista tilannetta, jossa testamentti olisi voinut hävitä tekijän hallusta vastoin hänen tahtoaan, ei näytetty olleen. Se seikka, että testamentin tekijä oli potilaskertomuksesta ilmenevällä tavalla kärsinyt paranoidisesta ajatuksenkulusta taikka se todistajan kertomuksesta ilmenevä seikka, että testaattorin järjestyksenpito ei ollut paras mahdollinen, eivät riittäneet osoittamaan, että testamentti olisi hävinnyt tekijän hallusta vastoin hänen tahtoaan. Hovioikeus katsoi testamentin kaksoiskappaleesta huolimatta jääneen näyttämättä, että testamentti olisi hävinnyt tekijän hallusta vastoin hänen tahtoaan. Testamentti oletettiin siten peruutetuksi. (Vailla lainvoimaa 20.4.2016) - Uutiset
19.4.2016 12.29
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisestäPerheenkokoajan omien oleskelulupien myöntämisen yhteydessä hänen ensimmäistä avioliittoaan oli pidetty luonteeltaan aitona perhesiteenä. Maahanmuuttoviraston päätös ei perustunut seikkoihin, jotka olisivat tulleet viranomaisen tietoon vasta nyt kyseessä olleen valittajan oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että perheenkokoajan aiemmin oman oleskelulupa-asiansa yhteydessä antamat tiedot eivät olisi pitäneet paikkaansa, eikä asiassa siten ollut perusteltua aihetta epäillä, että perheenkokoaja olisi saanut oman oleskelulupansa ulkomaalaislain 36 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla maahantulosäännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. - Uutiset
19.4.2016 8.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lainsäädäntöön voi ottaa kantaaLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Keskustelu asiasta alkoi 18. huhtikuuta verkkosivulla www.vaikuta-lakiin.fi. Keskustelunaiheet koskevat muun muassa lapsen asumista, tapaamisoikeutta sekä lapsen mielipiteen huomioon ottamista, kun vanhemmat avioeron yhteydessä sopivat lapsen huoltoon liittyvistä järjestelyistä. - Uutiset
15.4.2016 15.03
Kahta biologista isää ei voinut olla samaan aikaan - isyyden vahvistamista koskeva kanne hylättiin haastetta antamattaKantaja oli vaatinut B:n vahvistamista hänen isäkseen. KO oli todennut, ettei kantajalla voinut olla samaan aikaan kahta biologista isää. Kantajan isä oli edelleen A. Sellaista ratkaisua, jonka mukaan A:n isyys olisi kumottu, ei ollut olemassa. Kanne oli selvästi perusteeton ja hylättävä haastetta antamatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
15.4.2016 14.09
Hovioikeus kumosi avioeron jälkeen lastaan isän luona tapaamassa käyneelle äidille määrätyn laajennetun lähestymiskiellonAsiassa ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että lapsen äiti tulisi ilman lähestymiskiellon määräämistä häiritsemään lapsen isää. Lähestymiskiellon määräämiselle ei ollut edellytyksiä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
13.4.2016 15.15
Hovioikeus: Vaskulaarista dementiaa sairastaneen tekemä testamentti oli pätemätönHovioikeus katsoi, etteivät vastaajat testamentin saajina olleet täyttäneet näyttövelvollisuuttaan. Testamentin tekijältä oli hänen sairastamansa keskivaikean dementian vuoksi puuttunut riittävä kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen hänen allekirjoittaessaan testamentin ja testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut hänen sieluntoimintansa häiriö. Testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (Vailla lainvoimaa 13.4.2016) - Uutiset
11.4.2016 7.54
Vaikka isyysasian käsittelyssä maistraatissa oli tapahtunut kuulemisvirhe, KHO ei palauttanut asiaa uudelleen käsiteltäväksiMaistraatilla oli tosiasiassa ollut etukäteen tiedossaan A:n kielteinen kanta asioissa, koska tämä oli sen kertonut käydessään henkilökohtaisesti maistraatissa ennen kuin lapsen äiti oli hakenut lapsen sukuaseman muutosta koskevan merkinnän tekemistä. A:n esittämät näkökohdat olivat tulleet esille sekä oikaisuvaatimusvaiheessa että valitusvaiheessa. A:n vaatimuksen keskeinen sisältö kohdistui itse isyyden tunnustamiseen Venäjällä, ei asiakirjojen oikeellisuuteen sinällään. Helsingin hovioikeus voi isyyslain mukaan hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa isyydestä annettu todistus Suomessa. Näiden syiden perusteella asiaa ei ollut perustetta palauttaa kuulemisvirheen vuoksi maistraatille uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
8.4.2016 14.42
Avioerohakemuksen voi peruuttaa vielä hovioikeudessakinOikeuskäytännössä on katsottu avioerohakemuksen peruuttamisen olevan mahdollista vielä muutoksenhakuvaiheessa. - Uutiset
7.4.2016 15.00
Samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton edellyttämät lainmuutokset tulevat voimaan samaan aikaan avioliittolain muutosten kanssa 1. maaliskuuta 2017 – sosiaaliturvaetuusmuutokset vielä valmisteillaAvioliittolain muutos, jonka myötä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton, tulee voimaan maaliskuun 2017 alusta. Muutoksen edellyttämät muut lainmuutokset menevät tasavallan presidentin vahvistettavaksi 8. huhtikuuta, ja myös ne tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2017. Avioliittolain muutoksen edellyttämät muutokset sosiaaliturvaetuuksia sekä sosiaali- ja terveyspalveluita koskeviin lakeihin ovat vielä valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. - Uutiset
24.3.2016 14.10
Hovioikeus: Espoon käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään Viroon viedyn lapsen huolto- ja elatusasiaaHO katsoi, ettei Espoon KO ollut toimivaltainen käsittelemään lapsen isän vaatimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta. Valituksessa esitetyt seikat eivät riittäneet perusteeksi epäillä KO:n tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta tekemää johtopäätöstä, jonka mukaan lapsi oli Bryssel IIa -asetuksen 10 artiklan b kohdassa tarkoitetuin tavoin, ennen lapsen isän hakemuksen vireille tuloa, asunut Virossa vähintään vuoden siten, että isä oli tiennyt lapsen olinpaikan. Lapsen ikä (s. 2012) huomioon ottaen voitiin pitää selvänä, että lapsi oli tässä ajassa äitinsä mukana sopeutunut uuteen ympäristöönsä. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
24.3.2016 10.14
KKO sovelsi Bryssel IIa -asetusta: Uhkasakon täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen edellytyksenä oli, että sen lopullinen rahamäärä oli vahvistettu tuomiovaltion tuomioistuimessaBelgialainen tuomioistuin oli päätöksellään määrännyt A:n ja B:n yhteiset lapset asumaan A:n luona ja lasten oikeudesta tavata B:tä. Samalla tuomioistuin oli asettanut tapaamisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi uhkasakon, joka A:n oli suoritettava B:lle. B vaati päätöksen julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi uhkasakon osalta. B:n hakemukseen sovellettiin Bryssel IIa -asetusta. Uhkasakon täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen edellytyksenä oli, että sen lopullinen rahamäärä oli vahvistettu tuomiovaltion tuomioistuimessa. - Uutiset
24.3.2016 8.36
Hovioikeus pohti käräjäoikeuden kansainvälistä toimivaltaa avioeroa ja siihen liittyvää pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassaAvioeroasia oli tullut vireille Kaliforniassa myöhemmin kuin asianosaisten välinen Helsingin käräjäoikeudessa vireillepantu avioeroasia, eikä se siten muodostanut estettä käsitellä asiaa Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden toimivalta avioeroasiassa perustuu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiin. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan tutkittava, onko se toimivaltainen tutkimaan puolisoiden avioeroa koskevan asian. Helsinki oli ollut B:n koti- ja asuinpaikka avioerohakemuksen tullessa vireille Helsingin käräjäoikeudessa sekä useiden vuosien ajan välittömästi tätä ennen. Käräjäoikeus oli näin ollen ollut toimivaltainen tutkimaan B:n käräjäoikeudessa vireille paneman avioerohakemuksen. Toimivaltakysymystä ratkaistaessa vaikutusta ei ollut aviopuolisoiden mahdollisilla liitynnöillä muihin maihin tai mahdollisilla oikeuspaikan sopivuuteen liittyvillä seikoilla. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
22.3.2016 13.38
Hovioikeus arvioi lapsen käytöshäiriöiden syitä ja määräsi koko ikänsä äitinsä luona asuneen lapsen kesken kouluvuoden asumaan isänsä luona toisella paikkakunnallaHO:n arvioitavana oli keskeisesti kysymys siitä, liittyivätkö lapsella (s. 2007) todetut käytöshäiriöt meneillään olevaan oikeudenkäyntiin ja siihen liittyvään uhkaan asumisen muutoksesta vai oliko näiden käytöshäiriöiden taustalla muita syitä, joihin voitiin mahdollisesti vaikuttaa muuttamalla lapsen asuminen isänsä luokse. Vaikka lapsen oma mielipide tuki asumisen säilyttämistä äidin luona, lapsi määrättiin asumaan isänsä luona. (Vailla lainvoimaa 21.3.2016) - Uutiset
21.3.2016 10.51
KHO: Hallinto-oikeuden ei olisi tullut esittämillään perusteilla kumota Auroran sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaavan apulaisylilääkärin päätöstä määrätä henkilö tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoonKHO katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, ettei hoitoonmääräämispäätöstä ollut tehty virheellisessä järjestyksessä sen vuoksi, että tarkkailulähetteen laatinut osastonlääkäri oli virkasuhteessa samaan kaupungin yksikköön ja virka-aikana palveli samassa sairaalassa kuin tarkkailulausunnon laatinut lääkäri ja hoitoonmääräämispäätöksen tehnyt lääkäri. Menettelyn katsottiin myös täyttävän ne edellytykset, jotka EIT on oikeuskäytännössään määritellyt mielenterveydeltään heikon henkilön vapaudenriistolle. - Uutiset
14.3.2016 15.14
Hovioikeus arvioi puolittamisperiaatteesta poikkeamista perinnönjaossa eläkesäästämisen johdostaHovioikeus katsoi, että myös tässä tapauksessa perintökaaren 3 luvun 4 §:n 1 momentin puolittamisperiaatteesta poikkeamista oli tulkittava sen sanamuodon mukaisesti. Ansioeläkkeiden säästämisen ei siten voitu katsoa olevan ansiotoimintaa, jota eloonjäänyt puoliso oli harjoittanut ensiksi kuolleen puolison jälkeen etenkään, kun eläke oli perustunut jo ennen leskeksi jäämistä tehtyyn ansiotyöhön. Tämän vuoksi A:n kuolinpesän vaurastumista ei ollut pidettävä sellaisena ansiotoimintaan perustuvana vaurastumisena, jota säännöksessä tarkoitetaan. Kuten käräjäoikeus oli todennut, asiassa ei ollut perusteita poiketa perintökaaren 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesta puolittamisperiaatteesta. (Vailla lainvoimaa 14.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 13.50
Lapsen tapaamisoikeuden muuttamista koskeva hakemus ja vaatimus väliaikaismääräyksen osalta jätettiin tutkimatta kun lapsen tapaamisoikeuden muutosvaatimus kohdistui ei-lainvoimaiseen tapaamisoikeuspäätöksen - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKoska lapsen tapaamisoikeudesta ei ollut olemassa lainvoimaista ratkaisua, uuden muutoshakemuksen vireillepaneminen ei ollut mahdollista. Näin ollen myöskään tapaamisoikeusvaatimukseen liittyvän väliaikaismääräyksen käsittely ei ollut mahdollista. Hakemuksessa esitetty huollon muuttamista koskeva vaatimus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 12.40
Pesänjakajaa ei vapautettu tehtävästään - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa esitetyt seikat huomioon ottaen oli ymmärrettävää, että pesänjakajalla oli kulunut ositukseen aikaa. Pesänjakaja oli asianmukaisesti pyrkinyt saamaan tietoja osapuolilta ositettavasta omaisuudesta. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että osituksen pitkittyminen olisi johtunut pesänjakajasta sekä se, että ositukseen käytetty aika olisi epätavallisen pitkä asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen. Asiassa ei siis ollut näytetty hakijan väitettä siitä, että pesänjakaja ei ollut hoitanut pesänjakajan tehtävää sen edellyttämällä tavalla eikä pesänjakaja hallinnut tehtäväänsä. Asiassa ei myöskään ollut näytetty väitettä siitä, että pesänjakaja olisi ollut taitamaton tehtäväänsä. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
7.3.2016 11.15
Hovioikeus hylkäsi elonjääneen puolison hakemuksen pesänselvittäjän määräämisestä kuolinpesään kun selvitystä maksuvaatimuksen esittämisestä kuolinpesälle ei ollut esitettyHakija ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi esittänyt kuolinpesälle maksuvaatimuksen ennen pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemuksen tekemistä ja varannut sille kohtuullisen ajan maksaa velka tai esittää selvitys kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta tai siitä, että nämä toimet olisivat aiheuttaneet huomattavaa viivästystä hakemuksen käsittelylle. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016) - Uutiset
4.3.2016 13.03
Maapohja ja sillä olevat rakennukset päätyivät eri omistajille – rakennukset tuli poistaa kun olosuhteet olivat olennaisesti muuttuneetHovioikeus totesi, että F:n ja C:n saantomiehet B ja A olivat kuolleet, joten olosuhteet maapohjan käyttöoikeuden perustamisolosuhteisiin nähden olivat muuttuneet olennaisesti. F ja C eivät päässeet yksimielisyyteen maapohjan käyttöoikeuden jatkumisesta saantomiestensä sopimalla tavalla. Näyttämättä jäi, että F:llä olisi oikeudellista perustetta pitää omistamiaan rakennuksia C:n kiinteistöllä. (Vailla lainvoimaa 4.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 8.08
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin pesänjakajan hakemuksen omaisuuden myymisestä ennenaikaisenaAsiassa oli kysymys siitä, oliko pesänjakaja osoittanut, ettei ositusta A:n ja B:n välillä voida saattaa loppuun eikä perinnönjakoa A:n ja B:n jälkeen voida toimittaa perintökaaren 23 luvun 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ilman, että hakemuksessa tarkoitetut osakkeet myydään. Käräjäoikeus oli hylännyt pesänjakajan hakemuksen ennenaikaisena. Käräjäoikeus viittasi kuolinpesien osakkaiden välillä vallitsevaan riitaan kuolinpesiin kuuluvien, jo jaettujen ja edelleen jakamatta olevien omaisuuserien arvostuksesta sekä työhyvityksestä. Käräjäoikeuden mukaan pesänjakaja ei ollut väittänytkään, että kysymys työhyvityksestä olisi ratkaistu, eikä asiassa ollut syytä epäillä, etteivätkö jakohetken arvot ja erityisesti C:n esittämän työhyvitystä koskevan vaatimuksen mahdollinen hyväksyminen voisi vaikuttaa jakoon ja johtaa siihen, ettei osakkeita ole tarpeen myydä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
29.2.2016 10.06
KHO: Maistraatin antama vahvistus perukirjan osakasluettelosta ei sisältänyt asiaratkaisua, johon voitiin hakea muutosta valittamalla hallintolainkäytön järjestyksessäMaistraatin valituksen johdosta korkein hallinto-oikeus totesi, että maistraatin vahvistamisella ei ollut oikeudellisesti sitovasti ratkaistu pesän osakkuutta. Maistraatin antama vahvistus ei sisältänyt sellaista hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaista asiaratkaisua, johon voitiin hakea muutosta valittamalla hallintolainkäytön järjestyksessä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja jätti tutkimatta valituksen maistraatin antamasta perukirjan osakasluettelon vahvistuspäätöksestä. - Uutiset
25.2.2016 15.11
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin avioliittolain yhteisen kodin käsitettä – asia palautettiinKun puolisoilla voi avioliittolain esitöistä ilmenevällä tavalla olla useampi yhteiseksi kodiksi katsottava asunto, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että puolisoilla oli Heinolan kiinteistöllä avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto. Seuraavaksi ratkaistavaksi tulisi kysymys siitä, oikeutetaanko toinen puoliso vaatimuksensa mukaisesti yksin jäämään asumaan Heinolan kiinteistölle avioliittolain 24 §:ssä säädetyin tavoin. Päädyttyään siihen lopputulokseen, ettei Heinolan kiinteistö ollut puolisoiden yhteinen koti, käräjäoikeus ei katsonut tarpeelliseksi lausua vaatimuksesta. Asia oli palautettava tältä osin käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen, ks. KKO:2017:13) - Uutiset
22.2.2016 13.28
Hovioikeus: Kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksiaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että kuolinpesä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n perusteella asian lopputulos huomioon ottaen velvoitettava korvaamaan A ja BS:lle kaksi kolmasosaa heidän oikeudenkäyntikuluistaan. Käräjäoikeus oli määrännyt C:n palkkioksi 25.2.2015 päivätyn laskuerittelyn pohjalta ja siihen tehdyin muutoksin 11.613,72 euroa. Tähän määrään olivat sisältyneet myös tuomioistuinsovitteluun liittyneet kulut. Asianosaiset olivat olleet yhtä mieltä siitä, että sovitteluistuntoon liittyneet kulut olivat palkkiosta 7,84 tunnin ajankäyttöä vastaava osuus arvonlisäveroineen ja matkakuluista 98,90 euroa arvonlisäveroineen. Sovitteluun liittyvät kulut olivat siten yhteensä 1 192,01 euroa. Koska osapuolet vastaavat tuomioistuinsovittelussa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksia. Näin ollen kuolinpesä tuli velvoittaa korvaamaan valtiolle kaksi kolmasosaa 10.421,71 eurosta eli 6 947,81 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 7.56
Eduskunnan kirjaston lakitietopaketti perheenyhdistämisen ehtojen tiukennuksistaPerheenyhdistämisen ehtoja ehdotetaan tiukennettavaksi ulkomaalaislakia muuttamalla. Jatkossa toimeentuloedellytyksen täyttyminen olisi aina perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytys tilanteissa, joissa perheenkokoaja saa toissijaista tai tilapäistä suojelua. Turvattu toimeentulo olisi perheenjäsenen oleskeluluvan edellytys myös tilanteissa, joissa turvapaikan saaneen kolmannen maan kansalaisen tai kiintiöpakolaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemusta ei esitetä kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen laajennettaisiin koskemaan myös Suomen kansalaisen perheenjäseniä. - Uutiset
19.2.2016 13.45
Hovioikeus: Yhdysvaltain kansalaisten yhdessä omistaman asunnon sijainti Suomessa oli riittävä liityntä Suomeen ja pesänjakajahakemus voitiin tutkia Suomessa eikä toimivaltaperuste ollut miehen kannalta kohtuuton – hakemus voitiin antaa tiedoksi miehelle suomen kielelläHO totesi tiedoksiannon virheellisyyttä koskevan väitteen osalta mm., ettei KO ollut menetellyt hakemuksen tiedoksiannossa virheellisesti ottaen vielä huomioon, että mies ymmärsi suomen kieltä eikä hän ollut kieltäytynyt ottamasta vastaan tiedoksiantoa suomen kielellä. Hän oli lisäksi antanut lausuman hakemuksen johdosta ja esiintynyt KO:ssa suomen kielellä. Suomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, että aviovarallisuuskysymyksellä oli selkeä liittymä Suomeen, koska yhdysvaltalaista ositusratkaisua ei tunnusteta Suomessa ja asianosaiset tarvitsivat riitaisessa tapauksessa joka tapauksessa tuomioistuimen päätöksen Suomessa sijaitsevan omaisuuden osittamista tai erottelua varten ja koska sanottu omaisuus ei ollut vähäarvoista. Yhdysvalloissa mahdollisesti vireillä oleva puolisoiden omaisuuden ositukseen liittyvä oikeudenkäynti ei estänyt pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tutkimista Suomessa. Asian tutkiminen suomalaisessa tuomioistuimessa ei ollut kohtuutonta miehen kannalta. Espoon KO:lla oli ollut toimivalta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus. (Vaila lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 14.14
Hovioikeus arvioi oheishuoltajuuden tarvetta samoin kuin käräjäoikeus – oheishuoltajuuden määrääminen äidin lyhytaikaiselle seurustelukumppanille ei ollut yksiselitteisesti lapsen edun mukaistaHovioikeus katsoi, että lapsen etu ei tällä hetkellä yksiselitteisesti edellyttänyt oheishuoltajan määräämistä lapselle. Erityistä lapsen tarpeista lähtevää perustetta määrätä D oheishuoltajaksi ei ollut, kun otettiin huomioon, että äidin A:n ja D:n suhde oli vielä verraten lyhyt. Oheishuoltajan määräämistä vastaan puhui osaltaan myös se, että isän B:n elämäntilanne oli jossain määrin parantunut ja hän oli alkanut tavata lastaan. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 12.14
Kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemä pesäosuuden luovutus ei ollut sitova eikä siten aiheuttanut vahingonkorvausvelvollisuutta – oikeustoimilaki tai kauppalaki eivät soveltuneet tapaukseenTulkintasuositus on, että aina silloin kun perintöosuuksien luovutukset asiallisesti korvaavat perinnönjaon, ne tulisi tehdä perinnönjaon muodossa. Pesäosuuden luovutusta tarkoittavan perinnönjakokirjan jäätyä allekirjoittamatta B oli jatkanut pesänjakajan hakemista ja oli siten käräjäoikeuden käsityksen mukaan osoittanut käytöksellään ettei ollut pitänyt pesäosuuden luovutusta ja siten perinnönjakoa tehtynä. Pesänjakajan tehtyä jaon ja annettua jakokirjan A ja B olivat allekirjoittaneet hyväksymisilmoituksen ja siten hyväksyneet pesänjakajan tekemän jaon ja sitoutuneet olemaan moittimatta sitä. Käräjäoikeus katsoi siten sekä A:n että B:n oman jaon jälkeisen käytöksen perusteella näytetyksi, että he eivät olleet pitäneet kuolinpesän yhteishallintoa purkautuneena jo aiemmin allekirjoittamattoman perinnönjakokirjan perusteella tai jollain muulla perusteella. Vaikkakin sovintojaon toteutumisen ehtona olleet taulut ja korut oli luovutettu, käräjäoikeus katsoi ettei yksistään sillä perusteella allekirjoittamatta jäänyttä perinnönjakokirjaa tullut pitää pätevänä ja osapuolia sitovana tapahtumien kokonaiskuva huomioon ottaen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 7.08
Suomi sitoutui lapsen oikeuksien sopimuksen valitusmenettelyyn - pöytäkirja tuli Suomen osalta voimaan 12. helmikuuta 2016Valitusmenettelyä koskevalla valinnaisella pöytäkirjalla on perustettu yksilövalitusmenettely, jossa lapsen oikeuksien komitealle annetaan toimivalta käsitellä yksityisten henkilöiden tekemiä valituksia lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen kahden asiasisältöisen valinnaisten pöytäkirjan sisältämien oikeuksien väitetyistä loukkauksista. Komitea antaa yksilövalituksen johdosta kannanottonsa ja suosituksena. - Uutiset
12.2.2016 16.00
Hovioikeus tulkitsi uuden isyyslain voimaanpanolakia – kannetta ei ollut nostettu liian myöhään ja oikeusgeneettinen isyystutkimus määrättiin suoritettavaksiKäräjäoikeus oli hylännyt A:n kanteen isyyden vahvistamisesta isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) nojalla liian myöhään nostettuna. Uuden isyyslain (11/2015) säännös huomioon ottaen A:n kanne tuli tutkia isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) mukaisen kanteen noston määräajan umpeutumisesta huolimatta. Asiassa oli isyyden vahvistamisen osalta sovellettava kanteen vireille tullessa voimassa olleita isyyslain (700/1975) säännöksiä. Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä voitiin pitää isyyslain 4 luvun 30 §:ssä ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin tarpeellisena asian selvittämiseksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 15.30
Avioero voitiin "väärinkäsityksen" jälkeen perua vielä hovioikeudessakinKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot avioeroon yhteisen hakemuksen nojalla. Hakijat olivat molemmat ilmoittaneet tyytymättömyyttä ratkaisuun ja valittaneet siitä, joten avioero ei ollut vielä lainvoimainen. Puolisot olisivat käräjäoikeuskäsittelyn aikana voineet peruuttaa hakemuksensa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että peruutus on mahdollinen vielä hovioikeudessakin. Hovioikeus katsoi, että valituskirjelmä oli verrattavissa tällaiseen peruutukseen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 12.21
Naisen ei näytetty kavaltaneen aviopuolisonsa varoja yhteiseltä tililtä - syyte hylättiinKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että nainen olisi anastanut aviopuolisoiden yhteiseltä tililtä väitetyt miehen rahavarat 949,64 euroa miehen ulkomaan matkan aikana. Syyte kavalluksesta ja miehen esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2106) - Uutiset
11.2.2016 10.37
Hovioikeus: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanoriidassa ei voitu vahvistaa vähäistä suurempia tapaamisajan ja -paikan muutoksiaKun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanopäätöksessä vaaditut määräykset eivät olleet vähäisiä, HO katsoi, ettei edellytyksiä muutosten tekemiselle ollut. Porrastettujen aikojen ja tapaamispaikan muutoksessa ei ollut kysymys vain välttämättömien käytännön järjestelyjen täsmentämisestä tai tarkistamisesta, vaan sellaisesta laajemmasta tapaamisoikeuden muuttamisesta, joka oli arvioitava lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n nojalla. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 14.12
Käräjäoikeus hylkäsi syytteet testamentin törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksen yrityksestä – hovioikeus tuomitsi 9 kuukautta ehdollista vankeuttaOttaen huomioon käsialatutkijan kertomuksen sekä Keskusrikospoliisin lausunnot asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö A ole kirjoittanut testamenttiin B:n allekirjoitusta. A oli siten syyllistynyt törkeään väärennykseen. Teolla oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sitä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden törkeänä. A oli siten syyllistynyt myös petoksen yritykseen. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 13.31
Lastenvalvoja toimi lainvastaisesti kun hän ei tunnistanut omaa esteellisyyttään eikä ollut vetäytynyt kantelijan lasten huoltoa, tapaamisoikeutta sekä elatusapua koskevan asian hoitamisestaApulaisoikeusasiamies totesi sille tehdyssä kanteluasiassa, että lastenvalvojan mahdollista esteellisyyttä arvioitaessa oli otettava huomioon erityisesti, olivatko hänen aiempi asemansa vastapuolena auton kolhimisasiassa ja siitä saatu sakkorangaistus tai alais-esimiessuhde henkilöön, joka oli toisen asianosaisen lähisukulainen, sellaisia näkökohtia, joiden valossa hänen toimintansa näytti objektiivisesti tarkastellen vaarantavan hänen esteettömyytensä riippumatta siitä, oliko asiassa sinänsä aihetta epäillä suositun jompaakumpaa vanhempaa. Objektiivisesti tarkasteltuna asiassa ei ollut vailla merkitystä myöskään se, että lastenvalvojan esimies on kantelijan entisen puolison lähisukulainen. - Uutiset
8.2.2016 13.44
Hovioikeus kumosi lapsen tapaamisoikeusasiassa maksettavaksi määrätyn 1.000 euron uhkasakonHovioikeus totesi, että käräjäoikeuden useista päätöksistä ilmenee, että lapsen etu on ollut arvioitavana toistuvasti. B:n valituksen johdosta käräjäoikeus oli 28.4.2015 antamalla ratkaisulla määrännyt, että 4.12.2014 asetetun uhkasakon sijasta VA oli noudettava 25. - 26.4.2015 määrätyn tapaamisen sijasta siirtyneeseen tapaamiseen 2. - 3.5.2015. B oli siten menestynyt vaatimuksessaan. Hovioikeuden 30.6.2015 antamalla ratkaisulla tapaamisoikeutta oli puolestaan muutettu A:n vaatimalla tavalla. Hovioikeuden 30.6.2015 antamassa ratkaisussa yötapaamiset oli muutettu päivätapaamisiksi perhekodissa ja VA:n äitinsä luona tapahtuvia tapaamisia oli siirretty myöhempään ajankohtaan. Tämän perusteella A:lla oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
4.2.2016 11.45
KO ja HO: Avoliittolain hyvityssäännöksen "hän" ei tarkoita kolmannen henkilön panosta avopuolisoiden yhteistalouden hyväksiAvoliittolain 8 §:n 1 momentissa on avopuolison hyvityksen edellytykseksi säädetty, että hän on antanut panoksen yhteistalouden hyväksi. Tämä viittaa henkilökohtaisesti annettuun panokseen. Kun otetaan huomioon myös pykälän 2 momentin säännös, tällainen panos voi olla esimerkiksi avopuolison itsensä suorittama raha- tai työpanos taikka hänen muu näihin verrattava toimintansa. Käräjäoikeus tulkitsi säännöstä niin, ettei kolmannen henkilön vastikkeetta antama panos avopuolisoiden yhteistalouden hyväksi oikeuta avopuolisoa hyvitykseen toiselta avopuolisolta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen. (KKO:2018:5: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta, Ään.) - Uutiset
3.2.2016 15.03
Hovioikeuden ratkaisu kiinteän omaisuuden arvostamisesta perinnönjaossa – asia palautettiin pesänjakajalleHovioikeus päätyi siihen, että perittävien B:n ja C:n yhteisesti omistaman kiinteistön arvoon vaikuttavana seikkana tuli ottaa huomioon kiinteistöä rasittava vuokrasopimus. Hovioikeus ei ottanut kantaa siihen, mikä tilan arvoksi on katsottava perinnönjaossa, vaan arvoa määritettäessä tulee ottaa huomioon muun ohella hovioikeuden tuomiossa mainitut seikat. Näin ollen perinnönjako oli tarpeen palauttaa pesänjakajalle uudelleen toimitettavaksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
3.2.2016 14.15
Hovioikeuden ratkaisu lapsen tapaamisoikeuteen liittyvän uhkasakon täytäntöönpanostaHarkittaessa sitä, oliko ennakkopäätöksestä KKO 1983 II 59 ilmenevä oikeusohje säädösmuutoksista huolimatta sovellettavissa nyt kysymyksessä olevaan asiaan hovioikeus totesi, että sanotun ennakkopäätöksen kysymyksenasettelu muistuttaa nyt käsiteltävänä olevaa tilannetta siten, ettei myöskään tuolloin voimassa olleeseen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta annettuun lakiin sisältynyt kannanottoa siitä, estääkö uusi perustepäätös uhkasakon tuomitsemisen. Kun voimassa olevassa täytäntöönpanolaissa ei nimenomaisesti ole estetty aiemman perustepäätöksen nojalla asetetun uhkasakon tuomitsemista, ja kun ennakkopäätöksen oikeusohjeen perusteella tällainen uhkasakko voidaan uudesta perustepäätöksestä huolimatta tuomita, hovioikeus katsoi, että aihetta tuomitun uhkasakon poistamiseen ei ollut. (Lainvoimainen) - Uutiset
3.2.2016 6.03
Samassa osoitteessa vasta vähän aikaa asunutta avopuolisoa ei pidetty sopivana edunvalvojana aivoverenvuodon saaneelle ja perintörahansa vuodessa kuluttaneelle miehelleYleisen edunvalvojan määräämistä puoltavien seikkojen katsottiin olleen painavampia kuin se, että avopuoliso olisi määrätty vuonna 1952 syntyneen miehen edunvalvojaksi. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 13.51
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Avioliittolain yhteiselämän lopettamista koskevaa säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pitkälle eron jälkeiseen aikaanA oli pyytänyt, että käräjäoikeus muun muassa päättää, että A saa jäädä asumaan osapuolten yhteiseen asuntoon ja kotiin. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoi, ettei A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön
käyttämisessä ollut enää kysymys avioliittolain tarkoittamasta yhteiselämästä eikä näin ollen kyseinen yhteiselämän lopettamista koskeva säännös voinut tulla sovellettavaksi omaisuuden käyttämisen suhteen. Näin ollen hakemus tuli hylätä. Hovioikeudella ei ollut aihetta arvioida riidanalaisia kysymyksiä tai jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 7.21
Hovioikeus: Lapsen saama kuntoutusraha on elatuslain 2 §:n 2 momentissa huomioon otettavaa tuloaHO totesi, että lapsen saama kuntoutusraha on hänen saamaansa rahaa, joka lähtökohtaisesti lisää hänen kykyään vastata omasta elatuksestaan. HO katsoi, että kuntoutusrahan kohtuudella huomioon otettavan toimeentuloa turvaavan osuuden määrä oli tässä tapauksessa 100 euroa. Oikeusministeriön ohje ei sitonut tuomioistuinta. Aihetta KO:n elatusapuratkaisun muuttamiseen lapsen oman elatuskyvyn arvioinnin osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.30
Hovioikeus määräsi lapset yhteishuoltoon mutta asumaan isänsä luona kun äiti ei todennäköisesti tullut vastaisuudessa myötävaikuttamaan määrättyjen tapaamisten toteutumiseen mikäli lapset asuivat hänen luonaanHO katsoi toisin kuin KO, että 4- ja 6-vuotiaiden lasten myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapset määrättiin asumaan isänsä luona, ja äidille annettiin mahdollisimman laaja tapaamisoikeus. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella HO uskoi KO:n tavoin, että osapuolet pystyivät vielä keskustelemaan lasten asioista siten, että ensisijaisena pidettävä lasten yhteinen huolto oli mahdollinen. Lähihuoltaja sai yksin päättää lasten päiväkoti- ja kouluvalintoihin sekä terveydenhoitoon liittyvistä asioista ja etävanhemmalla oli oikeus saada lapsia koskevia tietoja eri viranomaisilta myös niissä asioissa, joista lähihuoltaja sai yksin päättää. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.00
Testamentti oli pätemätön Alzheimerin taudin vuoksi – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaA:lla kaksi vuotta aikaisemmin todettu Alzheimerin tauti oli keväällä 2005 aloitetusta lääkityksestä huolimatta edennyt niin, että A oli syksyllä 2005 muistamaton, sekava ja harhainen ja aloitekykynsä menettänyt. Hänen oma tahtonsa oli heikentynyt ja hän oli varonut ärsyttämästä millään tavalla poikaansa B:tä, joka tuohon aikaan oli alkanut käymään usein hänen asunnollaan. A oli allekirjoittanut poikansa B:n hänelle esittämän asiakirjan ja A oli ollut syvästi huolissaan siitä, minkä asiakirjan hän oli B:n vaatimuksesta allekirjoittanut. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A ei ollut joulukuussa 2005 kyennyt ymmärtämään poikansa B:n hänelle esittämää testamenttiasiakirjan laatua eikä sisältöä eikä tuolloin allekirjoitettu testamentti vastaa A:n viimeistä tahtoa, joten asiakirja oli testamenttina pätemätön. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
28.1.2016 13.18
Käräjäoikeus ei suostunut määräämään lapsen huoltoa yksin äidille kun molempien vanhempien elämänhallinnassa oli vaikeuksia ja talous heikko – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaVaikka isällä oli jossakin määrin ongelmia oman elämänsä hallinnassa, oli äidin oman elämänhallinnan vaikeuksien ja puutteellisen suomenkielen taidonkin vuoksi perusteltua katsoa, että lapsen isän osallistuminen lasta koskevien päätösten tekemiseen oli selvästi lapsen edun mukaista. Oli jäänyt näyttämättä perusteet sille, että lapsen huolto olisi uskottava yksin äidille. Kummallakaan vanhemmalla ei voitu arvioida olevan varaa vastata tapaamiskuljetuskuluista täysimääräisesti käytettävissään olevilla varoilla ja sen vuoksi he joutuisivat turvautumaan niiden osalta toimeentulotukeen. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tapaava vanhempi vastaa pääsääntöisesti lapsen kuljetuksista tapaamisiin. Käräjäoikeus katsoi, että tässä tilanteessa ei ollut perusteltua velvoittaa lähivanhempaa osallistumaan lapsen kuljetuksiin tapaamisiin enemmälti kuin hän oli myöntänyt eikä myöskään kuljetuksista aiheutuviin kustannuksiin. (Vailla lainvoimaa 28.1.2016) - Uutiset
28.1.2016 9.29
Eron jälkeisestä vainosta tehdään poliisille yli 600 tutkintapyyntöä vuodessa – opaskirja vainon uhrin suojautumisen tueksi julkaistuVainoaminen kriminalisoitiin Suomessa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on ollut rangaistavaa. Ilmoitusten määrät ovat merkittävästi suurempia kuin lainsäädännön valmisteluvaiheessa ennakoitiin, sillä poliisille tehdään vuosittain keskimäärin yli 600 tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöistä sekä lainvoimaisista tuomioista valtaosa liittyy eron jälkeisen vainon tilanteisiin, Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan. - Uutiset
27.1.2016 15.51
Perheenyhdistämisen edellytykset tiukentuvat myös Suomessa – luonnos hallituksen esitykseksi lausunnoilleSisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on tiukentaa perheenyhdistämisen edellytyksiä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausunnoille 27. tammikuuta. Jatkossa sekä kansainvälistä suojelua saavilta että Suomen kansalaisilta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa ennen kuin perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Toimeentulovaatimus voidaan ottaa käyttöön nopeassa aikataulussa, koska se ei vaadi hallinnollisia muutoksia. EU-direktiivi mahdollistaa myös muita lisäedellytyksiä, mutta niiden käyttöönotto kestäisi pitempään. - Uutiset
27.1.2016 15.11
Käräjäoikeus ei kuullut pesänjakajan määrätessään kaikkia asianosaisia vaikka hakijan osakkuus kuolinpesässä oli epäselvä – hovioikeus poisti päätöksen oikeudenkäyntivirheen vuoksi mutta ei palauttanut asiaa käräjäoikeuteenKoska käräjäoikeus oli ratkaissut A:n pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen varaamatta B:lle ja muille C:n jälkeen laaditussa perukirjassa yksilöidyille henkilöille tilaisuutta tulla kuulluiksi hakemuksen johdosta, asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. Käräjäoikeuden päätös oli siten poistettava. Koska asianosaisilla on oikeus panna asia vireille uudella hakemuksella, hovioikeus ei tässä tapauksessa katsonut olevan tarvetta palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 27.1.2016) - Uutiset
26.1.2016 16.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta valmistui muistio – kansalaisia kuullaan helmi-maaliskuussaLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen on hallituksen ohjelman tavoitteena. Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, johon on koottu lain soveltamisessa ministeriön tietoon tulleita ongelmia sekä ehdotuksia lain uudistamistarpeiksi. - Uutiset
26.1.2016 12.02
Hovioikeuden ratkaisu asumishyödystä avioerotilanteessaTässä tapauksessa A:n osituksen moitetta koskevassa kanteessaan esittämä vaatimus pesänjakajan ratkaisun muuttamisesta oli kohdistunut myös avioeroa edeltävään aikaan, jolloin puolisoiden avioliitto ja siihen kuuluva elatusvelvollisuus olivat edelleen voimassa. A:n vaatimus koski siten tältä osin avioliittolain puolison elatusta koskevien säännösten mukaan arvioitavaa kysymystä, jota pesänjakaja ei korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein ole voinut ottaa toimitusosituksessa käsiteltäväkseen. Sen vuoksi myöskään käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa A:n avioeroa edeltävältään aikaan kohdistunutta asumiskorvausvaatimusta tutkittavakseen. Siltä osin kuin A vaati asumiskorvauksen korottamista 350 eurosta 500 euroksi aihetta pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.1.2016)