Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
16.2.2016 14.14
Hovioikeus arvioi oheishuoltajuuden tarvetta samoin kuin käräjäoikeus – oheishuoltajuuden määrääminen äidin lyhytaikaiselle seurustelukumppanille ei ollut yksiselitteisesti lapsen edun mukaistaHovioikeus katsoi, että lapsen etu ei tällä hetkellä yksiselitteisesti edellyttänyt oheishuoltajan määräämistä lapselle. Erityistä lapsen tarpeista lähtevää perustetta määrätä D oheishuoltajaksi ei ollut, kun otettiin huomioon, että äidin A:n ja D:n suhde oli vielä verraten lyhyt. Oheishuoltajan määräämistä vastaan puhui osaltaan myös se, että isän B:n elämäntilanne oli jossain määrin parantunut ja hän oli alkanut tavata lastaan. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 12.14
Kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemä pesäosuuden luovutus ei ollut sitova eikä siten aiheuttanut vahingonkorvausvelvollisuutta – oikeustoimilaki tai kauppalaki eivät soveltuneet tapaukseenTulkintasuositus on, että aina silloin kun perintöosuuksien luovutukset asiallisesti korvaavat perinnönjaon, ne tulisi tehdä perinnönjaon muodossa. Pesäosuuden luovutusta tarkoittavan perinnönjakokirjan jäätyä allekirjoittamatta B oli jatkanut pesänjakajan hakemista ja oli siten käräjäoikeuden käsityksen mukaan osoittanut käytöksellään ettei ollut pitänyt pesäosuuden luovutusta ja siten perinnönjakoa tehtynä. Pesänjakajan tehtyä jaon ja annettua jakokirjan A ja B olivat allekirjoittaneet hyväksymisilmoituksen ja siten hyväksyneet pesänjakajan tekemän jaon ja sitoutuneet olemaan moittimatta sitä. Käräjäoikeus katsoi siten sekä A:n että B:n oman jaon jälkeisen käytöksen perusteella näytetyksi, että he eivät olleet pitäneet kuolinpesän yhteishallintoa purkautuneena jo aiemmin allekirjoittamattoman perinnönjakokirjan perusteella tai jollain muulla perusteella. Vaikkakin sovintojaon toteutumisen ehtona olleet taulut ja korut oli luovutettu, käräjäoikeus katsoi ettei yksistään sillä perusteella allekirjoittamatta jäänyttä perinnönjakokirjaa tullut pitää pätevänä ja osapuolia sitovana tapahtumien kokonaiskuva huomioon ottaen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 7.08
Suomi sitoutui lapsen oikeuksien sopimuksen valitusmenettelyyn - pöytäkirja tuli Suomen osalta voimaan 12. helmikuuta 2016Valitusmenettelyä koskevalla valinnaisella pöytäkirjalla on perustettu yksilövalitusmenettely, jossa lapsen oikeuksien komitealle annetaan toimivalta käsitellä yksityisten henkilöiden tekemiä valituksia lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen kahden asiasisältöisen valinnaisten pöytäkirjan sisältämien oikeuksien väitetyistä loukkauksista. Komitea antaa yksilövalituksen johdosta kannanottonsa ja suosituksena. - Uutiset
12.2.2016 16.00
Hovioikeus tulkitsi uuden isyyslain voimaanpanolakia – kannetta ei ollut nostettu liian myöhään ja oikeusgeneettinen isyystutkimus määrättiin suoritettavaksiKäräjäoikeus oli hylännyt A:n kanteen isyyden vahvistamisesta isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) nojalla liian myöhään nostettuna. Uuden isyyslain (11/2015) säännös huomioon ottaen A:n kanne tuli tutkia isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) mukaisen kanteen noston määräajan umpeutumisesta huolimatta. Asiassa oli isyyden vahvistamisen osalta sovellettava kanteen vireille tullessa voimassa olleita isyyslain (700/1975) säännöksiä. Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä voitiin pitää isyyslain 4 luvun 30 §:ssä ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin tarpeellisena asian selvittämiseksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 15.30
Avioero voitiin "väärinkäsityksen" jälkeen perua vielä hovioikeudessakinKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot avioeroon yhteisen hakemuksen nojalla. Hakijat olivat molemmat ilmoittaneet tyytymättömyyttä ratkaisuun ja valittaneet siitä, joten avioero ei ollut vielä lainvoimainen. Puolisot olisivat käräjäoikeuskäsittelyn aikana voineet peruuttaa hakemuksensa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että peruutus on mahdollinen vielä hovioikeudessakin. Hovioikeus katsoi, että valituskirjelmä oli verrattavissa tällaiseen peruutukseen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 12.21
Naisen ei näytetty kavaltaneen aviopuolisonsa varoja yhteiseltä tililtä - syyte hylättiinKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että nainen olisi anastanut aviopuolisoiden yhteiseltä tililtä väitetyt miehen rahavarat 949,64 euroa miehen ulkomaan matkan aikana. Syyte kavalluksesta ja miehen esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2106) - Uutiset
11.2.2016 10.37
Hovioikeus: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanoriidassa ei voitu vahvistaa vähäistä suurempia tapaamisajan ja -paikan muutoksiaKun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanopäätöksessä vaaditut määräykset eivät olleet vähäisiä, HO katsoi, ettei edellytyksiä muutosten tekemiselle ollut. Porrastettujen aikojen ja tapaamispaikan muutoksessa ei ollut kysymys vain välttämättömien käytännön järjestelyjen täsmentämisestä tai tarkistamisesta, vaan sellaisesta laajemmasta tapaamisoikeuden muuttamisesta, joka oli arvioitava lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n nojalla. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 14.12
Käräjäoikeus hylkäsi syytteet testamentin törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksen yrityksestä – hovioikeus tuomitsi 9 kuukautta ehdollista vankeuttaOttaen huomioon käsialatutkijan kertomuksen sekä Keskusrikospoliisin lausunnot asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö A ole kirjoittanut testamenttiin B:n allekirjoitusta. A oli siten syyllistynyt törkeään väärennykseen. Teolla oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sitä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden törkeänä. A oli siten syyllistynyt myös petoksen yritykseen. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 13.31
Lastenvalvoja toimi lainvastaisesti kun hän ei tunnistanut omaa esteellisyyttään eikä ollut vetäytynyt kantelijan lasten huoltoa, tapaamisoikeutta sekä elatusapua koskevan asian hoitamisestaApulaisoikeusasiamies totesi sille tehdyssä kanteluasiassa, että lastenvalvojan mahdollista esteellisyyttä arvioitaessa oli otettava huomioon erityisesti, olivatko hänen aiempi asemansa vastapuolena auton kolhimisasiassa ja siitä saatu sakkorangaistus tai alais-esimiessuhde henkilöön, joka oli toisen asianosaisen lähisukulainen, sellaisia näkökohtia, joiden valossa hänen toimintansa näytti objektiivisesti tarkastellen vaarantavan hänen esteettömyytensä riippumatta siitä, oliko asiassa sinänsä aihetta epäillä suositun jompaakumpaa vanhempaa. Objektiivisesti tarkasteltuna asiassa ei ollut vailla merkitystä myöskään se, että lastenvalvojan esimies on kantelijan entisen puolison lähisukulainen. - Uutiset
8.2.2016 13.44
Hovioikeus kumosi lapsen tapaamisoikeusasiassa maksettavaksi määrätyn 1.000 euron uhkasakonHovioikeus totesi, että käräjäoikeuden useista päätöksistä ilmenee, että lapsen etu on ollut arvioitavana toistuvasti. B:n valituksen johdosta käräjäoikeus oli 28.4.2015 antamalla ratkaisulla määrännyt, että 4.12.2014 asetetun uhkasakon sijasta VA oli noudettava 25. - 26.4.2015 määrätyn tapaamisen sijasta siirtyneeseen tapaamiseen 2. - 3.5.2015. B oli siten menestynyt vaatimuksessaan. Hovioikeuden 30.6.2015 antamalla ratkaisulla tapaamisoikeutta oli puolestaan muutettu A:n vaatimalla tavalla. Hovioikeuden 30.6.2015 antamassa ratkaisussa yötapaamiset oli muutettu päivätapaamisiksi perhekodissa ja VA:n äitinsä luona tapahtuvia tapaamisia oli siirretty myöhempään ajankohtaan. Tämän perusteella A:lla oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
4.2.2016 11.45
KO ja HO: Avoliittolain hyvityssäännöksen "hän" ei tarkoita kolmannen henkilön panosta avopuolisoiden yhteistalouden hyväksiAvoliittolain 8 §:n 1 momentissa on avopuolison hyvityksen edellytykseksi säädetty, että hän on antanut panoksen yhteistalouden hyväksi. Tämä viittaa henkilökohtaisesti annettuun panokseen. Kun otetaan huomioon myös pykälän 2 momentin säännös, tällainen panos voi olla esimerkiksi avopuolison itsensä suorittama raha- tai työpanos taikka hänen muu näihin verrattava toimintansa. Käräjäoikeus tulkitsi säännöstä niin, ettei kolmannen henkilön vastikkeetta antama panos avopuolisoiden yhteistalouden hyväksi oikeuta avopuolisoa hyvitykseen toiselta avopuolisolta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen. (KKO:2018:5: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta, Ään.) - Uutiset
3.2.2016 15.03
Hovioikeuden ratkaisu kiinteän omaisuuden arvostamisesta perinnönjaossa – asia palautettiin pesänjakajalleHovioikeus päätyi siihen, että perittävien B:n ja C:n yhteisesti omistaman kiinteistön arvoon vaikuttavana seikkana tuli ottaa huomioon kiinteistöä rasittava vuokrasopimus. Hovioikeus ei ottanut kantaa siihen, mikä tilan arvoksi on katsottava perinnönjaossa, vaan arvoa määritettäessä tulee ottaa huomioon muun ohella hovioikeuden tuomiossa mainitut seikat. Näin ollen perinnönjako oli tarpeen palauttaa pesänjakajalle uudelleen toimitettavaksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
3.2.2016 14.15
Hovioikeuden ratkaisu lapsen tapaamisoikeuteen liittyvän uhkasakon täytäntöönpanostaHarkittaessa sitä, oliko ennakkopäätöksestä KKO 1983 II 59 ilmenevä oikeusohje säädösmuutoksista huolimatta sovellettavissa nyt kysymyksessä olevaan asiaan hovioikeus totesi, että sanotun ennakkopäätöksen kysymyksenasettelu muistuttaa nyt käsiteltävänä olevaa tilannetta siten, ettei myöskään tuolloin voimassa olleeseen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta annettuun lakiin sisältynyt kannanottoa siitä, estääkö uusi perustepäätös uhkasakon tuomitsemisen. Kun voimassa olevassa täytäntöönpanolaissa ei nimenomaisesti ole estetty aiemman perustepäätöksen nojalla asetetun uhkasakon tuomitsemista, ja kun ennakkopäätöksen oikeusohjeen perusteella tällainen uhkasakko voidaan uudesta perustepäätöksestä huolimatta tuomita, hovioikeus katsoi, että aihetta tuomitun uhkasakon poistamiseen ei ollut. (Lainvoimainen) - Uutiset
3.2.2016 6.03
Samassa osoitteessa vasta vähän aikaa asunutta avopuolisoa ei pidetty sopivana edunvalvojana aivoverenvuodon saaneelle ja perintörahansa vuodessa kuluttaneelle miehelleYleisen edunvalvojan määräämistä puoltavien seikkojen katsottiin olleen painavampia kuin se, että avopuoliso olisi määrätty vuonna 1952 syntyneen miehen edunvalvojaksi. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 13.51
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Avioliittolain yhteiselämän lopettamista koskevaa säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pitkälle eron jälkeiseen aikaanA oli pyytänyt, että käräjäoikeus muun muassa päättää, että A saa jäädä asumaan osapuolten yhteiseen asuntoon ja kotiin. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoi, ettei A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön
käyttämisessä ollut enää kysymys avioliittolain tarkoittamasta yhteiselämästä eikä näin ollen kyseinen yhteiselämän lopettamista koskeva säännös voinut tulla sovellettavaksi omaisuuden käyttämisen suhteen. Näin ollen hakemus tuli hylätä. Hovioikeudella ei ollut aihetta arvioida riidanalaisia kysymyksiä tai jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 7.21
Hovioikeus: Lapsen saama kuntoutusraha on elatuslain 2 §:n 2 momentissa huomioon otettavaa tuloaHO totesi, että lapsen saama kuntoutusraha on hänen saamaansa rahaa, joka lähtökohtaisesti lisää hänen kykyään vastata omasta elatuksestaan. HO katsoi, että kuntoutusrahan kohtuudella huomioon otettavan toimeentuloa turvaavan osuuden määrä oli tässä tapauksessa 100 euroa. Oikeusministeriön ohje ei sitonut tuomioistuinta. Aihetta KO:n elatusapuratkaisun muuttamiseen lapsen oman elatuskyvyn arvioinnin osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.30
Hovioikeus määräsi lapset yhteishuoltoon mutta asumaan isänsä luona kun äiti ei todennäköisesti tullut vastaisuudessa myötävaikuttamaan määrättyjen tapaamisten toteutumiseen mikäli lapset asuivat hänen luonaanHO katsoi toisin kuin KO, että 4- ja 6-vuotiaiden lasten myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapset määrättiin asumaan isänsä luona, ja äidille annettiin mahdollisimman laaja tapaamisoikeus. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella HO uskoi KO:n tavoin, että osapuolet pystyivät vielä keskustelemaan lasten asioista siten, että ensisijaisena pidettävä lasten yhteinen huolto oli mahdollinen. Lähihuoltaja sai yksin päättää lasten päiväkoti- ja kouluvalintoihin sekä terveydenhoitoon liittyvistä asioista ja etävanhemmalla oli oikeus saada lapsia koskevia tietoja eri viranomaisilta myös niissä asioissa, joista lähihuoltaja sai yksin päättää. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.00
Testamentti oli pätemätön Alzheimerin taudin vuoksi – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaA:lla kaksi vuotta aikaisemmin todettu Alzheimerin tauti oli keväällä 2005 aloitetusta lääkityksestä huolimatta edennyt niin, että A oli syksyllä 2005 muistamaton, sekava ja harhainen ja aloitekykynsä menettänyt. Hänen oma tahtonsa oli heikentynyt ja hän oli varonut ärsyttämästä millään tavalla poikaansa B:tä, joka tuohon aikaan oli alkanut käymään usein hänen asunnollaan. A oli allekirjoittanut poikansa B:n hänelle esittämän asiakirjan ja A oli ollut syvästi huolissaan siitä, minkä asiakirjan hän oli B:n vaatimuksesta allekirjoittanut. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A ei ollut joulukuussa 2005 kyennyt ymmärtämään poikansa B:n hänelle esittämää testamenttiasiakirjan laatua eikä sisältöä eikä tuolloin allekirjoitettu testamentti vastaa A:n viimeistä tahtoa, joten asiakirja oli testamenttina pätemätön. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
28.1.2016 13.18
Käräjäoikeus ei suostunut määräämään lapsen huoltoa yksin äidille kun molempien vanhempien elämänhallinnassa oli vaikeuksia ja talous heikko – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaVaikka isällä oli jossakin määrin ongelmia oman elämänsä hallinnassa, oli äidin oman elämänhallinnan vaikeuksien ja puutteellisen suomenkielen taidonkin vuoksi perusteltua katsoa, että lapsen isän osallistuminen lasta koskevien päätösten tekemiseen oli selvästi lapsen edun mukaista. Oli jäänyt näyttämättä perusteet sille, että lapsen huolto olisi uskottava yksin äidille. Kummallakaan vanhemmalla ei voitu arvioida olevan varaa vastata tapaamiskuljetuskuluista täysimääräisesti käytettävissään olevilla varoilla ja sen vuoksi he joutuisivat turvautumaan niiden osalta toimeentulotukeen. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tapaava vanhempi vastaa pääsääntöisesti lapsen kuljetuksista tapaamisiin. Käräjäoikeus katsoi, että tässä tilanteessa ei ollut perusteltua velvoittaa lähivanhempaa osallistumaan lapsen kuljetuksiin tapaamisiin enemmälti kuin hän oli myöntänyt eikä myöskään kuljetuksista aiheutuviin kustannuksiin. (Vailla lainvoimaa 28.1.2016) - Uutiset
28.1.2016 9.29
Eron jälkeisestä vainosta tehdään poliisille yli 600 tutkintapyyntöä vuodessa – opaskirja vainon uhrin suojautumisen tueksi julkaistuVainoaminen kriminalisoitiin Suomessa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on ollut rangaistavaa. Ilmoitusten määrät ovat merkittävästi suurempia kuin lainsäädännön valmisteluvaiheessa ennakoitiin, sillä poliisille tehdään vuosittain keskimäärin yli 600 tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöistä sekä lainvoimaisista tuomioista valtaosa liittyy eron jälkeisen vainon tilanteisiin, Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan.