Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
7.10.2019 11.00
Sovintoon päätynyt elatusavun valmisteluistunto kesti 35 minuuttia - palkkio oli kuitenkin maksettava vähintään yhdeltä tunniltaIstuntokäsittelystä ja esitutkinnassa avustamisesta palkkio maksetaan aina vähintään yhdeltä tunnilta. Oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen 2 § huomioon ottaen asianajajalle istuntoajalta määrättävää palkkiota oli korotettava vastaamaan yhden tunnin työmäärästä maksettavaa palkkiota. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 15.08
Hovioikeus: 14- ja 15-vuotiaiden lasten asuminen voitiin siirtää isältä äidilleA on tällä hetkellä 15-vuotias ja B on 14-vuotias. A:n toiveena oli ollut saada asua äidin luona ja B oli ilmaissut haluavansa asua samassa paikassa A:n kanssa. Lasten olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat hyvät ja lapset olisivat voineet olosuhteiden puolesta asua kumman tahansa vanhemman luona. Ottaen huomioon, että lapset asuivat jo äitinsä luona eikä lasten asumisessa ollut ilmennyt huolenaiheita, HO katsoi lasten etu huomioon ottaen, että lasten asumista koskevaa KO:n päätöstä ei ollut syytä muuttaa. HO totesi, että kummankin vanhemman tulisi huonoista keskinäisistä väleistään huolimatta myötävaikuttaa siihen, että lasten tapaamiset etävanhempaan toteutuisivat, tarvittaessa jonkun luotettavan ulkopuolisen tahon avustuksella. Asiassa ei ollut ilmennyt OK 21 luvun 2 §:n tarkoittamaa erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. Näin ollen äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä ja asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 12.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänjakajan määräämisestä avioeroasiassa – häviäjää ei velvoitettu maksamaan muutoksenhaun voittaneen oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessaAviovarallisuuteen kuului myös kiinteistö- ja yritysomaisuutta. K:n määräämistä pesänjakajaksi puolsi se, että hänen osaamisalueeseensa kuului perhe- ja varallisuusoikeudellisten asioiden lisäksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudellinen osaaminen, kun taas I:n erikoistumisen oli ilmoitettu olevan nimenomaan aviovarallisuusoikeudellisten asioiden ratkaisemisessa. Pesänjakajaksi määrättävän henkilön on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja tasapuolisesti. Pelkkä väite, että A tai hänen perheyrityksensä ovat tunnettuja ja että K on mukana Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja yritysmaailmassa, ei tehnyt K:ta esteelliseksi toimimaan pesänjakajana. Kun kokonaisarvostelussa otettiin huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi aviovarallisuuden sijaintipaikka, Hämeenlinnassa asianajoa harjoittavaa K:ta oli pidettävä I:tä soveliaampana pesänjakajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 12.32
Lainsäädännön arviointineuvosto: Lastensuojeluasioihin valituslupa – lasten ja nuorten näkökulma unohdettu uudistuksessaLainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut lastensuojelulain muutosta, jolla otettiin käyttöön valituslupajärjestelmä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Uudistusta ja sen vaikutuksia on tarkasteltu lähinnä tuomioistuinjärjestelmän näkökulmasta. Lasten ja nuorten näkökulma on jäänyt puuttumaan. - Uutiset
10.10.2019 13.21
EIT:n ratkaisun tiivistelmä biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille koskevassa asiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski biologisen äidin vanhempainvastuun poistamista ja adoptioluvan antamista sijaisvanhemmille EIS 8 artiklan kannalta tarkasteltuna. EIT katsoi, etteivät viranomaiset olleet punninneet asianmukaisesti yhtäältä lapsen ja toisaalta biologisen perheen etuja. Viranomaiset olivat keskittyneet liiaksi lapsen etuihin. EIT katsoi, että EIS 8 artiklaa oli rikottu sekä ensimmäisen että toisen valittajan osalta. - Uutiset
14.10.2019 10.30
Hovioikeus kumosi pesänselvittäjän päätöksen moitteesta tehdyn tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, kun valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaanHO katsoi, että valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi se, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaan. Tämän vuoksi, ja kun hän ei ollut saanut valituskelpoista päätöstä siltä osin kuin hänen esittämäänsä todistelua ei otettu vastaan ja kun hänelle ei myöskään ollut annettu kirjallista täydennyskehotusta todisteluteemojen esittämisen osalta, valittajalle oli oikeus vedota asiassa uuteen todisteluun. Kun todistelua tältä osin ei ollut lainkaan otettu vastaan KO:ssa, asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
18.10.2019 11.00
Hovioikeuskaan ei julistanut testamenttia pätemättömäksiNäyttämättä oli jäänyt, että testamentintekijä olisi taivutettu tekemään testamentti tai että testamentti olisi tehty motiivierehdyksessä. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätönTapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 14.19
Hovioikeus: Lapsen edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskevaa ratkaisua huostaanoton aikana ei ollutAsiassa oli arvioitavana se, oliko lapsen (s. 2009) edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskeva ratkaisu huostaanoton aikana. Korkein oikeus on ratkaisussaaan KKO 2011:59 katsonut, että lapsen huoltoa ja asumista koskevan asian ratkaiseminen on lapsen edun mukaista etenkin silloin, kun huostaanotto suunnitellaan lopetettavaksi. Toisaalta korkein oikeus on myös todennut, että tuomioistuin joutuu kussakin yksittäistapauksessa arvioimaan, onko lapsen edun mukaista antaa lapsen huoltoa koskeva ratkaisu, vai onko esitettyjen vaatimusten tutkiminen ennenaikaista tai lapsen edun kannalta jopa haitallista. HO katsoi kuten jo KO, että lapsen huoltoon ja asumiseen liittyvien kysymysten käsittely oli tässä vaiheessa ennenaikaista eikä siten lapsen edun mukaista. Isän hakemus oli voitu hylätä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
23.10.2019 8.29
Lapsi- ja perhejärjestöt korostivat lapsen etua ja perheiden erilaisuutta perhevapaauudistuksen järjestökuulemisessaLapsi- ja perhejärjestöt kertoivat sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle perhevapaauudistusta koskevista toiveistaan kuulemistilaisuudessa 22. lokakuuta. Järjestöjen puheenvuoroissa korostui lapsen edun toteutuminen riippumatta siitä minkälaisessa perheessä hän elää. Järjestöt peräänkuuluttivat erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta perhevapaauudistuksessa. - Uutiset
30.10.2019 8.21
Verohallinnon uusi ohje: Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessaOhjeessa käsitellään kuolinpesien omaisuuden luovutuksista syntyviä voittoja ja tappioita perustilanteissa. Ohjeessa selvitetään muun muassa kuolinpesän jäämistöön kuuluvan asunnon luovutukseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjeessa käsitellään myös lesken luovuttaman omaisuuden luovutusvoittoverotuskysymyksiä. - Uutiset
4.11.2019 15.00
Lausuntotiivistelmä toimintamallista rikoksilla oireileville nuorilleSuurin osa lausunnonantajista kannatti työryhmän ehdotuksen jatkovalmistelua. Kaikki lausunnonantajat pitivät tarpeellisena, että toimintamallilla tavoitellaan myös alle rikosoikeudellisen vastuuikärajan olevia eli alle 15-vuotiaita nuoria, ja nuorella on yksi vastuullinen työntekijä, jolla on käsitys nuoren kokonaistilanteesta. - Uutiset
5.11.2019 15.59
Perinnönjaon moite ei menestynyt hovioikeudessakaan – yhteisomistussuhdetta kiinteistöön ei voitu perustaa omaisuuden rationaalisen käytön vaatimuksen mukaisestiKäräjäoikeus oli pesänjakajan tavoin katsonut, että K-kiinteistöön ei voida perustaa yhteisomistussuhdetta A:n ja sisarusten välille heidän keskinäisten erimielisyyksiensä vuoksi. Sisarukset olivat hovioikeudelle antamassaan vastauksessa edelleen vastustaneet yhteisomistussuhteen perustamista sekä katsoneet, ettei tilan halkominen ole mahdollista. Kirjallisena todisteena esitetystä perinnönjakokirjasta ilmenee, ettei kiinteistöllä ole enää käyttämätöntä rakennusoikeutta eikä lohkomisedellytyksistä ole tässä vaiheessa saatavissa selvitystä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen näiltä osin ja totesi lisäksi, että asiassa kertyneen oikeudenkäyntiaineiston perusteella ei ollut perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden johtopäätösten oikeellisuutta. A ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta siltä osin kuin kyse oli siitä, oliko hän antanut suostumuksensa siihen, että hänen saadessaan omistukseensa M-K:n tilan, sisarukset suorittavat lopun osan A:n perintöosuudesta pesän ulkopuolisin varoin. Myöskään kiinteistöjen arvostuksesta ei ollut enää hovioikeudessa riitaa. Näin ollen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli toimitusjaossa saanut osuutensa pesän kiinteästä omaisuudesta. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 8.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti perillisen luovuttamaan pesänselvittäjän hallintaan kuolinpesään kuuluvan osakehuoneistonRatkaisussa KKO 2009:91 on katsottu, että kodissa asumiseen puuttuminen pesän selvittämiseksi edellyttää vaatimusten perusteiden asianmukaista selvittämistä. Nyt ei kuitenkaan ollut kysymys tällaisesta tilanteesta, koska A oli nimenomaisesti kiistänyt käyttäneensä huoneistoa kotinaan. Hän oli oman ilmoituksensa mukaan majoittunut asunnossa ainoastaan väliaikaisesti pesän hoitamisen vuoksi. Vastiketta asumisesta oli vaadittu ainoastaan 30.3.2018 asti. Kodin suojaa koskevat säännökset ja määräykset eivät siten tulleet asiassa sovellettaviksi, vaan pesänselvittäjän vaatimus oli hyväksyttävä jo sillä perusteella, että hänellä on valta määrätä asunnon käyttämisestä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 12.30
Tarja Pösö, Virve Toivonen ja Laura Kalliomaa-Puha: Huolellisesti perusteltu lapsen edun arviointi olisi tärkeää huostaanoton jatkamista koskevissa päätöksissäLapsen huostaanotto on yksi vaikeimmista lastensuojelun ratkaisuista. Päätöksenteko on vaativaa myös tilanteissa, joissa ollaan erimielisiä siitä, tuleeko huostaanottoa jatkaa. Yksi tapa työstää erimielisyyttä on valitus hallinto-oikeuteen. Tarja Pösön, Virve Toivosen ja Laura Kalliomaa-Puhan Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkitaan, miten vanhemmat ja lapset esittävät ja perustelevat huostaanoton purkua koskevan erimielisyyden heidän ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välillä ja miten hallinto-oikeudet tähän vastaavat. Aineistona on kolmen hallinto-oikeuden tekemät ratkaisut vuosilta 2014-2016 (N=125). Lisäksi on analysoitu yhdelle hallinto-oikeudelle osoitetut asianosaisten valitusasiakirjat (N=60). Valituksen tekijänä oli useimmiten äiti. Lapsi oli valittajana yksin vain kahdessa valituksessa. Valittajalla oli avustaja valtaosassa valituksista. Pääsääntöisesti valitukset eivät menestyneet ja perheen jälleenyhdistäminen jäi toteutumatta valittajien toivomalla tavalla. Tässä erimielisyyksien käsittelyprosessissa lapsen näkökulman ja tarpeiden saaminen esille näyttää edelleen haastavalta – lähinnä lapsen kantaan vedottiin silloin, kun se tuki vanhemman tai hallinto-oikeuden kantaa. Lapsen edun vertailu eri toimenpidevaihtoehtojen välillä tavallisesti puuttui hallinto-oikeuksien päätösteksteistä. - Uutiset
11.11.2019 10.30
Lasten oikeus tavata äitiään poistettiin äidin vaatimuksestaÄiti oli HO:ssa vaatinut, että KO:n määräämä tapaamisoikeus hänen ja lasten välillä poistetaan. Perusteinaan äiti oli lausunut, ettei hän tule tapaamaan lapsiaan isän vaatimin ja KO:n määräämin tavoin. Äidin mukaan KO:n päätös oli lasten edun kannalta haitallinen ja se toimi esteenä sille, että lasten ja äidin tapaamisia järjestettäisiin kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Isä oli vaatinut, että valitus hylätään. Perusteinaan isä oli lausunut, että sopimukseen perustuva KO:n ratkaisu oli katsottava äitiä sitovaksi. Isän mukaan KO:n vahvistama tapaamisoikeus oli lasten edun mukainen. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
12.11.2019 9.10
Tyytymättömyyden ilmoitusta koskeva asianajajan kantelu pesänjakajan vapauttamista koskevasta päätöksestä hylättiinAA oli vaatinut, että hänen tyytymättömyyden ilmoituksensa hyväksytään myös siltä osin kuin se oli koskenut KO:n päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. AA oli sanotulla päätöksellä vapautettu pesänjakajan tehtävästä. AA oli vedonnut siihen, että pesänjakajan vapauttamista koskevan päätöksen perustelut vaikuttivat myös hänelle maksettavan palkkion suuruuteen. HO katsoi, että KO oli menetellyt oikein jättäessään hyväksymättä tyytymättömyyden ilmoituksen päätökseen siltä osin kuin se oli koskenut päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
14.11.2019 16.00
Lapsenhuoltolakiin uudistuksia 1. joulukuuta 2019Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa lapsen edun toteutumista asioissa, jotka koskevat huoltoa ja tapaamisoikeutta. Lakiin tulee uusia säännöksiä huoltajan velvollisuudesta vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Molempien vanhempien on myötävaikutettava vahvistetun tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi laissa säädetään vanhemmille velvollisuus ilmoittaa etukäteen toiselle vanhemmalle muuttoaikeistaan, jos muutto vaikuttaisi huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. - Uutiset
20.11.2019 16.00
Hovioikeuden päätös maksuohjelman vahvistamisesta kuolinpesän omistamassa asunnossa asuvalle kuolinpesän osakkaalleVelallinen vaati HO:ssa, että maksuohjelmaksi vahvistetaan selvittäjän laatimista vaihtoehtoisista maksuohjelmaehdotuksista KO:n vahvistaman maksuohjelmaehdotuksen B:n asemesta maksuohjelmaehdotus A, jossa velallinen säilyttää hänen yhdessä muiden kuolinpesän osakkaiden kanssa omistamansa asunnon. HO ei muuttanut KO:n päätöstä, jossa velallisen maksuohjelmaksi oli vahvistettu ehdotus B, jossa velallisen osuutta kuolinpesässä pidettiin VJL 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna perusturvaan kuulumattomana omaisuutena, joka on käytettävä velkojen suoritukseksi. (Vailla lainvoimaa 20.11.2019) - Uutiset
25.11.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio asumishyödystä avioeron jälkeenHovioikeus katsoi T:n hyväksyneen avioliiton aikana ja vielä sen jälkeenkin ainakin siihen saakka, kun asunto oli laitettu myyntiin, että P asuu asunnossa yksin vastikkeetta. T oli tältä osin luopunut oikeudestaan käyttää omaa osuuttaan asunnosta, eikä hänellä siten ollut oikeutta korvaukseen P:ltä. Asunnon laittaminen myyntiin oli osoitus osapuolten yhteisestä tarkoituksesta purkaa yhteisomistussuhde. Tämän jälkeen ei ollut perusteltua olettaa, että T olisi hyväksynyt sen, että P käyttää asuntoa yksin vastikkeetta. Näin ollen P oli tältä osin velvollinen suorittamaan T:lle käyttökorvausta. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaMuutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
29.11.2019 11.55
Joulukuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaJoulukuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ovat muun muassa:
- Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisokeudesta tehdyt muutokset voimaan 1.12.2019
- Verohallinnon päätös rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista voimaan 31.12.2019
- Matkustaja-alusturvallisuutta koskeva lainsäädäntöuudistus voimaan 21.12.2019 - Uutiset
29.11.2019 15.30
Hovioikeus: Tuomioistuinsovittelussa tehdyn sovinnon ei voitu tulkita koskevan myös täytäntöönpanoasian oikeudenkäyntikulujaHO arvioi täytäntöönpanoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta toisin kuin KO. Sovinnon ei voitu sanamuotonsa perusteella tulkita koskevan myös täytäntöönpanoasian oikeudenkäyntikuluja. Tätä ei voitu myöskään katsoa selvitetyksi sillä KO:n mainitsemalla perusteella, että äidin avustaja oli ilmoittanut kuulleensa äidiltä tällaisesta tulkinnasta sovitun. Äidin peruuttama hakemus ei ollut johtanut hänen tavoittelemaansa seuraukseen eli siihen, että asiantila lasten asumisen suhteen olisi muuttunut. Muutakaan sellaista erityistä syytä ei ollut esitetty, jonka perusteella kulujen korvausvelvollisuudesta olisi ollut määrättävä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
3.12.2019 10.30
Käräjäoikeus arvioi kummalla oli parempi oikeus koiraan parisuhteen päättymisen jälkeenKO katsoi, ettei koiran omistusoikeutta tässä tapauksessa voitu ratkaista sen perusteella, kenen nimiin koira oli sopimuksessa ja rekisterissä kirjattu. KO hyväksyi takaisinsaantihakemuksen katsoen, että A:ta oli koiran tosiasiallisena ostajana ja pitkäaikaisen hallinnan perusteella pidettävä koiran omistajana. Koiran hallintaa ei näin ollen voitu kanteessa vaaditun mukaisesti luovuttaa B:lle. Yksipuolinen tuomio kumottiin. Asian hävinneenä B olisi ollut OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. B:tä ei kuitenkaan voitu velvoittaa korvamaan A:n oikeudenkäyntikuluja, kun B ei ollut määräajassa toimittanut oikeudenkäyntikululaskuaan. (Vailla lainvoimaa 3.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 10.23
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota huolellisuuteen, kun pääkäsittelykutsussa oli ollut väärä vuosilukuApulaisoikeuskanslerin mukaan virhettä ja käräjätuomarin tuottamusta oli pidettävä luonteeltaan vähäisenä, eikä sen viotu katsoa aiheuttaneen kantelijalle merkittävää haittaa tai vahinkoa. - Uutiset
12.12.2019 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi lapsikaappauksesta esitetyn rangaistusvaatimuksenIsä oli vaatinut, että äiti tuomitaan rangaistukseen kahdesta lapsikaappauksesta sekä velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 90 000 euroa, matkakuluista 8 000 euroa, ansionmenetyksestä 40 000 euroa ja asianajopalkkioista 30 000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Isä oli myös vaatinut, että äiti velvoitetaan korvaamaan hänelle asiakirjakuluista 4 000 euroa. Editiovaatimus ja vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta oli myös esitetty. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty hyväksyttäviä perusteita rangaistusvaatimuksen tueksi. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. Isän esittämät yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset oli jätettävä vasta HO:ssa tehtyinä tutkimatta. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä hylättiin. Myös vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
13.12.2019 14.26
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1. tammikuuta 2020Elatustuki suurenee ensi vuoden alussa noin 5,2 % ja elatusapu noin 0,77 %. Korotukset johtuvat elatustukilain muutoksesta ja elinkustannusindeksin noususta. Täysimääräisen elatustuen määrä on 1.1.2020 lukien 167,01 euroa kuukaudessa lasta kohden. Elatusvelvollisen pitää maksaa tammikuusta alkaen noin 0,77 % enemmän elatusapua. - Uutiset
17.12.2019 8.14
Verohallinnon kannanotto: Matkakulut maatalousyhtymän ja maataloutta harjoittavan kuolinpesän verotuksessaMiten maataloudesta aiheutuneita matkakuluja käsitellään verotusyhtymän ja kuolinpesän ja niiden osakkaiden verotuksessa? Kannanotto vastaa Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa aiemmin ollutta kantaa eikä sillä ole tarkoitus muuttaa verotuskäytäntöä. - Uutiset
17.12.2019 8.33
Hallitus linjasi suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltäHallitus linjasi 16. joulukuuta suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltä. Linjauksen pohjalta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös valtioneuvoston yleisistunnon hyväksyttäväksi ja merkittävien ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien osalta TP-UTVAlle tiedoksi. Hallituksen selkeä tahtotila on kotiuttaa lapset niin pian kuin mahdollista. - Uutiset
17.12.2019 9.00
Hovioikeus korosti koulunkäynnin aloittaneen lapsen olosuhteiden vakiinnuttamista - lapsen asumista ei muutettu isälleIsä oli lausunut, että KO oli ratkaissut asian vakiintuneiden olosuhteiden ja lapsen edun vastaisesti. Isän mukaan lapsi oli asunut hänen luonaan suurimman osan elämästään ja hänen olosuhteensa olivat vakiintuneet isän luokse. HO totesi, että isä ja äiti olivat molemmat hyviä vanhempia ja kykenivät vastaamaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta. HO totesi, että lapsen asuinpaikkaa arvioitaessa korostui se, että hänen olosuhteidensa vakiinnuttaminen oli hänen turvallisen kehityksensä ja kasvunsa kannalta erittäin tärkeää. Hän oli asunut noin puolen vuoden ajan äitinsä luona ja aloittanut siellä koulunkäynnin. KO:n ratkaisun muuttaminen olisi merkinnyt lapselle jälleen kerran muuttoa toiselle paikkakunnalle ja lisäksi koulun vaihtamisen myötä sopeutumista uuteen kouluympäristöön. Edellä todettua ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 13.00
Hovioikeus korotti muualta tulleen avustajan palkkiotaAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että tässä tapauksessa muualta tulleen avustajan käyttäminen oli ollut perusteltua. AA:lla oli siten oikeus korvaukseen matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista ja ajanhukasta. AA:lta ei peritty HO:ssa oikeudenkäyntimaksua. (Vailla lainvoima 17.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 12.43
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksen yrityksestä testamenttiasiassaKäsialatutkimuslausunnossa oli heikoimmalla mahdollisella identifioivalla johtopäätöksellä päädytty siihen, että väärentäjä olisi A. Asiassa jäi näin ollen rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että testamentin väärentäjä olisi A. Näin ollen syyte oli hylättävä ja A vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 12.32
Hovioikeus täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osaltaHO täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osalta, kun äidin vanhemmat eivät olleet enää halukkaita vastaanottamaan lasten tavaroita kotiosoitteeseensa. Asiassa kerrottuja seikkoja ja KO:n päätöksestä ilmeneviä olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa oli täsmennettävä siten, että lasten tavarat on palautettava lasten kotiosoitteeseen. Isän vastauksessaan esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 15.26
Hovioikeus arvioi testamentin väärennysväitettä toisin kuin käräjäoikeus ja julisti testamentin tehottomaksiNäyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että väärennysväitteen puolesta puhuvat seikat olivat niin vahvoja, ettei esitetty vastanäyttö riittännyt niitä horjuttamaan. Kanteen tueksi esitetty selvitys osoitti, että T:n testamentiksi väitetty asiakirja oli väärennetty, ja se oli siten julistettava mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
31.12.2019 9.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sähkön sisämarkkinoita koskevien säännösten ja julkisen palvelun velvoitteen tulkinnastaSähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietyiltä sähköntuotantoyrityksiltä perittävää pakollista maksua viranomaisen hallinnoimien energiansäästö- ja energiatehokkuusohjelmien rahoittamiseksi ei ole pidettävä tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvana julkisen palvelun velvoitteena. - Uutiset
8.1.2020 11.45
Lapsenhuoltolain uudet säännökset tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019 - mikä muuttuiLapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019) ja eräät siihen liittyvät lait (91/2019), (192/2019), (193/2019) ja (194/2019) tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019. Lain uudistuksella täsmennettiin huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen on kirjattu lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä (LHL 9 c §). Lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn on myös parannettu. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella on laajennettu. Olosuhdeselvityksestä säädetään nykyistä tarkemmin. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
8.1.2020 14.17
Digi- ja väestötietovirasto: Perukirjan osakastietojen vahvistus 1.1.2020 alkaenMaistraatit, Väestörekisterikeskus sekä maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyivät 1. tammikuuta 2020 Digi- ja väestötietovirastoksi. Uuden viraston tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuutta ja tarjota palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. Perukirjan osakastietojen vahvistaminen jatkuu Digi- ja väestötietovirastossa. Uusi virasto toimii valtakunnallisesti, joten kaikki vahvistushakemukset liitteineen skannataan ja käsitellään paikkakuntariippumattomasti saapumisjärjestyksessä. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida seuraavat asiat: - Uutiset
9.1.2020 9.00
AVI: Varhaiskasvatuksen valvontaohjelmaa alettiin toteuttaa – tavoitteena yhdenmukainen ohjaus ja laadukas varhaiskasvatusValtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa varhaiskasvatuksen ohjausta ja valvontaa. Vuonna 2020 valvonta kohdistuu erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen. Alkuvuoden alueellisilla tilaisuuksilla ohjataan varhaiskasvatuksen järjestäjien toimintaa. Aluehallintovirasto ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet varhaiskasvatuksen valvontaohjelman, jonka mukaista valvontaa alettiin toteuttaa 1.1.2020. Ohjelmassa kuvataan varhaiskasvatuksen valvonnan periaatteet ja vuosittaiset painopisteet. Tavoitteena on luoda yhdenmukaiset varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan toimintamallit sekä selkeyttää valvontaviranomaisten rooleja. - Uutiset
9.1.2020 10.00
Hovioikeuskin velvoitti äidin korvamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluistaOttaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, äidin velvoittaminen korvaamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluista ei ollut OK 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut muutoinkaan ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
13.1.2020 13.00
Hovioikeus vapautti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen elatusavun muutosriidassa sovinnon tehneen isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista lasten avustajalle maksetut oikeudenkäyntikulutAsiassa mainituilla perusteilla oikeudenkäyntikulujen jättäminen valtion vahingoksi ei loukannut valtion oikeutta eikä ollut perustetta määrätä lasten oikeudenkäyntikuluja KO:ssa (5.574,39 euroa) ja HO:ssa lasten isän maksettavaksi. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
13.1.2020 14.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisestaKäräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019) - Uutiset
14.1.2020 11.33
KKO: Ennen vuoden 1975 isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneellä oli kohtuusharkinnan perusteella tapauksen olosuhteissa oikeus lakiosaansa isänsä jälkeenA oli syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen vuoden 1975 isyyslain (700/1975) voimaantuloa. Hän oli nostanut vuonna 2003 isyyden vahvistamiskanteen B:tä vastaan. Kanne oli jätetty tutkimatta isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) 7 §:n 2 momentin nojalla. B oli kuollut vuonna 2008. Uuden isyyslain (11/2015) tultua voimaan A oli nostanut uuden kanteen, jonka johdosta oli vahvistettu, että B on A:n isä.
Harkittaessa, oliko A:lla oikeus perintöön B:n jälkeen, otettiin huomioon, että B oli A:n syntymästä lähtien tiennyt olevansa A:n isä ja että A oli saatuaan selville isänsä henkilöllisyyden pyrkinyt aktiivisesti saamaan isyyden vahvistetuksi, mistä B ja myös tämän perilliset olivat tulleet tietoisiksi. Korkein oikeus vahvisti, että A:lla oli oikeus perintöön B:n jälkeen isyyslain 67 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetyn rajoituksen estämättä. - Uutiset
21.1.2020 10.20
Hovioikeus jatkoi oikeusapua huoltoriidan käsittelemiseen hovioikeudessaOikeusavun antamista jatkettiin HO:ssa 30 tunnilla siten, että oikeusapu kattaa hakijan avustajan asianajajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 12.15
STM:n selvitys: Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön monialaisen yhteistyön rakenteita on vahvistettevaMonialainen, onnistunut lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö edellyttää toimivia rakenteita, osaamista, riittäviä palveluja ja väkivallan vastaisen työn resursointia. Rakenteita on vahvistettava valtionhallinnossa, kunnissa ja valmisteilla olevissa tulevaisuuden sote-keskuksissa. Siten uhrit, väkivallan tekijät ja väkivallalle altistuneet lapset voivat saada tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa raportissa. Selvitystyön tarkoituksena oli arvioida lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen tilaa ja käytäntöjä Suomessa. Samalla etsittiin keinoja, joilla hyvät toimintamallit saadaan osaksi normaalia viranomaistoimintaa ja vakiinnutettua rakenteisiin. - Uutiset
22.1.2020 15.50
Pakkoavioliiton mitätöinnistä ja ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisesta voi lausua 2. maaliskuuta saakkaOikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio (VN/12734/2019), jossa käsitellään pakottamalla tai avioliiton esteestä huolimatta solmitun avioliiton purkamismenettelyä. Lisäksi arviomuistiossa käsitellään ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeita. Muistiossa esitetään mahdollisia lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja 2. maaliskuuta 2020 saakka. - Uutiset
27.1.2020 9.30
EIT:n ratkaisun tiivistelmä yksityis- ja perhe-elämän suojan rikkomisesta norjalaisessa huostaanottoasiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski sitä, rikkoivatko lastensuojeluviranomaiset oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa päättäessään pikkulapsen huostaanotosta ja biologisten vanhempien tapaamisoikeuden rajoittamisesta huostaanoton aikana. EIT katsoi, ettei huostaanotolla ollut rikottu EIS 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden rajoittamisella oli sen sijaan rikottu EIS 8 artiklaa. EIT myönsi valittajille yhteensä 10 000 euroa hyvityksenä aineettomasta vahingosta ja 2 300 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
29.1.2020 8.00
Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa meneteltiin virheellisesti siltä osin kuin lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta - apulaisoikeusasiamies esittää lainsäädännön täsmentämistäApulaisoikeusasiamies katsoi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa menetellyn virheellisesti siltä osin kuin kantelijan lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta. Koska lainsäädäntö ei nyt kyseessä olevassa asiassa ole yksiselitteinen, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä esittää käsityksensä virheellisestä menettelystä Helsingin kaupungille. Apulaisoikeusasiamies pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin asiassa mainituilta osin EIS 8 artiklan oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä lapsen edun arvioinnissa noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi. - Uutiset
29.1.2020 11.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimustaKäräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 12.25
Lasten osallistumisoikeuksia arvioitu SuomessaLasten osallistumisoikeuksia Suomessa on arvioitu oikeusministeriön koordinoimassa pilotointihankkeessa. Helmikuussa julkaistavan arviointiraportin keskeisiä havaintoja esiteltiin 29. tammikuuta hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Arvioinnin mukaan Suomen lainsäädäntö ja osallistumisen rakenteet ovat lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta pääosin kunnossa, mutta käytännön toimeenpanossa ja viestinnässä on monilta osin vielä kehitettävää. - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaToinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.04
Hovioikeuden tuomio äidin maksettavaksi tuomittavasta elatusavusta - vammaistuen huomioon ottaminen, isän asumiskustannukset, omaishoidon tuki ja hoitovapaaVammaistukea ei ollut otettava huomioon osaksikaan harrastuskustannuksien määrässä - Isän asumiskustannuksista ei ollut vähennettävä niiden tämän luona asuvan kahden lapsen asumiskustannuksia, jotka eivät vaatineet äidiltä elatusapua - Koska hoitopalkkio on korvausta omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä, sitä ei voitu ottaa huomioon isän elatuskykyä määriteltäessä - Isän osittaisella hoitovapaalla ei ollut merkitystä hänen elatuskykyään harkittaessa - Asiaa käsiteltäessä ei ollut tullut esille erityistä syytä velvoittaa lapsia korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja (Vailla lainvoimaa 1.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 9.31
KKO äänesti: Kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään pesän hyväksi ajaa selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiamiehenäKuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi ajaa kolmansia vastaan selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta, vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. (Ään.) - Uutiset
4.2.2020 10.00
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2020 alussa voimaantulleita säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa tuli vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa lapsen oikeuksia, kotitalousvähennystä, pankkipalveluja, osakeyhtiöitä sekä eräitä rikosoikeudellisia säännöksiä. - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyynHO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 16.00
Hovioikeus: Ulkopaikkakuntalaisen avustajan käyttämiselle oli perusteltu syyVaasan HAO:ssa vireillä ollut asia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan KO:ssa käsitelty asia olivat koskeneet samaa lasta, jonka vuoksi asioiden kiinteän yhteyden oli katsottava muodostavan perustellun syyn korvata matkustamisesta syntyneet lisäkulut ja ajanhukka asianajajalle. Aikaisempien asianajajan suorittamien toimeksiantojen perusteella syntyneen luottamussuhteen yhdessä valituksessa päämiehen ulkomaalaisuudesta ja kielitaidottomuudesta esitettyjen seikkojen kanssa voitiin myös katsoa tukevan asianajajan valintaa avustajaksi. Asianajajan kokonaispalkkioita korotettiin. Asianajajalle maksettiin KO:n määräämän palkkion lisäksi korvausta matka-ajasta ja matkakuluista, mikä määrä jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 9.00
Hovioikeus: Vastapuolen oikeusavun kustannusten korvaaminen käräjäoikeudessa olisi ollut kohtuutontaKokonaisarvionaan päätöksessä mainituista seikoista hovioikeus katsoi, että A:n velvoittaminen korvaamaan valtiolle B:lle annetun oikeusavun kustannukset käräjäoikeudesta olisi tässä tapauksessa OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. Hovioikeus harkitsi näin ollen oikeaksi vapauttaa A:n sanotusta korvausvelvollisuudesta kokonaan. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 7.52
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion osituksen sovittelustaAsiassa jäi näyttämättä, että B:n taloudellinen panos tai muu osallistuminen yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan olisi avioliiton aikana ollut merkittävästi A:n panosta vähäisempi. Tähän nähden ja ottaen huomioon avioliiton kesto asiassa ei ilmennyt sellaista epäsuhtaa puolisoiden panostuksessa yhteisen talouden hyväksi sekä omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi, että varakkaamman puolison tasingonmaksuvelvollisuus johtaisi kohtuuttomuuteen. Asiassa ei ollut edellytyksiä osituksen sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 13.10
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista äidin avustajalle maksettu palkkio olosuhteiden muututtua olennaisesti käräjäoikeuden päätöksen jälkeenHO oli muutoksenhaun kohteena ollutta pääasiaa koskevassa 16.12.2019 antamassaan ratkaisussa nro 437 todennut, että olosuhteet olivat KO:n 28.6.2019 julistaman päätöksen jälkeen muuttuneet siten, että B ja C oli sijoitettu perhekotiin. Lisäksi lasten huostaanottoa koskeva asia oli vireillä HAO:ssa. Näihin seikkoihin nähden HO oli katsonut, että vallitsevissa, olennaisesti muuttuneissa olosuhteissa KO:n päätöksen täytäntöönpano oli käynyt mahdottomaksi sekä kumonnut KO:n päätöksen ja hylännyt äidin hakemuksen. HO katsoi, että tähän pääasian lopputulokseen nähden isä oli vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa äidin avustajalle maksettu palkkio. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 8.05
Hovioikeus arvioi osituksen esisopimuksen sitovuutta toisin kuin käräjäoikeusOsituksen esisopimuksesta ei ole säännöksiä laissa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että puolisot voivat osituksen esisopimuksen estämättä hakea ositusta varten pesänjakajan määräämistä ja pesänjakajalla on tällöin viimekätinen valta päättää, mikä merkitys osituksen esisopimukselle on annettava (Kangas, Urpo: Perhevarallisuusoikeus 2018, s. 178). Osituskirjan mukaan pesänjakajan toimittama ositus 22.6.2010 A ja B:n välillä on toimitettu 4.2.2009 solmitun sopimuksen mukaisesti. Tämä ja osapuolten tarkoituksesta tuomiossa lausutut perusteet huomioon ottaen kyseinen sopimus on sitova heidän välisessä suhteessaan. Näin ollen A:n oli katsottava luopuneen osituksessa kanteen perusteena olevista osinkosaatavistaan. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 13.21
Täytäntöönpanoriidan osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun valitusasian käsittely hovioikeudessa päättyi oikeastaan sovintoratkaisun seurauksena, vaikkakin muodollisesti isän tekemän valituksen peruutuksen seurauksenaTässä tilanteessa muutoksenhaun näin päättyessä asiassa ei ollut voittanutta tai hävinnyttä osapuolta, joten osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. Samoista syistä HO:ssa valtion varoista maksetut määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että tieto lapsen kotikunnasta voitiin antaa isälle - valvottujen tapaamisten vahvistaminen ei ollut ristiriidassa lapsen edun kanssaLapsen (s. 2009) tai äidin etu ei antanut aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä olisi saanut tietää lapsen kotikuntaa, josta saattoi olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ollut esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten äiti oli subjektiivisesti kokenut uhan, HO päätyi lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ollut syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin. Lapsi ei ollut tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän oli asian ollessa KO:ssa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. HO:sa ei ollut kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen olisi voitu katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 15.32
Hovioikeus: Valvotut tapaamiset ovat aina viimesijainen vaihtoehto ja niihin tulee turvautua ainoastaan, mikäli tuetut tapaamiset eivät riitä turvaamaan lapsen etuaHO arvioi, tuliko lapsen (3 v.) ja isän väliset tapaamiset toteuttaa toistaiseksi vain valvottuina vai siten, että tapaamiset toteutetaan toteutuneiden valvottujen tapaamisten jälkeen tuettuina tapaamisina. Tässä tapauksessa valvottuja tapaamisia puoltavia seikkoja olivat lapsen ja isän välisistä tapaamisista kulunut pitkä aika sekä äidin ja isän välinen väitetystä pahoinpitelystä ja lapsikaappausuhasta johtuva luottamuspula. HO totesi, että tässä tilanteessa lapsen ja isän väliset tapaamiset oli perusteltua aloittaa valvottuina, mutta valvottuja tapaamisia ei tule jatkaa pidempään kuin se on välttämätöntä. Kaikki asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen HO harkitsi lapsen edun mukaista olevan, että tapaamiset muuttuvat tuetuiksi kymmenen toteutuneen valvotun tapaamiskerran jälkeen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
24.2.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden menettelyä (virheen korjaamista) elatusavun muuttamista koskevassa asiassaVirhe oli tapahtunut tuomioistuimen harkinnassa, eikä sitä näin ollen olisi saanut korjata OK 24 luvun 10 §:n nojalla. KO:n virheen korjaus oli tapahtunut isän eduksi. Siinä oli otettu huomioon isän yleiset elinkustannukset hänen KO:ssa vaatimallaan tavalla ja laskettu elatusavun määrä isän tämän mukaisesti korjatun elatuskyvyn pohjalta. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että mainitut elinkustannukset oli tullut ottaa korjatun tuomion mukaisesti huomioon isän elatuskykyä määritettäessä. Isän valituksessaan esiin nostama kysymys elatusavun kohtuullisuudesta oli arvioitavissa HO:ssa KO:n korjatun tuomion ja asianosaisten HO:ssa esittämän pohjalta. Isä ei ollut vaatinut asian palauttamista KO:een. Nämä seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiaa ollut perusteltua KO:n oikeudenkäyntivirheestä huolimatta palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. KO:n tuomitsemaa korotettua elatusapua ei voitu pitää isän kannalta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkiaPesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia. - Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luonaArvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
2.3.2020 10.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin kansalaisuudestaEnnakkoratkaisupyyntö – SEUT 20 artikla – Euroopan unionin kansalaisuus – Unionin kansalainen, joka ei ole milloinkaan käyttänyt liikkumisvapauttaan – Aviopuolison, joka on kolmannen maan kansalainen, oleskelukorttihakemus – Hylkääminen – Elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan – Unionin kansalaisen riittävien varojen puuttuminen – Puolisoiden velvollisuus asua yhdessä – Kansalliset lainsäädäntö ja käytäntö – Mahdollisuus tosiasiallisesti käyttää unionin kansalaisille myönnettyjen oikeuksien pääosaa – Menettäminen - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassaAvoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 11.30
Hovioikeus sovitteli ositustaPuolisot olivat avioliiton solmimishetkellä olleet 50- ja 52-vuotiaita eikä heillä ole yhteisiä lapsia. Asiassa oli miehen valituksen johdosta ratkaistavana se, johtaako normaalisäännöin toimitettava ositus miehen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että nainen saa perusteettomasti taloudellista etua ottaen erityisesti huomioon sen, että mies oli omistanut kiinteän omaisuutensa jo ennen avioliittoaan naisen kanssa. Kysymys oli myös maataloustukisaatavan ja X:n Viljan tuoton huomioon ottamisesta osituksessa. KO:n tuomiota muutettiin. Ositusta soviteltiin niin, että naisen oikeutta tasinkoon rajoitettiin siten, että laskennallisesta tasingosta vähennetään 85.000 euroa. Mies voitti muutoksenhaun sen keskeisen kysymyksen osalta, että peruste osituksen sovittelulle oli olemassa. Valituksen menestymiseen nähden nainen oli syytä velvoittaa korvaamaan 2/3 miehen oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.48
Hovioikeus ei muuttanut kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta tehdyn päätöksen lopputulosta - perinnöstä luopumista ei ollut tapahtunutAsiassa ei ollut edes väitetty, että 10.10.2017 päivätty kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus tai sitä koskeva jäljennös olisi toimitettu B:lle, joka oli ollut A:n isän kuolinpesän pesänhoitaja, ennen kuin A:n kuolinpesäosuus oli ulosmitattu 1.12.2017. Asiassa ei ollut myöskään väitetty, että kysymys olisi kirjallisen luopumisilmoituksen tallettamisesta maistraattiin. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli todettu kirjallisen luopumisilmoituksen tehokkaasta tiedoksiantamisesta sille, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, oliko suullisen tiedoksiannon tapahtumista B:lle ennen ulosmittausta pidettävä esitetyn näytön perusteella uskottavana. HO hyväksyi KO:n päätöksen lopputuloksen asiassa. (Lainvoimainen) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 13.00
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden äidille määräämän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksiLapsen etua arvioitaessa ei ole merkitystä yksin sillä seikalla, ovatko vanhemmat olleet tai saattavatko olla eri mieltä jostakin huollon alaan kuuluvista kysymyksistä, vaan miten huolto turvaa lapsen tasapainoista kehitystä. Ainakin toistaiseksi vanhempien näkemyserot huoltoon liittyvissä asioissa eivät olleet olleet laajoja tai ratkaisevia. Vanhempien kommunikointiin liittyvistä haasteista huolimatta lapsen (s. 2009) elämään liittyvät isot ratkaisut ja myös arkielämän asiat oli saatu hoidettua. HO totesi, että vakavat erimielisyydet koskien lapsen terveydenhuoltoa voivat sinänsä puoltaa yksinhuoltoa. Koska terveydenhuoltoon liittyvien asioiden osalta kysymys oli mahdollisista tulevista seikoista, ei tällä perusteella voitu katsoa, että yksinhuolto olisi lapsen edun mukaista. Myöskään näkemyserot koskien koulunkäyntiä eivät olleet niin vakavia ja käytännössä merkityksellisiä, että nämä olisivat puoltaneet yksinhuoltoa. Asian lopputulokseen nähden isä ei ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:sa eikä korvaamaan julkisen oikeusavustajan arvioitua palkkiota. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 10.00
Hovioikeuden erimielinen päätös lisäsuorituksen vahvistamista koskevassa asiassa - oliko perinnön arvo arvioitava sille perunkirjaan merkityn arvon vai perinnönjaon ajankohdan käyvän arvon mukaisestiEnemmistö katsoi näyttämättä jääneen, että valittajan saaman perintöosuuden arvo olisi lisäsuoritusvelvollisuutta määrättäessä ollut alhaisempi kuin mitä selvittäjä oli katsonut. Syytä KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että valittajan perinnönjaossa saaman omaisuuden käypä arvo oli uskottavasti asiassa todetulla tavalla arvioitu noin puolitoista vuotta perinnönjaon jälkeen olennaisesti alhaisemmaksi kuin perunkirjoituksessa lähes kolme vuotta ennen perinnönjakoa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 16.00
Isän rangaistusvaatimus törkeästä petoksesta liittyen lapsen elatusavun alentamista koskevaan asiaan hylättiin - perusmuotoinen petos oli puolestaan vanhentunutSiltä osin kuin lapsen äidin oli katsottu menetelleen petosrikoksen tunnusmerkistön mukaisella tavalla, aiheutetun vahingon määrä olisi ollut enintään 10.666,68 euroa. Kyseistä vahingon määrää ei voitu pitää RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena huomattavana hyötynä, eikä myöskään 2 kohdan mukaisena huomattavaa tai erityisen tuntuvana vahinkona. Teko ei siten täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä. Syyte törkeästä petoksesta oli näin ollen hylättävä. Kun syyteoikeus perusmuotoisen petoksen osalta oli vanhentunut, syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli kokonaisuudessaan hylättävä. HO ei myöntänyt lapsen isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 13.21
Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin: Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettavaLapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna. - Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinAsiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
18.3.2020 13.04
Isyyden vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla päätyä siihen, ettei asiassa voida määrätä tehtäväksi oikeusgeneettistä tutkimusta ja hylätä kannetta sillä perusteella. Oikeusgeneettisellä tutkimuksella on merkittävä vaikutus asian lopputulokseen. Koska KO oli ratkaissut asian määräämättä tutkimusta tehtäväksi, tuli asia oikeusastejärjestys huomioon ottaen palauttaa KO:een, jonka tulee määrätä tutkimus suoritettavaksi, ja sen jälkeen ratkaista asia uudelleen. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 12.15
Opas: Pakkoavioliitot ja rikosoikeudelliset seuraamuksetMikä on pakkoavioliitto? Miten pakkoavioliiton uhrin tunnistaa ja mitä tehdä, jos kohtaa uhrin? Entä mitä lainsäädännössämme sanotaan pakkoavioliitosta? Näihin kysymyksiin tarjotaan vastauksia oikeusministeriön tuoreessa oppaassa. Erityisesti viranomaisille suunnatun oppaan tarkoituksena on lisätä tietoa avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta ja auttaa tunnistamaan pakkoavioliiton mahdolliset uhrit. Oppaassa on myös käytännönläheisiä ohjeita, miten tulee toimia, jos kohtaa pakkoavioliiton uhrin tai henkilön, joka on vaarassa joutua pakkoavioliittoon. - Uutiset
23.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös lasten tapaamisoikeuskustannusten huomioon ottamisesta velkajärjestelyn maksuohjelmassaMaksukyvyn arviointiasetuksessa ei ole erikseen mainittu tapaamisoikeuskustannuksia eikä siten määritelty, minkä suuruisina ne otetaan huomioon, joten ne on lähtökohtaisesti otettava huomioon velallisen esittämän erillisen selvityksen perusteella. HO palautti asian KO:een päätöksestä johtuvien muutosten tekemiseksi maksuohjelmaan. (Vailla lainvoimaa 23.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavallaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
30.3.2020 11.00
Edunvalvojan tehtävän lakkauttamista / edunvalvojan vaihtamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa esitettyyn nähden HO katsoi, että valittajan hakemus sellaisena, miksi se oli hänen asiassa selostettujen kirjoitustensa johdosta muodostunut, ei ollut ollut niin puutteellinen, että se olisi tullut jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 30.3.2020) - Uutiset
31.3.2020 10.57
Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan koiraa koskevan hallinnan palauttamiskanteenKysymys oli riidattomasta hallinnan palauttamiskanteesta, joka voitiin saattaa erilliskanteella tutkittavaksi ja ratkaista tuomioistuimessa. (Vailla lainvoimaa 31.3.2020) - Uutiset
1.4.2020 12.08
Apulaisoikeuskansleri: Alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä tulisi selkeyttääApulaisoikeuskansleri esittää, että sisäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla selkeytetään alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä. Säännöksen epäselvyys tuotiin esiin kunnan tekemässä kantelussa. - Uutiset
7.4.2020 10.00
Lakimiesuutiset 75 vuotta – numero 2/2020 julkaistuUusimman lehden aiheita ovat muun muassa uudistunut lapsenhuoltolaki, asiakirjojen julkisuus, väestön ikääntyminen, Kela, juristikoulutuksen aloituspaikat, työrauha, sosiaalioikeus, saamelaiskäräjät sekä tietenkin korona. Haastateltavina muun muassa Outi Antila, Pilvi Alopaeus, Oskari Korhonen ja Eelis Paukku. - Uutiset
9.4.2020 11.00
Hovioikeus arvioi huolto- ja elatusriidan kuluvastuun jakautumistaHO:n ratkaistavaksi oli asiassa saavutetun sovinnon johdosta jäänyt vain oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus KO:ssa ja HO:ssa. HO katsoi, että silloin kun hakemusasian yhteydessä esitetty liitännäisvaatimus elatusavun tai koulutusavustuksen vahvistamisesta ei ole riippuvainen pelkästään hakemusasian ratkaisusta vaan muodostaa itsenäisen riidan kohteen ja kulujen kohdentuminen eri kysymyksiin on mahdollista eritellä, perusteltua ei ole arvioida elatusapuvaatimusten käsittelystä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus eri tavoin, kuin jos asia olisi laitettu vireille erillisellä kanteella. Tässä asiassa elatusapuja ja koulutusavustuksia koskevat kysymykset oli otettu erikseen ratkaistavaksi ja tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä koostui vain näiden asioiden ajamisesta. Sen vuoksi oli perusteltua katsoa KO:n tavoin, että asian hävinneen lasten isän korvausvelvollisuuteen sovellettiin OK 21 luvun 1 §:ää eikä 2 §:ää. Tässä arvioinnissa merkitystä ei ollut sillä, että osa kuluista kohdentui aikaan, jolloin asiaa oli valmistelu myös huolto- ja tapaamisoikeuden osalta. Lasten isä oli hävinnyt asian ja hän oli siten velvollinen OK 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan vastapuolien oikeudenkäyntikulut elatusapu- ja koulutusavustusasian osalta täysimääräisesti. Asianosaisten myös oikeudenkäyntikulujen osalta saavuttaman sovinnon johdosta HO katsoi, ettei lasten isää ollut velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista lasten äidin sekä lasten avustajalle HO:ssa maksettavaksi määrättäviä palkkioita. (Vailla lainvoimaa 9.4.2020) - Uutiset
15.4.2020 10.00
Hovioikeus: Äiti oli velvollinen maksamaan puolet isän kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaHO totesi mm., että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudella on ihmisten käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Se, ettei osapuolilla ole todellista riskiä vastapuolen kulujen maksamisesta, alentaa kynnystä perusteettomien vaatimusten tekemiselle. Myös tästä syystä huoltoriidoissa tulee korkeimman oikeuden määrittämällä tavalla kussakin yksittäistapauksessa tarkasti pohtia oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta ottaen huomioon vaatimusten perusteet, asianosaisten menettely oikeudenkäynnissä sekä se, miten asianosaisen vaatimukset ovat menestyneet. Kuluvastuuta harkittaessa on OK 21:2:n ohella otettava huomioon myös muut OK 21 luvun säännökset. Jos toisen asianosaisen vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan tai suurimmalta osin, KKO 2005:42 ratkaisun mukaisesti hävinnyt asianosainen tulee pääsääntöisesti velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ellei voida todeta, että hänellä on ollut perusteltu syy vaatimuksilleen. Ottaen huomioon asiassa esitetty siitä, millaiset perusteet isällä oli ollut asioiden vireillepanoon ja miten asiat näihin perusteisiin nähden oli ratkaistu, asiassa oli ollut erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2020) - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioonHakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
27.4.2020 11.41
Huoltoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei olisi tullut oikaista kirjoitusvirheenäHO katsoi, ettei käräjäoikeuden OK 24 luvun 10 §:n nojalla tekemissä korjauksissa ollut kysymys sellaisista kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavista selvistä virheistä, joiden perusteella päätöstä olisi saanut oikaista mainitun lainsäännöksen perusteella. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 27.4.2020) - Uutiset
29.4.2020 15.00
Kavalluksesta neljä kuukautta vankeutta ja 10 000 euron korvausvelvollisuus kuolinpesälleAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko T ollut oikeustoimikelpoinen hänen valtuuttaessaan vastaajan nostamaan tai siirtämään tililtään rahavaroja. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa esitetyillä perusteilla HO katsoi jääneen näyttämättä, etteikö T olisi ollut oikeustoimikelpoinen antaessaan valtuutuksia vastaajalle ja ainakin terveyskeskuksen vuodeosastolle siirtymiseensä asti. Asiassa oli seuraavaksi arvioitava, oliko vastaaja nostanut tai siirtänyt T:n tililtä ilman lupaa tai annetun luvan ylittäen omaan käyttöönsä 33.679 euroa. Asiassa esitetyillä perusteilla HO katsoi, että vastaaja oli ajalla 10.3.2017 - 10.05.2017 anastanut hallussaan olleita T:n varoja 11.4., 20.4. ja 10.5.2017 nostetut yhteensä 10.000 euroa ja 10.3.2017 nostetuista rahoista talteen ottamansa ja myöhemmin palauttamansa 4.100 euroa ja menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. HO katsoi, että T:n olot huomioon ottaen vastaaja oli aiheuttanut tälle mainitun erityisen tuntuvaa vahinkoa. Vastaajan menettely ei ollut osoittanut erityistä suunnitelmallisuutta tai tietoista pyrkimystä aiheuttaa T:lle sanotussa kohdassa tarkoitettua erityistä vahinkoa. Mainitun kvalifiointiperusteen ilmenemistapa tässä tapauksessa ei myöskään itsessään antanut aihetta arvioida rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt perusmuotoiseen kavallukseen. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
4.5.2020 11.55
Hovioikeuden ratkaisu aviovarallisuussuhteista: Venäjän lain soveltaminen, kanteen muuttaminen, prekluusio, valeoikeustoimi, avioliittolain mukainen vallintarajoitus ja kanneaikaLopputuloksena hovioikeus katsoi, ettei vaimon A:n näytetty saaneen tietoa miehen C:n ja riidan vastapuolen B:n välillä tehdystä kaupasta A:n ilmoittamaa aikaisemmin. Kanne oli nostettu avioliittolain 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kanneajassa, minkä vuoksi B:n ja C:n kiinteistönkauppa oli vallintarajoituksen vuoksi julistettava pätemättömäksi. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 9.05
Hovioikeus tulkitsi testamenttia samoin kuin käräjäoikeus: Testamentin tarkoitus ei ollut rajoittaa lesken perintöoikeuttaKäräjäoikeus totesi, että kaikkeen perusteluissa kerrottuun viitaten toteen voitiin katsoa näytetyksi se, että RR:n oletettuna tarkoituksena testamenttia tehdessään ei ole ollut rajoittaa MR:n perintökaaren 3 luvun 1 §:n mukaista perintöoikeutta. Siten pesänjakajan tulkinta oli ollut oikea ja RR:n veljen kanne pesänjakajan ratkaisun kumoamisesta tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 5.5.2020) - Uutiset
8.5.2020 9.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa toisin kuin käräjäoikeusKO oli hyväksynyt isän hakemuksen, mutta toisaalta se oli tehnyt tapaamisoikeuteen muutoksen ja asettanut tapaamisoikeuden toteuttamiseksi turvaamistoimen äidin vaatimuksesta. Isän kannalta hakemuksen tekeminen oli ollut välttämätöntä, jotta hän olisi saanut tavata lapsiaan, mutta toisaalta myös tapaamisoikeuteen tehdyt muutokset olivat olleet lapsen edun vuoksi välttämättömiä. Näiden seikkojen sekä KO:n päätöksessä selostetun näytön ja KO:n ratkaisun lopputuloksen vuoksi HO katsoi, ettei isän voitu katsoa hävinneen asiaa niin vähäisiltä osilta, että hänellä olisi ollut OK 21 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada täysimääräisesti korvaus oikeudenkäyntikuluistaan KO:sta. KO:n olisi kyseisen lainkohdan nojalla pitänyt määrätä, että asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Mainituilla perusteilla HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava siltä osin kuin KO oli velvoittanut äidin korvaamaan isälle ja valtiolle isän oikeudenkäyntikulut KO:sta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.26
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti vanhemmuuslaistaVanhemmuuden sääntely yhdistetään vanhemmuuslaiksi. Samalla on tarkoitus toteuttaa lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarkistustarpeet. - Uutiset
11.5.2020 12.15
Hovioikeus: Puoliso oli passiivisuutensa ja ajan kulumisen perusteella luopunut oikeudestaan vaatia omaisuuden ositustaHovioikeus katsoi, että B oli passiivisuutensa ja ajan kulumisen perusteella luopunut oikeudestaan vaatia omaisuuden ositusta. Näin ollen myöskään hänen perillisellään A:lla ei ollut oikeutta vaatia ositusta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.5.2020) - Uutiset
14.5.2020 16.00
Hovioikeus: Valittaja oli menettänyt oikeutensa vedota käräjäoikeuden puheenjohtajan esteellisyyteenHO totesi, ettei valittaja ollut tehnyt väitettä puheenjohtajan esteellisyydestä viipymättä saatuaan tiedon seikasta, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tehnyt puheenjohtajan esteelliseksi käsittelemään asiaa. Valittaja oli ilmoitettuaan harkitsevansa tarpeellisia toimenpiteitä puheenjohtajan menettelyn johdosta päätynyt esittämään vaatimuksen asian käsittelystä täysilukuisessa kokoonpanossa. Valittajalla oli ollut asiassa lainopillinen avustaja. Hän oli näin ollen OK 13 luvun 8 §:n nojalla menettänyt oikeutensa vedota KO:n puheenjohtajan esteellisyyteen ja valitus oli jätettävä tältä osin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.5.2020) - Uutiset
19.5.2020 16.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 26.3.2020 – 17.4.2020 oli kysymys muun muassa kiinteistökaupan purusta, valtuutetun oikeudesta tehdä oikeustoimia valtakirjan antajan kuoltua, hyvästä asianajotavasta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, pakolaisaseman saaneen henkilön luovuttamisesta rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, rikoksentekijän luovuttamisesta Romaniaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, kuolemantuottamuksesta, valtion palkkaturvasaatavan etuoikeudesta konkurssissa, asumisoikeuden takavarikosta salaisen omistajan velan vakuudeksi, tuomioistuimen oikeudestä määrätä esittämään todistusaineisto määrätyssä muodossa, aineettoman vahingon vuoksi maksetun korvauksen ulosmittauskiellosta, korvaavan vesirakennelman luvanvaraisuudesta ja luvan ehdoista sekä vahingonkorvauksesta rahanpesurikoksen yhteydessä. - Uutiset
20.5.2020 15.12
Lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia äidin hakemusta - hovioikeus poisti lainvoiman saaneen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteenKun huomioon otettiin lasten asumisesta esitetyt seikat ja se, että he olivat ennen Saksaan muuttamista asuneet Suomessa koko elämänsä sekä asiassa selostetut lasten äidin hakemuksensa tueksi esittämät seikat, lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia A:n hakemusta. Sen, että KO ei ollut varannut äidille tilaisuutta perustella, miksi hän katsoi Suomen tuomioistuimen olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, oli perusteltua otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n päätöksen lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 11.25
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta maahantulokieltoon määrätyn hakijan peruutettua lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksensaPeruuttamisen syynä oli ollut se, että lapsen isä oli hakemuksen vireillepanon jälkeen saanut tiedokseen Maahanmuuttoviraston päätöksen, jossa hänet oli määrätty kahden vuoden ajaksi maahantulokieltoon. KO:n päätös kumottiin siltä osin, kuin lapsen isä oli velvoitettu suorittamaan korvaukseksi lapsen äidiille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 664,95 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020)