Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
22.7.2019 8.06
Apulaisoikeusasiamies muistuttaa: Lastensuojelun kuljetuspalveluyritysten käyttäminen ostopalveluna kunnissa ja laitoksissa on nykyisin kiellettyäUudella säännöksellä kielletään kuljettamisen järjestäminen ostopalveluna. Koska lapsen turvallisesta kuljettamisesta, sitä koskevasta päätöksenteosta ja kirjausvelvollisuudesta on nyt säädetty nimenomaisesti lastensuojelulaissa, ei asia antanut apulaisoikeusasiamiehelle aihetta enempään. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen pitää välttämättömänä kuitenkin sitä, että aluehallintovirastot ohjaavat alueensa kuntia ja palvelujen tuottajia paitsi lastensuojelulain muutoksista myös siitä, miten lapsen turvallinen kuljettaminen on voimassa olevan lain mukaan mahdollista toteuttaa. - Uutiset
19.7.2019 9.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 17.7.2019 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2019 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko karkoituspäätöksellä EIS 3 artiklaa sekä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Toisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun muutoksenhakutuomioistuimen tuomaria ei oltu nimitetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kolmannessa tapauksessa oli kyse oliko valtio laiminlyönyt EIS 8 artiklaan perustuvat positiiviset velvollisuutensa, kun korkein oikeus ei ollut myöntänyt valittajalle valituslupaa asiassa, joka koski hänestä keskustelupalstalla esitettyjä seksuaalissävytteisiä väitteitä. Neljännessä tapauksessa oli puolestaan kyse muun muassa puolueettomuusvaatimuksesta, joka liittyy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sekä todistajien kutsumatta ja kuulematta jättämistä koskevan tuomioistuimen päätöksen arvioinnista samoin kuin EIS 8 artiklan mukaisesta oikeudesta nauttia yksityiselämän kunnioitusta. - Uutiset
11.7.2019 15.50
Apulaisoikeusasiamieheltä moitteet Oulun Hyvinvointipalveluille kohtelusta nuorisokodissa ja rajoituspäätöksistäAOA:n sijainen katsoi, että kantelijan sijaishuollon järjestämisessä ja toimeenpanossa oli ollut ratkaisusta ilmenevin tavoin virheitä, joista vastuussa on viimekädessä Oulun hyvinvointipalvelut sijoittajakuntana. AOA:n sijainen saattoi käsityksensä menettelyn virheellisyyksistä Oulun Hyvinvointipalveluiden tietoon ja pyysi sitä ilmoittamaan 30.9.2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt päätöksen johdosta. - Uutiset
11.7.2019 12.00
Apulaisoikeusasiamieheltä moitteet kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle ja hyvitysesitys kuntayhtymälle lastensuojelun jälkihuollon itsenäistymisvaroja koskevassa asiassaApulaisoikeusasiamies katsoi kaupungin sosiaali- ja terveystoimen menetelleen kantelijan lastensuojelun jälkihuollon itsenäistymisvaroja koskevassa asiassa lainvastaisesti. AOA saattoi esittämänsä käsitykset kaupungin sosiaali- ja terveystoimen menettelyn lainvastaisuudesta ja moitittavuudesta Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän tietoon. AOA myös esitti, että Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä harkitsisi, millä tavoin se voisi hyvittää kantelijalle oikeuksien loukkauksen. - Uutiset
9.7.2019 13.15
Etelä-Suomen AVI: Aluehallintoviraston ohjauksen ja valvonnan kohteena usein lapsen tai vanhuksen itsemääräämisoikeuden toteutuminenVilkas julkinen keskustelu vanhuspalvelujen laadusta aiheutti sen, että ympärivuorokautista hoitoa koskevien kantelujen määrä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (ESAVI) yli 20-kertaistui alkuvuonna 2019 verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Vanhusten ympärivuorokautista hoitoa koskevien valvonta-asioiden määrä puolestaan kolminkertaistui. - Uutiset
9.7.2019 10.12
Apulaisoikeusasiamieheltä huomautus kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle sekä hyvitysesitys kaupungille lapsen kielellisten oikeuksien laiminlyönnistä sijaishuollossaYhteenvetona kantelija katsoi, ettei hän ollut saanut sellaista asianmukaista ja asiakasta huomioivaa sosiaalihuollon palvelua, joka hänelle kuuluu lain mukaan. - Uutiset
9.7.2019 8.08
Apulaisoikeusasiamieheltä huomautus sosiaalitoimelle ja sosiaalityöntekijälle lainvastaisesta menettelystä sijaishuollossaKantelija arvosteli sosiaalitoimen ja Loikalan kartanon menettelyä hänen sijaishuoltonsa järjestämisessä. Kantelija kertoi, että hänen yhteydenpitoaan ja liikkumistaan oli Loikalan kartanossa rajoitettu. Kirjoituksen mukaan asiakassuunnitelmapalaveria ei ole järjestetty. Kantelija arvosteli myös sijaishuoltopaikan muutosta ja sen toteuttamistapaa. Kantelija kertoi vielä, että Loikalan kartano oli kieltänyt meikkaamisen ja puuttunut perusteettomasti hänen pukeutumiseensa. - Uutiset
24.6.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio testamentin tulkinnasta - ennakkoperinnön huomioiminenAsiassa oli HO:ssa ratkaistavana kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada vanhempiensa X:n ja Y:n jälkeen koko perintöosansa tai lakiosansa ilman, että vanhempien keskinäisen testamentin liitteen selvityksessä mainittua omaisuutta otettiin huomioon hänen ennakkoperintönään. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 24.6.2019) - Uutiset
20.6.2019 11.50
Hovioikeuden erimielinen tuomio avioehtosopimuksen pätevyydestäAsiassa oli riidatonta, että valittaja (A ) oli 22.11.2010 allekirjoittanut avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan sekä avioehtosopimuksen rekisteröintihakemuksen. Edelleen oli riidatonta, että avioehtosopimuksen todistajat eivät olleet olleet läsnä A:n allekirjoittaessa mainitut asiakirjat, eikä A ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko avioehtosopimusta pidettävä pätevänä mainitut olosuhteet huomioon ottaen. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi kanteen ja julisti A:n ja B:n välisen avioehtosopimuksen pätemättömäksi ja sen rekisteröinnin mitättömäksi. (Ks. KKO:2021:28, 7.5.2021) - Uutiset
17.6.2019 11.55
Hovioikeus: Estettä elatusaputuomion täydentämiselle ei ollutHO ei ollut tuomiossaan 26.4.2019 nimenomaisesti lausunut siitä, oliko A:lla velvollisuutta palauttaa B:n KO:n tuomion nojalla mahdollisesti suorittamia elatusapumaksuja, vaikka ne ylittäisivät HO:n tuomiossa mainitut kuukausittaiset määrät Ratkaistavana oli, voidaanko HO:n tuomiota tältä osin täydentää joko A:n edustajan C:n HO:lle 8.5.2019 toimittaman pyynnön perusteella tai viran puolesta. Jos täydentäminen oli mahdollista, ratkaistavana oli, oliko A velvollinen palauttamaan elatusapumaksuja. HO katsoi, ettei estettä tuomion täydentämiselle ollut. Tuomiolauselmaan lisättiin, ettei A:lla ollut velvollisuutta palauttaa B:n ajalta 1.12.2017- 30.4.2019 mahdollisesti KO:n päätöksen nojalla suorittamia elatusapumaksuja, vaikka ne ylittäisivät edellä mainitun kuukausittaisen määrän 510 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
13.6.2019 13.51
Hovioikeus muutti hyvityksen määrää avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessaAsiassa oli kysymys hyvityksen määrästä tilanteessa, jossa avoliiton aikana hankittu kesämökkikiinteistö, jonka kauppahinnan A oli maksanut, oli alunperinkin merkitty B:n nimiin ja avoliiton päätyttyä eroon myös jäänyt tälle. Riidatonta oli, että A:n vuonna 2012 maksama kauppahinta kesämökkikiinteistöstä oli ollut 23.000 euroa. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A:n maksettua 23.000 euron suuruisen kauppahinnan B:n nimiin merkitystä kesämökkikiinteistöstä B oli, kiinteistön jäätyä avoliiton päätyttyä hänelle, saanut arvoltaan 23.000 euron suuruisen kesämökkikiinteistön hyväkseen ja siten avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua mainitun määrän arvosta. Näin ollen B:n A:lle maksettavan hyvityksen määränä oli pidettävä A:n vaatimaa 23.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
12.6.2019 10.00
Tuomarin tulee varmistua siitä, että huoltoratkaisu on lapsen edun mukainen – asiaa ei olisi pitänyt ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisen valmistelun perusteellaRatkaisu oli ollut asianosaisten oikeudenkäynnin osalta antamiin suostumuksiin nähden yllättävä. HO katsoi, että KO:n olisi tullut kuulla asianosaisia olosuhdeselvityksen johdosta ja tässä yhteydessä kiinnittää heidän huomiotaan siihen, että olosuhdeselvityksen laatijoiden näkemykset lapsen huollon ja tapaamisen järjestämisestä poikkesivat isän riidattomiksi käyneistä vaatimuksista ja että asia oli ratkaistava KO:ssa ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. HO katsoikin, ettei asiaa olisi pitänyt ratkaista KO:ssa kirjallisen valmistelun perusteella vaan asiassa olisi pitänyt toimittaa pääkäsittely. Asiassa oli näin ollen tapahtunut menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 14.10
Väitös sijoitettujen lasten luvattomista poissaoloistaSijoitettujen lasten luvattomat poissaolot eli ”hatkat” ovat suuri riski lasten turvalliselle kehitykselle. HTM Sami Isoniemen väitöskirjan mukaan vähintään joka kymmenes lapsi joutuu luvattoman poissaolon aikana rikoksen uhriksi ja joka kolmas on epäiltynä rikoksesta. Poliisi ja muut toimijat eivät tällä hetkellä aktiivisesti pyri yhteistyössä ehkäisemään ennalta näitä poissaoloja. Väitöskirjassa ehdotetaankin muutoksia poliisin ohjeistuksiin ja käytäntöihin. Isoniemen julkisoikeuden väitöstutkimus keskittyy lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten luvattomiin sijaishuoltopaikasta poissaoloihin ja sinne palaamatta jäämisiin. Tutkimus käsittelee poliisin tietoon tulleita poissaoloja vuosina 2013–2014 sekä samoina vuosina luvatta poistuneiden lasten kokonaisrikollisuutta ja rikoksen uhriksi joutumista. - Uutiset
11.6.2019 10.00
Äitiä ja 13-vuotiasta lasta ei kuultu – lapsen asumista ym. koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenLapsen asumista koskevaa kysymystä harkittaessa keskeinen peruste on lapsen etu. Lapsen edun selvittäminen on kussakin tapauksessa kaikkeen asiassa esitettyyn selvitykseen perustuvaa kokonaisharkintaa. Lapsi on 13-vuotias, joten asiassa oli selvitettävä hänen omat toivomuksensa ja hänen mielipiteensä mahdollisuuksien mukaan. Huomioon ottaen asiassa lausuttu ja koska asiassa ei ollut kuultu lasta eikä äitä KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 11.6.2019) - Uutiset
10.6.2019 10.19
Suomen laki ei tunne avioliiton peruuntumista - kanne tuli hylkäämisen asemasta jättää tutkimattaKantaja oli KO:ssa vaatinut, että hänen ja hänen entisen puolisonsa (avioero 9.10.2017) B:n avioliitto peruutetaan ja määrätään alusta saakka mitättömäksi. KO oli hylännyt kanteen OK 5 luvun 6 § 2 momentin nojalla. HO kumosi KO:n tuomion. Kanne jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
7.6.2019 10.00
Äiti väitti isän manipuloineen häntä tuomioistuinsovittelun aikana - hovioikeus arvioi sovittelun edellytyksiä, sovittelumenettelyn väitettyä virheellisyyttä ja sovintosopimuksen pätemättömyyttä - vahvistettua sovintoa elatusavusta ei muutettuHO:ssa oli ratkaistavana, oliko asiassa ollut edellytyksiä tuomioistuinsovittelulle, oliko sovittelumenettelyssä tapahtunut virheitä ja oliko sopimus pätemätön erityisesti sen vuoksi, että isä olisi manipuloinut äitiä sovittelun aikana. Vahvistetun elatusavun määrä ja elatusapuasian aineellinen oikeellisuus eivät olleet HO:ssa ratkaistavana. HO katsoi mm., ettei sovittelussa ollut tapahtunut sellaista valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa takaisin KO:een. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että isä olisi jättänyt toteuttamatta neuvotteluissa tekemiään lupauksia miltään osin. Asiassa ei voitu todeta myöskään äidin fyysisen tai psyykkisen terveydentilan olleen sillä tavoin heikentynyt sovitteluistunnossa, että sopimukseen vetoamisen olisi voitu katsoa tämän vuoksi olleen kunnianvastaista ja arvotonta. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että sopimuksessa olisi vallinnut sellainen velvoitteiden epätasapaino, että siihen vetoamista olisi voitu pitää kunnianvastaisena ja arvottomana. Asiassa ei ollut näytetty tapahtuneen myöskään sellaista erehdystä, olosuhteiden muutosta tai äidin tietoon tulleen sellaista uutta seikkaa, joka olisi ollut hyväksyttävä syy sovinnosta irtautumiseen. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 15.27
Hovioikeuden päätös huoltoriidan oikeuspaikasta, siirtämisestä, tutkimisesta ja asianosaisten kuulemisestaHO katsoi, että kun Vantaan käräjäoikeus ei ollut voinut siirtää asiaa takaisin Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, sen ei kuitenkaan olisi tullut jättää asiaa tutkimatta, vaan tutkia se. HO totesi, että nyt käsiteltävänä oleva asia oli tullut vireille 6.7.2017 ja sen vireilläolo jatkuu edelleen. Vantaan (nykyisin Itä-Uusimaa) käräjäoikeuden päätös 10.9.2018 kumottiin. Asia palautettiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia käsiteltäväkseen ja jatkettava sen käsittelyä hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 8.00
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta ja yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassaHO kumosi yhteiselämän lopettamista koskevat KO:n tuomiolauselman määräykset ja hylkäsi miehen vaatimukset tältä osin. HO vahvisti kuitenkin, että nainen oli ollut osituksen lopputuloksen perusteella velvollinen välittömästi muuttamaan pois omakotitalosta. KO:n tuomion lopputulosta ei muilta osin muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
4.6.2019 9.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja osakkaan puhevallan jakautumista rikosasioissa - 74-vuotias lakimies tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ja kahdesta törkeästä kavalluksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalvelun sijasta 70 päivän oheissakkoonHO totesi, ettei pesänselvittäjä voi esittää asiassa rangaistusvaatimusta, vaan puhevalta sen esittämiseksi kuuluu ROL 1:17 §:n 2 momentin mukaisesti asianomistajalle kuolinpesän osakkaana. Pesänselvittäjän puhevalta rajoittuu siten korvausvaatimuksen esittämiseen kuolinpesien puolesta. Pääasian osalta 74-vuotiaan vastaajan katsottiin syyllistyneen syyttäjän toissijaisten rangaistusvaatimusten mukaisesti törkeisiin kavalluksiin. Vastaaja oli kavaltanut T:n varoja yhteensä 46.000 euroa. Hänen oli korvattava kavaltamansa rahavarat T:n kuolinpesälle laillisine viivästyskorkoineen rahasiirtojen suorittamispäivistä lukien. Vastaajan suhteellisen korkean iän voitiin katsoa muodostavan jonkinlaisen epävarmuustekijän yhdyskuntapalveluun soveltumiselle tilanteessa, jossa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä ei ollut voitu laatia. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, mikä puolsi sitä, että ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi tuomittiin oheissakkoa yhdyskuntapalvelun sijasta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 12.20
Hovioikeus: Elatusavun muutosta käsitelleen käräjäoikeuden olisi tullut selvittää oikeutta oikeusapuun ja päättää tarvittaessa oikeusapupäätöksen muuttamisesta tai oikeusavun lakkaamisestaKO:lle esitetyn laskun perusteella KO:n olisi tullut epäillä, oliko asiassa alunperinkään ollut edellytyksiä oikeusavun myöntämiselle, koska lasku oli laadittu käyttämättä valtioneuvoston asetuksessa hyväksyttyä tuntiveloitusta, mikä viittasi siihen, ettei asianosaisella ollut ollut oikeutta oikeusapuun ilman omavastuuosuutta. KO:n päätös kumottiin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
31.5.2019 11.50
Kesäkuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaKesäkuussa 2019 tulee voimaan lukuisia uusia säädöksiä, muun muassa:
- Henkilötietojen käsittelyä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnassa koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.6.2019 alkaen
- Siviili- ja sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.6.2019 alkaen
- Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelystä annettu laki siihen liittyvine muutossäädöksineen voimaan 30.6.2019 alkaen
- Vieraslajisääntelyn aiheuttamat muutokset luonnonsuojelu- ja metsästyssäännöksiin voimaan 1.6.2019 alkaen - Uutiset
31.5.2019 11.06
Lemmikkien tapaamisoikeutta koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta ilmeisen perusteettomanaA:n avioerohakemuksen vuoksi käräjäoikeudelle antamassaan lausumassa B oli esittänyt muun ohella vaatimuksen ositussopimuksen täytäntöönpanosta koskien lemmikkien tapaamista. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
28.5.2019 16.00
Hovioikeus arvioi väliaikaisen sopimuksen johdosta tapaamisoikeuden täytäntöönpanohakemuksen peruuttaneen isän oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusIsä oli peruuttanut täytäntöönpanohakemuksensa, koska asianosaiset olivat tapaamisoikeuden muuttamista koskevan asian valmisteluistunnossa tehneet väliaikaisen sopimuksen tapaamisista ja KO oli antanut saavutetun sovinnon mukaisen väliaikaismääräyksen. Sosiaalitoimen vahvistaman tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen täytäntöönpanolle ei ollut enää ollut tarvetta ja tapaamiset olivat sujuneet sovitusti. HO katsoi, että asiassa oli erityinen syy määrätä korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista vastapuolen avustajalle KO:ssa maksettu palkkio. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
28.5.2019 15.05
Hovioikeus: Pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi määrätylle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut, että pesänselvityksen ja jaon loppuunsaattaminen oli viivästynyt AA:sta johtuvasta syystä. AA:n toiminta ei ollut myöskään ollut riittävän huolellista ja täsmällistä. AA ei ollut myöskään toimittanut osakkaille jokaisen noston yhteydessä laskua tai muuta kirjallista selvitystä noston perusteista. AA ei ollut hoitanut toimeksiantoa asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen edellyttämällä tavalla. AA:n menettely oli ollut hyvän asianajajatavan vastaista. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
28.5.2019 11.40
Oikeudenkäyntiavustajan tulee itse pyrkiä asiassa sovinnolliseen ratkaisuun vastapuolen kanssa - huoltoriidan avustajana toimineelle lupalakimiehelle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli todennut, että oikeudenkäyntiavustajan tulee itse pyrkiä asiassa sovinnolliseen ratkaisuun vastapuolen kanssa. Päämiehen ja vastapuolen mahdollisesti keskenään käymät sovintoneuvottelut eivät sellaisenaan olleet peruste poiketa laissa säädetystä oikeudenkäyntiavustajan velvollisuudesta. Ottaen huomioon hakemuksen sisältö, valvontalautakunta ei ollut havainnut mitään sellaista erityistä syytä, että avustajalla ei olisi ollut velvollisuutta pyrkiä ratkaisemaan asiaa ensin sovinnollisesti kantelijan kanssa. Avustaja ei myöskään päämiehensä asiaa hoitaessaan ollut menetellyt oikeudenkäyntiavustajana rehellisesti ja tunnollisesti, kun hän oli selvittänyt lapselle tämän oikeudet ilmoittamatta asiasta ennakkoon kantelijalle ja pyytämättä tähän kantelijan suostumusta. Avustaja oli menetellyt vastoin oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksiaan. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
27.5.2019 8.00
Unionin tuomioistuin: Puolalaiset notaarit eivät ole perintöasetuksessa tarkoitettuja "tuomioistuimia" eikä notaarin laatima todistus ole "päätös" perintöasioissaToisaalta tällainen todistus on "virallinen asiakirja". - Uutiset
24.5.2019 8.15
Väitös: Parisuhdeväkivallan sovittelukäytännöissä sekä rikos, uhrius että tekijyys häivyttyvätYTM Tiina Qvist tarkastelee väitöskirjassaan parisuhdeväkivallan sovittelukäytäntöjä rikosoikeusjärjestelmään kytkettynä instituutiona yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kansainvälisesti mitattuna parisuhdeväkivalta on Suomessa yleinen ja vakava ongelma. Samaan aikaan kansainvälisesti katsoen meillä lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelumenettely on käytössä poikkeuksellisen laajasti ja sovittelualoitteiden määrät ovat vuosittain kasvaneet merkittävästi. Valtaosa näistä tapauksista on parisuhdeväkivaltaa, pahoinpitelyjä, joissa uhrina on nainen. Nykyisellään parisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelumenettely ja sopimukseen suostuminen johtavat käytännössä tyypillisesti syyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen eli rikosprosessin päättymiseen. - Uutiset
23.5.2019 13.39
Apulaisoikeuskansleri: Maistraatin olisi tullut antaa tiedot tiedustelijalle edunvalvonta-asiassaApulaisoikeuskansleri kiinnitti maistraatin huomiota velvollisuuteen antaa tietoja holhousasioiden rekisteristä siten kuin holhoustoimesta annetussa laissa säädetään. Lisäksi hän kiinnitti maistraatin huomiota velvollisuuteen huolehtia tähän liittyen henkilöstön riittävästä koulutuksesta ja perehdytyksestä hallintolain edellyttämin tavoin. - Uutiset
22.5.2019 13.10
Työryhmä: Kansallinen palvelu kokoamaan lapsi- ja perhepalvelujen asiakastiedot yhteen – viranomainen varmistaisi tietosuojanTiedot lapsen ja nuoren palveluista ja tuen tarpeesta ovat pirstoutuneet eri ammattilaisten järjestelmiin. Perheillä ja ammattilaisilla ei aina ole kokonaiskuvaa perheen palveluista. Yhtenä ehdotuksena tilanteen korjaamiseksi on ollut valtakunnallinen toimintamalli. Sen avulla tietoja koottaisiin yhteen sähköisessä palvelussa. Työryhmä esittää nyt, että tätä varten rakennettaisiin uusi kansallinen sähköinen palvelu, jota ylläpitäisi viranomainen. Työryhmä on suunnitellut sähköiseen palveluun toimintamallia, joka koostuisi tilannearviosta ja asiakkuuskoosteesta sekä niiden perusteella tehtävästä toimintasuunnitelmasta. - Uutiset
22.5.2019 11.00
Tytär oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran – tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta ei voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuottaVaikka lapsi oli KO:n päätöksen 9.5.2018 jälkeen täyttänyt 12 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voitu luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta olisi edustanut hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan, koska huolto- ja tapaamisoikeusriidan keskellä lapsi tavanomaisesti myötäilee lähivanhemman mielipidettä. A oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran, minkä vuoksi oli ilmeistä, että hänen käsityksensä tai mielikuvansa isästään eivät voineet perustua A:n omiin havaintoihin tai tietoihin. Selvää oli, että toteutumattomien tapaamisten vuoksi lapsi ei ollut voinut muodostaa riittävään tietoon ja itsenäiseen harkintaan perustuvaa mielipidettä isästään ja tämän tapaamisesta. Lapsen mielipiteeseen oli täytynyt merkittävästi vaikuttaa isästä vieraantuminen ja lähivanhemman esittämät näkemykset isästä ja tapaamisista. Näin ollen lapsen vastustukselle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä eikä tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta tässä tapauksessa voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuotta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen uhkasakon asettamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa peruuttanut ulosottovirasto vastannut vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaKyseessä ei ollut asia, jossa sovinto on sallittu. Helsingin ulosottovirasto oli peruuttanut pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa sen jälkeen, kun A oli maksanut ulosotossa olleet velkansa. Ulosottoviraston hakemuksen ei ollut katsottava olleen tarpeeton ja asiassa oli katsottava olleen erityisiä syitä määrätä A vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
14.5.2019 11.40
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että Alzheimerin taudista aiheutuneesta dementiasta johtuen testamentin tekijältä puuttui kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseenHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että G:ltä oli hänen sairastamastaan Alzheimerin taudista aiheutuneesta dementiasta johtuen puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja että G:n 22.1.2014 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö perintökaaren 13 luvun 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 12.40
Apulaisoikeuskansleri: Lapsen palauttamismääräyksen täytäntöönpanossa tehtiin useita virheitäApulaisoikeuskansleri otti kantaa eri viranomaisten toimintaan lapsikaappausasiassa annetun lapsen palauttamismääräyksen täytäntöönpanoon liittyen. Hän kiinnitti kihlakunnanvoudin ja johtavan sosiaalityöntekijän huomiota heidän menettelyssään olleisiin puutteisiin. Lisäksi hän saattoi oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön harkittavaksi, tulisiko eräitä aiheeseen liittyviä säädöksiä ja ohjeistusta uudistaa. Hän pyysi ministeriöitä ilmoittamaan toimenpiteistään viimeistään 31. joulukuuta 2019. - Uutiset
9.5.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Ruotsiin Haagin sopimuksen nojalla isän väitetystä väkivaltaisuudesta huolimattaHovioikeus totesi muun muassa, että hakemus lapsen palauttamisesta Haagin sopimuksen nojalla voidaan hylätä ainoastaan suhteellisen rajoitetuilla, lapsen asemaan liittyvillä perusteilla esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi jouduttaisiin lähettämään sotatoimialueelle tai jossa lapsi joutuisi elämään esimerkiksi pakolaisleirissä tai vastaavissa lapsen kannalta selvästi haitallisissa olosuhteissa. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa osoitettu riittävällä todennäköisyydellä, että olisi olemassa vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin. Äiti B oli lisäksi palannut yhteen isän A:n kanssa vuoden 2016 ja sitä edeltäneiden tapahtumien jälkeen, minkä lisäksi hän oli asunut Ruotsissa runsaan puolen vuoden ajan pariskunnan erottua lopullisesti. B:n maininnan varaan jäänyttä tappouhkausta lukuun ottamatta asiassa ei tullut esille muita syitä, jotka olisivat antaneet aiheen olettaa A:n muodostavan hänelle vielä eron jälkeenkin sellaisen uhan, ettei hänen kohtuudella voitaisi edellyttää palaavan Ruotsiin yhdessä W:n kanssa. Hovioikeus arvioi, että B:n oli mahdollista palata lapsen kanssa Ruotsiin niin halutessaan ja lapsen edun niin vaatiessa. Asiassa oli olemassa lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 14.00
Hovioikeus ei muutoksenhakuasteena voinut itse ratkaista huoltoriitaa, jota ei ollut asianmukaisesti tutkittu ensimmäisessä asteessaLapsen edun selvittäminen asiassa olisi edellyttänyt KO:ssa sen varmistamista, että lasten äiti tosiasiallisesti ymmärsi, mistä asiassa oli kysymys. Asiaa ei siten ollut tutkittu KO:ssa asianmukaisesti. HO päätyi siihen, että asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
3.5.2019 11.30
Hovioikeus: Ulkomailla annettu elatusavun täytäntöönpanopäätös ei ollut vakavassa ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen kanssaHovioikeus totesi, että viranomainen siinä valtiossa, jossa päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa pyydetään, ei saa tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan asian käsittelyn yhteydessä ottaa uudelleen tutkittavaksi ulkomaisella päätöksellä ratkaistua asiaa. Päätös on pantava täytäntöön, jos se on täytäntöönpanokelpoinen sen antomaassa eikä asiassa ole olemassa kieltäytymisperusteita. Täytäntöönpantavan päätöksen ei valituksessa esitetyillä perusteilla ollut katsottava olevan sellaisessa vakavassa ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen kanssa, että täytäntöönpanosta tulisi osittainkaan kieltäytyä. Mahdollinen elatusvelvollisuutta ja sen määrää koskeva muutoshakemus on tehtävissä hakemuksen kohteena olevassa päätöksessä mainitulla tavalla. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 13.26
Hovioikeus kumosi perinnönjaonHovioikeus katsoi, että perittävä oli asunto-osakkeiden lahjoituksella 20.11.1995 ilmeisesti tarkoittanut suosia JS:ää toisen lakiosaan oikeutetun perillisen eli JR:n kustannuksella, siitäkin huolimatta, että asunto-osakkeiden lahjoittamisen ja perittävän kuoleman välinen aika oli ollut varsin pitkä. Oikeudenkäyntikulut oli jätettävä asianosaisten vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 8.00
Edustustot eivät jatkossa enää hoida jäämistöasioitaToukokuun alusta lukien edustustot eivät enää hoida jäämistöasioita. Virkatodistus- ja osoitetiedusteluja hoidetaan vain erityistapauksissa. Lisäksi muutos mahdollistaa, että ulkoministeriö voi sopia ulkopuolisten palveluntarjoajien käyttämisestä notaaripalveluissa. - Uutiset
30.4.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjälle voitu antaa lupaa kuolinpesän omistuksessa olevan tilan myymiseksiHO katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut näyttänyt, ettei tarvittavien rahavarojen hankkiminen pesään olisi voinut tapahtua OK 19 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuin velkakiinnityksin pesän kiinteistöihin tai ettei tarvittavia rahavaroja olisi voitu saada esimerkiksi metsää myymällä. Kiinteistön myynti velkojen suorittamiseksi olisi ollut myyntiä vastustavan A:n kannalta kohtuutonta ottaen huomioon pesänselvittäjän ilmoittamien velkojen määrä ja kiinteistön arvo. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle kiinteistön myymiseksi ollut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
29.4.2019 11.28
Hovioikeus arvioi ositusmenettelyssä täysin passiiviseksi jääneen miehen menettelyä - syyte törkeästä petoksesta hylättiinAsiassa oli syyttäjän valituksen perusteella ratkaistava, oliko mies tahallaan salannut varojaan ositustoimituksessa ja siten erehdyttänyt pesänjakajaa tai käyttänyt pesänjakajan erehdystä hyväkseen ositustoimituksessa siten, että hänen menettelynsä täyttäisi petosrikoksen tunnusmerkistön. Miehen täydellinen passiivisuus ositustoimituksessa oli riidatonta, kuten myös miehen tilillä ositusperusteen syntyhetkellä olleet varat ja se, ettei niitä ollut otettu huomioon ositustoimituksessa. Syyttäjän valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2019) - Uutiset
25.4.2019 8.12
Hovioikeuden ratkaisu hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta avoerossaA vapautettiin velvollisuudesta maksaa B:lle käräjäoikeuden pesänjakajan ratkaisun pysyttämä rahana maksettava 43.405,11 euron suuruinen hyvitys. Hyvityksen määräksi vahvistettiin pesänjakajan määräämän 51.000 euron asemesta 7.594,89 euroa. Hyvitys tuli tältä osin katetuksi yhteisen omaisuuden säästöstä. (KKO muutti HO:n ratkaisua: KKO:2020:65) - Uutiset
18.4.2019 16.00
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeus on vahvistettava lähtökohtaisesti niin, että se toteutetaan muuna kuin lapsen kouluaikanaTapaamisoikeus, joka edellyttää lapsen poissaoloa koulusta, on poikkeuksellinen. Sanotun perusteella lapsen poissaoloa koulusta edellyttävän tapaamisoikeuden toteuttaminen ei ollut lapsen (s. 2009) edun mukaista nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tapaamisia oli mahdollista toteuttaa myös kouluajan ulkopuolella ja lapsi vastusti tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvaa poissaoloa koulusta sekä sovittelijat olivat sitä mieltä, että lapsen toiveita tuli kunnioittaa. Lapsi oli ilmoittanut vastustamisesta sovittelijoiksi määrätyille sosiaalityöntekijälle ja -ohjaajalle, jotka ammattinsa puolesta ovat asiantuntijoita lapsen mielipiteen selvittämisessä. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi lapsen mielipidettä olisi ollut syytä arvioida toisin kuin nämä olivat tehneet. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 9.48
Hovioikeus: Vainajan elinaikana ilmaisemalle toiveelle hautaamisen paikasta ei voitu antaa muistisairauden vuoksi merkitystäHelsingin hovioikeus pysytti KO:n tuomion, jonka mukaan Helsingissä viimeiset vuotensa asuneen henkilön (s. 1928 ja k. 2018) hautaaminen määrättiin tapahtuvaksi vainajan aikaisemmalle pitkäaikaiselle kotipaikkakunnalle Rovaniemelle. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 12.03
KKO äänesti lapsen palauttamatta jättämisestäA ja B sekä heidän yhteisessä huollossaan oleva lapsensa olivat asuneet yhdessä Belgiassa keväästä 2016 lukien B:n työkomennuksen vuoksi. Kun lapsi oli 5-vuotias, B:n työ päättyi ja perhe matkusti yhdessä Suomeen 1.10.2018. A vaati, että lapsi määrätään palautettavaksi Belgiaan. Kysymys siitä, oliko lapsen asuinpaikkavaltio Belgia vai Suomi. Lisäksi kysymys siitä, oliko A hyväksynyt lapsen muuttamisen Suomeen. Koska perhe oli asettunut asumaan Belgiaan usean vuoden ajaksi ja asunutkin siellä noin 2,5 vuoden ajan, Korkein oikeus katsoi, että lapsen asuinpaikaksi oli hänen elinympäristönsä tosiasiallisen vakiintumisen vuoksi muodostunut Belgia. Korkein oikeus katsoi, että A:n toiminta ja käyttäytyminen sen jälkeen, kun hän oli kesällä 2018 ymmärtänyt B:n palaavan Suomeen, oli osoitus siitä, että hän oli hiljaisesti hyväksynyt lapsen poisviemisen Belgiasta ja Suomeen muuttamisen. Palauttamisvaatimus oli selvästi epäjohdonmukaisessa suhteessa A:n käyttäytymiseen. Kyseessä ei siten ollut lapsen luvaton palauttamatta jättäminen. (Ään.) - Uutiset
17.4.2019 11.28
Käräjätuomariin ja maaoikeusinsinööriin kohdistetut perikunnan rangaistusvaatimukset hylättiin heti haastetta antamattaC:n perikunta / A ja B (kantajat) olivat vaatineet, että Kanta-Hämeen käräjäoikeuden maaoikeusasian käsittelyyn osallistuneet virkamiehet käräjätuomari ja maaoikeusinsinööri tuomitaan rangaistukseen virkarikoksesta, törkeästä kunnianloukkauksesta, törkeästä ryöstöstä ja törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa. Kantajat olivat lisäksi vaatineet asiassa vahingonkorvausta. Perusteinaan kantajat olivat muun ohella lausuneet, että vastaajat olivat osallistuneet todistajanlausunnon väärentämiseen ja että vastaajat olivat väärentäneet lainhuudon. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
16.4.2019 16.00
Vanhemman elatuskyky ei määräydy pelkästään vanhemman tosiasiallisten tulojen perusteellaHO arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä toisin kuin KO. Isän elatuskykyä arvioitaessa oli hyväksyttävä syy ottaa huomioon hänen todelliset tulonsa, jotka jossain määrin alittivat hänen aikaisemmat tulonsa. Äidin saamaa tasinkoa ja hänen täysi-ikäiseltä lapseltaan saamaa 200 euron kuukausittaista korvausta ei otettu huomioon ädin elatuskyvyn arvioinnissa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.4.2019) - Uutiset
16.4.2019 11.00
Väitös: Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussaOTM, VT Kirsikka Linnanmäki väittelee 4. toukokuuta 2019 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa - Lapsioikeutta, sovitteluteoriaa ja empiriaa yhdistävä tutkimus". Väitöskirja käsittelee lapsen huoltoriitojen (asiantuntija-avusteista) sovittelua tuomioistuimessa ja sitä, miten lapsen etua menettelyssä tavoitellaan. Aihetta tarkastellaan lapsioikeudellisesti, sovitteluteoreettisesti ja käytännössä empiirisen aineiston avulla. Linnanmäki on tutkinut, miten lapsen etu ja sovittelu määrittyvät ja miten lapsioikeudellinen ja sovitteluteoreettinen näkökulma ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun riitoja ja konflikteja lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sovitellaan tuomioistuimissa. - Uutiset
15.4.2019 10.10
KHO:n ratkaisu ositus- ja perinnönjakokirjan julkisuudestaMaanmittauslaitokselle osoitettu asiakirjapyyntö koski ositus- ja perinnönjakokirjaa, joka oli kuulunut aikanaan käräjäoikeudessa ratkaistuun lainhuutoasiaan. Asiakirja oli siirtynyt käräjäoikeudesta maanmittaustoimistolle ja myöhemmin Maanmittauslaitokselle siinä yhteydessä kun maakaaressa tarkoitetut kirjaamisviranomaisen tehtävät oli vuoden 2010 alusta siirretty käräjäoikeuksilta maanmittaustoimistoille. Tällaisen asiakirjan julkisuus sitä Maanmittauslaitokselta pyydettäessä määräytyi julkisuuslain eikä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaisesti. Asiakirjapyynnön ratkaiseminen kuului Maanmittauslaitoksen toimivaltaan. - Uutiset
15.4.2019 10.00
Hovioikeus: Epätäsmällisyyksien ja puutteiden vuoksi käräjäoikeuden tuomiolauselman mukainen ratkaisu ei ollut täytäntöönpanokelpoinenKäräjäoikeuden tuomiolauselma sisälsi lukuisia ehdollisia määräyksiä. Käräjäoikeus oli myös velvoittanut EJ:n sakon uhalla esittämään oikeudelle seitsemää eri tiliä koskevia tilitietoja vuosilta 2013 ja 2014 ja vahvistanut EJ:n varoihin lisättävän edellä mainitun editiovaatimuksen kautta "vielä tuntemattomat, mutta mahdollisesti" selville saatavat varat. Tuomiolauselmasta ei käynyt ilmi, miten kantajan hyväksytyt ja osin ehdolliset vaatimukset tosiasiallisesti muuttavat osituksen lopputulosta. Asia oli palautettava käräjäoikeuden käsiteltäväksi ratkaisun lopputuloksen epäselvyyden ja siitä aiheutuvan täytäntöönpanokelvottomuuden vuoksi. (Vailla lainvoimaa 15.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 16.00
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti huoltoriidan käsittelyssäHO totesi, että KO oli järjestänyt asiassa valmisteluistunnon varaamatta isälle tilaisuutta täydentää tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta, antamatta tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta äidille lausumaa varten tiedoksi tai ilmoittamatta hänelle, että hän voi vastata tapaamisoikeutta koskevaan vaatimukseen valmisteluistunnossa. KO ei ollut myöskään todennut päätöksessään, että isän tapaamisoikeutta oikeutta koskeva vaatimus olisi jäänyt sillensä, koska hän ei ollut saapunut valmisteluistuntoon. HO katsoi, ettei KO ollut käsitellyt tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta. KO oli menetellyt virheellisesti. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 11.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 9.51
KHO:n ratkaisu purkutyöpalvelun arvonlisäverostaUnionin tuomioistuimen annettua asiassa KHO:n pyynnöstä ennakkoratkaisun KHO katsoi, että sekä ennakkoratkaisuhakemuksen kohdassa 1. että kohdassa 2. tarkoitetussa tilanteessa oli arvonlisäverotuksen kannalta kysymys kahdesta eri liiketoimesta. Kohdassa 1. tarkoitetussa tilanteessa purkutyösopimuksen oli katsottava sisältävän yhtäältä A Oy:n suorittaman palvelun myynnin purkutyön tilaajalle ja toisaalta A Oy:n edelleen myytävissä olevan metalliromun oston purkutyön tilaajalta. Kohdassa 2. tarkoitetussa tilanteessa purettavaksi ostettava -sopimuksen oli katsottava sisältävän yhtäältä purettavan kohteen omistajan suorittaman tavaran myynnin A Oy:lle ja toisaalta A Oy:n suorittaman purkutyöpalvelun myynnin tavaran myyjälle. HAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
9.4.2019 8.44
Hovioikeuden päätös venäläisen huoltopäätöksen tunnustamisestaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko KO:n menettely asiassa ollut asianmukainen ja oliko KO:n ratkaisua venäläisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamisesta aihetta muuttaa A:n vetoamien seikkojen johdosta. HO totesi, ettei KO olisi lausumillaan perusteilla saanut ratkaista asiaa varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi. Tuomioistuin voisi huoltolain 38 §:n mukaan menetellä näin vain silloin, jos kuultavan olinpaikka ei olisi vaikeuksitta selvitettävissä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:n asuinpaikka oli Suomessa ja hänellä oli vakituinen osoite. Edellä lausutusta huolimatta HO ratkaisi viivästyksen välttämiseksi asian palauttamatta sitä KO:een. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei syytä KO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 9.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 13.00
15 000 euron luottohakemuksen miehensä pankkitunnuksia luvattomasti käyttäen tehnyt nainen tuomittiin törkeän petoksen asemasta petoksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenNainen oli täyttänyt luottohakemuksen verkossa ja merkinnyt luotonhakijaksi hänen itsensä lisäksi miehen, vaikka mies ei ollut tosiasiallisesti ollut tietoinen luoton hakemisesta eikä antanut suostumustaan lainaehtoihin sitoutumiseen. Nainen oli allekirjoittanut hakemuksen verkossa tunnistautumalla omien pankkitunnustensa lisäksi miehen pankkitunnuksia luvattomasti käyttäen. Luotonantaja oli maksanut myöntämällään luotolla naisen avoinna olevia luottoja naisen määräämällä tavalla. Loppu lainasummasta eli 465,85 euroa oli maksettu naisen nimissä olleelle tilille. Nainen oli menettelyllään aiheuttanut pankille ja miehelle ainakin 15.000 euron suuruisen välittömän taloudellisen vahingon vaaran. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
5.4.2019 8.51
Hovioikeus pohti miten lasten elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky määräytyvätHovioikeudessa oli kysymys siitä, miten lasten elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky määräytyvät. Isän OR:n elatuskykyä laskettaessa riitaista oli se, otetaanko lasten tapaamisesta aiheutuvat kustannukset huomioon hänen elatuskykyään määrättäessä. Äidin MS:n elatuskyvyn määräytymisen osalta riitaista oli se, onko MS:llä ollut hyväksyttävä peruste alhaisemmalle tulotasolle osittaisen hoitovapaan aikana. Lasten elatuksen määräytymisen osalta riitaista oli se, onko NR:n terveydenhoitokulut otettava huomioon. Lisäksi riitaista oli se, onko OR:llä oikeus tehdä luonapitoöiden perusteella vähennys elatusavusta. (Vailla lainvoimaa 5.4.2019) - Uutiset
4.4.2019 11.00
Velan takaisinmaksua koskevaa ehtoa soviteltiin kuolinpesän osakkaiden vaatimuksestaPerittävän ei ollut näytetty eläessään aktiivisesti vaatineen lainan takaisinmaksua. Laina on edelleen maksamatta. KO oli todennut, että mikäli velan takaisinmaksua koskevaan ehtoon ei nyt puututa, kysymyksessä olevat kiinteistöt voivat olla myymättä ja velka erääntymättä vielä vuosia tai vuosikymmeniä. Asiassa kerrottuun nähden kysymyksessä olevan velan takaisinmaksua koskevan ehdon soveltaminen olisi johtanut OikTL 36 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kohtuuttomuuteen ja ehtoa oli soviteltava. Vastaajalle 28.1.2018 antaman velan takaisinmaksua koskevaa ehtoa soviteltiin siten, että velka erääntyy maksettavaksi 1.7.2019. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lainan saaneelle vastaajalle. (Vailla lainvoimaa 4.4.2019) - Uutiset
3.4.2019 14.20
Suomen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan oleskeluluvan neljäksi vuodeksi saaneen valittajan hakemuksen hänen määrämiseksi Turkissa olevan alaikäisen veljensä huoltajaksiHakemuksen tarkoitus oli, että valittaja voisi alaikäisen veljensä (s. 13.8.2003) huoltajana tehdä UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että hänen alaikäinen veljensä saisi jättää oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä. KO:n päätös valittajan hakemuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. HO määräsi valittajan suostumuksensa mukaisesti lapsen oheishuoltajaksi tekemään UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että lapsi saisi jättää Suomessa oleskelua koskevan oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä Intian New Delhissä olevan Suomen suurlähetystön asemesta. Valittajalle annettu oheishuoltajanmääräys rajoittuu tähän tehtävään. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019) - Uutiset
2.4.2019 9.00
Hovioikeuden päätös isän vasta hovioikeudessa esittämän tiedonsaantioikeutta koskevan vaatimuksen tutkimisesta, käräjäoikeudessa tehdyn tapaamisoikeutta koskevan sovinnon muuttamisen edellytyksistä ja valvottujen tapaamisten järjestämisestä vankilassaIsän vasta hovioikeudessa esittämä tiedonsaantioikeutta koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. Tapaamisoikeutta koskevan sovinnon muuttamiselle ei ollut hyväksyttäviä perusteita. Tapaamisoikeuden ehtoja muutettiin vankila-aikana järjestettävien tapaamisten osalta. (Vailla lainvoimaa 2.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 12.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanoriidan hävinneen äidin oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiäHO ei sallinut äidin esittää nimeämäänsä uutta todistetta teemalla ”Äidin ajoneuvon korjaustarpeet, oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden vaikutus perheen tilanteeseen ja mahdollisuuteen korjata ajoneuvo”. Pääasian osalta HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
29.3.2019 11.50
Huhtikuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaHuhtikuussa 2019 tulee voimaan lukuisia säädöksiä ja säädösmuutoksia, muun muassa:
- Äitiyslaki siihen liittyvine säädöksineen tulee voimaan 1.4.2019
- Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan 1.4.2019
- Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astuu voimaan 1.4.2019
- Sähköiset rahtikirjat käyttöön 11.4.2019 voimaan tulevalla tiekuljetussopimuslain muutoksella
- Jehovan todistajien vapautuslaki kumotaan 1.4.2019 alkaen - Uutiset
20.3.2019 9.12
KKO äänesti: Yhdistysten hyväksi tehty testamentti oli peruttu uudella testamentillaA oli vuonna 1980 tehnyt B:n hyväksi yleistestamentin. Siihen sisältyi myös määräys, jonka mukaan A:n omaisuus menee kahdelle yleishyödylliselle yhdistykselle, jos B on kuollut ennen A:ta. A oli vuonna 2004 tehnyt B:n kanssa keskinäisen yleistestamentin muistamatta aikaisemmin tekemäänsä testamenttia. Vuonna 2004 tehdyssä testamentissa ei ollut määräyksiä muista testamentinsaajista eikä aikaisemmin tehdyn testamentin voimassaolosta. B kuoli ensin. A:n kuoltua yhdistykset vaativat vahvistettavaksi, että A:n niiden hyväksi vuonna 1980 antama testamenttimääräys oli edelleen voimassa.
Korkein oikeus katsoi, että A:n testamenttaustahto ilmeni vuonna 2004 tehdystä, hänen koko omaisuuttansa koskevasta yleistestamentista. Kyseisestä testamentista ei ilmennyt A:n tahdon olleen, että hänen omaisuutensa menisi yhdistyksille. Aikaisempi testamentti oli siten tullut peruutetuksi uudella testamentilla, minkä takia yhdistysten vaatimus hylättiin. (Ään.) - Uutiset
20.3.2019 8.57
Hovioikeus: Elatusapuvelkaa koskevaan luottotietomerkintään ei tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”Valittaja A vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Oulun seudun ulosottovirasto velvoitetaan pyytämään luottotietotoiminnan harjoittajia poistamaan A:ta koskevat 3.6.2015 ja 26.5.2016 päivätyt maksuhäiriömerkinnät. Hovioikeus totesi muun muassa, että luottotietomerkinnät ovat niiden tarkoitukseen nähden tarpeellisia myös sen jälkeen, kun varsinainen ulosottomenettely on jo päättynyt. Vaikka yksityisoikeudellisia velkoja koskeva luottotietomerkintä voitaisiinkin poistaa velan vanhennuttua, ei samaa periaatetta voida kuitenkaan soveltaa elatusapuvelkaan, kun otetaan huomioon elatusapusaatavan verraten lyhyt vanhentumisaika ja se, että luottotietomerkinnät palvelevat yleistä etua. Luotonantajien kannalta verraten tuoreiden maksuhäiriömerkintöjen poistaminen luottotiedoista heikentäisi luottotietojen kattavuutta ja näin vaikeuttaisi luotonantajan mahdollisuuksia arvioida velallisen kykyä huolehtia maksuvelvoitteistaan, mikä vaarantaisi muun ohella rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Näin ollen ja erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan soveltamisohjeeseen viitaten hovioikeus katsoi, että luottotietomerkintöjen käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän hoitamista varten. Asiassa ei siten tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
18.3.2019 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta perheenyhdistämiseen ja perheenjäsenen oleskeluluvan peruuttamisestaUnionin tuomioistuin totesi muun muassa, että oikeudesta perheenyhdistämiseen annetun neuvoston direktiivin 16 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että tapauksessa, jossa kolmannen maan kansalaisen perheenjäsenten oleskelulupien saamista varten on esitetty väärennettyjä asiakirjoja, se seikka, että nämä perheenjäsenet eivät olleet tietoisia näiden asiakirjojen vilpillisestä luonteesta, ei ole esteenä sille, että kyseinen jäsenvaltio peruuttaa nämä luvat mainitun säännöksen nojalla. - Uutiset
15.3.2019 11.30
Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta määräajan ylityksen vuoksi kun siihen ei ollut vedottuPerinnönjaon moiteaika on materiaalinen määräaika. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on aina vedottava materiaalisen määräajan ylitykseen. Jos määräaika on kulunut umpeen ja siitä tehdään oikeudenkäyntiväite, moitekanne on jätettävä tutkimatta. Kyseessä oli asia, jossa sovinto on sallittu. Koska asiassa ei vedottu määräajan ylitykseen, käräjäoikeus ei ollut voinut jättää kannetta tutkimatta tällä perusteella. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 10.30
KHO: Estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse ei ollutLastensuojelulain 49 §:n 3 momentista ei johtunut estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse tilanteessa, jossa KO oli HAO:n päätöksen jälkeen antamallaan väliaikaismääräyksellä määrännyt isän lapsen yhteishuoltajaksi, mutta ei ollut määrännyt lapsen asumisesta. - Uutiset
15.3.2019 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi perinnönjaon moitekanteen – kysymys myös omaisuuden arvosta rahauudistuksen jälkeenPerukirjaan tehdystä merkinnästä samoin kuin todistukseen sisältyvästä kuittausmerkinnästä oli pikemminkin pääteltävissä, että asiakirjan laatimisen tarkoituksena oli ollut kyseisen rahamäärän vastaanottamisen todentaminen perunkirjoitusta varten. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen ja todistuksen 15.10.1973 oikeudellista merkitystä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että todistusta ei voitu vastoin SK:n kiistämistä pitää häntä oikeudellisesti sitovana tahdonilmaisuna siitä, että hän oli saanut koko perintöosuutensa IK:n jälkeen. Suomessa 1.1.1963 toteutetun rahauudistuksen yhteydessä niin sanottu uusi markka säädettiin (L 277/1962, 2 §) vastaamaan sataa vanhaa markkaa ja yksi uusi penni yhtä vanhaa markkaa. Tähän nähden SK:n saaman ennakkoperinnön arvona ei voitu pitää vaadittua 104 276,51 euroa vaan pesänjakajan käyttämää 1 042,77 euroa. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
14.3.2019 15.21
Alaikäiset eivät voi kesäkuusta 2019 alkaen poikkeusluvallakaan solmia avioliittojaAlaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettely kumotaan. Lainmuutos tulee voimaan 1. kesäkuuta 2019. Jatkossa vain 18 vuotta täyttäneet voivat solmia avioliiton. - Uutiset
14.3.2019 11.40
Äiti vastasi myöhässä lapsen tapaamisoikeutta koskevaan hakemukseen - hakemuksen mukaisesti ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteenKO oli laiminlyönyt yleisen velvollisuutensa huolehtia siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi. Tämä puute ei ollut myöskään voinut korjaantua asian suullisessa valmistelussa tai pääkäsittelyssä, kun niitä ei ollut toimitettu. Tämän vuoksi ja koska äidin KO:een määräajan jälkeen saapuneesta lausunnosta ilmenevien hakemuksen vastustamisperusteiden käsittelyä ensimmäisenä oikeusasteena vasta HO:ssa ei voitu pitää asianosaisten muutoksenhakumahdollisuuksien kannaltakaan tarkoituksenmukaisena, KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 14.3.2019) - Uutiset
13.3.2019 12.17
Apulaisoikeuskansleri: Lastensuojelun asianmukainen valvonta tulee turvata – aluehallintoviraston ylijohtajalle huomautusApulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vaatii toimia lastensuojelun valvonnan asianmukaisuuden ja ripeyden varmistamiseksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valvonta on ollut ruuhkautunutta lähes koko viraston toiminta-ajan, ja lastensuojelua koskevien kanteluiden käsittely on viivästynyt merkittävästi. Vuonna 2018 pisin kantelun käsittelyaika oli yli 49 kuukautta. Tilanne on perustuslain ja hallintolain vastainen, ja apulaisoikeuskansleri pitää sitä erittäin vakavana. Valvonnan toimimattomuus vaarantaa lastensuojelun asiakkaiden oikeuksien toteutumisen. - Uutiset
12.3.2019 15.00
Lapsistrategiaa pohjustettuLapsistrategiaa pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia, lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy, lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee, jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku, ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään ja lapsiperheiden köyhyys vähenee. Vision toteuttamisen keinoja ovat lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva hallinto ja päätöksenteko sekä lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri. - Uutiset
11.3.2019 16.00
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja puolison perintöoikeuttaHovioikeus katsoi, ettei A:n ja K:n välisessä keskinäisessä testamentissa annettu määräyksiä sen tilanteen varalta, että A K:n kuoleman jälkeen solmisi avioliiton. Tällaisia määräyksiä siihen ei voitu sisällyttää testamentin tulkinnallakaan eikä edes keskinäistä testamenttia täydentämällä. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, ettei keskinäisen testamentin perusteella voitu sivuuttaa puolison perintöoikeutta. Näin ollen A:n jäämistö oli jaettava perintökaaren 3 luvun säännösten mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
8.3.2019 11.30
Biologinen isyys varmistui vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen - testamentti julistettiin biologisen tyttären vaatimuksesta pätemättömäksi erehtymisen vuoksiKO:ssa oli ollut ensisijaisesti kyse siitä, oliko T testamenttia tehdessään erehtynyt sillä tavalla, että se oli määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Toissijaisesti oli ollut kyse siitä, oliko T pakotettu tekemään testamentti tai oliko hänet siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdon heikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka että hänet oli petollisesti vietelty tekemään testamentti. Testamentinsaajat vaativat HO:ssa KO:n tuomion (testamentin pätemättömäksi julistaminen) kumoamista ja että biologisen tyttären kanne hylätään ja että hänet velvoitetaan korvaamaan testamentinsaajien oikeudenkäyntikulut. Testamentinsaajille ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2019) - Uutiset
7.3.2019 11.00
Täysi-ikäisen poikansa edunvalvojaksi määrätty äiti ei pitänyt pojan ja isän tapaamisia pojan edun mukaisena - hovioikeus arvioi äidin sopivuutta edunvalvojaksiOikeuskirjallisuudessa on todettu, että edunvalvojan sopimattomuudesta on kysymys muun ohella silloin, kun hän toimii päämiehensä edun vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa edunvalvoja ei sovi tehtäväänsä, koska edunvalvonnan tarkoitus ei toteudu edunvalvojan toimien tai laiminlyönnin vuoksi. Edunvalvojan toiminta koskettaa merkittävällä tavalla päämiehen perusoikeuksia, kuten itsemääräämisoikeutta sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Edunvalvojan on toiminnallaan edistettävä päämiehensä perusoikeuksien toteutumista. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että edunvalvojan on huomioitava päätöksentekonsa vaikutukset päämiehensä sosiaalisiin suhteisiin. HO:ssa oli kysymys siitä, olko äiti osoittautunut sopimattomaksi edunvalvojan tehtävään sillä perusteella, että hän ei salli A:n ja tämän isän yhteydenpitoa. HO määräsi lapsen edunvalvojaksi äidin ohella yleisen edunvalvojan, jonka tehtävänä on päättää isään kohdistuvaan yhteydenpitoon ja tapaamisiin liittyvistä asioista. (Vailla lainvoimaa 7.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 14.10
Lapsen huoltoa koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen tuomiovirheen perusteellaOK 8 luvun 13 §:n ja 5 luvun 18 §:n 4 momentin säännösten perusteella KO:n olisi tullut antaa äidin 5.7.2018 saapunut lausuma tiedoksi isälle. Isän oman ilmoituksen sekä KO:n 14.8.2018 päivätyn lausumapyynnön ja käräjätuomarin lausuman perusteella HO katsoi, että näin ei ollut tapahtunut. Asiassa oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Ottaen huomioon KO:n päätöksen perustelut HO katsoi, että virheellä oli ollut olennainen vaikutus asian lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 8.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa 17-vuotiaan lapsen peruuttamattoman poliklinikka-ajan maksun perintäänApulaisoikeusasiamies katsoo, että lapsen edun vuoksi tulee lasta suojella ylivelkaantumiselta siten, että maksuunpanon aiheellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä merkitsee apulaisoikeusasiamiehen mielestä sitä, että yli 15-vuotiaan lapsen tahdon selvittämiseksi lasku ensi vaiheessa lähetetään hänelle. Mikäli lapsi nimenomaisesti ilmaisee tahtonsa olevan, että laskua ei lähetetä huoltajalle, on apulaisoikeusasiamiehen mielestä maksuunpano yli 15-vuotiaalle lapselle lähtökohtaisesti perusteltu ainakin, jos hän on alkujaan itsenäisesti pyrkinyt hoitoon. Mikäli lapsi ei reagoi laskuun, ei estettä maksun laskutukselle ja perinnälle huoltajalta lapsen elantomenona ole, mikäli tapauksen olosuhteet puoltavat arviota maksun luonteesta elatusmenona. Apulaisoikeusasiamies pyysi HUS:ia ilmoittamaan hänelle 31. tokokuuta 2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut sille aihetta. - Uutiset
4.3.2019 10.43
Vakavan aivovamman työtapaturmassa saanut isä ei kyennyt tapaamaan lapsiaan ilman toisen aikuisen läsnäoloa ja tukea - erimielinen hovioikeus ei suostunut tapaamisten järjestämiseen isovanhempien luonaAsiassa esitetyn perusteella tapaamisten järjestäminen isän vanhempien kotona heidän toimiessaan tapaamisten valvojina ei ollut lasten (s. 2010 ja 2012) edun mukaista. HO totesi, että tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kun lapset kasvavat ja jos aikuiset saavat ristiriitatilanteensa korjattua. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan katsoi, että tapaamisia tulee järjestää myös isän vanhempien luona KO:n päätöslauselmasta ilmenevin tavoin. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
28.2.2019 8.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asianajotoimiston ja pesänselvittäjänä toimineen asianajajan olevan velvollisia korvaamaan asianajajan laiminlyönnin johdosta päämiehelle aiheutuneen vahingonKun asianajaja B:n viaksi jäävää huolimattomuutta ei voitu pitää perintökaaren 19 luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla lievänä, asianajotoimisto ensisijaisesti ja B toissijaisesti olivat velvollisia korvaamaan A:lle laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. (KKO:2021:10: Hovioikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin) - Uutiset
25.2.2019 10.36
Ulkoprosessuaalinen sovinto osituksesta - hovioikeus vapautti vahingonkorvauskanteensa käräjäoikeudessa peruuttaneen kantajan velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulutAsiassa lausutut huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli erityisiä syitä määrätä korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poiketen. KO:n päätöstä muutettiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 1.159,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2019) - Uutiset
21.2.2019 13.26
Henkilöasiakirjat turvallisemmiksi: neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti alustavaan sopuunEU tiukentaa henkilöasiakirjojen turvallisuusvaatimuksia henkilöllisyyspetosten vähentämiseksi. Neuvoston puheenjohtajamaan Romanian ja Euroopan parlamentin edustajat pääsivät tänään epäviralliseen sopimukseen asetuksesta, jolla vahvistetaan EU-kansalaisten henkilökorttien ja EU-kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka eivät ole EU-kansalaisia, myönnettävien oleskelulupien turvallisuutta. Alustava yhteisymmärrys esitetään nyt EU-suurlähettiläille vahvistettavaksi neuvoston puolesta. - Uutiset
20.2.2019 11.30
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusAsiassa lausuttu huomioon ottaen isän ei voitu katsoa sillä tavoin hävinneen oikeudenkäyntiä, että hän olisi ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa osaksikaan. Sillä, että tapaamiset olivat aluksi käynnistyneet äidin oikeudenkäynnin aikana esittämällä tavalla, ei ollut asiassa merkitystä, koska sovittelun tarkoituskin on, että asia voitaisiin ratkaista vanhempien kesken sovinnollisesti ja sovinnon syntymistä yleensä edesauttaa se, että vanhemmat ovat valmiita joustamaan alkuperäisistä näkemyksistään sekä tekemään ja jopa ehdottamaan kompromisseja. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa korkoineen. Koska isä oli voittanut asian HO:ssa, äiti oli velvoitettava korvaamaan isän tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2019) - Uutiset
19.2.2019 12.06
Hovioikeuden ratkaisu lakiosan täydennyksestä - Uutiset
13.2.2019 14.00
Isän pyyntö lisäajan myöntämisestä vastaukselle saapui muutama tunti liian myöhään käräjäoikeuteen - hovioikeus palautti lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian kokonaisuudessaanHO otti huomioon lapsen isän valituksessaan esittämät väitteet. Asia oli näiden väitteiden johdosta tullut riitaiseksi siten, että oikeusastejärjestyksen vuoksi HO ei voinut ottaa asiaa käsiteltäväkseen, vaan asia oli palautettava kokonaisuudessaan KO:een. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
13.2.2019 9.00
Aikuisiän adoptioon liittyvät perusedellytykset eivät täyttyneetSe seikka, että lasta käydään katsomassa ulkomailla vuosittain kesäloman aikana 3 viikkoa ja pidetään muutaman kerran kuukaudessa yhteyttä puhelimitse ei ole sellainen vanhemman ja lapsen välinen suhde kuin mitä adoptiolain 4 §:ssä tarkoitetaan. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
12.2.2019 12.11
Asiakirjojen hyväksymismenettelyä yksinkertaistetaan EU-maissaTiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Uudistuksella pyritään vähentämään esimerkiksi avioliitto- ja syntymätodistusten hyväksymiseen liittyviä muodollisuuksia ja kustannuksia. Uudistus merkitsee, että EU-maiden viranomaiset eivät enää jatkossa edellytä niin sanotun apostille-todistuksen esittämistä tiettyjen yleisten asiakirjojen yhteydessä, kun kyse on toisen EU-maan viranomaisen antamasta asiakirjasta. Apostille-todistuksella osoitetaan asiakirjan aitous. - Uutiset
8.2.2019 9.40
Lapsenhuoltolaki uudistuu joulukuun 2019 alusta lukienLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Lakia muutetaan vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten perhetilanteiden monimuotoistumista. Lapsenhuoltolain uudistuksella täsmennetään huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen kirjataan lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
8.2.2019 8.33
Äitiyslaki tulee voimaan huhtikuun 2019 alusta – lakia täydentävät asetukset hyväksyttiinÄitiyslaki tulee voimaan 1. huhtikuuta 2019. Uusi laki sisältää säännökset äitiyden määräytymisestä. Lakiin kirjataan periaate, jonka mukaan lapsen synnyttäjä on lapsen äiti. Eduskunta hyväksyi äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen 1.3.2018. Lakia täydentävät asetukset hyväksyttiin 7. helmikuuta valtioneuvostossa ja oikeusministeriössä. - Uutiset
7.2.2019 10.22
Hovioikeuden tuomio elatussopimusten muuttamisesta takautuvasti, maksettujen elatusapujen palauttamisesta ja kuluvastuustaKanne oli tullut vireille KO:ssa 26.4.2018. Asia oli aikavälin 1.1.2018-25.4.2018 osalta jätettävä 8.2.2017 tehtyjen elatussopimusten varaan, ja lasten isä oli siten vapautettava velvollisuudesta suorittaa mainitulta ajalta elatusapua lapsilleen enemmän kuin mihin hän oli sopimuksissa velvoittautunut. Taannehtivasti korotettujen elatusapujen palauttamisvelvollisuutta voitiin pitää lapsen edun vastaisena. Perustetta poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan lapsi ei asian hävitessään yleensä joudu kuluvastuuseen (KKO 2003:104 ja 105) ei ollut esitetty. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 10.42
Hovioikeus ei muuttanut vuonna 2002 syntyneen lapsen yksinhuollosta tehtyä päätöstäLapsen äiti oli vaatinut KO:n päätöstä muutettavaksi niin, että hänen ja lapsen isän yhteinen lapsi (s. 2002) määrätään vanhempiensa yhteishuoltoon. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden vuoksi yhteishuoltoon siirtyminen toisi lapsen kannalta mitään sellaista etua, jonka perusteella huollon muuttamiselle voitaisiin katsoa olevan aihetta. Lapsen etu ei merkittävästi puoltanut aikaisemman päätöksen (v. 2012) muuttamista ja yhteishuoltoon siirtymistä senkään vuoksi, että lapsi on jo 16-vuotias ja tulee täysikäiseksi marraskuussa 2020. Isän esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 16.00
Hovioikeus pysytti lasten asumisen isällä - 9-vuotiaan lapsen mielipiteelle ei voitu juurikaan antaa itsenäistä merkitystäHO totesi mm., että oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella 9-vuotiaan lapsen ei yleensä vielä ole katsottu olevan niin kehittynyt, että hänen mielipiteelleen voitaisiin juurikaan antaa itsenäistä merkitystä. Tässä asiassa ei ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella lapsen osalta olisi ollut syytä poiketa tästä yleisestä käsityksestä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 14.23
Hovioikeus poisti hakemuksen mukaisen päätöksen lapsen yhteishuollostaÄiti oli allekirjoittanut ja palauttanut todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta. Hakemuksesta ei ollut lähetetty tietoa äidin avustajaksi hakemuksessa ilmoitetulle julkiselle oikeusavustajalle. HO katsoi, että KO:n ei olisi tullut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella selvittämättä tarkemmin lapsen etua siitä huolimatta, ettei lapsen äiti ollut määräajassa antanut KO:n häneltä pyytämää lausumaa ja ottaen huomioon, ettei hakemusta ollut annettu tiedoksi äidin avustajalle. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 15.30
Lapsen vankeusrangaistuksen suorittamisessa ei ollut kyse pysyvästä tai edes kovin pitkäaikaisesta olosuhteiden olennaisesta muutoksesta - elatusavusta annettua käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuIsän vaatimus oli perustunut siihen, että lapsi (16 v) on suorittamassa vankeusrangaistusta. Asiaa kokonaisuutena harkiten HO katsoi, ettei isän elatusvelvollisuuden poistamiselle ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 11.30
Hovioikeus kumosi neljän lapsen oheishuoltajuudesta tehdyn päätöksenHO:ssa oli isän valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, oliko vanhempien yhteishuollon tai huoltajien tehtävienjaon kannalta merkityksellisissä olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, että vanhempien yhteishuoltajuutta koskevaa päätöstä olisi aihetta muuttaa isän vaatimin tavoin. Lisäksi kysymys oli KO:n päätöksen oikeellisuudesta oheishuoltajuutta koskevan määräyksen osalta. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. Oheishuoltajuutta puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että näissä olosuhteissa riittäviä perusteita oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. KO:n päätös oli näin ollen tältä osin kumottava. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 10.30
Hovioikeus: Huoltoriidan vireille laittanut äiti velvoitettiin sovinnosta huolimatta korvamaan lähes 2/3 isän vaatimista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaArvioitaessa kuluvastuun muodostavan erityisen syyn käsilläoloa, keskeistä on se, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen. Äiti oli vaatinut sekä huollon että tapaamisten osalta merkittäviä muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen. Olosuhdeselvitys ei ollut tukenut äidin taholta esitettyjä näkemyksiä huollon tai tapaamisten ongelmista ja olosuhdeselvityksen mukaan äidin esittämät muutokset eivät olisi lasten edun mukaisia. Asiassa ei ollut osoitettu, että äidin vaatimukset olisivat olleet alunperin perusteltuja muilta osin kuin lasten huoltoa koskevan väliaikaismääräyksen osalta. Verrattaessa kummankin osapuolen asiassa esittämiä vaatimuksia, niiden perusteita sekä sovinnon lopputulosta isän voitiin selvästi katsoa voittaneen asian KO:ssa. Lopputulos oli rinnastettavissa pitkälti siihen, että äiti olisi peruuttanut hakemuksensa tai luopunut vaatimuksistaan. Pelkästään se seikka, että osapuolten välinen riita oli päättynyt muodollisesti sovintoon ja samassa yhteydessä lasten passien ja tapaamisaikojen suhteen oli tehty myös vähäisiä täsmennyksiä aiempaan päätökseen, ei antanut aihetta arvioida tilannetta toisin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 10.00
Ensimmäiset Sovittelijapäivät 6. - 7.2. kokoavat yhteen sovittelun ammattilaisia – tilaisuus katsottavissa myös verkostaSuomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestetään 6. - 7. helmikuuta Helsingissä. Tapahtumaan kokoontuu sovittelun ammattilaisia eri puolilta Suomea. - Uutiset
30.1.2019 13.21
Pakkoavioliittojen ehkäisyä ja torjuntaa tehostetaanOikeusministeriössä on laadittu muistio, johon on koottu tilannetietoa pakkoavioliittojen ehkäisystä ja torjunnasta sekä suunnitelluista toimenpiteistä. Avioliittoon pakottaminen on rikoslain mukaan rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rangaistavaa on paitsi varsinainen pakottaminen, myös henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliittoon. Muistiossa korostetaan, että viranomaisten keskinäinen yhteistyö sekä viranomaisten yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi. - Uutiset
25.1.2019 13.35
Jehovan todistajien hyväksi tehty testamentti mitätöitiin väärentämisen vuoksi – todistelussa painoi enemmän Rikosteknisen tutkimuskeskuksen lausunto joka perustui käsialatutkimuksen asiantuntemukseen ja kahden tutkijan yhtenevään itsenäiseen arvioon, kuin kahden grafologin keskenään ristiriitaiset lausunnotKäräjäoikeus katsoi Rikosteknisen tutkimuskeskuksen lausunnon, jota myös todistaja H:n lausunto tuki, osoittavan, että keskinäisen testamentin allekirjoitukset oli kirjoittanut sama henkilö eikä testamentti ollut testamentin tekijöiden itse allekirjoittama. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. Hovioikeus ei myöntänyt Jehovan todistajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 10.40
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden osituksen sovittelua koskevaa ratkaisuaHovioikeus katsoi muun muassa, että muun kuin Kyykerinkadun kiinteistön osalta ositusta ei ollut perusteita kohtuullisuusarvioinnissa lähteä tarkastelemaan uudelleen. Osituksen sovittelun tarkoituksena ei ole toimittaa uutta ositusta osapuolten välillä. Hovioikeus katsoi näytetyksi, että Kyykerinkadun kiinteistön arvo oli ositushetkellä ollut osapuolten sopiman arvon 160.000 euron sijaan todellisuudessa MN:n kanteessaan vaatimat 40.000 euroa. Näin ollen ositussopimuksessa kiinteistön arvo oli arvioitu liian korkeaksi ja MN:n maksettavaksi sovittu vastiketta koskeva ehto oli kiinteistössä myöhemmin ilmenneiden virheiden vuoksi kohtuuton. Tämän vuoksi ositussopimusta oli tältä osin soviteltava siten, että kiinteistön arvona pidetään 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 8.02
Apulaisoikeusasiamies: Kuolintodistuksen viivästykselle ei ollut perustuslain 21 §:n kannalta hyväksyttäviä syitäKantelijan mukaan hänen puolisonsa kuoli yllättäen kotona 22.3.2017. Kantelija ei ollut vielä lokakuuhun 2017 mennessä saanut pyynnöstään huolimatta kuolintodistusta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kantelijan puolison oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen oli ylittänyt kohtuuttomasti kuolemansyyn selvittämisestä annetussa asetuksessa säädetyn määräajan. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on katsottu, että organisaatioon ja resursseihin liittyvillä seikoilla ei lähtökohtaisesti voida pätevästi perustella poikkeamista siitä, mitä PL 21 §:n säännös edellyttää asian viivytyksettömältä käsittelyltä. - Uutiset
23.1.2019 9.00
Avioerohakemuksen sillensäjättämispäätös poistettiin tuomiovirheen perusteellaAsian ratkaisseen käräjäsihteerin käräjäoikeuden henkilökohtaiseen sähköpostiin oli määräajassa tullut toisen vaiheen avioerohakemus. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
22.1.2019 16.04
Isyyden kumoamiskanteelle kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut erittäin painavaa syytäLapsen äiti oli kertonut, että hänellä oli ennen raskautta ollut seurustelusuhde B:n lisäksi myös toisen miehen kanssa. Äidillä oli näin ollen ollut aihe epäillä B:n isyyttä jo hyvissä ajoin ennen kanteen nostamiselle säädetyn määräajan umpeutumista. Riitaisuudet tai miehen väkivaltainen käytös eivät tosiasiassa olleet estäneet isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamista määräajassa. Terveydentilaan liittyviä seikkoja ei ollut pidettävä isyyslaissa tarkoitettuna painavana syynä kanteen myöhäiselle nostamiselle. Se seikka, että lapsen äiti ei ollut ollut tietoinen isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamiselle säädetystä määräajasta, ei muodostanut painavaa syytä kanteen nostamiselle määräajan jälkeen. Myöskään sille, että kanneaika oli ylittynyt vain muutamalla viikolla, ei voitu antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä. Kanne oli näin ollen jätettävä tutkimatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lapsen äidille. Vastavalitus raukesi. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
21.1.2019 12.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta perintötodistuksestaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun asetuksen 650/2012 65 artiklan 2 kohtaa ja asetuksessa 650/2012 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen 1329/2014 1 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että haettaessa todistusta asetuksen N:o 650/2012 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti lomakkeen IV käyttö on vapaaehtoista.