Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
1.12.2020 8.30
Hovioikeus keskeytti 11-vuotiaan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanonAsian käsittelyn tässä vaiheessa ei ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Ottaen huomioon lapsen ikä, joka tällä hetkellä on 11 vuotta, ja hänen ilmoittamansa mielipide sekä se, että mielipiteen osalta syiden selvittäminen oli vielä kesken, HO harkitsi, että täytäntöönpanon keskeyttämiselle oli riittävät perusteet. - Uutiset
1.12.2020 10.41
Hovioikeus: Testamentin moitekannetta hoitaneella asianajajalla voitin katsoa olleen erityinen syy olla ilmoittamatta vastapuolille asiakkaansa vaatimuksia - huomautus oli poistettavaAsiassa esitetyn selvityksen mukaan testamentin moitekanne oli tullut nostaa viimeistään 18.3.2019. AA oli saanut 1.3.2019 tiedon testamentin mahdollisesta moiteperusteesta ja selvittänyt sen jälkeen asiaa ennen kanteen nostamista. Ottaen huomioon AA:n käytettävissä ollut aika kanteen nostamiselle ja asiassa ilmenneet muut olosuhteet, HO katsoi, ettei AA ollut voinut päämiehensä välttämättömiä etuja vaarantamatta ilmoittaa ennen moitekanteen nostamista vastapuolille päämiehensä vaatimuksia. AA:lla voitin siten katsoa olleen tässä tapauksessa erityinen syy olla ilmoittamatta vastapuolille asiakkaansa vaatimuksia. Valvontalautakunnan ratkaisua oli näin ollen tältä osin pidettävä ilmeisen virheellisenä ja AA:n kannalta kohtuuttomana. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 11.20
Hovioikeus arvioi 9-vuotiaan lapsen mielipiteen merkitystä ja isoäiti-lapsenlapsisuhdetta - isoäidin vaatimus tapaamisoikeuden vahvistamisesta oli voitu hylätäHO totesi mm., että lapsen kuulemisen tuomioistuimessa tai lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisessa sosiaalilautakunnalta hankittavassa selvityksessä ei ollut nyt esillä olevan kysymyksen osalta hänen ikäänsä ja kaikkeen siihen, mitä asiassa oli tullut muutoin ilmi, nähden perusteltua. Kaiken asiassa esille tulleen perusteella isoäidin ja lapsen välinen isoäiti-lapsenlapsisuhde ei KO:n lausumin tavoin tässä tapauksessa täyttänyt 9 c §:n 1 momentissa säädettyä erityisen läheisyyden määritelmää, vaikka sitä sinänsä voitiin pitää lapsen kannalta merkityksellisenä. Se, että isoäidin ja lapsen välillä ei ollut ollut lapsen vanhempien ja isoäidin välirikon alkamisen jälkeen tavanomaistakaan yhteydenpitoa, ei lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenevin tavoin voinut laajentaa erityisen läheisyyden käsitettä tilanteessa, jossa säännöksessä tarkoitettua erityistä läheisyyttä ei objektiivisesti arvioiden ollut. Asiassa lausutulla KO:n ratkaisun perusteluja täydentäen HO päätyi siihen, ettei KO:n päätöksen lopputulosta ollut valituksen johdosta syytä muuttaa. Lapsen vanhemmat voittavat muutoksenhaun valituksen osalta mutta hävisivät sen vastavalituksen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oliko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti jättäessään tutkimatta isän vaatimukset kirjallisessa menettelyssä ilman yhteenvedon laatimista ja oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvien väliaikaismääräystä koskevien vaatimusten tutkimisenHO:ssa oli A:n valituksen johdosta ensiksi kysymys siitä, oliko KO:ssa tapahtunut menettelyvirhe, kun KO oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja ilman yhteenvedon laatimista. Toiseksi oli kysymys siitä, olisiko KO:n tullut tutkia tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvää väliaikaismääräystä koskevat vaatimukset vai oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tämän. HO katsoi asiassa mainituin perustein, ettei KO:ssa ollut tapahtunut A:n väittämää menettelyvirhettä. Pääasian osalta HO hylkäsi B:n vaatimuksen väliaikaismääräyksen antamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 15.30
Elatusapukannetta ja tapaamisoikeuden vahvistamishakemusta ei olisi tullut jättää tutkimatta käräjäoikeudessa - tuomioistuimen ei tarvinnut viran puolesta selvittää toimivallan olemassaoloaHO katsoi toisin kuin KO, ettei kannetta olisi tullut jättää tutkimatta KO:ssa. Oikeusastejärjestyksestä johtuen KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen siellä käsiteltäväksi. Tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian osalta lopputulos oli sama. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
3.12.2020 14.22
Kela: Muutoksia elatustuen ja elatusavun määrään vuoden 2021 alustaElatustuki ja elatusapu nousevat ensi vuoden alussa elinkustannusindeksin muutoksen vuoksi. - Uutiset
4.12.2020 15.35
Toisen vanhemman erottaminen lapsen huoltoon liittyvästä päätöksenteosta pelkkänä varotoimenpiteenä ei ollut perusteltuaLapsen (s. 2018) äiti vaati HO:ssa, että lapsi jää vanhempiensa yhteiseen huoltoon sillä tehtävänjakomääräyksellä, että äiti päättää yksin lapsen päiväkotiin, kouluun, terveydenhuoltoon ja passiin liittyvistä asioista. HO ei myöntänyt äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 8.15
Kuntainfo: Koottua tietoa lastensuojelulain muutoksista 1.1.2020 sekä lapsikaappaustilanteistaSosiaali- ja terveysministeriö on koonnut kuntainfon lastensuojeluun liittyvistä asioista, joista ministeriöltä on pyydetty ohjausta. Näitä asioita ovat 1.1.2020 voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset sekä valtioiden rajat ylittävät lapsikaappaustilanteet. - Uutiset
10.12.2020 11.10
Yhteishuolto vai yksinhuolto, kun vanhemmat eivät juuri tunne toisiaan – hovioikeus arvioiAsiassa ei ollut tullut esiin, että vanhemmat olisivat olleet jyrkästi erimielisiä huoltoon liittyvistä kysymyksistä vaikka eivät kaikista asioista ehkä olleet olleet yksimielisiäkään. Toisaalta oli huomattava, että vanhemmat eivät kertomansa mukaan juuri tunteneet toisiaan eivätkä tietäneet tai olleet edes keskustelleet toistensa näkemyksistä lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä. HO katsoi kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen, että lapsen etu toteutui parhaiten, kun huoltajuus pysyi yksin lapsen äidillä. Isän oleskelulupahakemuksen ja huoltoasian mahdollisilla yhtymäkohdilla ei ollut merkitystä arvioitaessa yhteishuollon edellytyksiä nimenomaan lapsen edun näkökulmasta. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 10.00
Hakemuksensa huoltoriidassa peruuttanut oli velvollinen korvamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulutHO katsoi, ettei asiassa ollut lainkohdan tarkoittamaa erityistä syytä poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan asianosainen, joka on peruuttanut hakemuksensa korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti pakottamalla solmitun avioliiton purkamisestaOikeusministeriö ehdottaa avioliittolain muuttamista siten, että pakkoavioliittojen purkaminen olisi mahdollinen. Hankkeessa selvitetään myös, onko syytä muuttaa ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevaa sääntelyä. - Uutiset
11.12.2020 12.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja muutti omaisuuden erottelua koskevaa pesänjakajan päätöstä siten, että entinen avopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle 30.000 euron hyvitysEsitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että B:n toiminta tai panostus yhteiseen talouteen olisi ylittänyt tavanomaisen perhe-elämään kuuluvan toiminnan siten, että se olisi syy-yhteydessä A:n varallisuuden säilyttämiseen tai karttumiseen. Asiassa ei näytetty B:n antaneen sellaista panosta hänen ja A:n yhteistalouden hyväksi, että se oikeuttaisi avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 10.29
Kuntainfo: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2021Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2021 lukien 167,35 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 0,20 prosenttia. - Uutiset
18.12.2020 16.00
Käräjäoikeus ratkaisi lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian ennen vastaukselle asetetun määräajan päättymistä - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteenTietoa määräajan pidennyksestä ei ollut välitetty asiaa käsitelleelle tuomarille eikä tietoa ollut myöskään kirjattu Tuomas-tietojärjestelmään. Asia oli tämän vuoksi ratkaistu sen jälkeen, kun alkuperäinen määräaika oli päättynyt 5.8.2020. Valittajaa ei ollut siten kuultu asiassa ja hän oli kärsinyt haittaa päätöksestä. KO:n päätös oli saavuttanut lainvoiman. KO:n päätös oli siten poistettava OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 7.13
Hovioikeus: Testamentti oli pätemätön sieluntoiminnan häiriön vuoksiTodistustaakka testamentin pätemättömyydestä oli siihen vetoavalla eli Pelastakaa Lapset ry:llä myötäpuolineen. Tuomiossa testaattorin B:n terveydentilasta, todistuslausekkeesta ja testamentintekotilaisuudesta esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoi, että Pelastakaa Lapset ry myötäpuolineen esitti asiassa riittävän näytön siitä, että B:ltä oli testamentin tekohetkellä puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Valittajilla oli näin ollen näyttövelvollisuus siitä, että B:n henkinen suorituskyky olisi testamentin tekohetkellä ollut hänen yleistä tasoaan parempi, mikä ei tullut asiassa näytetyksi. Tuomiossa mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen ja katsoi, että B:n 16.8.2011 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö ja testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (KKO:ssa; VL:2021-45) - Uutiset
21.12.2020 11.40
Hovioikeus arvioi lakiosan suuruutta: Tuliko ennakkoluovutukset arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti?Hovioikeudessa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko vastaaja perinnönjaon moiteoikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksia vastustaessaan voinut vedota siihen, että ennakkoluovutukset tuli arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti. Pääasian osalta kysymys oli kantajan/valittajan lakiosan määräytymisessä keskeisesti siitä, minkä ajankohdan perusteella perittävän antamat kiinteistölahjat oli arvostettava ja mikä arvo niille oli lakiosalaskelmassa annettava. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että ennakkoperinnöille ja suosiolahjoille oli lakiosalaskelmassa määrättävä se arvo, joka niillä vastaanotettaessa oli ollut. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
28.12.2020 9.24
KHO:n ratkaisut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallasta tutkia yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä hakemus syrjinnän kieltämisestä hedelmöityshoidossa ja hallintolainkäyttölain mukaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvoitteen soveltamisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaanKHO:2020:159 ja KHO:2020:160. - Uutiset
30.12.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Turvakielto ja kanta.fi palveluKantelija arvosteli noudatettua käytäntöä, jonka mukaan hän ei huoltajana pääse katsomaan tyttärensä tietoja Omakannassa, koska lapsen äidillä on turvakielto. Kantelun mukaan lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus, eikä turvakielto koske kantelijaa. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan pitävänsä ongelmallisena sitä, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia ja tätä kautta rajoittavat toisen huoltajan oikeutta terveystietojen saantiin. Apulaisoikeusasiamies on saattanut asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen järjestelmien kehittämisen ja viranomaisten yhteistyön tärkeydestä Kelan, THL:n ja Digi- ja väestötietoviraston tietoon. - Uutiset
31.12.2020 14.20
KHO: Maahanmuuttovirasto ei ollut lainkaan arvioinut Suomea sitovan Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisen assosiaatiosopimuksen sekä siihen liittyvän assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 määräysten ja niiden tulkintaa koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön merkitystä oleskelulupa-asiassaUlkomaalaisasia – Oleskelulupa – Perheenjäsen – Hallinnon lainalaisuusvaatimus – Viranomaisen selvittämisvelvollisuus – Turkin tasavallan ja Euroopan talousyhteisön välinen assosiaatiosopimus – Assosiaationeuvoston päätös – Unionia sitova kansainvälinen sopimus – Välitön oikeusvaikutus – Lailliset työmarkkinat – Asian palauttaminen Maahanmuuttovirastolle - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässäKuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunutHO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.00
Isyyden kumoamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKoska KO ei ollut varannut B:lle tilaisuutta vastata kanteeseen, asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia ei ollut myöskään A:n kanteen osalta ollut sellainen, että kanteen olisi voinut heti jättää tutkimatta kuulematta A:ta henkilökohtaisesti asiassa. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia palautettiin, HO ei lausunut siitä, oliko A:n tai B:n isyyden kumoamista koskeva kanne nostettu isyyslaissa tarkoitetussa määräajassa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 10.40
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata äidin 5.456 euron oikeudenkäyntikulut lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassaHO katsoi, että kysymys oli molempien osapuolten näkökulmasta katsottuna osavoittotilanteesta, mikä puolsi vahvasti oikeudenkäyntikulujen jakautumista siltä pohjalta, että asianosaiset vastasivat omista kuluistaan. Näissä olosuhteissa asiassa ei ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan osaksikaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. KO:n päätöslauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 8.29
Hovioikeus maksuvälinepetosta koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden ei olisi tullut sallia jakamattoman kuolinpesän kahden osakkaan käyttävän rekisteristä poistetun yhtiön puhevaltaaA ja B eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, että heidät olisi valittu edustamaan yhtiötä säännöksessä tarkoitetussa osakkeen omistajien kokouksessa. Näin ollen KO:n ei olisi tullut sallia heidän käyttävän yhtiön puhevaltaa asiassa. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Vasta asian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen tapahtuneiden, edelleen vielä kesken olevien yhtiön selvitystoimien merkitys ei ollut ollut asiaa KO:ssa ratkaistaessa lainkaan arvioitavana. Näihin seikkoihin nähden HO ei voinut oikeusastejärjestyksen vuoksi ottaa asiaa merkittäviltä osin tosiasiallisesti ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltäväkseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava lukuun ottamatta puolustajan palkkiota koskevaa määräystä ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. HO ei ollut havainnut, että asian käräjäoikeuskäsittelyssä olisi tapahtunut edellä mainitun lisäksi jokin muu sellainen menettelyvirhe, jonka olisi voitu otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 14.53
Hovioikeus jätti tutkimatta valituksensa peruuttaneen äidin sovinnon vahvistamista ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset ja velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut äidin valitukseen vastaamisen osaltaÄiti oli valituksensa peruuttamisen jälkeen esittänyt HO:lle vaatimuksen koskien asianosaisten välisen sovinnon vahvistamista ja lapsen tapaamisoikeutta. Koska äiti oli esittänyt edellä mainitut vaatimukset valituksen peruuttamisen jälkeen, mainitut vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. Ottaen huomioon asian lopputulos ja syy asian käsittelyn päättymiseen HO:ssa, HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:n mukainen erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa äidin valitukseen vastaamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 11.15
Hovioikeus korotti asianajajalle maksettavaa palkkiota huoltoriidan valmistelutoimenpiteiden osaltaHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, kuinka suuren tuntimäärän perusteella asianajajalle oli maksettava palkkiota KO:ssa käsitellyn lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian valmistelutoimenpiteiden osalta. AA oli katsonut, että KO oli perusteettomasti alentanut hänelle valmistautumisen osalta korvattavan työajan vaaditusta 30 tunnista 20 tunniksi. HO harkitsi kokonaisuutena arvioiden kohtuulliseksi määrätä asianajajalle maksettavaksi palkkiota valmistautumisen osalta kaikkiaan 25 työtunnin perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta, kun koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle ei ollut voitu ennakoida 19.3.2020 annetussa päätöksessäKO:n mainitsemat syyt eivät olleet lainkohdassa tarkoitettuja perusteita, joiden vuoksi sovittelu voitiin jättää toimittamatta Tässä asiassa sovittelu oli ollut erityisen välttämätöntä, koska täytäntöönpantavassa 19.3.2020 annetussa päätöksessä ei ollut voitu ennakoida koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle. Asiassa oli väitetty rajoitusten estäneen perustepäätöksen mukaisia tapaamisia. Tapaamisten järjestäminen jatkossa edellyttää siten välttämättä molempien vanhempien myötävaikutusta, mikä on mahdollista ainoastaan sovittelussa. KO:n olisi siten tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
28.1.2021 10.00
Hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää tutkimuksen tekemisen yhteydessä muodostuneen huoltoriitoihin liittyvän aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossaTurun hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää Turun hovioikeuden päätöksessä 30.3.2017 tarkoitettuun aineistoon perustuvan tutkimuksen yhteydessä muodostuneen aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa 31.12.2027 saakka ja tutkia aineistoa. Tutkijoiden on käsiteltävä salassa pidettäviä tietoja siten, etteivät asianosaiset ja heitä koskevat arkaluonteiset tiedot ole tunnistettavissa. Aineisto on hävitettävä, kun tutkimustyö on valmistunut ja joka tapauksessa viimeistään 31.12.2027. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
28.1.2021 15.48
Tutkimus: Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vaihtelee Suomessa alueellisesti huomattavastiLapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyajat rikosprosessissa ovat alueellisesti epätasa-arvoistavia. Tämä käy ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rikosprosessin kestoa ja käsittelyaikojen alueellisia eroja. Tutkimuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen. Pahimmillaan asian käsittely jatkuu useita vuosia. Pisimpään kestää yleensä esitutkintavaihe, jossa myös alueiden väliset erot olivat suurimmat. - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 8.00
14-vuotiaalle lapselle ei vahvistettu oikeutta tavata isäänsäKO oli katsonut asiassa mainittuja seikkoja arvioiden, ettei tapaamisoikeuden vahvistaminen nyt jo 14-vuotiaan lapsen mielipiteen vastaisesti olisi ollut hänen etunsa mukaista. Hakemus oli siten hylättävä. Lapsen isä vaati HO:ssa, että lapselle vahvistetaan oikeus tavata isäänsä valvotusti lapsen kotipaikan perheoikeudellisen yksikön osoittamassa tapaamispaikassa kerran kuukaudessa kahden tunnin ajan. HO tutki edellytykset jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.20201) - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallastaKansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011. - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 9.39
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassaHO katsoi, että lapsen isä oli pääosin voittanut asian ja vastaavasti lapsen äiti hävinnyt. Isän vaatimukset oli kuitenkin hyväksytty OK 21 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vain osaksi, eikä hänen häviämiltään osin ollut ollut kysymys vain harkinnanvaraisista seikoista, joilla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Sen vuoksi äiti oli velvoitettava korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluista vain osa. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus KO:ssa oli ollut 8.974,25 euroa. Huomioon ottaen asian laatu ja käsittelyvaiheet KO:ssa HO katsoi, että vaadittu määrä tarpeellisista toimenpiteistä tässä asiassa oli liiallinen. Kohtuullisena kulujen määränä voitiin pitää 5.000 euroa, mistä summasta äidin pääosin hävinneenä asianosaisena oli korvattava isälle 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonHO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 12.43
YK:n lapsen oikeuksien komitealta Suomea koskeva ratkaisu lapsen edun ensisijaisuuden merkityksestä turvapaikka-asiassa – Suomen valtion on hyvitettävä loukkausYK:n lapsen oikeuksien komitea antoi 4. helmikuuta 2021 ratkaisunsa lapsen edun ensisijaisuudesta turvapaikka-asiassa. Ratkaisussa todettiin tapauksessa loukatun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 (lapsen edun ensisijaisuus), 19 (lapsen suojeleminen väkivallalta) ja 22 (lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun, pakolaiset ja turvapaikanhakijat) artikloja. - Uutiset
9.2.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden päätöstä 5-vuotiaan pojan asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaaTodistelusta kokonaisuudessaan oli pääteltävissä, että KO:n päätöksen jälkeen lapsen olosuhteet olivat isän luona samoin kuin äidin luona vakiintuneet lapsen elämän sujuessa hyvin. Kuvatunlaisessa tilanteessa vanhempien ollessa erittäin tasavertaisia toimimaan pojan lähivanhempana HO katsoi, että KO:n päätöstä lapsen asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
12.2.2021 11.00
Hovioikeus: Haastemiehen käyttämälle sijaistiedoksiannolle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä lapsen huoltoa ym. koskevassa asiassaHO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 10.00
Vuonna 2019 syntyneen lapsen huolto ja asuminen muutettiin isälleEsitetyn kirjallisen ja suullisen todistelun perusteella oli selvitetty, että äiti oli ollut haluton myötävaikuttamaan lapsen ja isän suhteen kehittymiseen. Äiti ei ollut noudattanut KO:n asiassa antamia ratkaisuja eikä ollut osoittanut tehneensä konkreettisia toimenpiteitä lapsen ja isän tapaamisten toteuttamiseksi kuluneen runsaan vuoden aikana. HO piti selvänä, ettei äiti ollut valmis muuttamaan kielteistä suhtautumistaan isään, mikäli lapsi määrätään asumaan äitinsä luona. Tällaista lopputulosta ei ollut pidettävä lapsen edun kannalta hyväksyttävänä. Lapsen myönteisen suhteen säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapsi määrättiin asumaan isänsä luona ja lapsella oli oikeus tavata äitiään KO:n päätöksessä vahvistetuin tavoin. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että huoltomuotona muu kuin yksinhuolto ei tullut kysymykseen näissä olosuhteissa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 11.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: 199.673,75 euron rahasuorituksia oli pidettävä suosiolahjoina vaikka suoritusten ja perittävän kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkäTuomiossa esitetyn perusteella 2.10.2007 tehdyistä yhteensä 169.000 euron suorituksista 159.673,75 euroa ja 11.8.2005 tehtyä 40.000 euron suoritusta oli pidettävä Toini B:n Matti B:lle antamina lahjoina, joilla oli ilmeisesti tarkoitettu suosia Matti B:tä A:n vahingoksi. Lakiin ei sisälly nimenomaista aikarajaa, milloin luovutusta ei enää ajankulumisen vuoksi voida pitää suosiolahjana. Oikeuskirjallisuudessa kohtuullisena aikarajana on pidetty perittävän kuolemaa edeltävää kymmentä vuotta. Oikeuskäytännössä kohtuullisena pidettävä aikaraja on vaihdellut, eikä kymmenen vuoden takaisen lahjan huomioon ottaminen suosiolahjana ole harvinaista. Mitä lyhyempi aika lahjan antamisen ja perittävän kuoleman välillä on, sitä todennäköisempää on, että luovutusta pidetään suosiolahjana varsinkin, jos perittävä on lahjan antaessaan ollut iäkäs. (Aarnio, Aulis - Kangas, Urpo; Suomen jäämistöoikeus I, 2009, s. 845 - 848.) Ratkaisussaan KKO 2012:96 korkein oikeus päätyi pitämään suosiolahjana lahjaa, jonka perinnönjättäjä oli antanut 23 vuotta ennen kuolemaansa. Edellä esitetyn perusteella oikeuskirjallisuudessa esitetty kymmenen vuoden aikaraja ei ole ehdoton, ja kohtuullinen aika tulee arvioida tapauskohtaisesti. Nyt kysymyksessä olevat rahasuoritukset oli tehty 11.8.2005 ja 2.10.2007. Toini B oli kuollut 9.12.2015. Hovioikeus päätyi siihen, että kysymys oli ollut suosiolahjasta siitä huolimatta, että rahasuoritusten ja Toini B:n kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki isän valituksen lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta - uhkasakko voitiin jättää määräämättä pandemiatilanteessaHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kysymys ollut ollut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n soveltamisesta. KO:n päätöksen maininta (s. 13) mainitun säännöksen soveltamisesta oli virheellinen. Mainitun lain 30 §:n valituskielto ei siten soveltunut tapaukseen. Isän valitus tutkittiin. Pääasian osalta HO katsoi mm., ettei äidin ilmoittaman oikeellisuutta ollut tapauksen olosuhteissa syytä epäillä. HO katsoi mainituissa olosuhteissa uskottavaa myös olleen, ettei äiti ollut huhtikuussa 2020 tiennyt eikä hän ollut voinut tietää, miten hänen tulisi toimia poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa lapsen ja isän tapaamisten suhteen, kun lapsella ja sittemmin tämän perheenjäsenillä oli ollut mahdolliseen koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Isän ja äidin ilmeisen riitaiset välit olivat estäneet asiasta sopimisen. Mainituissa olosuhteissa äidillä oli ollut hyväksyttävä syy keskeyttää tapaamiset yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi huhtikuussa 2020. Tapaamisen 1.7.2020 peruuntuminen kokonaan oli KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin aiheutunut paitsi äidin lapsen luovuttamispaikkaa koskeneesta erehtymisestä myös siitä, ettei isä ollut ottanut lasta enää myöhässä vastaan. Äiti oli erehdyksensä havaittuaan pyrkinyt myötävaikuttamaan tapaamisen toteutumiseen. Kysymys oli ollut yksittäisestä tapahtumasta, kun tapaamiset olivat muutoin 2.5.2020 alkaen toteutuneet. Näin ollen yksinomaan 1.7.2020 peruuntuneen tapaamiskerran vuoksi uhkasakon asettaminen ei ollut kohtuullista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 10.30
Elatusavun muutosvaatimus - hovioikeus arvioi tuliko puolisoiden välisessä osituksessa saatu 70 000 euroa ottaa huomioon isän elatuskyvyssäAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko KO:ssa maksettavaksi tuomittujen elatusapujen määriä korotettava sen vuoksi, että isän elatuskyky oli KO:n arvioimaa suurempi huomioon ottaen hänen osituksessa kesällä 2017 saamansa 70.000 euroa ja hänellä vuonna 2017 olleet tulot noin 60.000 euroa. Jos elatusavun määrä jäi alle täysimääräisen elatustuen määrän, oli arvioitavana myös se, oliko siihen syynä isän puutteellinen elatuskyky. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
18.2.2021 15.15
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta koskevassa asiassaAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana valituksen johdosta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta ja sen arvostamisesta, tasingon määrästä sekä osituksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 13.14
Hovioikeus hylkäsi huostaanotettujen lasten isän vaatimuksen laajasta tiedonsaantioikeudestaHO katsoi, ettei asiassa ollut lasten etuun perustuvia syitä määrätä isälle laajaa tiedonsaantioikeutta heidän koulua, terveyttä ja lastensuojelua koskeviin tietoihinsa myöskään lapsenhuoltolain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 14.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi EspanjaanKoska lapsen isä oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Espanjaan ilman lapsen äidin suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut lapsen äidillä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 9.38
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia – Kansalaisuusaseman määrittäminen – Vieraan valtion kansalaisuuden saaminen hakemuksesta – Suomen kansalaisuuden menettäminen – Vuoden 1968 kansalaisuuslaki – Väestötietomerkintä – Olosuhteiden vakiintuminen – Luottamuksensuoja - Uutiset
23.2.2021 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isälle sovintoon päätyneen täytäntöönpanoriidan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutHO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. HO katsoi, että äiti oli velvoitettava korvaamaan isälle tämän oikeudenkäyntikulut KO:ssa siltä osin kuin ne johtuivat lainoppineen avustajan käyttämisestä. Asianosaiskulujen osalta HO totesi, että isä oli toimittanut KO:lle asianmukaisen erittelyn asianosaiskulujen perusteista (KKO 1997:195). Kulut koostuivat toimenpiteistä ennen avustajan hankkimista, istuntoihin osallistumisesta ja sijaisen hankkimisesta istuntojen ajaksi. OK 21 luvun 8 §:n nojalla voidaan asianosaiselle korvata välittömästi oikeudenkäyntiin liittyvä menetys. Tällaisena voidaan pitää osallistumisesta istuntoihin, joissa läsnäolo on tarpeen, aiheutuva ansionmenetys sekä esimerkiksi sijaisen hankkimisesta liikkeeseen oikeudenkäynnin ajaksi yrittäjälle seurannut kustannus (ks. myös HE 107/1998 vp s. 19). HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan myös isän asianosaiskulut. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan isälle tämän vaatimat 7.887,74 euroa oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Näin ollen KO:n päätöstä oli muutettava. Asian lopputulos huomioon ottaen äiti oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
24.2.2021 14.03
Hovioikeus kohtuullisti täytäntöönpanohakemuksensa peruuttaneen isän maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrääIsän velvoittamista korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä oli pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Asiassa oli näin ollen OK 21 luvun 8 b §:n nojalla peruste alentaa isän äidille korvattavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Asian näin päättyessä äiti sai pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
25.2.2021 11.20
Isä ei ollut tavannut 12-vuotiasta lastaan vuosiin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi isälle lastaan koskevan tietojensaantioikeudenIsä oli vaatinut, että KO:n päätös kumotaan siltä osin kuin hänelle ei ollut myönnetty tietojensaantioikeutta lapsensa koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon ja viranomaisiin liittyvissä asioissa. Isä oli vaatinut, että hänelle myönnetään tietojensaantioikeus lapsensa edellä mainittuihin asioihin. HO totesi, että oikeuskäytännössä on varsin yleistä, että vanhemmalla on lasta koskeva tietojensaantioikeus niissäkin tilanteissa, joissa vanhemmalla ei ole mitään muuta huoltajalle kuuluvaa oikeutta. HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tietojensaantioikeuden myöntämistä koskevasta pääsäännöstä olisi ollut syytä poiketa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2021) - Uutiset
26.2.2021 16.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lapsen Ruotsiin palauttamiseksiHO katsoi, ettei äiti ollut tuonut lasta luvattomasti Suomeen marraskuussa 2020 noudattaessaan viranomaisen antamaa määräystä. Tapauksen olosuhteissa äidillä oli oikeus luottaa Ruotsin maahanmuuttoviranomaisen ilmoittamiin tietoihin lapsen maahantuloa koskevista rajoituksista sekä siihen, että lapsen turvapaikkahakemus käsitellään Suomen viranomaisten ilmoittamalla tavalla Suomessa. Sen vuoksi lapsen palauttamatta jättämistä Ruotsiin ei voitu pitää huoltolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla luvattomana, vaikka isä ei ollutkaan antanut suostumustaan lapsen oleskelulle Suomessa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu myöskään tehdä johtopäätöstä, että äiti olisi isän väittämällä tavalla käyttänyt turvapaikkasääntelyä väärin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
2.3.2021 8.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen ja perinnönjaon moitteesta - Uutiset
2.3.2021 13.01
Hovioikeuskin piti vuoroviikkoasumista lasten edun mukaisena ratkaisuna, vaikka vanhempien välit olivat riitaiset eikä heillä ollut toimivaa yhteistyötä lasten asioissaHO totesi mm., etteivät vanhempien kommunikointiongelmat poistu tuomioistuimen ratkaisulla. Lasten edun mukaista on, että vanhemmat panostavat yhteistyön ja kommunikoinnin parantamiseen. On tärkeää, että vanhemmat pystyvät keskinäisistä riitaisuuksistaan huolimatta kommunikoimaan keskenään, mitä jo lasten yhteishuolto joka tapauksessa edellyttää. Arvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO katsoi, että lapset olivat osoittaneet vuoroasumisen vaatimaa sopeutumiskykyä ja joustavuutta ja että vuoroasuminen oli lasten edun mukainen ratkaisu. Lasten isä oli pääkäsittelyssä ilmoittanut, että vuoroasuminen olisi lasten kannalta paras ratkaisu ja myös äiti oli pitänyt vuoroasumista parhaana ratkaisuna, jos lapsia ei määrätä asumaan hänen luonaan. (Vailla lainvoimaa 2.3.20201) - Uutiset
3.3.2021 14.00
Hovioikeus palautti 3- ja 6-vuotiaiden lasten asumisen äidilleLapset olivat vanhempien eron jälkeen asuneet äidin luona ennen heidän jäämistään isän luokse Y:hyn. Asiassa selostettu epäily äidin syyllistymisestä lasten pahoinpitelyyn oli johtanut siihen, että lastenvalvoja oli neuvonut isää pitämään lapset luonaan tutkinnan ajan ja Satakunnan käräjäoikeus oli samasta syystä antanut väliaikaismääräyksen lasten asumisen siirtämisestä Y:hyn isän luokse. Jälkikäteen arvioituna kysymys ei kuitenkaan ollut ollut sellaisesta kriisitilanteesta, että lasten asumista olisi ollut perusteltua siirtää pois äidiltä. Lasten edun mukaista oli siten palauttaa heidän asumisensa takaisin äidille. (Vailla lainvoimaa 3.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 9.16
KKO: Lapsen asuinpaikaksi välittömästi ennen palauttamatta jättämistä oli vakiintunut Suomi, joten edellytyksiä määrätä lapsi palautettavaksi Belgiaan ei ollutLapsi oli syntynyt joulukuussa 2019 Belgiassa, jossa hänen vanhempansa asuivat erillään. Äiti ja hänen kanssaan asunut lapsi olivat matkustaneet äidin sukulaisten luokse Suomeen helmikuussa 2020. Belgiassa he olivat olleet vajaan kahden viikon ajan heinäkuussa 2020 ennen kuin olivat matkustaneet takaisin Suomeen.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että lapsen asuinpaikaksi välittömästi ennen palauttamatta jättämistä elo–syyskuussa oli vakiintunut Suomi. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä määrätä lasta palautettavaksi Belgiaan. - Uutiset
4.3.2021 15.00
Lapset eivät olleet tavanneet isäänsä vuosiin - hovioikeus ei myöntänyt tapaamisoikeuden vahvistamista vastustaneelle äidille jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähtee siitä, että lapsen edun mukaista on tavata hänestä erossa asuvaa vanhempaa ja pitää häneen yhteyttä. On lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että hänellä on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää suhdetta kumpaankin vanhempaansa. Tilanteessa, jossa vanhemmat ja lapsi eivät ole lainkaan asuneet perheenä yhdessä eikä lapsi tunne toista vanhempaansa tai tuntee hänet huonosti, lapsen tulee voida tutustua vanhempaansa vähitellen. Lapsen tapaamisoikeudesta tehtävä ratkaisu perustuu lapsen edun kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty. Lapsen iästä riippumatta lapsen etu ei välttämättä ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat ainoastaan yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. Tässä asiassa lasten (9 v ja 11 v) mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä, kun muu asiassa saatu selvitys ei tukenut sitä, että lasten mielipide vastaisi heidän kokonaisvaltaista etuaan. Käsillä ei ollut mitään syitä, joiden vuoksi lasten etu olisi edellyttänyt äidin vaatimin tavoin tapaamisten epäämistä. Sen sijaan lapsen edun vastainen olisi KO:n käsityksen mukaan tuomioistuimen ratkaisu, joka jättäisi vastuun yhteydenpidosta taikka tapaamisista ja niiden aloittamisen oikeasta ajankohdasta lapsille itselleen. Lasten edun mukaista oli, että heille luodaan edellytykset suhteen muodostamiselle isään vähitellen. Tapaamiset oli perusteltua määrätä aloitettavaksi tuettuina. Asiassa ei ollut käsillä sellaisia seikkoja, jotka aiheuttaisivat tarpeen määrätä tapaamiset toteutettaviksi valvottuina. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei ositussopimus ollut kohtuutonAnni A ei väittänyt, että Pekka A olisi epäasiallisesti painostanut häntä allekirjoittamaan ositussopimuksen tai että hän olisi taloudellisen tilanteensa vuoksi ollut pakotettu tyytymään Pekka A:n muokkaaman lopullisen ositussopimusversion mukaisesti määräytyvään tasinkoon. Anni A oli siten voinut vapaasti hyväksyä ositussopimuksen tai olla sitä hyväksymättä. Asiassa ei ilmennyt muitakaan seikkoja, joiden perustella sopimuksenteko-olosuhteiden voitaisiin katsoa olleen epäasianmukaiset. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen edellytykset sovittelulle ositussopimuksen kohtuuttomuuden perusteella eivät täyttyneet. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen (takavarikon) tasingon saamista koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuomiollaan kumonnut KA:n ja AA:n tekemän osituksen. Puolisoiden välillä ei siten ollut ositusta, jonka perusteella KA:lla olisi takavarikkohakemuksen mukainen maksuvelvollisuus AA:lle. AA oli käräjäoikeudessa lisäksi esittänyt vaatimuksia velvoittaa KA maksamaan hänelle tasinkoa, restituutiota tai vahingonkorvausta. Nämä vaatimukset oli kuitenkin esitetty vain mikäli käräjäoikeudessa esitetty ensisijainen vaatimus ei menesty. Kun AA:n ensisijainen vaatimus oli käräjäoikeudessa hyväksytty, turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä ei ollut ennakkoturvattavuuden suhteen aihetta arvioida toisin AA:n toissijaistenkaan vaatimusten perusteella. Turvaamistoimivaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 14.46
Hovioikeus ei myöntänyt huostaanotettujen lasten tapaamisoikeuden vahvistamista vaatineelle isälle jatkokäsittelylupaaAsiassa ei ollut kysymys huoltajuudesta vaan yksinomaan lasten tapaamisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Koska huostaanoton aikana sosiaalitoimen päätösvaltaan ja muutoksenhaun osalta HAO:n toimivaltaan kuuluu lasten ja heidän vanhempansa yhteydenpidosta päättäminen ja sen mahdollinen rajoittaminen, KO:n ratkaisu lasten tapaamisoikeuden osalta olisi jäänyt pitkäksi ajaksi merkitystä vaille. KO oli katsonut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 11 a §:n perusteella sekä korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2011:59 oikeusohjeet huomioon ottaen, että tapauksen olosuhteissa oli lapsen edun kannalta tarpeetonta antaa ratkaisua lasten oikeudesta tavata isäänsä ja pitää tähän yhteyttä hakijan vaatimin tavoin. Näin ollen hakemus oli hylättävä. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
9.3.2021 11.25
Hovioikeus: Testamentin peruuttaminen voitiin julistaa pätemättömäksiKO oli katsonut, että asiassa näyttövelvollisuudesta testamentin moiteasioissa lausuttu soveltui myös testamentin peruuttamistahdonilmaisun pätemättömyyskanteeseen. KO oli katsonut kantajien kanteesta selvitetyksi, ettei J ollut 26.8.2014 ollut muistisairaudestaan johtuneen sieluntoiminnan häiriön vuoksi kelpoinen peruuttamaan testamenttiaan ja että hänet oli siihen johdateltu käyttäen hyväksi hänen alentunutta oikeustoimikykyään ja tahdonheikkouttaan. Koska kantajien väittämä testamentin peruuttamistahdonilmaisun pätemättömyys oli tullut näytetyksi, kannekohta 1 oli siten hyväksyttävä ja testamentin peruuttaminen oli julistettava pätemättömäksi. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perusteluineen. Aihetta KO:n tuomion muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
10.3.2021 11.15
Väitös: Lapsen etua ei huomioida riittävästi oikeuskäytännössäOTM Milka Sormunen analysoi lapsen edun käsitettä kotimaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa oikeuskäytännössä väitöskirjassaan "The Best Interests of the Child in Human Rights Practice: An Analysis of Domestic, European and International Jurisprudence". Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, miten lapsen edun käsite ymmärretään ja miten sitä käytetään Suomen korkeimman hallinto-oikeuden, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuissa ja YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmissä. Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 12.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata videolinkin kautta. - Uutiset
12.3.2021 14.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lapsen edun huomioon ottamisesta ennen palauttamispäätöksen tekemistä (Belgia)Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun direktiivin 2008/115/EY 5 artiklaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon lapsen etu ennen palauttamispäätöksen, johon on liitetty maahantulokielto, tekemistä myös silloin, kun kyseisen päätöksen adressaatti ei ole alaikäinen vaan hänen isänsä. - Uutiset
16.3.2021 13.00
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiäAsianosaisten käsitykset heidän parisuhteensa ja yhteistaloutensa päättymisen ajankohdasta olivat ristiriitaiset. Asiassa ei valittajan omaa ilmoitusta lukuun ottamatta ollut esitetty näyttöä siitä, että asianosaiset olisivat ennen avoliittolain voimaantuloa antaneet nimenomaisia parisuhteen päättämistä koskeneita tahdonilmaisuja. Myöskään asiassa selostetun asianosaisten toiminnasta esitetyn muun selvityksen perusteella asiassa ei vastoin vastapuolen kiistämistä voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että osapuolten avoliitto olisi päättynyt jo ennen avoliittolain voimaantuloa. Näin ollen osapuolten yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.53
Hovioikeus: Äidin luota isän luokse asumaan määrätyn lapsen edun mukaista oli keskeyttää käräjäoikeuden päätöksen täytäntöönpanoOikeuskirjallisuudessa (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 434) on katsottu, että käytännössä päätöksen täytäntöönpanoa lykätään erittäin harvoin. Täytäntöönpanon lykkäämisellä voi kuitenkin olla lasta suojaava merkitys esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin on päättänyt lapsen asuinpaikan siirtämisestä vanhemman luota toisen luokse. Nyt käsiteltävässä asiassa lapsi (s. 2017) oli asunut äidin luona. KO oli määrännyt lapsen asumaan isän luona. HO totesi, ettei asian käsittelyn tässä vaiheessa ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Riippumatta siitä, miten asiaa olisi muutoin mahdollisesti arvioitava, ottaen huomioon se, että lapsi oli koko elämänsä asunut äitinsä kanssa, lapsen edun mukaista oli keskeyttää KO:n päätöksen täytäntöönpano, kunnes asia on HO:ssa ratkaistu. Se, että täytäntöönpano kyseisessä asiassa oli toimitettu 16.3.2021 ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. - Uutiset
22.3.2021 10.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut hylätä vanhempien hakemukset huoltoriidassa lapsen kiireellisen sijoituksen ja vireillä olevan huostaanottoprosessin takiaYleisen tuomioistuimen toimivaltaa ei ole nimenomaisesti rajoitettu tilanteessa, jossa lapsi on kiireellisesti sijoitettu. Näin ollen HO päätyi siihen, että yleinen tuomioistuin oli lähtökohtaisesti toimivaltainen käsittelemään lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevan asian nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa. HO päätyi siihen, että edellytykset antaa perusteltu ratkaisu siitä, miten lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus tulisi lapsen edun mukaisella tavalla järjestää, olivat puutteelliset. Tässä arvioinnissa HO oli, kuten käräjäoikeuskin, kiinnittänyt huomiota vanhempien täysin päinvastaisiin käsityksiin lapsen huollon, asumisen ynnä muun järjestämisestä sekä siihen, että lapsi oli sijoitettu kodin ulkopuolelle, eikä kummankaan vanhemman luokse. Merkitystä ei ollut sillä, ettei asiassa ollut olemassa aiempaa tuomioistuimen päätöstä. Asiassa ei siten ollut lapsen edun kannalta tarpeellista saada nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa hänen huoltoaan ynnä muita seikkoja koskevaa ratkaisua. Hakemukset oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
22.3.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vahvisti lapselle oikeuden tavata pitkän vankeusrangaistuksen suorittanutta isäänsä valvotustiRiidatonta oli, että lapsen (s. 2012) isä oli tuomittu lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla pitkään vankeusrangaistukseen, jonka hän oli suorittanut. HO:n ratkaistavana oli ennen muuta kysymys siitä, vaarantaisivatko lapsen tapaamiset isänsä kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen siinä määrin, että tapaamisoikeuden vahvistamatta jättämistä voidaan lapsen edun kannalta pitää perusteltuna. Tämä kysymys liittyi keskeisesti siihen, voidaanko tapaamisoikeus vahvistaa ilman, että lapselle olisi kerrottu isän rikostuomioon johtaneista syistä. KO:n päätös kumottiin. HO vahvisti, että lapsella on oikeus tavata isäänsä valvotusti kerran kuukaudessa. Lapsen edun mukaista oli porrastaa tapaamiset. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
25.3.2021 8.58
Komissio ehdottaa toimia lasten oikeuksien turvaamiseksi ja apua tarvitsevien lasten suojelemiseksiKomissio hyväksyi 24.3.2021 ensimmäisen kattavan lasten oikeuksia koskevan EU-strategian sekä ehdotuksen neuvoston suositukseksi eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönotosta. Molempien aloitteiden tavoitteena on antaa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa oleville lapsille samat mahdollisuudet kuin muille. Aloitteita valmistellessaan komissio keräsi lasten oikeuksia puolustavien kansainvälisten järjestöjen kanssa näkemyksiä yli 10.000 lapselta. - Uutiset
25.3.2021 10.30
Uusi vanhemmuuslaki korvaisi voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain - lausuntoja voi antaa 7.5.2021 saakkaLuonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki. Laki korvaisi voimassaolevan isyyslain (11/2015) ja äitiyslain (253/2018). Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 16 §:ää. Samalla ehdotetaan toteutettavaksi vanhemmuuslain säätämisestä aiheutuvat muut välttämättömät lainsäädäntömuutokset. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
25.3.2021 13.00
Edunvalvojan määrääminen poissaolevalle - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tutkimatta jättämistä koskevan päätöksen ja hylkäsi hakemuksenB ja A toistivat HO:ssa hakemuksensa ja vaativat, että A määrätään tyttärensä C:n edunvalvojaksi X:n kuolinpesästä hänelle tulevan omaisuuden vastaanottamista ja hoitamista varten. HO katsoi, etteivät holhoustoimilain 10 §:ssä säädetyt edellytykset A:n määräämiseksi edunvalvojaksi täyttyneet. Sen vuoksi hakemus oli hylättävä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
26.3.2021 15.40
Edunvalvonta-asia palautettiin käräjäoikeudelle asiaan osallisen kuulemiseksiKun A:n kuulemiselle ei ollut asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut estettä mutta hän ei ollut saanut kutsua KO:n istuntoon, asiassa oli tapahtunut tältä osin oikeudenkäyntivirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 15.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimukset alle 12-vuotiaan lapsen kuulemisesta uudelleen ja uusien todistajien kuulemisesta hovioikeudessaLasta (8 v.) oli kuultu ja hänen ikätasoinen mielipiteensä oli selvitetty käräjäoikeusvaiheessa olosuhdeselvityksessä. Asianosaiset olivat yhtä mieltä siitä, että lapsi jatkaa koulunkäyntiä K:ssa eikä hänen mielipiteestään koulun suhteen ollut riitaa. Edellä lausuttuun nähden ja ottaen huomioon lapsen ikä, HO katsoi, ettei lapsen kuuleminen uudelleen ollut asian ratkaisemisen kannalta tarpeen. Uusien todistajien osalta HO totesi asiassa olleen kysymys ainoastaan kotikuntalain mukaisesta lapsen virallisesta asuinpaikasta. Äidin nimeämille uusille todistajille ilmoitetut todistusteemat huomioon ottaen HO katsoi, ettei todistelu koskenut riitaista seikkaa ja oli siten tarpeetonta. - Uutiset
1.4.2021 15.00
Hovioikeuden ratkaisu testamentin moitteesta – käräjäoikeudessa pätemättömiksi todetut hyväksymisilmoitukset katsottiin perillisiä sitoviksiKäräjäoikeus oli todennut testamentin sekä niitä koskeneet hyväksymisilmoitukset pätemättömiksi, kun hyväksymishetkellä perillisillä ei ollut tietoa testamentinsaajan ja todistajan sukulaisuussuhteesta. Hovioikeus katsoi, että kun vetoamistaakka ja näyttövelvollisuus testamentin pätemättömyysperusteiden olemassaolosta oli ollut B:llä ja C:llä, ja he olivat nimenomaisesti ilmoittaneet hyväksyvänsä testamentin, oli testamentinsaajalla ollut oikeus luottaa näiden ilmoitusten sitovuuteen. Hyväksymällä testamentin B ja C olivat luopuneet moiteoikeudestaan. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 15.45
Hovioikeus arvioi, ettei pesänselvittäjän selvitys ollut riittävä perittävän ja pesän velkojen suorittamisesta muutoin kuin kiinteistöt myymällä – täten myyntilupahakemus oli hylättäväHovioikeuden ratkaisussa oli kysymys siitä, voidaanko pesänselvittäjälle myöntää lupa hakemuksessa mainittujen kiinteistöjen myyntiin. Hovioikeus katsoi, että tilojen arvot perukirjassa ja noin kaksi kuukautta myöhemmin annetuissa kiinteistönvälittäjän arvioissa poikkesivat selvästi toisistaan. Perunkirjoituksessa pesän ilmoittajana oli ollut pesänselvittäjänä asiassa yhä toimiva lakimies. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja määräsi myyntilupahakemuksen hylättäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
7.4.2021 14.00
Huoltolaissa on lueteltu tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa koskevassa asiassa - lapsen huoltoa ja elatusta koskevat vaatimukset jätettiin tutkimattaHakija ei ollut lapsen vanhempi eikä lapsen huoltaja. Kysymys ei ollut myöskään tilanteesta, jossa lapsi olisi jäänyt huoltajan kuoleman johdosta vaille huoltajaa. Hakijan huoltoa koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. Myös elatusapua koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. HO ei myöntänyt KO:n tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä valittaneelle hakijalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 7.4.2021) - Uutiset
8.4.2021 11.30
Hakemus pesänjakajan vapauttamisesta tehtävästään hylättiinVapauttamiskynnys on varsin korkealla ja osakkaan äärimmäinen suojakeino. Pelkkä erimielisyys osakkaan ja pesänjakajan välillä ei pääsääntöisesti ole vapauttamisperuste. Hakija oli osaltaan hyväksynyt asian pitkittymisen, koska oli sietänyt yli viisi vuotta tilannetta, jossa kertomansa mukaan OTM ei ollut asiassa toiminut millään tavoin. Väitteet menettelyn virheistä perustuivat toisen osakkaan mielipiteisiin ja erimielisyyteen menettelyn oikeellisuudesta eikä varsinaiseen näyttöön siitä, että todellisia menettelyvirheitä olisi tapahtunut. (Vailla lainvoimaa 8.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oliLain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 11.10
Hovioikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutus esti isän äitiin kohdistaman perusteettomasti maksettujen elatusapujen palauttamista koskevan kanteen tutkimisenVaikka isä oli uudessa kanteessaan kohdistanut perusteettoman edun palautusvaatimuksen äitiä kohtaan, vaatimuksen perusteena olivat kuitenkin nämä samat, elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tosiasiallisesti tehdyt suoritukset, joihin isällä olisi ollut mahdollisuus vedota jo elatusvelvollisuuttaan koskeneessa oikeudenkäynnissä. Isällä olisi ollut mahdollisuus esittää myös KO:n päätöksen antamisen jälkeen 8.4.2019 maksamaansa 474,90 euron suoritusta koskeva vähentämisvaatimus elatusvelvollisuutta koskevaa asiaa HO:ssa käsiteltäessä. Siten HO:n lainvoimaisen päätöksen 2.3.2020 (KO:n päätös 22.2.2019) oikeusvoimavaikutus esti isän kanteen tutkimisen kaikilta asiassa tarkastelluilta osin toisin kuin KO oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
16.4.2021 14.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ennen Euroopan unioniin liittymistä tehtyjen elatusvelvoitteita koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanostaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annetun asetuksen (EY) N:o 4/2009 75 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseistä säännöstä sovelletaan ainoastaan sellaisten valtioiden kansallisten tuomioistuinten antamiin ratkaisuihin, jotka jo olivat Euroopan unionin jäsenvaltioita ratkaisujen tekopäivänä. Asetusta N:o 4/2009 on tulkittava siten, ettei missään kyseisen asetuksen säännöksessä sallita sitä, että sellaiset elatusvelvoitetta koskevat ratkaisut, jotka on annettu valtiossa ennen kuin se liittyi unioniin ja ennen mainitun asetuksen soveltamisen alkamispäivää, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa sen jälkeen, kun kyseinen valtio on liittynyt unioniin. - Uutiset
19.4.2021 10.10
OTM Karoliina Helteen väitös: Rakennuksen salainen omistus. Erityisesti puolison kiinteistölle rakennetun rakennuksen omistussuhteistaKaroliina Helteen väitöstutkimuksen kohteena oli tyyppitapaus, jossa kiinteistönomistajan puoliso väittää omistavansa kiinteistölle rakennetun rakennuksen joko kokonaan tai osittain. Jos väite menestyy, rakennus on puolison irtainta omaisuutta eikä kuulu kiinteistöön ja siten kiinteistöä koskevien määräämistoimien piiriin. Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen omistajalle myönnettävää suojaa ei ole aina syytä pitää ehdottomana lähtökohtana, vaan rakennuksen ja kiinteistön muodostaman tosiasiallisen kokonaisuuden vuoksi tilanteen pitäisi ennemminkin olla päinvastainen. - Uutiset
20.4.2021 14.00
Hovioikeus: Huoltoriidassa oli perusteltua hankkia uusi ajantasainen olosuhdeselvitysHovioikeus ei pitänyt riittävänä olosuhdeselvityksen täydennyttämistä lapsen (11 v.) kuulemisella, vaan olosuhdeselvitys oli laadittava täydellisenä. Äidin vaatimus lapsen kuulemisesta HO:ssa hylättiin. HO pyytää kaupungin perheasioiden yksikköä laatimaan asiassa uuden olosuhdeselvityksen. - Uutiset
22.4.2021 10.00
Lapselle erityisen läheinen henkilö määritellään huoltolaissa suppeasti - hovioikeuskaan ei vahvistanut lapselle, jonka isä oli kuollut, oikeutta tavata isoäitiään ja isänsä siskoa (kummitäti)Toisaalta voitiin todeta, että tässä tilanteessa, kun lapsen (10 v.) isä oli kuollut, olisi ensiarvoisen tärkeää, että hänellä säilyisi suhde isänsä sukuun, mikä ilman tapaamisoikeuden vahvistamistakin tulisi olla mahdollista. Lapselle erityisen läheisen henkilön määritelmä on lain esitöiden perusteella kuitenkin tarkoitettu hyvin suppeaksi. Näissä olosuhteissa ja ottaen myös huomioon äidin jyrkän kielteinen suhtautuminen tapaamisiin, HO katsoi, että tapaamisoikeuden vahvistaminen ei olisi lapsen edun mukaista eikä hakemuksen hyväksymiselle näin ollen ollut edellytyksiä. Tätä arviota ei muuttanut se, että hakemusta ei ollut voitu tehdä aikaisemmin ja että se oli tehty heti kun se oli ollut mahdollista eli välittömästi lainmuutoksen voimaantultua. Arviota ei muuttanut myöskään se, että hakijat olivat HO:n pääkäsittelyssä ilmoittaneet olevansa suostuvaisia huomattavasti suppeampiin tapaamisiin. (Vailla lainvoimaa 22.4.2021) - Uutiset
22.4.2021 14.15
Kirkko uudistaa virkatodistusten laatimista – sukuselvitysmuotoisten virkatodistusten käsittelyajat ovat paikoin venyneet; myös Digi- ja väestötietovirastossa kohtuuttomia viivästyksiä laillisuusvalvojien kannanotoista huolimattaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon virkatodistuspalveluissa on parhaillaan käynnissä sen historian kenties suurin muutoshanke. Uudistuksen myötä virkatodistusten laatiminen keskitetään viiteentoista keskusrekisteriin. Uudistus edellyttää organisointiin ja tekniikkaan liittyviä muutoksia, joiden vuoksi sukuselvitysmuotoisten virkatodistusten käsittelyajat ovat paikoin venyneet. Laillisuusvalvojat ovat muissa yhteyksissä todenneet useaan otteeseen, että viranomaisen resurssipula ei ole hyväksyttävä perustelu lainmukaisista velvollisuuksista poikkeamiselle. - Uutiset
29.4.2021 10.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitusHO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut tutkia kysymyksessä olevan asian ja harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä tapaohjeiden vastaisesta toiminnasta, että valvontalautakunnan olisi tullut jättää seuraamus määräämättä tai määrätä seuraamukseksi ainoastaan huomautus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 29.4.2021) - Uutiset
4.5.2021 8.30
Työryhmä kehittää lasten vuoroasumisen huomioon ottamista palveluissa ja etuuksissaLasten vuoroasuminen ja muut lasten kahden kodin tilanteet huomioidaan tällä hetkellä vaihtelevasti julkisissa palveluissa, hallinnossa ja sosiaaliturvassa. Keväällä 2021 työnsä käynnistävän työryhmän tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lasten vuoroasumista koskevien ehdotusten käsittelemiseksi. Uuden työryhmän tavoitteena on käsitellä tutkimuksessa ja aiemmissa työryhmissä esiin nostetut ehdotukset erityisesti sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmää koskevan lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi. Työryhmä voi esittää myös muuta lainsäädäntöä koskevia muutosehdotuksia. - Uutiset
6.5.2021 16.00
Huoltoriidassa tehty kantelu hylättiinÄidin mukaan KO:n päätöksen perustelut olivat hyvin niukat ja päätös oli puutteellinen monilta osin. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei kantelu antanut aihetta toimenpiteisiin. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 9.10
Hovioikeuden tuomio toisen puolison yritystoiminnan hyväksi tehdystä työpanoksesta avopuolisoiden omaisuuden erottelussaKoska M Oy:n pääomistaja oli ollut N 50 %:n osuudella elokuuhun 2014 saakka, ei A:n tai B:n työskentely M Oy:ssä ollut perustunut avoliittoon avopuolisoiden yhteistalouden purkautumisesta annetun lain tarkoittamalla tavalla. Siten A:n vaatimus hyvityksestä vuosilta 2012, 2013 ja vuodelta 2014 elokuuhun saakka tuli hylätä. Koska A oli tämän jälkeen omistanut M Oy:stä puolet ja saanut samansuuruista palkkaa kuin B, A:n työpanos oli tullut myös hänen omaksi hyväkseen. A oli yhtiön omistajana voinut vaikuttaa omaan palkkaansa ja oman työpanoksensa suuruuteen. Siten asiassa jäi näyttämättä, että perusteetonta etua olisi aiheutunut ja kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 9.36
KKO:n ratkaisu avioehtosopimuksen pätemättömyydestäKun avioliittolain 66 §:ssä säädettyä todistamisvaatimusta ei ollut noudatettu, avioehtosopimus katsottiin pätemättömäksi, vaikka puolison tiedettiin omakätisesti ja vapaaehtoisesti allekirjoittaneen avioehtosopimuksen.
Asiassa ei ollut osoitettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta katsoa, että puolison vetoaminen muotovirheeseen merkitsisi oikeuden väärinkäyttöä tai että sitä olisi pidettävä kunnian vastaisena ja arvottomana. Siten hän ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota muotovirheeseen. (Ään.) - Uutiset
7.5.2021 11.00
Hovioikeus salli vedota pesänjakajan esteellisyyteen vasta hovioikeudessa - päätös pesänjakajan määräämisestä kumottiinA:n ilmoitusta siitä, että hän oli vasta KO:n antaman päätöksen jälkeen saanut tietää, että pesänjakajaksi määrätty lakimies (LM) avustaa B:tä toisessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, ei ollut aihetta epäillä. Ottaen huomioon, että A oli saanut tietää B:n ja LM:n toiseen asiaan liittyvästä toimeksiantosuhteesta vasta käräjäoikeuskäsittelyn päätyttyä, HO katsoi, että A:lla oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa LM:n esteellisyyteen. Näin ollen HO salli A:n vedota väitteeseen LM:n esteellisyydestä vasta HO:ssa tehtynä sekä vaatia asianajaja AA:n määräämistä pesänjakajan tehtävään. HO totesi, että asia oli ratkaistu KO:ssa hakemuksen mukaisena, koska A ei ollut vastannut hakemukseen eikä asiaa ollut sen vuoksi KO:ssa enemmälti tutkittu. HO:ssa esille tulleilla seikoilla voitiin katsoa olevan merkitystä harkittaessa sitä, kuka tulee määrätä pesänjakajan tehtävään. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen oli tarkoituksenmukaista, että KO ensimmäisenä oikeusasteena tutkii asian ja lausuu pesänjakajan henkilöstä. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.3.2021) - Uutiset
10.5.2021 11.00
Erimielinen hovioikeus velvoitti testamentin toimeenpanijan korvaamaan kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingonAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja ylittänyt toimivaltansa, kun hän oli laatinut omaisuuden erotteluun liittyviä asiakirjoja ja oliko hän mainitulla menettelyllään aiheuttanut kuolinpesälle kannevaatimuksen mukaisen vahingon. Näyttötaakka vastaajan menettelystä aiheutuneeksi väitetystä vahingosta oli vahingonkorvausta vaativalla valittajalla. HO katsoi, että vastaaja oli ryhtyessään omaisuuden erottelua koskeviin toimiin ylittänyt toimivaltansa A:n testamentin toimeenpanijana. HO katsoi edelleen, että erottelua valmistelevat toimenpiteet olivat asiassa mainittuihin seikkoihin nähden olleet selvästi tarpeettomia. Kun toimenpiteet olivat olleet testamenttimääräykset huomioon ottaen selvästi tarpeettomia, HO katsoi, että vastaaja oli toiminut törkeän huolimattomasti. Ainakaan huolimattomuutta ei voitu pitää lievänä. Hän oli siten velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon. Vahingon määrä oli tarpeettomista toimenpiteistä laskutettu ja kuolinpesän tililtä veloitettu 2.800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 13.30
Hovioikeus ei muuttanut koulutusavustuksesta annettua tuomiotaAsiassa oli kysymys siitä, oliko lapsen äidin elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön sekä siitä, oliko isän elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen palkastaan tehtävät ulosmittaussuoritukset. Viime kädessä kysymys oli koulutusavustuksen maksettavaksi määräämisen ja sen määrän kohtuullisuuden arvioinnista. HO piti KO:n määräämää (300 €/kk) koulutusavustusta ja sen määrää kohtuullisena ja katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 15.00
Hovioikeus: Isänsä ja äitinsä rahavaroja kavaltaneen pojan teko oli törkeäKO oli hylännyt syytteen. HO päätyi asiassa esitetyn perusteella siihen, että kavalluksessa täyttyi kaksi ankaroittamisperustetta. Syytteessä mainituilla perusteilla kavallus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaaja oli siten syyllistynyt siihen törkeään kavallukseen, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta kuitenkin siten, ettei hän ollut tehnyt kavallusta käyttäen hyväksi erityisen vastuullista asemaa. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta törkeästä kavalluksesta oli rikoksen vahingollisuus, vastaajan syyllisyys sekä yleinen rangaistuskäytäntö huomioon ottaen 1 v 2 kk vankeutta. Vastaajaa ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity, joten vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdollisena. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 24.415 euroa ja B:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 47.201 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.6.2018 lukien. (Vailla lainvoima 10.5.2021) - Uutiset
11.5.2021 9.20
Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan artikkeleissa julkaistua – OTL, VT, perheoikeuden väitöskirjatutkija Tiina Väisänen: Eläke- ja henkivakuutukset avioero-osituksessa – nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiäVapaaehtoiset eläkevakuutukset ja erilaiset säästöominaisuuden sisältävät henkivakuutukset ovat mielenkiintoinen yhdistelmä yhtäältä yksityisin varoin rahoitettua sosiaaliturvaa ja toisaalta sijoitusomaisuutta. Niiden tarkoituksena on turvata vakuutetun tai tämän nimeämän edunsaajan toimeentulo vakuutustapahtuman jälkeen, mutta samalla ne ovat myös tapa sijoittaa varallisuutta. - Uutiset
14.5.2021 15.30
Tasa-arvo - Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään eläkkeen äitiyslisän myöntämisestä naisille, joilla on tietty määrä lapsia (Espanja)Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä annettua direktiiviä 79/7/ETY ei voida soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön, jossa säädetään, että naisille, joilla on vähintään kaksi biologista tai adoptoitua lasta, maksetaan eläkkeen äitiyslisää, jos he jäävät eläkkeelle lakisääteisessä eläkeiässä tai jos he jäävät varhennetulle vanhuuseläkkeelle tietyillä laissa säädetyillä perusteilla, paitsi siinä tapauksessa, että asianomainen jää vapaaehtoisesti varhennetulle vanhuuseläkkeelle. - Uutiset
14.5.2021 16.00
Rekisteröidyn parisuhteen päättyminen - ei-biologisen vanhemman vaatimus oheishuoltajuuden poistamisesta annetun päätöksen kumoamisesta ei menestynyt hovioikeudessaHenkilötodistelusta ja olosuhdeselvityksestä saadun selvityksen perusteella HO päätyi naisen oheishuoltajuuden poistamisen ja vaaditun tapaamisoikeuden suhteen samoihin johtopäätöksiin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 14.5.2021) - Uutiset
20.5.2021 10.00
Asianajajien valvontalautakunnan neljä ratkaisua1. Asianajaja menetteli harhaanjohtavasti kiinteistön myynnissä (huomautus)
2. Oikeudenkäyntikulut sai periä suoraan vastapuolelta (ei seuraamusta)
3. Julkihomo-twiitistä ei seuraamusta
4. Entinen asianajaja olisi ansainnut 2.000 euron seuraamusmaksun, mikäli hän olisi vielä ollut asianajaja. - Uutiset
21.5.2021 8.50
Hovioikeuden päätös perukirjan editiomääräystä koskevassa kanteluasiassaKO:n antamaa muutoksenhakuohjausta ei muutettu. Kantelu ja täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.30
Hovioikeus: Pelkkä vuoroasuminen ei vapauta toista vanhempaa velvollisuudesta maksaa elatusapua, vaan hänen on näytettävä toteen, että hän osallistuu yhdenvertaisesti lapsen kaikkien kustannusten maksamiseenKun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsilisät maksettiin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan lapsen äidille sekä se, että isän elatuskyky oli pienempi, HO totesi johtopäätöksenään (pääkäsittelyä pitämättä), että isä oli näyttänyt osallistuvansa lapsen elatukseen vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa ilman elatusavun maksuvelvoitetta. Lapsen isä oli näin ollen vapautettava velvollisuudesta suorittaa lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 15.00
Hovioikeus: Alzheimerin taudin vuoksi testamentin tekemiseen oli vaikuttanut tekijän sieluntoiminnan häiriöHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin selvitetyksi, että A:lta oli hänen sairastamansa keskivaikean Alzheimerin taudin vuoksi puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen hänen tehdessään 31.5.2005 allekirjoitetun testamentin ja että testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut A:n sieluntoiminnan häiriö. Testamentti oli sen vuoksi pätemätön kantajiin nähden. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että testamentti oli, kuitenkin vain kantajiin nähden, pätemätön myös sen vuoksi, että B oli taivuttanut A:n tekemään testamentin käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021)