Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
24.3.2016 14.10
Hovioikeus: Espoon käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään Viroon viedyn lapsen huolto- ja elatusasiaaHO katsoi, ettei Espoon KO ollut toimivaltainen käsittelemään lapsen isän vaatimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta. Valituksessa esitetyt seikat eivät riittäneet perusteeksi epäillä KO:n tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta tekemää johtopäätöstä, jonka mukaan lapsi oli Bryssel IIa -asetuksen 10 artiklan b kohdassa tarkoitetuin tavoin, ennen lapsen isän hakemuksen vireille tuloa, asunut Virossa vähintään vuoden siten, että isä oli tiennyt lapsen olinpaikan. Lapsen ikä (s. 2012) huomioon ottaen voitiin pitää selvänä, että lapsi oli tässä ajassa äitinsä mukana sopeutunut uuteen ympäristöönsä. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
24.3.2016 10.14
KKO sovelsi Bryssel IIa -asetusta: Uhkasakon täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen edellytyksenä oli, että sen lopullinen rahamäärä oli vahvistettu tuomiovaltion tuomioistuimessaBelgialainen tuomioistuin oli päätöksellään määrännyt A:n ja B:n yhteiset lapset asumaan A:n luona ja lasten oikeudesta tavata B:tä. Samalla tuomioistuin oli asettanut tapaamisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi uhkasakon, joka A:n oli suoritettava B:lle. B vaati päätöksen julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi uhkasakon osalta. B:n hakemukseen sovellettiin Bryssel IIa -asetusta. Uhkasakon täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen edellytyksenä oli, että sen lopullinen rahamäärä oli vahvistettu tuomiovaltion tuomioistuimessa. - Uutiset
24.3.2016 8.36
Hovioikeus pohti käräjäoikeuden kansainvälistä toimivaltaa avioeroa ja siihen liittyvää pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassaAvioeroasia oli tullut vireille Kaliforniassa myöhemmin kuin asianosaisten välinen Helsingin käräjäoikeudessa vireillepantu avioeroasia, eikä se siten muodostanut estettä käsitellä asiaa Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden toimivalta avioeroasiassa perustuu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiin. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan tutkittava, onko se toimivaltainen tutkimaan puolisoiden avioeroa koskevan asian. Helsinki oli ollut B:n koti- ja asuinpaikka avioerohakemuksen tullessa vireille Helsingin käräjäoikeudessa sekä useiden vuosien ajan välittömästi tätä ennen. Käräjäoikeus oli näin ollen ollut toimivaltainen tutkimaan B:n käräjäoikeudessa vireille paneman avioerohakemuksen. Toimivaltakysymystä ratkaistaessa vaikutusta ei ollut aviopuolisoiden mahdollisilla liitynnöillä muihin maihin tai mahdollisilla oikeuspaikan sopivuuteen liittyvillä seikoilla. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
22.3.2016 13.38
Hovioikeus arvioi lapsen käytöshäiriöiden syitä ja määräsi koko ikänsä äitinsä luona asuneen lapsen kesken kouluvuoden asumaan isänsä luona toisella paikkakunnallaHO:n arvioitavana oli keskeisesti kysymys siitä, liittyivätkö lapsella (s. 2007) todetut käytöshäiriöt meneillään olevaan oikeudenkäyntiin ja siihen liittyvään uhkaan asumisen muutoksesta vai oliko näiden käytöshäiriöiden taustalla muita syitä, joihin voitiin mahdollisesti vaikuttaa muuttamalla lapsen asuminen isänsä luokse. Vaikka lapsen oma mielipide tuki asumisen säilyttämistä äidin luona, lapsi määrättiin asumaan isänsä luona. (Vailla lainvoimaa 21.3.2016) - Uutiset
21.3.2016 10.51
KHO: Hallinto-oikeuden ei olisi tullut esittämillään perusteilla kumota Auroran sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaavan apulaisylilääkärin päätöstä määrätä henkilö tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoonKHO katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, ettei hoitoonmääräämispäätöstä ollut tehty virheellisessä järjestyksessä sen vuoksi, että tarkkailulähetteen laatinut osastonlääkäri oli virkasuhteessa samaan kaupungin yksikköön ja virka-aikana palveli samassa sairaalassa kuin tarkkailulausunnon laatinut lääkäri ja hoitoonmääräämispäätöksen tehnyt lääkäri. Menettelyn katsottiin myös täyttävän ne edellytykset, jotka EIT on oikeuskäytännössään määritellyt mielenterveydeltään heikon henkilön vapaudenriistolle. - Uutiset
14.3.2016 15.14
Hovioikeus arvioi puolittamisperiaatteesta poikkeamista perinnönjaossa eläkesäästämisen johdostaHovioikeus katsoi, että myös tässä tapauksessa perintökaaren 3 luvun 4 §:n 1 momentin puolittamisperiaatteesta poikkeamista oli tulkittava sen sanamuodon mukaisesti. Ansioeläkkeiden säästämisen ei siten voitu katsoa olevan ansiotoimintaa, jota eloonjäänyt puoliso oli harjoittanut ensiksi kuolleen puolison jälkeen etenkään, kun eläke oli perustunut jo ennen leskeksi jäämistä tehtyyn ansiotyöhön. Tämän vuoksi A:n kuolinpesän vaurastumista ei ollut pidettävä sellaisena ansiotoimintaan perustuvana vaurastumisena, jota säännöksessä tarkoitetaan. Kuten käräjäoikeus oli todennut, asiassa ei ollut perusteita poiketa perintökaaren 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesta puolittamisperiaatteesta. (Vailla lainvoimaa 14.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 13.50
Lapsen tapaamisoikeuden muuttamista koskeva hakemus ja vaatimus väliaikaismääräyksen osalta jätettiin tutkimatta kun lapsen tapaamisoikeuden muutosvaatimus kohdistui ei-lainvoimaiseen tapaamisoikeuspäätöksen - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKoska lapsen tapaamisoikeudesta ei ollut olemassa lainvoimaista ratkaisua, uuden muutoshakemuksen vireillepaneminen ei ollut mahdollista. Näin ollen myöskään tapaamisoikeusvaatimukseen liittyvän väliaikaismääräyksen käsittely ei ollut mahdollista. Hakemuksessa esitetty huollon muuttamista koskeva vaatimus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 12.40
Pesänjakajaa ei vapautettu tehtävästään - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa esitetyt seikat huomioon ottaen oli ymmärrettävää, että pesänjakajalla oli kulunut ositukseen aikaa. Pesänjakaja oli asianmukaisesti pyrkinyt saamaan tietoja osapuolilta ositettavasta omaisuudesta. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että osituksen pitkittyminen olisi johtunut pesänjakajasta sekä se, että ositukseen käytetty aika olisi epätavallisen pitkä asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen. Asiassa ei siis ollut näytetty hakijan väitettä siitä, että pesänjakaja ei ollut hoitanut pesänjakajan tehtävää sen edellyttämällä tavalla eikä pesänjakaja hallinnut tehtäväänsä. Asiassa ei myöskään ollut näytetty väitettä siitä, että pesänjakaja olisi ollut taitamaton tehtäväänsä. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
7.3.2016 11.15
Hovioikeus hylkäsi elonjääneen puolison hakemuksen pesänselvittäjän määräämisestä kuolinpesään kun selvitystä maksuvaatimuksen esittämisestä kuolinpesälle ei ollut esitettyHakija ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi esittänyt kuolinpesälle maksuvaatimuksen ennen pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemuksen tekemistä ja varannut sille kohtuullisen ajan maksaa velka tai esittää selvitys kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta tai siitä, että nämä toimet olisivat aiheuttaneet huomattavaa viivästystä hakemuksen käsittelylle. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016) - Uutiset
4.3.2016 13.03
Maapohja ja sillä olevat rakennukset päätyivät eri omistajille – rakennukset tuli poistaa kun olosuhteet olivat olennaisesti muuttuneetHovioikeus totesi, että F:n ja C:n saantomiehet B ja A olivat kuolleet, joten olosuhteet maapohjan käyttöoikeuden perustamisolosuhteisiin nähden olivat muuttuneet olennaisesti. F ja C eivät päässeet yksimielisyyteen maapohjan käyttöoikeuden jatkumisesta saantomiestensä sopimalla tavalla. Näyttämättä jäi, että F:llä olisi oikeudellista perustetta pitää omistamiaan rakennuksia C:n kiinteistöllä. (Vailla lainvoimaa 4.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 8.08
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin pesänjakajan hakemuksen omaisuuden myymisestä ennenaikaisenaAsiassa oli kysymys siitä, oliko pesänjakaja osoittanut, ettei ositusta A:n ja B:n välillä voida saattaa loppuun eikä perinnönjakoa A:n ja B:n jälkeen voida toimittaa perintökaaren 23 luvun 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ilman, että hakemuksessa tarkoitetut osakkeet myydään. Käräjäoikeus oli hylännyt pesänjakajan hakemuksen ennenaikaisena. Käräjäoikeus viittasi kuolinpesien osakkaiden välillä vallitsevaan riitaan kuolinpesiin kuuluvien, jo jaettujen ja edelleen jakamatta olevien omaisuuserien arvostuksesta sekä työhyvityksestä. Käräjäoikeuden mukaan pesänjakaja ei ollut väittänytkään, että kysymys työhyvityksestä olisi ratkaistu, eikä asiassa ollut syytä epäillä, etteivätkö jakohetken arvot ja erityisesti C:n esittämän työhyvitystä koskevan vaatimuksen mahdollinen hyväksyminen voisi vaikuttaa jakoon ja johtaa siihen, ettei osakkeita ole tarpeen myydä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
29.2.2016 10.06
KHO: Maistraatin antama vahvistus perukirjan osakasluettelosta ei sisältänyt asiaratkaisua, johon voitiin hakea muutosta valittamalla hallintolainkäytön järjestyksessäMaistraatin valituksen johdosta korkein hallinto-oikeus totesi, että maistraatin vahvistamisella ei ollut oikeudellisesti sitovasti ratkaistu pesän osakkuutta. Maistraatin antama vahvistus ei sisältänyt sellaista hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaista asiaratkaisua, johon voitiin hakea muutosta valittamalla hallintolainkäytön järjestyksessä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja jätti tutkimatta valituksen maistraatin antamasta perukirjan osakasluettelon vahvistuspäätöksestä. - Uutiset
25.2.2016 15.11
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin avioliittolain yhteisen kodin käsitettä – asia palautettiinKun puolisoilla voi avioliittolain esitöistä ilmenevällä tavalla olla useampi yhteiseksi kodiksi katsottava asunto, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että puolisoilla oli Heinolan kiinteistöllä avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto. Seuraavaksi ratkaistavaksi tulisi kysymys siitä, oikeutetaanko toinen puoliso vaatimuksensa mukaisesti yksin jäämään asumaan Heinolan kiinteistölle avioliittolain 24 §:ssä säädetyin tavoin. Päädyttyään siihen lopputulokseen, ettei Heinolan kiinteistö ollut puolisoiden yhteinen koti, käräjäoikeus ei katsonut tarpeelliseksi lausua vaatimuksesta. Asia oli palautettava tältä osin käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen, ks. KKO:2017:13) - Uutiset
22.2.2016 13.28
Hovioikeus: Kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksiaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että kuolinpesä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n perusteella asian lopputulos huomioon ottaen velvoitettava korvaamaan A ja BS:lle kaksi kolmasosaa heidän oikeudenkäyntikuluistaan. Käräjäoikeus oli määrännyt C:n palkkioksi 25.2.2015 päivätyn laskuerittelyn pohjalta ja siihen tehdyin muutoksin 11.613,72 euroa. Tähän määrään olivat sisältyneet myös tuomioistuinsovitteluun liittyneet kulut. Asianosaiset olivat olleet yhtä mieltä siitä, että sovitteluistuntoon liittyneet kulut olivat palkkiosta 7,84 tunnin ajankäyttöä vastaava osuus arvonlisäveroineen ja matkakuluista 98,90 euroa arvonlisäveroineen. Sovitteluun liittyvät kulut olivat siten yhteensä 1 192,01 euroa. Koska osapuolet vastaavat tuomioistuinsovittelussa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksia. Näin ollen kuolinpesä tuli velvoittaa korvaamaan valtiolle kaksi kolmasosaa 10.421,71 eurosta eli 6 947,81 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 7.56
Eduskunnan kirjaston lakitietopaketti perheenyhdistämisen ehtojen tiukennuksistaPerheenyhdistämisen ehtoja ehdotetaan tiukennettavaksi ulkomaalaislakia muuttamalla. Jatkossa toimeentuloedellytyksen täyttyminen olisi aina perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytys tilanteissa, joissa perheenkokoaja saa toissijaista tai tilapäistä suojelua. Turvattu toimeentulo olisi perheenjäsenen oleskeluluvan edellytys myös tilanteissa, joissa turvapaikan saaneen kolmannen maan kansalaisen tai kiintiöpakolaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemusta ei esitetä kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen laajennettaisiin koskemaan myös Suomen kansalaisen perheenjäseniä. - Uutiset
19.2.2016 13.45
Hovioikeus: Yhdysvaltain kansalaisten yhdessä omistaman asunnon sijainti Suomessa oli riittävä liityntä Suomeen ja pesänjakajahakemus voitiin tutkia Suomessa eikä toimivaltaperuste ollut miehen kannalta kohtuuton – hakemus voitiin antaa tiedoksi miehelle suomen kielelläHO totesi tiedoksiannon virheellisyyttä koskevan väitteen osalta mm., ettei KO ollut menetellyt hakemuksen tiedoksiannossa virheellisesti ottaen vielä huomioon, että mies ymmärsi suomen kieltä eikä hän ollut kieltäytynyt ottamasta vastaan tiedoksiantoa suomen kielellä. Hän oli lisäksi antanut lausuman hakemuksen johdosta ja esiintynyt KO:ssa suomen kielellä. Suomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, että aviovarallisuuskysymyksellä oli selkeä liittymä Suomeen, koska yhdysvaltalaista ositusratkaisua ei tunnusteta Suomessa ja asianosaiset tarvitsivat riitaisessa tapauksessa joka tapauksessa tuomioistuimen päätöksen Suomessa sijaitsevan omaisuuden osittamista tai erottelua varten ja koska sanottu omaisuus ei ollut vähäarvoista. Yhdysvalloissa mahdollisesti vireillä oleva puolisoiden omaisuuden ositukseen liittyvä oikeudenkäynti ei estänyt pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tutkimista Suomessa. Asian tutkiminen suomalaisessa tuomioistuimessa ei ollut kohtuutonta miehen kannalta. Espoon KO:lla oli ollut toimivalta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus. (Vaila lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 14.14
Hovioikeus arvioi oheishuoltajuuden tarvetta samoin kuin käräjäoikeus – oheishuoltajuuden määrääminen äidin lyhytaikaiselle seurustelukumppanille ei ollut yksiselitteisesti lapsen edun mukaistaHovioikeus katsoi, että lapsen etu ei tällä hetkellä yksiselitteisesti edellyttänyt oheishuoltajan määräämistä lapselle. Erityistä lapsen tarpeista lähtevää perustetta määrätä D oheishuoltajaksi ei ollut, kun otettiin huomioon, että äidin A:n ja D:n suhde oli vielä verraten lyhyt. Oheishuoltajan määräämistä vastaan puhui osaltaan myös se, että isän B:n elämäntilanne oli jossain määrin parantunut ja hän oli alkanut tavata lastaan. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 12.14
Kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemä pesäosuuden luovutus ei ollut sitova eikä siten aiheuttanut vahingonkorvausvelvollisuutta – oikeustoimilaki tai kauppalaki eivät soveltuneet tapaukseenTulkintasuositus on, että aina silloin kun perintöosuuksien luovutukset asiallisesti korvaavat perinnönjaon, ne tulisi tehdä perinnönjaon muodossa. Pesäosuuden luovutusta tarkoittavan perinnönjakokirjan jäätyä allekirjoittamatta B oli jatkanut pesänjakajan hakemista ja oli siten käräjäoikeuden käsityksen mukaan osoittanut käytöksellään ettei ollut pitänyt pesäosuuden luovutusta ja siten perinnönjakoa tehtynä. Pesänjakajan tehtyä jaon ja annettua jakokirjan A ja B olivat allekirjoittaneet hyväksymisilmoituksen ja siten hyväksyneet pesänjakajan tekemän jaon ja sitoutuneet olemaan moittimatta sitä. Käräjäoikeus katsoi siten sekä A:n että B:n oman jaon jälkeisen käytöksen perusteella näytetyksi, että he eivät olleet pitäneet kuolinpesän yhteishallintoa purkautuneena jo aiemmin allekirjoittamattoman perinnönjakokirjan perusteella tai jollain muulla perusteella. Vaikkakin sovintojaon toteutumisen ehtona olleet taulut ja korut oli luovutettu, käräjäoikeus katsoi ettei yksistään sillä perusteella allekirjoittamatta jäänyttä perinnönjakokirjaa tullut pitää pätevänä ja osapuolia sitovana tapahtumien kokonaiskuva huomioon ottaen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 7.08
Suomi sitoutui lapsen oikeuksien sopimuksen valitusmenettelyyn - pöytäkirja tuli Suomen osalta voimaan 12. helmikuuta 2016Valitusmenettelyä koskevalla valinnaisella pöytäkirjalla on perustettu yksilövalitusmenettely, jossa lapsen oikeuksien komitealle annetaan toimivalta käsitellä yksityisten henkilöiden tekemiä valituksia lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen kahden asiasisältöisen valinnaisten pöytäkirjan sisältämien oikeuksien väitetyistä loukkauksista. Komitea antaa yksilövalituksen johdosta kannanottonsa ja suosituksena.