Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
7.10.2019 11.00
Sovintoon päätynyt elatusavun valmisteluistunto kesti 35 minuuttia - palkkio oli kuitenkin maksettava vähintään yhdeltä tunniltaIstuntokäsittelystä ja esitutkinnassa avustamisesta palkkio maksetaan aina vähintään yhdeltä tunnilta. Oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 2 § huomioon ottaen asianajajalle istuntoajalta määrättävää palkkiota oli korotettava vastaamaan yhden tunnin työmäärästä maksettavaa palkkiota. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 15.08
Hovioikeus: 14- ja 15-vuotiaiden lasten asuminen voitiin siirtää isältä äidilleA on tällä hetkellä 15-vuotias ja B on 14-vuotias. A:n toiveena oli ollut saada asua äidin luona ja B oli ilmaissut haluavansa asua samassa paikassa A:n kanssa. Lasten olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat hyvät ja lapset olisivat voineet olosuhteiden puolesta asua kumman tahansa vanhemman luona. Ottaen huomioon, että lapset asuivat jo äitinsä luona eikä lasten asumisessa ollut ilmennyt huolenaiheita, HO katsoi lasten etu huomioon ottaen, että lasten asumista koskevaa KO:n päätöstä ei ollut syytä muuttaa. HO totesi, että kummankin vanhemman tulisi huonoista keskinäisistä väleistään huolimatta myötävaikuttaa siihen, että lasten tapaamiset etävanhempaan toteutuisivat, tarvittaessa jonkun luotettavan ulkopuolisen tahon avustuksella. Asiassa ei ollut ilmennyt OK 21 luvun 2 §:n tarkoittamaa erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. Näin ollen äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä ja asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 12.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänjakajan määräämisestä avioeroasiassa – häviäjää ei velvoitettu maksamaan muutoksenhaun voittaneen oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessaAviovarallisuuteen kuului myös kiinteistö- ja yritysomaisuutta. K:n määräämistä pesänjakajaksi puolsi se, että hänen osaamisalueeseensa kuului perhe- ja varallisuusoikeudellisten asioiden lisäksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudellinen osaaminen, kun taas I:n erikoistumisen oli ilmoitettu olevan nimenomaan aviovarallisuusoikeudellisten asioiden ratkaisemisessa. Pesänjakajaksi määrättävän henkilön on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja tasapuolisesti. Pelkkä väite, että A tai hänen perheyrityksensä ovat tunnettuja ja että K on mukana Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja yritysmaailmassa, ei tehnyt K:ta esteelliseksi toimimaan pesänjakajana. Kun kokonaisarvostelussa otettiin huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi aviovarallisuuden sijaintipaikka, Hämeenlinnassa asianajoa harjoittavaa K:ta oli pidettävä I:tä soveliaampana pesänjakajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 12.32
Lainsäädännön arviointineuvosto: Lastensuojeluasioihin valituslupa – lasten ja nuorten näkökulma unohdettu uudistuksessaLainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut lastensuojelulain muutosta, jolla otettiin käyttöön valituslupajärjestelmä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Uudistusta ja sen vaikutuksia on tarkasteltu lähinnä tuomioistuinjärjestelmän näkökulmasta. Lasten ja nuorten näkökulma on jäänyt puuttumaan. - Uutiset
10.10.2019 13.21
EIT:n ratkaisun tiivistelmä biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille koskevassa asiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille EIS 8 artiklan kannalta tarkasteltuna. EIT katsoi, etteivät viranomaiset olleet punninneet asianmukaisesti yhtäältä lapsen ja toisaalta biologisen perheen etuja. Viranomaiset olivat keskittyneet liiaksi lapsen etuihin. EIT katsoi, että EIS 8 artiklaa oli rikottu sekä ensimmäisen että toisen valittajan osalta. - Uutiset
14.10.2019 10.30
Hovioikeus kumosi pesänselvittäjän päätöksen moitteesta tehdyn tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, kun valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaanHO katsoi, että valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi se, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaan. Tämän vuoksi, ja kun hän ei ollut saanut valituskelpoista päätöstä siltä osin kuin hänen esittämäänsä todistelua ei otettu vastaan ja kun hänelle ei myöskään ollut annettu kirjallista täydennyskehotusta todisteluteemojen esittämisen osalta, valittajalle oli oikeus vedota asiassa uuteen todisteluun. Kun todistelua tältä osin ei ollut lainkaan otettu vastaan KO:ssa, asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
18.10.2019 11.00
Hovioikeuskaan ei julistanut testamenttia pätemättömäksiNäyttämättä oli jäänyt, että testamentintekijä olisi taivutettu tekemään testamentti tai että testamentti olisi tehty motiivierehdyksessä. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätönTapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 14.19
Hovioikeus: Lapsen edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskevaa ratkaisua huostaanoton aikana ei ollutAsiassa oli arvioitavana se, oliko lapsen (s. 2009) edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskeva ratkaisu huostaanoton aikana. Korkein oikeus on ratkaisussaaan KKO 2011:59 katsonut, että lapsen huoltoa ja asumista koskevan asian ratkaiseminen on lapsen edun mukaista etenkin silloin, kun huostaanotto suunnitellaan lopetettavaksi. Toisaalta korkein oikeus on myös todennut, että tuomioistuin joutuu kussakin yksittäistapauksessa arvioimaan, onko lapsen edun mukaista antaa lapsen huoltoa koskeva ratkaisu, vai onko esitettyjen vaatimusten tutkiminen ennenaikaista tai lapsen edun kannalta jopa haitallista. HO katsoi kuten jo KO, että lapsen huoltoon ja asumiseen liittyvien kysymysten käsittely oli tässä vaiheessa ennenaikaista eikä siten lapsen edun mukaista. Isän hakemus oli voitu hylätä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
23.10.2019 8.29
Lapsi- ja perhejärjestöt korostivat lapsen etua ja perheiden erilaisuutta perhevapaauudistuksen järjestökuulemisessaLapsi- ja perhejärjestöt kertoivat sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle perhevapaauudistusta koskevista toiveistaan kuulemistilaisuudessa 22. lokakuuta. Järjestöjen puheenvuoroissa korostui lapsen edun toteutuminen riippumatta siitä minkälaisessa perheessä hän elää. Järjestöt peräänkuuluttivat erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta perhevapaauudistuksessa. - Uutiset
30.10.2019 8.21
Verohallinnon uusi ohje: Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessaOhjeessa käsitellään kuolinpesien omaisuuden luovutuksista syntyviä voittoja ja tappioita perustilanteissa. Ohjeessa selvitetään muun muassa kuolinpesän jäämistöön kuuluvan asunnon luovutukseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjeessa käsitellään myös lesken luovuttaman omaisuuden luovutusvoittoverotuskysymyksiä. - Uutiset
4.11.2019 15.00
Lausuntotiivistelmä toimintamallista rikoksilla oireileville nuorilleSuurin osa lausunnonantajista kannatti työryhmän ehdotuksen jatkovalmistelua. Kaikki lausunnonantajat pitivät tarpeellisena, että toimintamallilla tavoitellaan myös alle rikosoikeudellisen vastuuikärajan olevia eli alle 15-vuotiaita nuoria, ja nuorella on yksi vastuullinen työntekijä, jolla on käsitys nuoren kokonaistilanteesta. - Uutiset
5.11.2019 15.59
Perinnönjaon moite ei menestynyt hovioikeudessakaan – yhteisomistussuhdetta kiinteistöön ei voitu perustaa omaisuuden rationaalisen käytön vaatimuksen mukaisestiKäräjäoikeus oli pesänjakajan tavoin katsonut, että K-kiinteistöön ei voida perustaa yhteisomistussuhdetta A:n ja sisarusten välille heidän keskinäisten erimielisyyksiensä vuoksi. Sisarukset olivat hovioikeudelle antamassaan vastauksessa edelleen vastustaneet yhteisomistussuhteen perustamista sekä katsoneet, ettei tilan halkominen ole mahdollista. Kirjallisena todisteena esitetystä perinnönjakokirjasta ilmenee, ettei kiinteistöllä ole enää käyttämätöntä rakennusoikeutta eikä lohkomisedellytyksistä ole tässä vaiheessa saatavissa selvitystä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen näiltä osin ja totesi lisäksi, että asiassa kertyneen oikeudenkäyntiaineiston perusteella ei ollut perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden johtopäätösten oikeellisuutta. A ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta siltä osin kuin kyse oli siitä, oliko hän antanut suostumuksensa siihen, että hänen saadessaan omistukseensa M-K:n tilan, sisarukset suorittavat lopun osan A:n perintöosuudesta pesän ulkopuolisin varoin. Myöskään kiinteistöjen arvostuksesta ei ollut enää hovioikeudessa riitaa. Näin ollen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli toimitusjaossa saanut osuutensa pesän kiinteästä omaisuudesta. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 8.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti perillisen luovuttamaan pesänselvittäjän hallintaan kuolinpesään kuuluvan osakehuoneistonRatkaisussa KKO 2009:91 on katsottu, että kodissa asumiseen puuttuminen pesän selvittämiseksi edellyttää vaatimusten perusteiden asianmukaista selvittämistä. Nyt ei kuitenkaan ollut kysymys tällaisesta tilanteesta, koska A oli nimenomaisesti kiistänyt käyttäneensä huoneistoa kotinaan. Hän oli oman ilmoituksensa mukaan majoittunut asunnossa ainoastaan väliaikaisesti pesän hoitamisen vuoksi. Vastiketta asumisesta oli vaadittu ainoastaan 30.3.2018 asti. Kodin suojaa koskevat säännökset ja määräykset eivät siten tulleet asiassa sovellettaviksi, vaan pesänselvittäjän vaatimus oli hyväksyttävä jo sillä perusteella, että hänellä on valta määrätä asunnon käyttämisestä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 12.30
Tarja Pösö, Virve Toivonen ja Laura Kalliomaa-Puha: Huolellisesti perusteltu lapsen edun arviointi olisi tärkeää huostaanoton jatkamista koskevissa päätöksissäLapsen huostaanotto on yksi vaikeimmista lastensuojelun ratkaisuista. Päätöksenteko on vaativaa myös tilanteissa, joissa ollaan erimielisiä siitä, tuleeko huostaanottoa jatkaa. Yksi tapa työstää erimielisyyttä on valitus hallinto-oikeuteen. Tarja Pösön, Virve Toivosen ja Laura Kalliomaa-Puhan Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkitaan, miten vanhemmat ja lapset esittävät ja perustelevat huostaanoton purkua koskevan erimielisyyden heidän ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välillä ja miten hallinto-oikeudet tähän vastaavat. Aineistona on kolmen hallinto-oikeuden tekemät ratkaisut vuosilta 2014-2016 (N=125). Lisäksi on analysoitu yhdelle hallinto-oikeudelle osoitetut asianosaisten valitusasiakirjat (N=60). Valituksen tekijänä oli useimmiten äiti. Lapsi oli valittajana yksin vain kahdessa valituksessa. Valittajalla oli avustaja valtaosassa valituksista. Pääsääntöisesti valitukset eivät menestyneet ja perheen jälleenyhdistäminen jäi toteutumatta valittajien toivomalla tavalla. Tässä erimielisyyksien käsittelyprosessissa lapsen näkökulman ja tarpeiden saaminen esille näyttää edelleen haastavalta – lähinnä lapsen kantaan vedottiin silloin, kun se tuki vanhemman tai hallinto-oikeuden kantaa. Lapsen edun vertailu eri toimenpidevaihtoehtojen välillä tavallisesti puuttui hallinto-oikeuksien päätösteksteistä. - Uutiset
11.11.2019 10.30
Lasten oikeus tavata äitiään poistettiin äidin vaatimuksestaÄiti oli HO:ssa vaatinut, että KO:n määräämä tapaamisoikeus hänen ja lasten välillä poistetaan. Perusteinaan äiti oli lausunut, ettei hän tule tapaamaan lapsiaan isän vaatimin ja KO:n määräämin tavoin. Äidin mukaan KO:n päätös oli lasten edun kannalta haitallinen ja se toimi esteenä sille, että lasten ja äidin tapaamisia järjestettäisiin kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Isä oli vaatinut, että valitus hylätään. Perusteinaan isä oli lausunut, että sopimukseen perustuva KO:n ratkaisu oli katsottava äitiä sitovaksi. Isän mukaan KO:n vahvistama tapaamisoikeus oli lasten edun mukainen. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
12.11.2019 9.10
Tyytymättömyyden ilmoitusta koskeva asianajajan kantelu pesänjakajan vapauttamista koskevasta päätöksestä hylättiinAA oli vaatinut, että hänen tyytymättömyyden ilmoituksensa hyväksytään myös siltä osin kuin se oli koskenut KO:n päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. AA oli sanotulla päätöksellä vapautettu pesänjakajan tehtävästä. AA oli vedonnut siihen, että pesänjakajan vapauttamista koskevan päätöksen perustelut vaikuttivat myös hänelle maksettavan palkkion suuruuteen. HO katsoi, että KO oli menetellyt oikein jättäessään hyväksymättä tyytymättömyyden ilmoituksen päätökseen siltä osin kuin se oli koskenut päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
14.11.2019 16.00
Lapsenhuoltolakiin uudistuksia 1. joulukuuta 2019Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa lapsen edun toteutumista asioissa, jotka koskevat huoltoa ja tapaamisoikeutta. Lakiin tulee uusia säännöksiä huoltajan velvollisuudesta vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Molempien vanhempien on myötävaikutettava vahvistetun tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi laissa säädetään vanhemmille velvollisuus ilmoittaa etukäteen toiselle vanhemmalle muuttoaikeistaan, jos muutto vaikuttaisi huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. - Uutiset
20.11.2019 16.00
Hovioikeuden päätös maksuohjelman vahvistamisesta kuolinpesän omistamassa asunnossa asuvalle kuolinpesän osakkaalleVelallinen vaati HO:ssa, että maksuohjelmaksi vahvistetaan selvittäjän laatimista vaihtoehtoisista maksuohjelmaehdotuksista KO:n vahvistaman maksuohjelmaehdotuksen B:n asemesta maksuohjelmaehdotus A, jossa velallinen säilyttää hänen yhdessä muiden kuolinpesän osakkaiden kanssa omistamansa asunnon. HO ei muuttanut KO:n päätöstä, jossa velallisen maksuohjelmaksi oli vahvistettu ehdotus B, jossa velallisen osuutta kuolinpesässä pidettiin VJL 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna perusturvaan kuulumattomana omaisuutena, joka on käytettävä velkojen suoritukseksi. (Vailla lainvoimaa 20.11.2019)