Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkiaPesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia. - Uutiset
24.2.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden menettelyä (virheen korjaamista) elatusavun muuttamista koskevassa asiassaVirhe oli tapahtunut tuomioistuimen harkinnassa, eikä sitä näin ollen olisi saanut korjata OK 24 luvun 10 §:n nojalla. KO:n virheen korjaus oli tapahtunut isän eduksi. Siinä oli otettu huomioon isän yleiset elinkustannukset hänen KO:ssa vaatimallaan tavalla ja laskettu elatusavun määrä isän tämän mukaisesti korjatun elatuskyvyn pohjalta. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että mainitut elinkustannukset oli tullut ottaa korjatun tuomion mukaisesti huomioon isän elatuskykyä määritettäessä. Isän valituksessaan esiin nostama kysymys elatusavun kohtuullisuudesta oli arvioitavissa HO:ssa KO:n korjatun tuomion ja asianosaisten HO:ssa esittämän pohjalta. Isä ei ollut vaatinut asian palauttamista KO:een. Nämä seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiaa ollut perusteltua KO:n oikeudenkäyntivirheestä huolimatta palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. KO:n tuomitsemaa korotettua elatusapua ei voitu pitää isän kannalta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 15.32
Hovioikeus: Valvotut tapaamiset ovat aina viimesijainen vaihtoehto ja niihin tulee turvautua ainoastaan, mikäli tuetut tapaamiset eivät riitä turvaamaan lapsen etuaHO arvioi, tuliko lapsen (3 v.) ja isän väliset tapaamiset toteuttaa toistaiseksi vain valvottuina vai siten, että tapaamiset toteutetaan toteutuneiden valvottujen tapaamisten jälkeen tuettuina tapaamisina. Tässä tapauksessa valvottuja tapaamisia puoltavia seikkoja olivat lapsen ja isän välisistä tapaamisista kulunut pitkä aika sekä äidin ja isän välinen väitetystä pahoinpitelystä ja lapsikaappausuhasta johtuva luottamuspula. HO totesi, että tässä tilanteessa lapsen ja isän väliset tapaamiset oli perusteltua aloittaa valvottuina, mutta valvottuja tapaamisia ei tule jatkaa pidempään kuin se on välttämätöntä. Kaikki asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen HO harkitsi lapsen edun mukaista olevan, että tapaamiset muuttuvat tuetuiksi kymmenen toteutuneen valvotun tapaamiskerran jälkeen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että tieto lapsen kotikunnasta voitiin antaa isälle - valvottujen tapaamisten vahvistaminen ei ollut ristiriidassa lapsen edun kanssaLapsen (s. 2009) tai äidin etu ei antanut aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä olisi saanut tietää lapsen kotikuntaa, josta saattoi olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ollut esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten äiti oli subjektiivisesti kokenut uhan, HO päätyi lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ollut syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin. Lapsi ei ollut tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän oli asian ollessa KO:ssa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. HO:sa ei ollut kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen olisi voitu katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 13.21
Täytäntöönpanoriidan osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun valitusasian käsittely hovioikeudessa päättyi oikeastaan sovintoratkaisun seurauksena, vaikkakin muodollisesti isän tekemän valituksen peruutuksen seurauksenaTässä tilanteessa muutoksenhaun näin päättyessä asiassa ei ollut voittanutta tai hävinnyttä osapuolta, joten osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. Samoista syistä HO:ssa valtion varoista maksetut määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 8.05
Hovioikeus arvioi osituksen esisopimuksen sitovuutta toisin kuin käräjäoikeusOsituksen esisopimuksesta ei ole säännöksiä laissa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että puolisot voivat osituksen esisopimuksen estämättä hakea ositusta varten pesänjakajan määräämistä ja pesänjakajalla on tällöin viimekätinen valta päättää, mikä merkitys osituksen esisopimukselle on annettava (Kangas, Urpo: Perhevarallisuusoikeus 2018, s. 178). Osituskirjan mukaan pesänjakajan toimittama ositus 22.6.2010 A ja B:n välillä on toimitettu 4.2.2009 solmitun sopimuksen mukaisesti. Tämä ja osapuolten tarkoituksesta tuomiossa lausutut perusteet huomioon ottaen kyseinen sopimus on sitova heidän välisessä suhteessaan. Näin ollen A:n oli katsottava luopuneen osituksessa kanteen perusteena olevista osinkosaatavistaan. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 13.10
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista äidin avustajalle maksettu palkkio olosuhteiden muututtua olennaisesti käräjäoikeuden päätöksen jälkeenHO oli muutoksenhaun kohteena ollutta pääasiaa koskevassa 16.12.2019 antamassaan ratkaisussa nro 437 todennut, että olosuhteet olivat KO:n 28.6.2019 julistaman päätöksen jälkeen muuttuneet siten, että B ja C oli sijoitettu perhekotiin. Lisäksi lasten huostaanottoa koskeva asia oli vireillä HAO:ssa. Näihin seikkoihin nähden HO oli katsonut, että vallitsevissa, olennaisesti muuttuneissa olosuhteissa KO:n päätöksen täytäntöönpano oli käynyt mahdottomaksi sekä kumonnut KO:n päätöksen ja hylännyt äidin hakemuksen. HO katsoi, että tähän pääasian lopputulokseen nähden isä oli vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa äidin avustajalle maksettu palkkio. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 7.52
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion osituksen sovittelustaAsiassa jäi näyttämättä, että B:n taloudellinen panos tai muu osallistuminen yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan olisi avioliiton aikana ollut merkittävästi A:n panosta vähäisempi. Tähän nähden ja ottaen huomioon avioliiton kesto asiassa ei ilmennyt sellaista epäsuhtaa puolisoiden panostuksessa yhteisen talouden hyväksi sekä omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi, että varakkaamman puolison tasingonmaksuvelvollisuus johtaisi kohtuuttomuuteen. Asiassa ei ollut edellytyksiä osituksen sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 9.00
Hovioikeus: Vastapuolen oikeusavun kustannusten korvaaminen käräjäoikeudessa olisi ollut kohtuutontaKokonaisarvionaan päätöksessä mainituista seikoista hovioikeus katsoi, että A:n velvoittaminen korvaamaan valtiolle B:lle annetun oikeusavun kustannukset käräjäoikeudesta olisi tässä tapauksessa OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. Hovioikeus harkitsi näin ollen oikeaksi vapauttaa A:n sanotusta korvausvelvollisuudesta kokonaan. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 16.00
Hovioikeus: Ulkopaikkakuntalaisen avustajan käyttämiselle oli perusteltu syyVaasan HAO:ssa vireillä ollut asia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan KO:ssa käsitelty asia olivat koskeneet samaa lasta, jonka vuoksi asioiden kiinteän yhteyden oli katsottava muodostavan perustellun syyn korvata matkustamisesta syntyneet lisäkulut ja ajanhukka asianajajalle. Aikaisempien asianajajan suorittamien toimeksiantojen perusteella syntyneen luottamussuhteen yhdessä valituksessa päämiehen ulkomaalaisuudesta ja kielitaidottomuudesta esitettyjen seikkojen kanssa voitiin myös katsoa tukevan asianajajan valintaa avustajaksi. Asianajajan kokonaispalkkioita korotettiin. Asianajajalle maksettiin KO:n määräämän palkkion lisäksi korvausta matka-ajasta ja matkakuluista, mikä määrä jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyynHO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 10.00
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2020 alussa voimaantulleita säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa tuli vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa lapsen oikeuksia, kotitalousvähennystä, pankkipalveluja, osakeyhtiöitä sekä eräitä rikosoikeudellisia säännöksiä. - Uutiset
4.2.2020 9.31
KKO äänesti: Kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään pesän hyväksi ajaa selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiamiehenäKuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi ajaa kolmansia vastaan selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta, vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. (Ään.) - Uutiset
3.2.2020 14.04
Hovioikeuden tuomio äidin maksettavaksi tuomittavasta elatusavusta - vammaistuen huomioon ottaminen, isän asumiskustannukset, omaishoidon tuki ja hoitovapaaVammaistukea ei ollut otettava huomioon osaksikaan harrastuskustannuksien määrässä - Isän asumiskustannuksista ei ollut vähennettävä niiden tämän luona asuvan kahden lapsen asumiskustannuksia, jotka eivät vaatineet äidiltä elatusapua - Koska hoitopalkkio on korvausta omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä, sitä ei voitu ottaa huomioon isän elatuskykyä määriteltäessä - Isän osittaisella hoitovapaalla ei ollut merkitystä hänen elatuskykyään harkittaessa - Asiaa käsiteltäessä ei ollut tullut esille erityistä syytä velvoittaa lapsia korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja (Vailla lainvoimaa 1.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaToinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 12.25
Lasten osallistumisoikeuksia arvioitu SuomessaLasten osallistumisoikeuksia Suomessa on arvioitu oikeusministeriön koordinoimassa pilotointihankkeessa. Helmikuussa julkaistavan arviointiraportin keskeisiä havaintoja esiteltiin 29. tammikuuta hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Arvioinnin mukaan Suomen lainsäädäntö ja osallistumisen rakenteet ovat lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta pääosin kunnossa, mutta käytännön toimeenpanossa ja viestinnässä on monilta osin vielä kehitettävää. - Uutiset
29.1.2020 11.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimustaKäräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 8.00
Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa meneteltiin virheellisesti siltä osin kuin lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta - apulaisoikeusasiamies esittää lainsäädännön täsmentämistäApulaisoikeusasiamies katsoi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa menetellyn virheellisesti siltä osin kuin kantelijan lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta. Koska lainsäädäntö ei nyt kyseessä olevassa asiassa ole yksiselitteinen, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä esittää käsityksensä virheellisestä menettelystä Helsingin kaupungille. Apulaisoikeusasiamies pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin asiassa mainituilta osin EIS 8 artiklan oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä lapsen edun arvioinnissa noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi. - Uutiset
27.1.2020 9.30
EIT:n ratkaisun tiivistelmä yksityis- ja perhe-elämän suojan rikkomisesta norjalaisessa huostaanottoasiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski sitä, rikkoivatko lastensuojeluviranomaiset oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa päättäessään pikkulapsen huostaanotosta ja biologisten vanhempien tapaamisoikeuden rajoittamisesta huostaanoton aikana. EIT katsoi, ettei huostaanotolla ollut rikottu EIS 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden rajoittamisella oli sen sijaan rikottu EIS 8 artiklaa. EIT myönsi valittajille yhteensä 10 000 euroa hyvityksenä aineettomasta vahingosta ja 2 300 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
22.1.2020 15.50
Pakkoavioliiton mitätöinnistä ja ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisesta voi lausua 2. maaliskuuta saakkaOikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio (VN/12734/2019), jossa käsitellään pakottamalla tai avioliiton esteestä huolimatta solmitun avioliiton purkamismenettelyä. Lisäksi arviomuistiossa käsitellään ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeita. Muistiossa esitetään mahdollisia lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja 2. maaliskuuta 2020 saakka. - Uutiset
22.1.2020 12.15
STM:n selvitys: Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön monialaisen yhteistyön rakenteita on vahvistettevaMonialainen, onnistunut lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö edellyttää toimivia rakenteita, osaamista, riittäviä palveluja ja väkivallan vastaisen työn resursointia. Rakenteita on vahvistettava valtionhallinnossa, kunnissa ja valmisteilla olevissa tulevaisuuden sote-keskuksissa. Siten uhrit, väkivallan tekijät ja väkivallalle altistuneet lapset voivat saada tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa raportissa. Selvitystyön tarkoituksena oli arvioida lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen tilaa ja käytäntöjä Suomessa. Samalla etsittiin keinoja, joilla hyvät toimintamallit saadaan osaksi normaalia viranomaistoimintaa ja vakiinnutettua rakenteisiin. - Uutiset
21.1.2020 10.20
Hovioikeus jatkoi oikeusapua huoltoriidan käsittelemiseen hovioikeudessaOikeusavun antamista jatkettiin HO:ssa 30 tunnilla siten, että oikeusapu kattaa hakijan avustajan asianajajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 11.33
KKO: Ennen vuoden 1975 isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneellä oli kohtuusharkinnan perusteella tapauksen olosuhteissa oikeus lakiosaansa isänsä jälkeenA oli syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen vuoden 1975 isyyslain (700/1975) voimaantuloa. Hän oli nostanut vuonna 2003 isyyden vahvistamiskanteen B:tä vastaan. Kanne oli jätetty tutkimatta isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) 7 §:n 2 momentin nojalla. B oli kuollut vuonna 2008. Uuden isyyslain (11/2015) tultua voimaan A oli nostanut uuden kanteen, jonka johdosta oli vahvistettu, että B on A:n isä.
Harkittaessa, oliko A:lla oikeus perintöön B:n jälkeen, otettiin huomioon, että B oli A:n syntymästä lähtien tiennyt olevansa A:n isä ja että A oli saatuaan selville isänsä henkilöllisyyden pyrkinyt aktiivisesti saamaan isyyden vahvistetuksi, mistä B ja myös tämän perilliset olivat tulleet tietoisiksi. Korkein oikeus vahvisti, että A:lla oli oikeus perintöön B:n jälkeen isyyslain 67 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetyn rajoituksen estämättä. - Uutiset
13.1.2020 14.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisestaKäräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019) - Uutiset
13.1.2020 13.00
Hovioikeus vapautti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen elatusavun muutosriidassa sovinnon tehneen isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista lasten avustajalle maksetut oikeudenkäyntikulutAsiassa mainituilla perusteilla oikeudenkäyntikulujen jättäminen valtion vahingoksi ei loukannut valtion oikeutta eikä ollut perustetta määrätä lasten oikeudenkäyntikuluja KO:ssa (5.574,39 euroa) ja HO:ssa lasten isän maksettavaksi. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 10.00
Hovioikeuskin velvoitti äidin korvamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluistaOttaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, äidin velvoittaminen korvaamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluista ei ollut OK 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut muutoinkaan ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 9.00
AVI: Varhaiskasvatuksen valvontaohjelmaa alettiin toteuttaa – tavoitteena yhdenmukainen ohjaus ja laadukas varhaiskasvatusValtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa varhaiskasvatuksen ohjausta ja valvontaa. Vuonna 2020 valvonta kohdistuu erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen. Alkuvuoden alueellisilla tilaisuuksilla ohjataan varhaiskasvatuksen järjestäjien toimintaa. Aluehallintovirasto ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet varhaiskasvatuksen valvontaohjelman, jonka mukaista valvontaa alettiin toteuttaa 1.1.2020. Ohjelmassa kuvataan varhaiskasvatuksen valvonnan periaatteet ja vuosittaiset painopisteet. Tavoitteena on luoda yhdenmukaiset varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan toimintamallit sekä selkeyttää valvontaviranomaisten rooleja. - Uutiset
8.1.2020 14.17
Digi- ja väestötietovirasto: Perukirjan osakastietojen vahvistus 1.1.2020 alkaenMaistraatit, Väestörekisterikeskus sekä maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyivät 1. tammikuuta 2020 Digi- ja väestötietovirastoksi. Uuden viraston tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuutta ja tarjota palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. Perukirjan osakastietojen vahvistaminen jatkuu Digi- ja väestötietovirastossa. Uusi virasto toimii valtakunnallisesti, joten kaikki vahvistushakemukset liitteineen skannataan ja käsitellään paikkakuntariippumattomasti saapumisjärjestyksessä. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida seuraavat asiat: - Uutiset
8.1.2020 11.45
Lapsenhuoltolain uudet säännökset tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019 - mikä muuttuiLapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019) ja eräät siihen liittyvät lait (91/2019), (192/2019), (193/2019) ja (194/2019) tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019. Lain uudistuksella täsmennettiin huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen on kirjattu lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä (LHL 9 c §). Lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn on myös parannettu. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella on laajennettu. Olosuhdeselvityksestä säädetään nykyistä tarkemmin. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
31.12.2019 9.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sähkön sisämarkkinoita koskevien säännösten ja julkisen palvelun velvoitteen tulkinnastaSähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietyiltä sähköntuotantoyrityksiltä perittävää pakollista maksua viranomaisen hallinnoimien energiansäästö- ja energiatehokkuusohjelmien rahoittamiseksi ei ole pidettävä tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvana julkisen palvelun velvoitteena. - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 15.26
Hovioikeus arvioi testamentin väärennysväitettä toisin kuin käräjäoikeus ja julisti testamentin tehottomaksiNäyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että väärennysväitteen puolesta puhuvat seikat olivat niin vahvoja, ettei esitetty vastanäyttö riittännyt niitä horjuttamaan. Kanteen tueksi esitetty selvitys osoitti, että T:n testamentiksi väitetty asiakirja oli väärennetty, ja se oli siten julistettava mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 12.32
Hovioikeus täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osaltaHO täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osalta, kun äidin vanhemmat eivät olleet enää halukkaita vastaanottamaan lasten tavaroita kotiosoitteeseensa. Asiassa kerrottuja seikkoja ja KO:n päätöksestä ilmeneviä olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa oli täsmennettävä siten, että lasten tavarat on palautettava lasten kotiosoitteeseen. Isän vastauksessaan esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 12.43
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksen yrityksestä testamenttiasiassaKäsialatutkimuslausunnossa oli heikoimmalla mahdollisella identifioivalla johtopäätöksellä päädytty siihen, että väärentäjä olisi A. Asiassa jäi näin ollen rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että testamentin väärentäjä olisi A. Näin ollen syyte oli hylättävä ja A vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 13.00
Hovioikeus korotti muualta tulleen avustajan palkkiotaAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että tässä tapauksessa muualta tulleen avustajan käyttäminen oli ollut perusteltua. AA:lla oli siten oikeus korvaukseen matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista ja ajanhukasta. AA:lta ei peritty HO:ssa oikeudenkäyntimaksua. (Vailla lainvoima 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 9.00
Hovioikeus korosti koulunkäynnin aloittaneen lapsen olosuhteiden vakiinnuttamista - lapsen asumista ei muutettu isälleIsä oli lausunut, että KO oli ratkaissut asian vakiintuneiden olosuhteiden ja lapsen edun vastaisesti. Isän mukaan lapsi oli asunut hänen luonaan suurimman osan elämästään ja hänen olosuhteensa olivat vakiintuneet isän luokse. HO totesi, että isä ja äiti olivat molemmat hyviä vanhempia ja kykenivät vastaamaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta. HO totesi, että lapsen asuinpaikkaa arvioitaessa korostui se, että hänen olosuhteidensa vakiinnuttaminen oli hänen turvallisen kehityksensä ja kasvunsa kannalta erittäin tärkeää. Hän oli asunut noin puolen vuoden ajan äitinsä luona ja aloittanut siellä koulunkäynnin. KO:n ratkaisun muuttaminen olisi merkinnyt lapselle jälleen kerran muuttoa toiselle paikkakunnalle ja lisäksi koulun vaihtamisen myötä sopeutumista uuteen kouluympäristöön. Edellä todettua ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 8.33
Hallitus linjasi suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltäHallitus linjasi 16. joulukuuta suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltä. Linjauksen pohjalta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös valtioneuvoston yleisistunnon hyväksyttäväksi ja merkittävien ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien osalta TP-UTVAlle tiedoksi. Hallituksen selkeä tahtotila on kotiuttaa lapset niin pian kuin mahdollista. - Uutiset
17.12.2019 8.14
Verohallinnon kannanotto: Matkakulut maatalousyhtymän ja maataloutta harjoittavan kuolinpesän verotuksessaMiten maataloudesta aiheutuneita matkakuluja käsitellään verotusyhtymän ja kuolinpesän ja niiden osakkaiden verotuksessa? Kannanotto vastaa Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa aiemmin ollutta kantaa eikä sillä ole tarkoitus muuttaa verotuskäytäntöä. - Uutiset
13.12.2019 14.26
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1. tammikuuta 2020Elatustuki suurenee ensi vuoden alussa noin 5,2 % ja elatusapu noin 0,77 %. Korotukset johtuvat elatustukilain muutoksesta ja elinkustannusindeksin noususta. Täysimääräisen elatustuen määrä on 1.1.2020 lukien 167,01 euroa kuukaudessa lasta kohden. Elatusvelvollisen pitää maksaa tammikuusta alkaen noin 0,77 % enemmän elatusapua. - Uutiset
12.12.2019 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi lapsikaappauksesta esitetyn rangaistusvaatimuksenIsä oli vaatinut, että äiti tuomitaan rangaistukseen kahdesta lapsikaappauksesta sekä velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 90 000 euroa, matkakuluista 8 000 euroa, ansionmenetyksestä 40 000 euroa ja asianajopalkkioista 30 000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Isä oli myös vaatinut, että äiti velvoitetaan korvaamaan hänelle asiakirjakuluista 4 000 euroa. Editiovaatimus ja vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta oli myös esitetty. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty hyväksyttäviä perusteita rangaistusvaatimuksen tueksi. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. Isän esittämät yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset oli jätettävä vasta HO:ssa tehtyinä tutkimatta. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä hylättiin. Myös vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 10.23
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota huolellisuuteen, kun pääkäsittelykutsussa oli ollut väärä vuosilukuApulaisoikeuskanslerin mukaan virhettä ja käräjätuomarin tuottamusta oli pidettävä luonteeltaan vähäisenä, eikä sen viotu katsoa aiheuttaneen kantelijalle merkittävää haittaa tai vahinkoa. - Uutiset
3.12.2019 10.30
Käräjäoikeus arvioi kummalla oli parempi oikeus koiraan parisuhteen päättymisen jälkeenKO katsoi, ettei koiran omistusoikeutta tässä tapauksessa voitu ratkaista sen perusteella, kenen nimiin koira oli sopimuksessa ja rekisterissä kirjattu. KO hyväksyi takaisinsaantihakemuksen katsoen, että A:ta oli koiran tosiasiallisena ostajana ja pitkäaikaisen hallinnan perusteella pidettävä koiran omistajana. Koiran hallintaa ei näin ollen voitu kanteessa vaaditun mukaisesti luovuttaa B:lle. Yksipuolinen tuomio kumottiin. Asian hävinneenä B olisi ollut OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. B:tä ei kuitenkaan voitu velvoittaa korvamaan A:n oikeudenkäyntikuluja, kun B ei ollut määräajassa toimittanut oikeudenkäyntikululaskuaan. (Vailla lainvoimaa 3.12.2019) - Uutiset
29.11.2019 15.30
Hovioikeus: Tuomioistuinsovittelussa tehdyn sovinnon ei voitu tulkita koskevan myös täytäntöönpanoasian oikeudenkäyntikulujaHO arvioi täytäntöönpanoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta toisin kuin KO. Sovinnon ei voitu sanamuotonsa perusteella tulkita koskevan myös täytäntöönpanoasian oikeudenkäyntikuluja. Tätä ei voitu myöskään katsoa selvitetyksi sillä KO:n mainitsemalla perusteella, että äidin avustaja oli ilmoittanut kuulleensa äidiltä tällaisesta tulkinnasta sovitun. Äidin peruuttama hakemus ei ollut johtanut hänen tavoittelemaansa seuraukseen eli siihen, että asiantila lasten asumisen suhteen olisi muuttunut. Muutakaan sellaista erityistä syytä ei ollut esitetty, jonka perusteella kulujen korvausvelvollisuudesta olisi ollut määrättävä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
29.11.2019 11.55
Joulukuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaJoulukuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ovat muun muassa:
- Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisokeudesta tehdyt muutokset voimaan 1.12.2019
- Verohallinnon päätös rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista voimaan 31.12.2019
- Matkustaja-alusturvallisuutta koskeva lainsäädäntöuudistus voimaan 21.12.2019 - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaMuutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
25.11.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio asumishyödystä avioeron jälkeenHovioikeus katsoi T:n hyväksyneen avioliiton aikana ja vielä sen jälkeenkin ainakin siihen saakka, kun asunto oli laitettu myyntiin, että P asuu asunnossa yksin vastikkeetta. T oli tältä osin luopunut oikeudestaan käyttää omaa osuuttaan asunnosta, eikä hänellä siten ollut oikeutta korvaukseen P:ltä. Asunnon laittaminen myyntiin oli osoitus osapuolten yhteisestä tarkoituksesta purkaa yhteisomistussuhde. Tämän jälkeen ei ollut perusteltua olettaa, että T olisi hyväksynyt sen, että P käyttää asuntoa yksin vastikkeetta. Näin ollen P oli tältä osin velvollinen suorittamaan T:lle käyttökorvausta. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
20.11.2019 16.00
Hovioikeuden päätös maksuohjelman vahvistamisesta kuolinpesän omistamassa asunnossa asuvalle kuolinpesän osakkaalleVelallinen vaati HO:ssa, että maksuohjelmaksi vahvistetaan selvittäjän laatimista vaihtoehtoisista maksuohjelmaehdotuksista KO:n vahvistaman maksuohjelmaehdotuksen B:n asemesta maksuohjelmaehdotus A, jossa velallinen säilyttää hänen yhdessä muiden kuolinpesän osakkaiden kanssa omistamansa asunnon. HO ei muuttanut KO:n päätöstä, jossa velallisen maksuohjelmaksi oli vahvistettu ehdotus B, jossa velallisen osuutta kuolinpesässä pidettiin VJL 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna perusturvaan kuulumattomana omaisuutena, joka on käytettävä velkojen suoritukseksi. (Vailla lainvoimaa 20.11.2019) - Uutiset
14.11.2019 16.00
Lapsenhuoltolakiin uudistuksia 1. joulukuuta 2019Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa lapsen edun toteutumista asioissa, jotka koskevat huoltoa ja tapaamisoikeutta. Lakiin tulee uusia säännöksiä huoltajan velvollisuudesta vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Molempien vanhempien on myötävaikutettava vahvistetun tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi laissa säädetään vanhemmille velvollisuus ilmoittaa etukäteen toiselle vanhemmalle muuttoaikeistaan, jos muutto vaikuttaisi huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. - Uutiset
12.11.2019 9.10
Tyytymättömyyden ilmoitusta koskeva asianajajan kantelu pesänjakajan vapauttamista koskevasta päätöksestä hylättiinAA oli vaatinut, että hänen tyytymättömyyden ilmoituksensa hyväksytään myös siltä osin kuin se oli koskenut KO:n päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. AA oli sanotulla päätöksellä vapautettu pesänjakajan tehtävästä. AA oli vedonnut siihen, että pesänjakajan vapauttamista koskevan päätöksen perustelut vaikuttivat myös hänelle maksettavan palkkion suuruuteen. HO katsoi, että KO oli menetellyt oikein jättäessään hyväksymättä tyytymättömyyden ilmoituksen päätökseen siltä osin kuin se oli koskenut päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
11.11.2019 10.30
Lasten oikeus tavata äitiään poistettiin äidin vaatimuksestaÄiti oli HO:ssa vaatinut, että KO:n määräämä tapaamisoikeus hänen ja lasten välillä poistetaan. Perusteinaan äiti oli lausunut, ettei hän tule tapaamaan lapsiaan isän vaatimin ja KO:n määräämin tavoin. Äidin mukaan KO:n päätös oli lasten edun kannalta haitallinen ja se toimi esteenä sille, että lasten ja äidin tapaamisia järjestettäisiin kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Isä oli vaatinut, että valitus hylätään. Perusteinaan isä oli lausunut, että sopimukseen perustuva KO:n ratkaisu oli katsottava äitiä sitovaksi. Isän mukaan KO:n vahvistama tapaamisoikeus oli lasten edun mukainen. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 12.30
Tarja Pösö, Virve Toivonen ja Laura Kalliomaa-Puha: Huolellisesti perusteltu lapsen edun arviointi olisi tärkeää huostaanoton jatkamista koskevissa päätöksissäLapsen huostaanotto on yksi vaikeimmista lastensuojelun ratkaisuista. Päätöksenteko on vaativaa myös tilanteissa, joissa ollaan erimielisiä siitä, tuleeko huostaanottoa jatkaa. Yksi tapa työstää erimielisyyttä on valitus hallinto-oikeuteen. Tarja Pösön, Virve Toivosen ja Laura Kalliomaa-Puhan Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkitaan, miten vanhemmat ja lapset esittävät ja perustelevat huostaanoton purkua koskevan erimielisyyden heidän ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välillä ja miten hallinto-oikeudet tähän vastaavat. Aineistona on kolmen hallinto-oikeuden tekemät ratkaisut vuosilta 2014-2016 (N=125). Lisäksi on analysoitu yhdelle hallinto-oikeudelle osoitetut asianosaisten valitusasiakirjat (N=60). Valituksen tekijänä oli useimmiten äiti. Lapsi oli valittajana yksin vain kahdessa valituksessa. Valittajalla oli avustaja valtaosassa valituksista. Pääsääntöisesti valitukset eivät menestyneet ja perheen jälleenyhdistäminen jäi toteutumatta valittajien toivomalla tavalla. Tässä erimielisyyksien käsittelyprosessissa lapsen näkökulman ja tarpeiden saaminen esille näyttää edelleen haastavalta – lähinnä lapsen kantaan vedottiin silloin, kun se tuki vanhemman tai hallinto-oikeuden kantaa. Lapsen edun vertailu eri toimenpidevaihtoehtojen välillä tavallisesti puuttui hallinto-oikeuksien päätösteksteistä. - Uutiset
6.11.2019 8.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti perillisen luovuttamaan pesänselvittäjän hallintaan kuolinpesään kuuluvan osakehuoneistonRatkaisussa KKO 2009:91 on katsottu, että kodissa asumiseen puuttuminen pesän selvittämiseksi edellyttää vaatimusten perusteiden asianmukaista selvittämistä. Nyt ei kuitenkaan ollut kysymys tällaisesta tilanteesta, koska A oli nimenomaisesti kiistänyt käyttäneensä huoneistoa kotinaan. Hän oli oman ilmoituksensa mukaan majoittunut asunnossa ainoastaan väliaikaisesti pesän hoitamisen vuoksi. Vastiketta asumisesta oli vaadittu ainoastaan 30.3.2018 asti. Kodin suojaa koskevat säännökset ja määräykset eivät siten tulleet asiassa sovellettaviksi, vaan pesänselvittäjän vaatimus oli hyväksyttävä jo sillä perusteella, että hänellä on valta määrätä asunnon käyttämisestä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
5.11.2019 15.59
Perinnönjaon moite ei menestynyt hovioikeudessakaan – yhteisomistussuhdetta kiinteistöön ei voitu perustaa omaisuuden rationaalisen käytön vaatimuksen mukaisestiKäräjäoikeus oli pesänjakajan tavoin katsonut, että K-kiinteistöön ei voida perustaa yhteisomistussuhdetta A:n ja sisarusten välille heidän keskinäisten erimielisyyksiensä vuoksi. Sisarukset olivat hovioikeudelle antamassaan vastauksessa edelleen vastustaneet yhteisomistussuhteen perustamista sekä katsoneet, ettei tilan halkominen ole mahdollista. Kirjallisena todisteena esitetystä perinnönjakokirjasta ilmenee, ettei kiinteistöllä ole enää käyttämätöntä rakennusoikeutta eikä lohkomisedellytyksistä ole tässä vaiheessa saatavissa selvitystä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen näiltä osin ja totesi lisäksi, että asiassa kertyneen oikeudenkäyntiaineiston perusteella ei ollut perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden johtopäätösten oikeellisuutta. A ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta siltä osin kuin kyse oli siitä, oliko hän antanut suostumuksensa siihen, että hänen saadessaan omistukseensa M-K:n tilan, sisarukset suorittavat lopun osan A:n perintöosuudesta pesän ulkopuolisin varoin. Myöskään kiinteistöjen arvostuksesta ei ollut enää hovioikeudessa riitaa. Näin ollen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli toimitusjaossa saanut osuutensa pesän kiinteästä omaisuudesta. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 15.00
Lausuntotiivistelmä toimintamallista rikoksilla oireileville nuorilleSuurin osa lausunnonantajista kannatti työryhmän ehdotuksen jatkovalmistelua. Kaikki lausunnonantajat pitivät tarpeellisena, että toimintamallilla tavoitellaan myös alle rikosoikeudellisen vastuuikärajan olevia eli alle 15-vuotiaita nuoria, ja nuorella on yksi vastuullinen työntekijä, jolla on käsitys nuoren kokonaistilanteesta. - Uutiset
30.10.2019 8.21
Verohallinnon uusi ohje: Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessaOhjeessa käsitellään kuolinpesien omaisuuden luovutuksista syntyviä voittoja ja tappioita perustilanteissa. Ohjeessa selvitetään muun muassa kuolinpesän jäämistöön kuuluvan asunnon luovutukseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjeessa käsitellään myös lesken luovuttaman omaisuuden luovutusvoittoverotuskysymyksiä. - Uutiset
23.10.2019 8.29
Lapsi- ja perhejärjestöt korostivat lapsen etua ja perheiden erilaisuutta perhevapaauudistuksen järjestökuulemisessaLapsi- ja perhejärjestöt kertoivat sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle perhevapaauudistusta koskevista toiveistaan kuulemistilaisuudessa 22. lokakuuta. Järjestöjen puheenvuoroissa korostui lapsen edun toteutuminen riippumatta siitä minkälaisessa perheessä hän elää. Järjestöt peräänkuuluttivat erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta perhevapaauudistuksessa. - Uutiset
18.10.2019 14.19
Hovioikeus: Lapsen edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskevaa ratkaisua huostaanoton aikana ei ollutAsiassa oli arvioitavana se, oliko lapsen (s. 2009) edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskeva ratkaisu huostaanoton aikana. Korkein oikeus on ratkaisussaaan KKO 2011:59 katsonut, että lapsen huoltoa ja asumista koskevan asian ratkaiseminen on lapsen edun mukaista etenkin silloin, kun huostaanotto suunnitellaan lopetettavaksi. Toisaalta korkein oikeus on myös todennut, että tuomioistuin joutuu kussakin yksittäistapauksessa arvioimaan, onko lapsen edun mukaista antaa lapsen huoltoa koskeva ratkaisu, vai onko esitettyjen vaatimusten tutkiminen ennenaikaista tai lapsen edun kannalta jopa haitallista. HO katsoi kuten jo KO, että lapsen huoltoon ja asumiseen liittyvien kysymysten käsittely oli tässä vaiheessa ennenaikaista eikä siten lapsen edun mukaista. Isän hakemus oli voitu hylätä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätönTapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.00
Hovioikeuskaan ei julistanut testamenttia pätemättömäksiNäyttämättä oli jäänyt, että testamentintekijä olisi taivutettu tekemään testamentti tai että testamentti olisi tehty motiivierehdyksessä. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
14.10.2019 10.30
Hovioikeus kumosi pesänselvittäjän päätöksen moitteesta tehdyn tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, kun valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaanHO katsoi, että valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi se, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaan. Tämän vuoksi, ja kun hän ei ollut saanut valituskelpoista päätöstä siltä osin kuin hänen esittämäänsä todistelua ei otettu vastaan ja kun hänelle ei myöskään ollut annettu kirjallista täydennyskehotusta todisteluteemojen esittämisen osalta, valittajalle oli oikeus vedota asiassa uuteen todisteluun. Kun todistelua tältä osin ei ollut lainkaan otettu vastaan KO:ssa, asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 13.21
EIT:n ratkaisun tiivistelmä biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille koskevassa asiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille EIS 8 artiklan kannalta tarkasteltuna. EIT katsoi, etteivät viranomaiset olleet punninneet asianmukaisesti yhtäältä lapsen ja toisaalta biologisen perheen etuja. Viranomaiset olivat keskittyneet liiaksi lapsen etuihin. EIT katsoi, että EIS 8 artiklaa oli rikottu sekä ensimmäisen että toisen valittajan osalta. - Uutiset
10.10.2019 12.32
Lainsäädännön arviointineuvosto: Lastensuojeluasioihin valituslupa – lasten ja nuorten näkökulma unohdettu uudistuksessaLainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut lastensuojelulain muutosta, jolla otettiin käyttöön valituslupajärjestelmä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Uudistusta ja sen vaikutuksia on tarkasteltu lähinnä tuomioistuinjärjestelmän näkökulmasta. Lasten ja nuorten näkökulma on jäänyt puuttumaan. - Uutiset
10.10.2019 12.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänjakajan määräämisestä avioeroasiassa – häviäjää ei velvoitettu maksamaan muutoksenhaun voittaneen oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessaAviovarallisuuteen kuului myös kiinteistö- ja yritysomaisuutta. K:n määräämistä pesänjakajaksi puolsi se, että hänen osaamisalueeseensa kuului perhe- ja varallisuusoikeudellisten asioiden lisäksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudellinen osaaminen, kun taas I:n erikoistumisen oli ilmoitettu olevan nimenomaan aviovarallisuusoikeudellisten asioiden ratkaisemisessa. Pesänjakajaksi määrättävän henkilön on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja tasapuolisesti. Pelkkä väite, että A tai hänen perheyrityksensä ovat tunnettuja ja että K on mukana Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja yritysmaailmassa, ei tehnyt K:ta esteelliseksi toimimaan pesänjakajana. Kun kokonaisarvostelussa otettiin huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi aviovarallisuuden sijaintipaikka, Hämeenlinnassa asianajoa harjoittavaa K:ta oli pidettävä I:tä soveliaampana pesänjakajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 15.08
Hovioikeus: 14- ja 15-vuotiaiden lasten asuminen voitiin siirtää isältä äidilleA on tällä hetkellä 15-vuotias ja B on 14-vuotias. A:n toiveena oli ollut saada asua äidin luona ja B oli ilmaissut haluavansa asua samassa paikassa A:n kanssa. Lasten olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat hyvät ja lapset olisivat voineet olosuhteiden puolesta asua kumman tahansa vanhemman luona. Ottaen huomioon, että lapset asuivat jo äitinsä luona eikä lasten asumisessa ollut ilmennyt huolenaiheita, HO katsoi lasten etu huomioon ottaen, että lasten asumista koskevaa KO:n päätöstä ei ollut syytä muuttaa. HO totesi, että kummankin vanhemman tulisi huonoista keskinäisistä väleistään huolimatta myötävaikuttaa siihen, että lasten tapaamiset etävanhempaan toteutuisivat, tarvittaessa jonkun luotettavan ulkopuolisen tahon avustuksella. Asiassa ei ollut ilmennyt OK 21 luvun 2 §:n tarkoittamaa erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. Näin ollen äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä ja asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.00
Sovintoon päätynyt elatusavun valmisteluistunto kesti 35 minuuttia - palkkio oli kuitenkin maksettava vähintään yhdeltä tunniltaIstuntokäsittelystä ja esitutkinnassa avustamisesta palkkio maksetaan aina vähintään yhdeltä tunnilta. Oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 2 § huomioon ottaen asianajajalle istuntoajalta määrättävää palkkiota oli korotettava vastaamaan yhden tunnin työmäärästä maksettavaa palkkiota. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 15.00
Isä ei ollut kolmeen vuoteen ollut tekemisissä 7-vuotiaan tyttärensä kanssa - äidin sisar määrättiin lapsen oheishuoltajaksi isän vastustuksesta huolimattaYhteishuollon tarpeellisuutta arvioitaessa oli kiinnitettävä huomiota lapsen ja ei-huoltajana olevan vanhemman suhteeseen. Isä ei ollut tavannut, ollut yhteydessä eikä kiinnittänyt huomiota lapseen kolmeen vuoteen. Lapsen ja isän välillä ei siis vallinnut minkäänlaista isä-/lapsisuhdetta tällä hetkellä. Isä oli perustellut vaatimustaan ja kertonut, että hänen tarkoituksensa on palauttaa suhteensa lapseen ja toivottavasti myös äitiin. Tämä asia oli ollut vireillä yli vuoden ja käsittely oli pitkittynyt mm. sen vuoksi, että isän avustaja oli vaihtunut kahdesti. Äidin nyt käsiteltävä vaatimus oli ollut isän tiedossa yli vuoden eikä isä ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin huolto- ja tapaamissuhteen luomiseksi lapseen. Tämän vuoksi isän kertomiin tulevaisuudensuunnitelmiin ei tullut kiinnittää huomiota. Näin ollen isän ja lapsen välisestä suhteesta johtuvaa estettä oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. HO ei myäntänyt KO:n päätöksen hylkäämistä vaatineelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 12.42
Lainsäädännön arviointineuvosto: Subjektiivista päivähoito-oikeutta koskeva uudistus hyvin valmisteltuLainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut subjektiivista päivähoito-oikeutta koskevaa uudistusta. Uudistuksen mukaan kaikilla lapsilla on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen lapsen ja lapsen vanhempien määrittämän tarpeen mukaan, eikä varhaiskasvatusoikeuden laajuus olisi riippuvainen lapsen huoltajien perhevapaista, opinnoista tai työmarkkina-asemasta. Uudistus on valmisteltu hyvin ja erityisesti yhteiskunnallisia vaikutuksia on arvioitu monipuolisesti. - Uutiset
1.10.2019 15.30
Valmisteluistunnon nauhoittaneelle miehelle 500 euron järjestyssakkoMies oli ilmoittanut tallentaneensa lapsen huoltoa / tapaamisoikeutta koskevan valmisteluistunnon. Hän ei ollut järjestyssakkoon tuomitsemisenkaan jälkeen suostunut lopettamaan tallentamista. HO ei myöntänyt sakosta valittaneelle miehelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
1.10.2019 14.40
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia kummalle lapsen edunvalvojana toimivalle huoltajalle lapselle myönnetty vammaistuki maksetaanVakO katsoi, että käsiteltävänä olevassa tilanteessa kysymys etuuden maksunsaajasta, eli siitä kummalle lapsen edunvalvojana toimivalle huoltajalle taikka kumman heistä osoittamalle lapsen tilille etuus maksetaan, liittyi vammaisetuuksista annetun lain mukaisen päätöksen täytäntöönpanoon. VakO totesi, että päätöksen täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten tutkiminen ei kuulu sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden toimivaltaan. Myöskään edunvalvojien väliset erimielisyydet edunvalvojan tehtävien jaosta eivät kuulu sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai VakO:n toimivaltaan. Näin ollen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ei olisi tullut ottaa B:n valitusta tutkittavakseen eikä Kelan olisi tullut liittää päätökseensä 8.11.2017 valitusosoitusta. VakO kumosi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen sekä poisti Kelan 8.11.2017 antamasta päätöksestä valitusosoituksen. - Uutiset
1.10.2019 10.30
Lapsenhuoltolakiin liittyvien asetusten muutokset lausunnoilla 25. lokakuuta saakkaLaki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019) tulee voimaan 1. joulukuuta .2019. Tähän liittyen oikeusministeriössä on valmisteltu luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi lapsenhuoltolakia täydentävien kahden asetuksen muuttamisesta. Asetuksiin ehdotetaan tehtäväksi lainmuutoksista johtuvat tarpeelliset muutokset. - Uutiset
27.9.2019 14.55
Hovioikeus: Syyteoikeuden vanhentumisen jatkaminen on tarkoitettu poikkeukselliseksi menettelyksiKantelija epäili, että hänen veljensä oli heidän äitinsä jälkeen toimitetussa perinnönjaossa 4.2.2000-26.6.2003 erehdyttänyt pesänjakajaa antamalla hänelle vääriä tietoja jaettavana omaisuutena olleen kiinteistön arvosta. HO hylkäsi vastauksia pyytämättä kantelijan vaatimuksen KO:n päätöksen kumoamisesta ja syyteoikeuden vanhentumisen jatkamisesta. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
25.9.2019 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapset asumaan isänsä luonaAsiassa mainittuja seikkoja ja muuta asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkiten HO katsoi, että isä oli vanhempien eron jälkeen osoittanut pystyvänsä paremmin ottamaan huomioon lasten edun päätöksissään kuin äiti. Hän oli myös vaikuttanut yhteistyökykyisemmältä, minkä vuoksi hän oli soveltuvampi lähivanhemmaksi. Mainitsemillaan perusteilla HO määräsi lapset asumaan isänsä luona. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
25.9.2019 9.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa EspanjaanHovioikeus totesi ratkaisussa lausutun merkitsevän sitä, että huoltolain 30 §:stä ja 32 §:stä ilmenevät palauttamisen edellytykset täyttyivät ja että asiassa oli olemassa lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
23.9.2019 15.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen jättää täytäntöönpanosovittelu järjestämättä lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassaHO totesi, että KO:n perustepäätös oli koskenut lapsen tapaamisoikeutta. Ottaen huomioon, että kolmen kuukauden määräaika koskee ainoastaan huoltoa koskevaa päätöstä ja että vastaavaa mahdollisuutta jättää sovittelu toimittamatta tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tuoreuden vuoksi ei ole, KO:n olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO:ssa ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 23.9.2019) - Uutiset
18.9.2019 10.40
KHO äänesti: Maahanmuuttoviraston olisi tullut myöntää oleskelulupa avioliiton ja Suomessa vietettävän perhe-elämän vuoksiOleskeluluvan hakija ja hänen puolisonsa olivat hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamissaan selvityksissä osoittaneet, että heidän tarkoituksenaan oli avioliittoa solmittaessa ollut alkaa viettää perhe-elämää Suomessa. Tähän nähden hakijan oleskelulupahakemusta ei voitu hylätä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla. (Äänestys 4–1) - Uutiset
18.9.2019 8.15
Kirkkohallitus esittää: Kastettavalle lapselle riittää jatkossa yksi kummiKirkkohallitus päätti 17.9.2019 istunnossaan esittää marraskuun kirkolliskokoukselle, että kastettavalle lapselle riittää yksi kummi, joka on evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Esitys edellyttää muutosta kirkkojärjestykseen. - Uutiset
17.9.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonKoska äiti oli toukokuussa 2019 luvattomasti vienyt osapuolten yhteisen alaikäisen lapsen (s. 2013) Virosta Suomeen ilman isän suostumusta ja lapsen poisvieminen oli loukannut isän olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. Äiti velvoitettiin suorittamaan isälle korvauksena lapsen palauttamisesta aiheutuvista kuluista 300 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 14.30
Lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ei ollut erityistä syytä velvoittaa äitiä korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluja takaisin valtiolle - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa oli riidatonta, että lapsi ja isä eivät olleet tavanneet huhtikuun 2017 jälkeen. Asia oli tullut KO:ssa vireille 29.11.2017. Tämä seikka ja KO:n perustelut huomioon ottaen äidin vaatimukset eivät olleet olleet täysin perusteettomia. Äiti ei ollut KO:n lausumin tavoin edistänyt asian selvittämistä olosuhdeselvityksen aikana toivotulla tavalla, mutta hänen menettelynsä ei ollut todettu lisänneen nimenomaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Asiaa ei ollut ratkaistu täysin kummankaan osapuolen vaatimusten mukaisesti, eikä asiassa ollut siten erityistä syytä velvoittaa äitiä korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluja takaisin valtiolle. (Vailla lainvoimaa 13.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 7.50
KHO arvioi ulkomaalaislain 39 §:n mukaisen toimeentuloedellytyksen täyttymistäMaahanmuuttovirasto oli arvioinut toimeentuloedellytyksen täyttymistä samaan talouteen kuuluvan hakijan perheen eli kahden aikuisen ja kolmen lapsen perusteella. Oleskelulupaa ei ollut myönnetty, koska koko perhettä koskeva toimeentuloedellytys ei ollut täyttynyt. KHO katsoi, että Maahanmuuttovirasto oli voinut toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioidessaan ottaa huomioon hakijan ja perheenkokoajan lisäksi myös yhteisessä taloudessa asuvaan perheeseen kuuluvan isän ja kaksi hakijan alaikäistä sisarusta, vaikka heille ei ollutkaan haettu perhesideperusteista oleskelulupaa suhteessa perheenkokoajaan. - Uutiset
9.9.2019 15.27
Väitteet isän päihteiden käytöstä olisi tullut selvittää käräjäoikeudessa - hakemuksen mukaisesti ratkaistu huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteenIsä ei ollut vastannut hakemukseen KO:ssa. HO totesi, ettei KO ollut hankkinut sosiaalilautakunnalta selvitystä perheen ja lapsen tilanteesta, eikä asiassa ollut esitetty mitään todistelua tai muutakaan selvitystä. Asiassa olisi tullut järjestää valmisteluistunto, jossa isällä olisi ollut mahdollisuus lausua suullisesti hakemuksen perusteista. Hakemuksen perusteet olisi tullut joka tapauksessa selvittää edellyttämällä hakemusta tukevaa todistelua tai hankkimalla olosuhdeselvitys. (Vailla lainvoimaa 9.9.2019) - Uutiset
9.9.2019 11.00
Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat lain soveltamisalan ulkopuolelle - hovioikeus arvioi johtiko mainitun rajauksen soveltaminen asiassa ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssaTurun HO katsoi, ettei oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (OIL) 5 §:n 2 momentin soveltaminen johtanut ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa. Vaatimus määrätä oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tehtäväksi B:n vanhemmista oli siten hylättävä. (Ks. KKO:2021:88: HOn ja KO:n tuomiot kumottiin ja hauta määrättiin avattavaksi isyystutkimusta varten) - Uutiset
6.9.2019 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien kuluttajien tekemiä sopimuksia koskevien toimivaltasääntöjen rikkomisen tarkastamista viran puolestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen 1215/2012, sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/281, luettuna yhdessä EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, 53 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että ratkaisun antanut tuomioistuin, jolta on haettu kyseisen 53 artiklan mukaista todistusta lainvoimaiseksi tulleesta ratkaisusta, voisi selvittää viran puolesta, onko tämän asetuksen II luvun 4 jakson säännöksiä rikottu, jotta kuluttajalle voidaan ilmoittaa mahdollisesti todetusta rikkomisesta ja antaa hänelle mahdollisuus arvioida kaikista seikoista tietoisena mahdollisuutta vedota mainitun asetuksen 45 artiklassa säädettyyn oikeussuojakeinoon. - Uutiset
5.9.2019 11.00
Sijoitusasunnon myynnistä tulleet varat nostivat isän elatuskykyä - hovioikeus korotti lapselle maksettavaksi tuomittua elatusapuaHuomioon ottaen isän muu elatusvastuu HO katsoi, että hänen käyttöönsä sijoitusasunnon myynnistä tulleet varat nostivat hänen elatuskykyään noin 100 eurolla kuukaudessa. Tässä arvioinnissa HO otti huomioon jossain määrin sen, millaista pääomatuloa isän voitiin arvioida KO:lle antamansa lausuman perusteella saaneen asunnosta ennen sen myyntiä. Isän elatuskyky oli siten 1.7.2018 lukien KO:n katsoman 599 euron sijasta noin 700 euroa, jolloin hän vastasi noin 35 prosentin osuudella lapsen (s. 2009) 683 euron suuruisesta elatuksen tarpeesta. (Vailla lainvoimaa 5.9.2019) - Uutiset
2.9.2019 14.00
Euroopan neuvoston raportti naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta SuomessaEuroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) julkaisi 2.9.2019 ensimmäisen Suomea koskevan raporttinsa, jossa se arvioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa Suomessa. - Uutiset
30.8.2019 15.40
Hovioikeuden ratkaisu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa maksettavasta hyvityksestäTehdyn työn määrästä ei ollut kohtuudella saatavissa täsmällistä selvitystä, joten asiassa oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua arvioida tehtyyn työhön perustuvan saatavan määrä. A:n tekemän työn määrästä esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti uskottavana, että A oli tehnyt B:n yrityksen hyväksi työtä useita satoja tunteja. Todistajana kuullun K:n kertomuksen perusteella A:n työtunnin arvoksi voitiin asettaa ainakin yli kymmenen euroa. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen hovioikeus päätyi arvioimaan, että A:n B:n yrityksen hyväksi tekemän työn arvo oli ollut yhteensä noin 6.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
29.8.2019 8.00
Hovioikeus arvioi elatusavun muuttamisen edellytyksiäHO katsoi, ettei isän olosuhteissa ollut tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista olisi ollut sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Asiassa mainituilla perusteilla isän lapselle maksettavaksi sovittua elatusapua ei ollut alennettava. (Vailla lainvoimaa 29.8.2019) - Uutiset
28.8.2019 13.40
Hovioikeus: Käräjäoikeuden antama haastehakemuksen täydennyskehotus ei täyttänyt oikeudenkäymiskaaren määräyksiä perinnönjaon moiteasiassaTäydennyskehotus oli A:n haastehakemuksen puutteellisuus huomioon ottaen ollut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetuin tavoin tarpeellinen. Täydennyskehotuksessa oli saman lainkohdan mukaisesti sinänsä ilmoitettu, että jos A ei määräajassa noudata täydennyskehotusta, käräjäoikeus voi jättää kanteen tutkimatta tai hylätä sen. Täydennyskehotuksessa ei kuitenkaan kerrottu, miltä osin haastehakemus oli ollut puutteellinen ja miten sitä olisi pitänyt täydentää. A:lla ei asiassa ollut lainopillisen koulutuksen saanutta avustajaa, vaan hän oli ajanut asiaansa yksin. Kerrotuissa olosuhteissa pelkkä viittaus oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:ään ilman selontekoa sen sisällöstä ei täyttänyt täydennyskehotukselle asetettuja vaatimuksia. (Vailla lainvoimaa 28.8.2019) - Uutiset
27.8.2019 8.00
Virkamies ei suostunut vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria - yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa AhvenanmaallaSuomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla on mandaatti käsitellä Ahvenanmaalla tapahtuneita syrjintätapauksia, jotka koskevat valtion viranomaisia ja muita tahoja, jotka kuuluvat valtion toimivaltaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vastikään edistänyt sovintoa tapauksessa, jossa valtion virasto Ahvenanmaalla syrji samaa sukupuolta olevaa paria. - Uutiset
22.8.2019 10.10
KKO äänesti hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksestaA ja B olivat olleet avoliitossa 1980-luvun lopusta alkaen. He olivat vuosina 2007–2008 asuneet yhtäjaksoisesti erillään noin seitsemän kuukauden ajan mutta palanneet jälleen yhteen. Avoliitto oli sittemmin päättynyt vuonna 2012. A on vaatinut hyvitystä perheen kodin ja B:n omistaman yrityksen hyväksi tekemästään työstä.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:n ja B:n avoliiton katsottiin jatkuneen keskeytyksettä vuoteen 2012, mutta A:n vaatimus hyvityksestä hylättiin. (Ään.) - Uutiset
20.8.2019 11.15
Hovioikeus: Sairauslomalla ollut avustaja voitiin vaihtaaAsiaa oli käsitelty KO:n valmisteluistunnossa viimeksi 20.11.2017. Tämän jälkeen 26.3.2018 ja 6.11.2018 toimitettavaksi määrätyt pääkäsittelyt oli peruutettu valittajan avustajan (OTK) sairauslomasta johtuen. Asian käsittely oli lykätty 13.6.2019 pidettävään jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Ottaen huomioon 8.3.2019 päivätyn lääkärinlausunnon sisältö HO totesi, ettei avustajaa ollut pidettävä kykenevänä avustamaan asiassa hänen sairauslomansa aikana eikä asiassa voitu myöskään pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että avustajan sairausloma jatkuisi 30.9.2019 jälkeen yhä edelleen. Asian ratkaisu ei joka tapauksessa sietänyt enää enempää viivytystä. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
19.8.2019 15.23
Kuntainfo: Lapsenhuoltolain muutokset voimaan 1. joulukuuta 2019 - koulutusta ja ohjeistusta lakimuutoksista tarjollaLapsenhuoltolain muutokset tulevat voimaan 1. joulukuuta ja vaikuttavat sosiaalihuollon tehtäviin. STM ohjeistaa kuntia muutosten toteuttamisesta sosiaalihuollossa. Jatkossa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat järjestelyt voidaan toteuttaa entistä monipuolisemmin sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella. STM, OM ja THL järjestävät koulutusta lakimuutoksista. THL:n sivuille kootaan lakiin liittyvää ohjeistusta sekä sosiaalihuollon asiakirjoja. - Uutiset
14.8.2019 13.34
Käräjäoikeus antoi lasten asumisratkaisussaan painoarvoa mm. vanhemman kyvylle toimia joustavasti, vanhemman kyvylle tukea lasten myönteistä minäkuvaa etävanhemmastaan ja lasten harrastusten säännöllisen viikko-ohjelman toteutumiselleKO määräsi 7- ja 9-vuotiaat lapset asumaan isänsä luona. KO katsoi yhteenvetona, että tällä hetkellä lapsilla on paremmat mahdollisuudet vakaisiin olosuhteisiin ja myönteisten mielikuvien luomiseen molemmista vanhemmistaan asumalla isänsä luona. Tätä tuki myös lasten olosuhdeselvityksen tekijöille ilmaisema oma mielipide asumisensa järjestämisestä. HO ei myöntänyt asumisratkaisusta valittaneelle äidille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 14.8.2019) - Uutiset
9.8.2019 12.15
Käräjäoikeuden ratkaisu puolisoiden velkasuhteesta eron jälkeen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaEnsinnäkin käräjäoikeus sai näytöstä sen käsityksen, että kumpikaan osapuoli ei ollut nähnyt tarpeellisena tai järkevänä ositusvaateen tekemistä mitä ilmeisimmin vähäisen selvitettävän aviovarallisuuden vuoksi suhteessa pesänjakajan toimittaman toimitusosituksen kustannuksiin. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että kantajalla oli asiassa oikeussuojan tarve ottaen vielä huomioon, että varsinkin kun pesänjakajahakemusta ei ollut vielä edes vireillä, saattaisi osapuolia sitovan toimitusratkaisun syntymiseen kulua niin pitkä aika, että sen odottaminen olisi kantajan kannalta kohtuutonta. Näin ollen käräjäoikeus otti asian tutkittavakseen. Näyttöä arvioituaan kokonaisuutena käräjäoikeus piti uskottavana B:n kertomaa siitä, että hänen tarkoituksenaan oli ollut perustaa velkasuhde heidän välilleen ja että A on sen käsittänyt ja hyväksynyt. Johtopäätöksenä käräjäoikeus totesi asiassa näytetyn, että A:n ja B:n välille oli syntynyt velkasuhde ja näin ollen A tuli velvoittaa maksamaan maksamatta oleva velkansa B:lle. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
9.8.2019 11.25
Lasten tapaamisoikeutta ei voitu erimielisen hovioikeuden mielestä vahvistaa edes valvottuna - myös vaatimukset yhteishuollosta ja isän tietojensaantioikeudesta hylättiinLasten tapaamisten osalta HO:n enemmistö katsoi, ettei kolmen vanhimman lapsen tapaamisia voitu toteuttaa edes valvottuina ja niihin liittyvillä erityisjärjestelyillä kyseisten lasten hyvinvointia ja kehitystä vaarantamatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että myös vanhemmilla lapsilla olisi tullut olla oikeus tavata isäänsä valvotusti joka toinen viikko kahden tunnin ajan tulkin läsnäollessa lasten äidin kotikunnan sosiaaliviranomaisten valitsemassa tapaamispaikassa, jonka ei tarvitse sijaita äidin kotipaikkakunnalla, jos mainitut viranomaiset niin päättävät. Huollon osalta HO katsoi KO:n tavoin, että vanhempien välisten erimielisyyksien vuoksi yhteishuolto ei olisi ollut lasten edun mukainen ratkaisu. Tietojensaantioikeuden osalta HO totesi, että tietojen antaminen lasten koulutusta ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa paljastamatta heidän olinpaikkaansa olisi ollut käytännössä mahdotonta. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
6.8.2019 14.12
Väliaikaismääräystä koskevaa asiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssäAsia oli tullut A:n ja hänen avustajansa antamien lausumien johdosta riitaiseksi ja A oli vaatinut kirjelmässään suullista käsittelyä. Tämän jälkeen saapuneessa A:n avustajan laatimassa lausumassa ei ollut mainittu suullista käsittelyä. Suostumusta asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ei ollut ollut eikä KO ollut selvittänyt asianosaisilta sitä, voidaanko asia ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut KO:ssa oikeudenkäyntivirhe. HO katsoi, että tämän virheen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen siltä osin kuin kysymys oli väliaikaisen määräyksen muuttamisesta. Tämän vuoksi KO:n antama päätös oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
30.7.2019 8.00
Rahoituspalvelut: komissio esittää kolmansia maita koskevan vastaavuuspolitiikkansaEuroopan komissio esittää maanantaina (29.7.) antamassaan tiedonannossa kokonaisvaltaisen lähestymistapansa säännösten vastaavuuteen rahoituspalvelujen alalla. Vastaavuuspäätöksistä on viime vuosina tullut EU:lle tärkeä sääntelyväline. Päätöksillä tuetaan maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja yhteistyötä kolmansien maiden viranomaisten kanssa. - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
23.7.2019 8.00
Koivuvaneritehtaan työnjohtajille päiväsakkoja ja yhtiölle 30 000 euron suuruinen yhteisösakko työturvallisuusrikoksestaPirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi kolme koivuvaneritehtaan vuorotyönjohtajana ja työnantajan edustajana toiminutta henkilöä 25 päiväsakon rangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Vaneritehdas tuomittiin 30 000 euron yhteisösakkoon.