Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
1.6.2016 11.38
Hovioikeus: Sisarusten asuminen eri vanhemman luona ei ollut lasten edun vastainen ratkaisuSisarusten asuminen eri vanhemman luona ei HO:n arvion mukaan tapauksen olosuhteissa ollut lasten edun vastainen ratkaisu, kun tapaamisoikeus vahvistettiin, siten että sisarukset ovat tapaamisissa yhtä aikaa saman vanhemman luona. Huolto oli uskottava sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu eli isänsä luota äidin luokse muuttaneen 12-vuotiaan tytön osalta äidille ja 8-vuotiaan tytön osalta isälle. (Vailla lainvoimaa 1.6.2016) - Uutiset
31.5.2016 10.49
KKO:n ratkaisu lainvalinnasta elatusapuasiassa – Suomen vai Saksan lakiKäräjäoikeus oli lasten elatusavun muuttamista koskevassa asiassa ratkaissut välituomiolla kysymyksen siitä, sovellettiinko asiassa Suomen vai Saksan lakia. Käräjäoikeus oli antanut ratkaisuunsa muutoksenhakuohjauksen. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden välituomiosta tehdyn valituksen eikä muuttanut käräjäoikeuden välituomiota. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei käräjäoikeus ollut voinut ratkaista lainvalintaa koskevaa kysymystä välituomiolla ja antaa siihen muutoksenhakuosoitusta eikä hovioikeus ottaa kantaa sovellettavaa lakia koskevaan kysymykseen. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. - Uutiset
31.5.2016 10.38
Hovioikeus: Avioeroasiaa ei ollut jätettävä hovioikeudessa sillensä valittajan puolison kuoltua käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeenHO päätyi siihen johtopäätökseen, että miehen HO:n käsiteltäväksi saattama avioeroasia ei naisen kuoleman johdosta rauennut eikä asiaa ollut jätettävä sillensä. Naisen rintaperilliset eivät olleet tässä asiassa asianosaisia eikä heillä ollut miehen valituksen osalta puhevaltaa. KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.8.2016. KKO poisti (24.5.2017) KO:n ja HO:n päätökset. Avioeroa koskeva hakemus oli rauennut ja asia jätettiin sillensä, ks. KKO:2017:32). - Uutiset
27.5.2016 12.21
Hovioikeus arvioi Bulgariassa sijaitsevien kiinteistöjen ja yhtiöosuuden arvostamista osituksessaPesänjakajan ratkaisu kiinteistöjen arvosta oli perustunut A:n omistamien kiinteistöjen osalta asianosaisten esittämille arvoille ja pesänjakajan itse hankkimalle selvitykselle. Osituslaskelmassa kunkin kiinteistön arvona oli huomioitu asianosaisten esittämien arvojen ja pesänjakajan oman selvityksensä perusteella hankkimien arvojen keskiarvo. A:n omistaman yhtiöosuuden arvon pesänjakaja oli määrittänyt substanssiarvomenetelmällä siten, että yhtiön omistamat kiinteistöt oli arvostettu perustuen asianosaisilta saatuun selvitykseen. Hovioikeus totesi, että pesänjakajan käyttämät perustelut ja hänen tekemänsä ratkaisut olivat olleet pesänjakajan harkintavallan puitteissa, eikä A osoittanut pesänjakajan arvostusratkaisun olleen virheellinen. Näin ollen perusteita asian palauttamiselle pesänjakajalle osituksen uudelleen toimittamiseksi ei ollut ja asia oli jätettävä pesänjakajan toimittaman osituksen ja käräjäoikeuden tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 27.5.2016) - Uutiset
27.5.2016 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa vahingonkorvausta koskevaa kannevaatimusta tutkittavaksi perinnönjaon moitteenaHovioikeus katsoi, että perittävän tyttären D:n vaatimus vahingonkorvauskanteen nostamisesta perittävän poikaa C:tä vastaan oli kuulunut selkeästi pesänselvittäjän ratkaistaviin kysymyksiin. Koska C oli kiistänyt aiheuttaneensa vahinkoa, pesänjakajalla ei olisi ollut edes toimivaltaa ratkaista kysymystä. Pesän osakas voi pesänselvittäjän hallinnon päätyttyä perintökaaren 18 luvun 2 §:n 2 nojalla nostaa vahingonkorvauskanteen. Oikeussuojakeinona pesänselvittäjän tekemien ratkaisujen osalta on myös selvittäjään kohdistettava korvauskanne. Perinnönjaon moite kohdistuu pesänjakajan tekemään jakoon. Siksi on perusteltua katsoa, että perinnönjaon moiteoikeudenkäynnissä voidaan vedota vain sellaiseen seikkaan, johon pesänjakaja on ottanut kantaa tekemässään perinnönjaossa. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että D:n kannevaatimusta ei olisi tullut ottaa tutkittavaksi perinnönjaon moitteena. (Vailla lainvoimaa 26.5.2016) - Uutiset
26.5.2016 10.45
KKO: Miehen ei katsottu toimineen vaimonsa lukuun kaupantekohetkellä – kesämökkikiinteistö katsottiin yksin miehen omaisuudeksiPuolisoiden yhteisessä käytössä olleen kesämökkikiinteistön kauppakirjan mukaan ostajana oli yksin mies. Puolisot olivat osallistuneet yhdessä kiinteistön hankkimista koskeviin toimiin ja kaupan rahoittamiseen. Vaimo vaati osituksessa, että hänen katsotaan omistavan puolet kiinteistöstä. Puolisot olivat hyväksyneet kiinteistönkaupan tehtäväksi niin, että ostajana oli yksin mies. He olivat siten kaupantekohetkellä tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimineet niin, että mies tuli yksin kiinteistön omistajaksi. Tämän vuoksi KKO katsoi, ettei vaimo ollut osoittanut puolisoiden tarkoituksena olleen hankkia kiinteistö yhteiseksi ja miehen toimineen kaupassa vaimon lukuun. Kiinteistö katsottiin yksin miehen omaisuudeksi. - Uutiset
18.5.2016 11.00
KKO:n ratkaisu testamentin hävittämisestäPuolisot K ja M olivat avioituneet vuonna 2003 ja asuneet erillään vuodesta 2006 lähtien. Heidät oli 11.12.2007 tuomittu avioeroon. M oli 30.1.2007 tehnyt testamentin useana kappaleena K:n hyväksi. M oli pitänyt itsellään yhden kappaleen ja antanut kaksi muuta K:lle. M oli vielä 7.12.2007 pidetyssä osituskokouksessa ilmaissut testamentin vastaavan edelleen hänen tahtoaan. M oli kuollut 6.6.2012. M:n perillinen J vaati, että testamentti julistetaan tehottomaksi, koska M:n hallussa ollutta testamenttia ei ollut löytynyt M:n jäämistöstä ja M:n voitiin siten olettaa hävittäneen testamentin. K vastusti vaatimusta, koska hänellä oli M:n kuollessa edelleen hallussaan mainitut kaksi kappaletta testamenttia. Kysymys sitä koskevan näytön arvioinnista, oliko M peruuttanut testamentin hävittämällä sen. - Uutiset
18.5.2016 9.32
Korkein oikeus kumosi käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset edunvalvonta- ja perintöasiassaAviopuolisot olivat määränneet keskinäisessä hallintaoikeustestamentissaan, että heidän perillisensä saivat omistusoikeuden hallintaoikeuden alaiseen omaisuuteen vasta kummankin puolison kuoltua. Kysymys rintaperillisittä ensiksi kuolleen puolison sukulaisten oikeudesta hakea edunvalvojan määräämistä valvomaan omaisuuden tulevien omistajien oikeutta sekä hakemuksen hyväksymisen edellytyksistä. - Uutiset
17.5.2016 14.13
Ei näyttöä, että hävitetty asiakirja olisi ollut ositussopimus - kolmen miljoonan euron korvausvaatimus voitiin hylätä perusteettomanaHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa asiassa, jossa KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että ositussopimuksen laatineen vastaajan (C) hävittämä 22.1.2010 allekirjoitettu asiakirja olisi ollut ositussopimus, jossa olisi lopullisesti sovittu siitä miten ositus kantajan (A) ja B:n välillä toimitettiin. Tässä tilanteessa, kun mitään kanteessa vaadittua korvausvelvollisuutta ei kantajan mukaan C:lle voinut aiheutua, A:n kanne oli perusteettomana hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
17.5.2016 10.10
Hovioikeuden ratkaisu osituksen moitteesta ja tasingosta – käräjäoikeuden tuomio ja pesänjakajan toimittama ositus kumottiinHovioikeus päätyi siihen johtopäätökseen, että BS ei voinut vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentissa tarkoitettuun oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen AS:n perillisille. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
11.5.2016 9.00
Hovioikeus: Lapsella oli oikeus saada isältään koulutusavusta neljä vuotta kestäviin lukio-opintoihin - oikeus myös saada oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittäviin kustannuksiinHO totesi, että lukion suoritusaika on pääsääntöisesti enintään neljä vuotta. Tämän vuoksi oli perusteltua katsoa, että isän velvollisuus suorittaa lapselleen koulutusavustusta päättyy viimeistään 31.5.2018 riippumatta opintojen vaiheesta. Tädin tai isoäidin A:lle antamillaan rahasuorituksilla ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, oliko lapsen isä velvollinen suorittamaan tyttärelleen koulutusavustusta. Asiassa oli oikeusapulain 3 b §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä myöntää oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvauksen ylittäviin kustannuksiin. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta KO:ssa ja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2016) - Uutiset
4.5.2016 16.00
Huoltoriitojen tuomioistuinsovittelusta seurantaryhmän loppuraportti: Toimiva ja tuloksellinen malliHuoltoriitojen asiantuntija-avusteista sovittelua tuomioistuimissa on toteutettu koko maassa vuodesta 2014. Oikeusministeriön asettama seurantaryhmä on selvittänyt huoltoriitasovittelun toteutumista käytännössä. Seurantaraportin mukaan sovittelu on osoittautunut toimivaksi ja tulokselliseksi malliksi. - Uutiset
4.5.2016 10.47
Hovioikeudessa arvioitiin lasten huoltoriidan käsitelleen tuomarin väitettyä esteellisyyttä ja ennakkoasennetta - asian hävinnyt valittaja velvoitettiin korvaamaan puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaValittajan mahdollisesti vireille laittama kantelu oikeusasiamiehelle ei tehnyt käräjätuomarista esteellistä. Asiassa myös katsottiin, etteivät asiasta (valittajan toimista oman ensi- ja turvakodin perustamisessa) ilmoittaminen laamannille, muistion laatiminen tapahtumista laamannin pyynnöstä, kanteluun tutustuminen tai lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan pääasian lopputulos antanut perusteltua aihetta epäillä käräjätuomarilla olleen pääasiaan ennakkoasenne. Käräjätuomarin toiminta ei ollut muutoinkaan antanut perusteltua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan asian ratkaisijana. Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valittaja korvaamaan puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 4.5.2016) - Uutiset
4.5.2016 8.00
Apulaisoikeuskansleri: Maistraatti ei selvittänyt asiaa hallintolain mukaisesti riittävästi eikä siten kuullut lapsen isää nimenmuutosasiassaApulaisoikeuskansleri katsoi, että maistraatti oli laiminlyönyt hallintolain säännösten edellyttämän asian riittävän ja asianmukaisen selvittämisen. Maistraatin olisi tullut tarkistaa se, miten lapsen huolto oli jaettu, ja kuulla lapsen isää asiassa. - Uutiset
3.5.2016 15.06
Lapsenhuoltolain uudistukseen ehtii vielä ottaa kantaa 8. toukokuuta saakkaKeskustelu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta jatkuu verkkosivulla vaikuta-lakiin.fi. Kommenteissa on otettu aktiivisesti kantaa erityisesti tapaamisoikeuden ongelmiin. Keskusteluun voi osallistua verkkosivulla edelleen 8. toukokuuta saakka. - Uutiset
3.5.2016 13.00
Pelkästään pelko isän poistumisesta taas Suomesta tai erimielisyys lasten sukunimestä ei ollut peruste äidin yksinhuollolle - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi lasten huoltoa koskevassa riidassa, että lähtökohtaisesti lasten edun mukaista on, että molemmat vanhemmat vastaavat lastensa huollosta. Yhteishuollosta poikkeamiseen tulee olla riittävät perusteet. Äidin isää kohtaan kokema luottamuksen puute liittyi siihen mahdollisuuteen, että isä taas ilmoittamatta poistuisi Suomesta. HO katsoi, että pelkästään tämän pelon varaan ei voitu perustaa ratkaisua, jolla isä olisi erotettu omien lastensa huoltajuudesta. Myöskään lasten sukunimestä vallitseva erimielisyys ei ollut peruste erottaa isää lastensa huollosta. (Vailla lainvoimaa 3.5.2016) - Uutiset
3.5.2016 9.02
Vuoroasumisjärjestelyllä asuneen esikoulun aloittavan tytön asuminen määrättiin isän asemasta äidille äidin toiselle paikkakunnalle muuton jälkeen - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi, että olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat vakiintuneet ja hyvät. Vaikka lapsi oli vanhempien eron jälkeen vuonna 2011 jäänyt virallisesti asumaan äitinsä luokse, hän oli ensin vuoroasumisjärjestelyllä ja sen jälkeen muiden tapaamissopimusten mukaisesti ollut varsin paljon myös isänsä luona. HO:ssa esitetyn perusteella molemmat vanhemmat asennoituivat myönteisesti toisiinsa ja kykenivät yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa. Edellä todetut seikat sekä lapsen etu huomioon ottaen HO päätyi toisin kuin KO siihen, ettei asumisen muuttaminen nykyisessä tilanteessa ollut lapsen edun mukaista. Näin ollen lapsi määrättiin asumaan edelleen äitinsä luona. (Vailla lainvoimaa 3.5.2016) - Uutiset
2.5.2016 10.32
Käräjäoikeuden laatiman yhteenvedon väitettyjä puutteellisuuksia ei ollut pidettävä lapsen elatuksen muuttamista koskevan ratkaisun lopputulokseen vaikuttavana menettelyvirheenäAsiassa oli asiakirjoista ilmenevällä tavalla asianmukaisesti järjestetty tulkkaus ja tuomiosta oli lähetetty käännös valittajalle. KO:n laatima yhteenveto oli toimitettu asianosaisille etukäteen ja heillä oli myös ollut mahdollisuus lausua käsityksensä siitä. Yhteenveto oli ollut osittain puutteellinen ja käännettynä englanniksi vain osittain. Asian käsittelykieli oli kuitenkin kielilain mukaisesti ollut suomi. Yhteenvetoa ei ollut täydennetty prosessin aikana, vaan kyseiset täydennykset ja muutokset oli tehty suoraan KO:n tuomioon. Näin ollen KO:n laatiman yhteenvedon väitettyjä puutteellisuuksia ei ollut pidettävä ratkaisun lopputulokseen vaikuttavana menettelyvirheenä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2016) - Uutiset
27.4.2016 11.12
Hovioikeus ei muuttanut alle 15-vuotiaan tytön asumista äidille tytön toiveesta huolimattaHO:ssa arvioitiin yläasteen viimeistä luokkaa käyvän ja lukioon siirtyvän tytön mielipiteen merkitystä hänen asumisestaan päätettäessä. Sisarensa kanssa isänsä luona asuva tyttö olisi halunnut muuttaa äitinsä luokse, minkä hän oli ilmaissut johdonmukaisesti koko prosessin ajan. HO kuitenkin katsoi, ettei tyttö ollut riittävästi selvillä siitä, mikä merkitys nyt käsiteltävänä olevalla asialla oli hänen tulevan elämänsä kannalta eikä asiaa voitu sen vuoksi ratkaista yksin hänen toivomuksensa mukaisesti. Asiassa ei ollut perusteita muuttaa tytön asumista, koska vallitsevissa olosuhteissa ei ollut tapahtunut muutenkaan mitään muutosta. (Vailla lainvoimaa 27.4.2016) - Uutiset
21.4.2016 10.07
Hovioikeudessa arvioitiin muusikkona itsensä elättäneen isän potentiaalista elatuskykyä ja hänen ansaintamahdollisuuksiaanKO:n päätöstä, jolla muusikkona itsensä elättämään pyrkineen 35-vuotiaan isän elatuskyky oli vahvistettu 0 euroksi, ei muutettu. Lapsen isällä ei ollut tällä hetkellä tosiasiallista elatuskykyä ja hänen tosiasialliset mahdollisuudet parantaa elatuskykyään nykyisessä ammatissaan olivat vähäiset. (Vailla lainvoimaa 21.4.2016)