Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
22.5.2020 14.39
Hovioikeus arvioi maksuohjelmassa huomioon otettavien lasten tapaamisista aiheutuvien kustannusten määrääHO totesi, että velallisen maksukyvyn arviointiasetuksessa (OM:n asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä) ei ole erikseen mainittu lasten tapaamisesta aiheutuvia kustannuksia eikä siten myöskään määritelty, minkä suuruisina ne voidaan ottaa huomioon velallisen maksuvaran vähennyksenä. Kysymyksestä ei ole myöskään julkaistuja KKO:n ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 9.35
Hovioikeus: Tiedoksianto huoltoriidassa oli voitu antaa sijaistiedoksiantonaLapsen isän valituksesta ei käynyt ilmi, miksi haastemies ei ollut tavoittanut häntä useista yrityksistä huolimatta ja millä perusteilla hän katsoi, ettei sijaistiedoksianto ollut ollut riittävä. Isä ei ollut valituksessaan edes väittänyt, ettei hän olisi oleskellut siinä osoitteessa, josta haastemies oli yrittänyt tavoittaa häntä. Oli ilmeistä, että isä oli väitellyt tiedoksiannon vastaanottamista. Asiassa ei ollut tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia olisi ollut palauttettava KO:teen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi isän tietojensaantioikeuden rajoittamistaHO:ssa oli kysymys siitä, tuliko isälle KO:n päätöksen mukaisesti määrätä rajoittamaton oikeus saada lapsiaan koskevia tietoja, vai tuliko tietojensaantioikeutta rajoittaa äidin vaatimalla tavalla siten, että tietojensaantioikeudella ei loukata turvakieltoa ja että tietojensaantioikeus koululta rajataan vain Wilma-oikeuden yleisiin viesteihin ja sairaalasta vain lääkärinlausuntoihin. HO katsoi, ettei asiassa ollut syytä rajoittaa isän tietojensaantioikeutta muulla tavalla kuin, että turvakiellon voimassa ollessa isällä ei ole oikeutta saada sellaisia tietoja, joista ilmenee lasten tai äidin asuinpaikka tai osoite. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
1.6.2020 10.30
Hovioikeus arvioi makaamisnäyttöä ja vahvisti yli 40 vuotta sitten kuolleen miehen isyyden - tuomio oli erimielinen näytön arvioinnin ja lopputuloksen osaltaKantaja on 76-vuotias. Hänen isäksi väittämänsä henkilö on kuollut yli 40 vuotta sitten. Kantajan äidinkin kuolemasta on kulunut jo yli 30 vuotta. KO:n tuomiosta ilmeneviä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että makaamisesta ja kantajan äidin olosuhteista oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö. Isyyden vahvistaminen oli sen vuoksi tässä tapauksessa mahdollista. HO oli päätynyt tähän johtopäätökseen erityisesti sen vuoksi, koska asiassa ei ollut edes väitetty, että kantajan äidillä olisi ollut lapsen siittämisajankohtana muita seurustelusuhteita ja koska muista isäehdokkaista ei ollut esitetty mitään näyttöä. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 14.00
Huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteen olosuhdeselvityksen laatimiseksiMikäli KO:n tiedossa olisi ollut isä kanta äidin hakemukseen, asian käsittelyä olisi tullut yksin sen vuoksi jatkaa riita-asiain käsittelyä koskevassa järjestyksessä. Selvää oli myös se, että asiassa olisi jo pelkästään äidin hakemuksestakin ilmenevien seikkojen vuoksi ollut tarpeellista hankkia olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta, mikäli asianosaiset eivät olisi jo asian valmistelussa päässeet yhteisymmärrykseen lapsen edun mukaisesta ratkaisusta. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 10.54
Hovioikeus arvioi elatusavun muutosperustetta toisin kuin käräjäoikeusHO katsoi, toisin kuin KO oli tehnyt, että kysymys oli vuonna 2015 vahvistetun elatusavun määrän tarkistamisesta kaikilta osin, missä yhtenä tekijänä muutosperusteen olennaisuutta arvioitaessa oli elatusapua suorittavan vanhemman muun elatusvastuun poistuminen. Muutosperusteen olemassaoloa tuli harkita kokonaisuutena kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen. Elatusapulaskelmasta tarkemmin ilmenevin tavoin asiassa oli perusteet muuttaa äidin lapselle suoritettavan elatusavun määrää muuttuneiden olosuhteiden perusteella. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 14.13
Hovioikeus: Avioerohakemus tuli puolisoiden yhteisestä vaatimuksesta hylätäPuolisot olivat olivat olleet siinä käsityksessä, että avioerohakemus oli peruttu. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.30
Hovioikeus ei määrännyt hautaa avattavaksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain tarkoittaman näytteen ottamiseksi - lain säännös ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaOIL 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat tuomioistuimen määräämän näytteenoton ulkopuolelle. Säännöksen taustalla olevan hallituksen esityksen mukaan esitystä valmistellut työryhmä oli ehdottanut, että tutkimus olisi voitu määrätä tehtäväksi myös haudatusta vainajasta, mutta tästä oli kielteisen lausuntopalautteen vuoksi ja hautarauhan kunnioittamiseksi päätetty jatkovalmistelussa luopua (HE 56/2004 vp s. 12 ja 13). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuimella ei mainitun säännöksen nojalla ole oikeutta määrätä hautaa avattavaksi näytteen ottamiseksi. OIL:n säännöksen soveltaminen ei tässä tapauksessa ollut muodostanut ehdotonta estettä valittajan perimän selvittämiseksi, eikä säännös intressipunninnan perusteella ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 9.18
KHO:n kaksi äänestysratkaisua perhe-elämän suojasta oleskelulupa-asioissaKun punnittiin yhtäältä hakijan edellä kuvattua menettelyä ja toisaalta sitä seikkaa, että hakija ja perheenkokoaja viettivät tosiasiallista perhe-elämää Suomessa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että maahanmuuton hallintaan liittyvää yleistä etua oli hakijan lain säännösten vastaisen menettelyn vuoksi pidettävä niin painavana, että perhe-elämän suojan oli kokonaisharkinnassa väistyttävä. Ulkomaalaislain 66 a §:ssä säädetty tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen oleskelulupaa koskevalta osalta. (Äänestys 5-3)
Myös toisessa tapauksessa KHO totesi, että kun punnittiin yhtäältä valittajan menettelyä ja toisaalta sitä seikkaa, että valittaja ja perheenkokoaja viettivät tosiasiallista perhe-elämää Suomessa, yleistä etua ei ollut valittajan tämän menettelyn vuoksi pidettävä niin painavana, että perhe-elämän suojan olisi tullut harkinnassa väistyä. Hallinto-oikeuden ja maahanmuuttoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi oleskeluluvan myöntämistä varten. (Äänestys 4-4) - Uutiset
5.6.2020 11.00
Hovioikeus: Osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti - ositusta ei soviteltuHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden avioeron vireille tulon jälkeen tapahtunut arvonnousu AL 90 §:ssä tarkoitettua avio-oikeuden alaista arvonnousua, vai oliko osakkeiden arvonnousu katsottava omaisuudeksi, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta. Toiseksi oli ratkaistavana se, oliko asiassa perusteita osituksen sovittelulle. HO totesi, että aviovarallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että osakkeiden tuotto ei ole henkilön työllä ansaitsemaa omaisuutta. Kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kyetty osoittamaan perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti. Asiassa ei ollut näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus olisi johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että B olisi saanut perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon asiassa todettu avioliiton pitkä kesto (17 v) ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi. KO:n tuomio kumottiin ja pesänjakajan toimittama ositus sekä siihen sisältyvä päätös tasingon maksamisesta pysytettiin voimassa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta lausua täytäntöönpanon vastustamista koskevasta hakemuksesta elatusvelvoitteita koskevissa asioissaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annettua asetusta (EY) N:o 4/2009 on tulkittava siten, että täytäntöönpanon vastustamista koskeva hakemus, jonka elatusvelallinen on esittänyt alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimen kyseisen saatavan toteamisesta tekemän päätöksen täytäntöönpanoa vastaan ja joka liittyy läheisesti täytäntöönpanomenettelyyn, kuuluu kyseisen asetuksen soveltamisalaan sekä täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuinten kansainväliseen toimivaltaan. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimena asetuksen N:o 4/2009 41 artiklan 1 kohdan ja asiassa sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti lausuttava sen näytön tutkittavaksi ottamisesta ja paikkansa pitävyydestä, jonka elatusvelallinen on esittänyt tukeakseen väitettään siitä, että hän maksanut suurimman osan velastaan. - Uutiset
8.6.2020 10.10
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ja ulosottoviraston päätökset ja vahvisti että ulosottoviranomainen on toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksenLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain yleisperustelujen (HE 96/1995) mukaan silloin kun huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös on aivan tuore, asianosaisten oikeusturva ei liiaksi vaarannu, vaikka täytäntöönpanoa voitaisiin hakea myös suoraan täytäntöönpanoviranomaiselta eli ulosottomieheltä. Koska menettelyn ei toisaalta tule olla monivaiheisempi kuin mitä asianosaisten oikeusturva edellyttää, ehdotetaan, että asianosainen voi pyytää lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa suoraan ulosottomieheltä, jos päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta. Olosuhteiden voidaan tuon ajan olettaa pysyneen muuttumattomina. Ulosottomies voi tällöin noutaa lapsen, jos täytäntöönpanoon ei muutoin suostuttaisi. Ehdotettua huoltopäätöksen suoran täytäntöönpanon mahdollisuutta voidaan puoltaa sillä, että näin päästäisiin nopeammin tuomioistuimen vahvistamaan ja lapsen edun mukaiseen asiantilaan. Edellä kerrottu huomioon ottaen ja koska A oli hakenut päätöksen täytäntöönpanoa ulosottoviranomaiselta määräajassa, hovioikeus katsoi, että ulosottoviranomainen oli toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksen. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 8.00
Hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaanHO katsoi, että asiassa oli ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, ei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äitiä maksamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle osaksikaan ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenäAsiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
10.6.2020 14.30
KHO: Oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislaissa asetettu edellytys aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisesta Suomessa ei täyttynytPerheenkokoajan ja hänen vanhempiensa kiinteän perhe-elämän katkettua ratkaisussa todetuin tavoin muun omaisen oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislain 115 §:n 1 momentissa asetettu edellytys aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisesta Suomessa ei täyttynyt. - Uutiset
12.6.2020 8.00
EU:n perusoikeusviraston raportti tarkastelee EU:n perusoikeuskirjan kymmenvuotista taivaltaVuotta 2019 tarkastelevan raportin keskiöön on nostettu kymmenettä vuottaan oikeudellisesti sitovana juhlinut EU:n perusoikeuskirja. Raportin fokus-jaksossa tarkastellaan perusoikeuskirjan soveltamistilanteita ja pohditaan, miten sen käyttöä ja tunnettuutta voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. FRA:n vuoden 2020 perusoikeusraportissa todetaan, että lisääntyvä suvaitsemattomuus ja ihmisten perusoikeuksiin kohdistuvat loukkaukset rapauttavat vuosien mittaan saavutettua huomattavaa edistymistä. Euroopan vähitellen toipuessa covid-19-pandemiasta eriarvoisuus ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvat uhat kärjistyvät. - Uutiset
15.6.2020 15.00
Hovioikeus oli erimielinen huoltoriidan oikeudenkäyntikuluista - kaikki vaatimuksensa käräjäoikeudessa hävinnyt isä vapautettiin korvausvelvollisuudestaAsiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että asiassa olisi aikaisemmin esitetty samoin perustein samankaltaisia vaatimuksia, jotka olisi hylätty tai että huoltoriita vanhempien välillä olisi muutoin krooninen. Esitettyjä vaatimuksia ei voitu myöskään katsoa esitetyn oikeuden väärinkäyttömielessä. Pelkästään se seikka, että kysymyksessä oli vaatimus asianosaisten aiemmin, vuonna 2014 tekemän sopimuksen muuttamisesta, ei kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen antanut aihetta suhtautua oikeudenkäyntikuluvastuuseen olennaisesti ankarammin kuin tilanteessa, jossa huoltoa ja sen liitännäisvaatimuksia käsitellään ensimmäistä kertaa. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimukset HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 16.00
Hovioikeuskaan ei antanut lapsen isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta muutettava siten, että vanhempiensa yhteishuollossa olevan lapsen huoltajien tehtäviä jaetaan niin, että isälle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä. Isä oli HO:n pääkäsittelyssä ilmoittanut, että mikäli hänelle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä, lapsen sukunimeksi tulee vanhempien sukunimiyhdistelmä. HO katsoi, että olosuhteet olivat sopimuksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet siten, että lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta voitiin muuttaa. HO katsoi kuten KO, ettei ollut lapsen edun mukaista antaa isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestä. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensäHO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
17.6.2020 8.00
Lasten tapaamisten toteuttamiseksi oli perusteltua asettaa kiinteämääräinen 1 000 euron uhkasakkoKO katsoi tapauksessa, että oli aihetta epäillä, ettei äiti tulisi noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä ilman sakon uhkaa. Näin ollen oli perusteltua asettaa uhkasakko tapaamisten toteuttamiseksi. KO oli todennut, että uhkasakon keskeinen merkitys on sen asettamisessa eikä niinkään sen määrässä. Sen vuoksi riittävänä uhkasakon määränä KO piti 1 000 euroa. HO ei myöntänyt KO:n päätöksestä valittaneelle lasten äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020)