Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
19.1.2018 11.40
KKO: avopuolisoiden yhteistaloutta purettaessa avopuolisolla ei ollut oikeutta saada toiselta avopuolisolta hyvitystä isänsä tekemän rakennustyön perusteellaAvopuolison isä oli vastikkeetta tehnyt huomattavan määrän rakennustyötä avopuolisoiden yhteistä omakotitaloa rakennettaessa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että avopuolisoiden yhteistaloutta purettaessa avopuolisolla ei ollut oikeutta saada toiselta avopuolisolta hyvitystä isänsä tekemän rakennustyön perusteella. (Ään.) - Uutiset
22.1.2018 11.15
Hovioikeuden ratkaisu saksalaisen elatusapupäätöksen tunnustamisestaVaaditut elatusavut koskivat aikaa 1.8.2011–31.10.2013 ja niitä vaadittiin takautuvasti 3.638 euron kertamaksuna. Hovioikeus totesi muun muassa, ottaen huomioon myös lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen 26 artiklan 4 kohdan, ettei päätöksen täytäntöönpanon voitu katsoa olevan elatusapuasetuksen 24 artiklan a) kohdan tarkoittamalla tavalla selvästi ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa. Valitus saksalaisen tuomioistuimen Amtsgericht Lingenin 19.7.2010 antaman päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 22.1.2018) - Uutiset
22.1.2018 15.40
Hovioikeus piti tasingon maksamista kohtuuttomanaPesänjakaja oli toimittanut A:n ja B:n välillä toimitusosituksen, jossa B:n oli sallittu luovuttaa tasinkona kahdeksan kappaletta omistamansa X Oy:n osaketta. A on katsonut, että osakkeiden luovuttaminen tasinkona olisi kohtuutonta tai shikaanimaista, minkä takia pesänjakajan ei olisi tullut hyväksyä tasingon maksamista osakkeilla. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osakkeiden luovuttaminen kohtuutonta tai shikaanimaista tilanteessa, jossa B olisi jäänyt X Oy:n enemmistöosakkaaksi ja jossa X Oy:n liiketoiminta oli tuottanut tappiota useamman vuoden ajan ja yhtiöllä oli ainoastaan substanssiarvoa. Hovioikeus katsoi, että tasingon maksaminen X Oy:n osakkeilla oli tässä tapauksessa kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2018) - Uutiset
25.1.2018 10.00
KHO:n ratkaisu lapsen huostaanotosta ja sijoittamisesta sijaishuoltoon isänsä ja isän avopuolison luokseX:n kaupungin lapsiperhetyön päällikkö oli hakenut C:n huostaanottoa sillä perusteella, että olosuhteet äiti A:n luona uhkasivat vakavasti vaarantaa C:n terveyttä ja kehitystä, sekä C:n sijoittamista sijaishuoltoon hänen isänsä B:n ja tämän avopuolison luokse. A oli tuolloin lapsen yksinhuoltaja. Hakemuksen perusteena oli erityisesti A:n päihteidenkäyttö sekä tämän aggressiivinen ja impulsiivinen käytös. HAO hylkäsi huostaanottohakemuksen. KO oli B:n hakemuksesta määrännyt C:n vanhempiensa yhteishuoltoon päätöksellä, joka annettiin HAO:n päätöksen jälkeen. KO oli samalla antanut määräykset lapsen asumisesta isänsä luona sekä lapsen oikeudesta tavata äitiään. KHO hylkäsi kaupungin lapsiperhetyön päällikön tekemän valituksen. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
25.1.2018 14.30
Unionin tuomioistuin: Turvapaikanhakijaa ei voida velvoittaa psykologisiin testeihin seksuaalisen suuntautumisensa määrittämiseksiPsykologisten testien suorittamista on pidettävä suhteettomana puuttumisena hakijan yksityiselämään. - Uutiset
26.1.2018 10.05
Työryhmä selvittää lasten vuoroasumisen vaikutuksiaPerhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on asettanut työryhmän selvittämään lasten vuoroasumisen vaikutuksia. Nyt asetetun sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän tehtävänä on kartoittaa, millaisia ongelmia liittyy lasten ja perheiden palvelujen ja etuuksien lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen vuoroasumistilanteissa. Ratkaisut havaittujen ongelmakohtien poistamiseksi on esitettävä maaliskuun 2018 loppuun mennessä. - Uutiset
1.2.2018 9.41
Hovioikeus: Isyyden selvittämistä koskeva DNA-näyte määrättiin otettavaksi haudatusta miehestäHelsingin hovioikeus katsoi torstaina (1.2.) antamassaan päätöksessä, että isyystutkimuksen edellyttämä oikeusgeneettinen tutkimusnäyte voidaan ottaa jo haudatusta miehestä ja määräsi haudan avattavaksi tutkimuksen teettämiseksi. Hovioikeus muutti siten Helsingin käräjäoikeuden päätöstä, jonka mukaan haudan avaaminen ei ollut mahdollista näytteen ottamiseksi. (Vailla lainvoimaa 1.2.2018) - Uutiset
1.2.2018 10.10
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste lapsen huostaanotostaKorkein hallinto-oikeus totesi, että lastensuojelulain 40 §:n 1 momentissa ei edellytetty, että lapsen terveys tai kehitys olisi jo vakavasti vaarantunut, vaan vaarantumisen uhka muodosti riittävän perusteen lapsen huostaanotolle ja sijaishuoltoon sijoittamiselle. - Uutiset
1.2.2018 14.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti oli voinut jättää tutkimatta turvapaikanhakijan avioliiton esteetA ei ollut esittänyt sellaista voimassa olevaa henkilöllisyysasiakirjaa, josta hänen henkilöllisytensä olisi voitu luotettavasti todeta. Hän oli esittänyt jäljennöksen poliisin haltuun ottamasta Irakin passista, jonka voimassaoloaika oli ollut 4.7.2007–3.7.2015. Vanhentunutta matkustusasiakirjaa ei ollut voitu hyväksyä selvityksenä henkilöllisyydestä, koska A:ta ei ollut rekisteröity väestötietojärjestelmään, joten passin henkilötietoja ei voitu verrata väestötietojärjestelmän tietoihin. (Ei lainvoim. 1.2.2018) - Uutiset
2.2.2018 9.30
Hovioikeus: Kuolinpesän osakkaalla on oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitettyOikeuskäytännössä- ja kirjallisuudessa on katsottu, että kuolinpesän osakkaalla on PK 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitetty (KKO 1992:176 ja KKO 1977 II 102 sekä Aulis Aarnio – Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus I. Perintöoikeus. 2016 s. 480). (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
5.2.2018 11.00
Hovioikeuskaan ei määrännyt äidin uutta puolisoa lasten oheishuoltajaksiLasten isä ja oheishuoltajaksi ehdotettu C olivat antaneet KO:ssa kirjallisen suostumuksensa oheishuoltajuuteen. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty lasten edun kannalta riittäviä perusteita sille, että C määrättäisiin lasten oheishuoltajaksi lasten äidin ja isän ohella. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 5.2.2018) - Uutiset
7.2.2018 12.06
Hovioikeus määräsi 12-vuotiaan lapsen palautettavaksi heti isälle Yhdysvaltoihin Haagin sopimuksen ja lapsen huoltolain nojalla – lapsen mielipide ei ollut esteenäHovioikeus katsoi, että äiti ei näyttänyt isän hyväksyneen lapsen muuttamista Suomeen. Hovioikeus totesi, että lapsen olosuhteiden ei edes väitetty olevan sellaiset, että asiassa olisi huoltolain 34 §:ssä tarkoitettuja perusteita, joiden nojalla palauttamismääräyksen antamisesta tulisi kieltäytyä. Hovioikeus katsoi, että selvityksen perusteella ei voitu luotettavasti todeta, että lapsen ilmaisema kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan. Ottaen lisäksi huomioon, että lapsi ei ollut ainakaan voimakkaasti vastustanut palauttamistaan Yhdysvaltoihin, hovioikeus katsoi, että lapsen mielipidettä asiassa ei voitu pitää huoltolain 34 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisena esteenä lapsen palauttamiselle. Asiassa oli lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Yhdysvaltoihin. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
7.2.2018 13.00
Hovioikeus hylkäsi ädin vaatimuksen tuomioistuinsovittelussa vahvistetun lapsen tapaamisoikeudesta tehdyn sovinnon muuttamisestaEdellytyksiä vahvistetun sovinnon muuttamiseen ei ollut. HO totesi, että sovinnon vahvistaminen ei estä asiaan osallisia sopimasta tapaamisen toteuttamisesta toisin kuin sovinnossa on vahvistettu. Valitus vahvistetun sopimuksen muuttamiseksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
8.2.2018 16.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta pesänjakajan määräämisasiassa toisin kuin käräjäoikeusValittaja ja B oli vihitty 5.7.1996 ja heidät oli tuomittu avioeroon 12.3.2012. B oli kuollut 19.11.2015. Valittajan hakemus pesänjakajan määräämisestä oli KO:ssa hyväksytty. Vastapuolet olivat vastustaneet hakemusta. He olivat katsoneet, että B ja valittaja olivat sopineet osituksesta B:n elinaikana ja että valittaja oli toiminut ilmeisessä oikeuden väärinkäyttötarkoituksessa. HO totesi, että oikeuskäytäntö pesänjakajan määräämisen edellytysten suhteen on ratkaisujen KKO 2001:56, 2008:22 ja KKO 2008:23 perusteella vakiintunut. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiaa voitu pitää oikeudellisesti epäselvänä eikä asiassa näin ollen ollut perusteita soveltaa OK 21 luvun 8 a §:n säännöstä. Asiassa ei ollut myöskään perusteita soveltaa OK 21 luvun 8 b §:n säännöstä. (Vailla lainvoimaa 8.2.2018) - Uutiset
9.2.2018 8.55
Uusi opas "Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä"Läheisen kuolema on omaisille raskasta aikaa. Surutyön ohella monet käytännön asiat saattavat tuntua vaikeilta. FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan päivittämä opas "Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä" selvittää pankkiasiointiin ja vakuutuksiin liittyviä kysymyksiä ja käytännön menettelyitä niin, että asioiden hoitaminen pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa olisi mahdollisimman sujuvaa. Opas on laadittu erityisesti niille, jotka ovat menettäneet läheisensä ja hoitavat kuolinpesän asioita. - Uutiset
9.2.2018 11.00
Hovioikeuden päätös vaatimusten tutkimisesta perusteettoman edun palauttamista koskevassa asiassaValittaja vaati HO:ssa, että KO:n päätös kumotaan siltä osin, kun KO oli jättänyt osan hänen vaatimuksistaan tutkimatta, ja toistanut KO:ssa esittämänsä kanteen näiltä osin. Perusteinaan valittaja oli lausunut, että uskotun miehen 31.8.2016 antama päätös oli ollut hänelle pääosin myönteinen, eikä hänellä ollut ollut syytä moittia päätöstä. Nyt käsiteltävänä olevat vaatimukset olivat aktualisoituneet vasta R:n kuolinpesän ja S:nkin nostaman moitekanteen jälkeen. Huomioon ottaen moitekanteen perustana olevien vaatimusten ja nyt käsiteltävinä olevien vaatimusten riippuvuussuhteet, asiaa ei valittajan mukaan ollut perusteltua jättää miltään osin tutkimatta. HO ei muuttanut KO:n päätöslauselmaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2018) - Uutiset
12.2.2018 14.31
Valtiokonttori: Surmansa saaneen läheisen oikeudesta valtion maksamiin rikosvahinkokorvauksiinRikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta valtion varoista säädetään rikosvahinkolaissa. Kaikkien ennen oikeudenkäyntiä syntyneiden kulujen korvaamisen edellytyksenä valtion varoista on, että niitä on ensin vaadittu oikeudenkäynnissä rikoksen tekijältä. Jos rikoksesta aiheutuu kuluja oikeudenkäynnin jälkeen, voi niistä hakea korvausta valtiolta. Valtiokonttorin korvaus on kuitenkin toissijainen, joten muiden lakien ja vakuutusten nojalla saadut korvaukset ovat ensisijaisia valtion korvausvastuuseen nähden. Tällaiset omaisen muualta saamat korvaukset vähennetään Valtiokonttorin maksamista korvauksista. - Uutiset
14.2.2018 13.01
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion testamenttaustahtoa koskevassa asiassaHovioikeus arvioi asiassa testamenttien mahdollista päällekkäisyyttä ja yhtäaikaista voimassaoloa. Se otti myös kantaa siihen, oliko unohdettu ja uuden testamentin laatimisen aikaan kadonneena ollut testamentti ylipäätään mahdollista tai edes tarpeen peruuttaa perintökaaren säännösten tarkoittamalla tavalla. Hovioikeus katsoi asiassa tulleen riittävällä varmuudella näytetyksi A:n testamenttaustahdon olleen vuonna 2004 se, ettei muita testamenttimääräyksiä ollut voimassa hänen tuolloin tekemänsä testamentin ohessa. Kysymys oli tältä osin testamentin eli viimeisen tahdon sisällön tulkinnasta. Riittävää näyttöä testamenttaustahdon muuttumisesta ei esitetty. Näin ollen A:n perinnönjaossa oli pesänjakajan päätöksen mukaisesti noudatettava A:n 20.10.2004 laatimaa testamenttia. (Lainvoimainen, ks. KKO:2019:27) - Uutiset
15.2.2018 14.00
Hovioikeuden ratkaisu lumeavioliitosta ja laittoman maahantulon järjestämisestäA, B ja C olivat sopineet, että B ja N solmivat avioliiton Kosovossa, jotta N saisi oleskeluluvan Suomessa. B:lle luvattiin rahapalkkio. Käräjäoikeus tuomitsi A:n ja B:n laittoman maahantulon järjestämisestä ja C:n avunannosta samaan rikokseen 1.4.2014 voimaan tulleen rikoslain 17 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. A:n valituksesta hovioikeus katsoi, että ns. lumeavioliitto ei täytä mainitun säännöksen tunnusmerkistöä. Kysymys myös mahdollisesta rikoslain taannehtivasta soveltamisesta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2018) - Uutiset
21.2.2018 11.00
Hovioikeuden päätös lapsen oikeudesta pitää puhelimitse yhteyttä siihen vanhempaan jonka luona lapsi ei oleHO hylkäsi vaatimuksen lapsen (4 v.) oikeudesta pitää puhelimitse yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei ole. Asiassa oli kysymys myös lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 21.2.2018) - Uutiset
28.2.2018 9.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kuolinpesän osakkaiden kannetta tutkimatta puuttuvan asialegitimaation vuoksiKäsiteltävässä asiassa kuolinpesän kaikki osakkaat ovat pesänselvittäjän hallinnon aikana ajaneet kannetta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi. Pesänselvittäjä on hyväksynyt kyseisen menettelyn. Pesänselvittäjällä on ollut yleistoimivaltansa nojalla oikeus päättää pesän selvittämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, jollaiseksi hän on harkinnut sen, että osakkaat ajavat kanteen pesän hyväksi omissa nimissään. Tuon ratkaisun oikeellisuus ei ole tässä asiassa tutkittavana. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2006:29 on koskenut tilannetta, jossa pesänselvittäjä oli kieltäytynyt ajamasta kannetta. Sanotulla ennakkotapauksella ei ole ratkaistu kysymystä siitä, voiko osakkaalla olla kanneoikeus jossakin muussa tilanteessa. Tapauksessa on punnittu vastakkain osakkaan kanneoikeutta puoltavia (kohdat 4-7) ja sitä vastaan puhuvia näkökohtia (kohdat 8-9). Tässä asiassa kaikki korkeimman oikeuden ratkaisussa edellä mainitut näkökohdat kohdissa 4-9 puoltavat osakkaiden kanneoikeutta. Näissä olosuhteissa kuolinpesän osakkailla oli oikeus ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi ja käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti jättäessään kanteen mainitsemillaan perusteilla tutkimatta. (KKO:2020:9: HO:n päätös kumottiin ja asia jätettiin KO:n päätöksen lopputuloksen varaan) - Uutiset
28.2.2018 10.27
Hovioikeuden tuomio koulutusavustuksen maksamisesta ammatillisen keskiasteen koulutuksen suorittamisen ajaksi - KKO ei ole nimenomaisesti ottanut kantaaKKO ei ole julkaissut ennakkoratkaisua, jossa olisi otettu nimenomaisesti kantaa koulutusavustuksen maksamiseen ammatillisen keskiasteen koulutuksen suorittamisen ajaksi. HO katsoi nyt esillä olevassa tapauksessa kokonaisarviointinaan, ottaen huomioon A:n ja hänen vanhempiensa taloudelliset olot ja vanhempien kyvyn vastata A:n koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, että 240 euron suuruisen koulutusavustuksen tuomitseminen isän maksettavaksi kuukausittain ajalta 15.12.2016-31.5.2017 oli elatuslain 3 §:n 2 momentissa mainitut seikat sekä yleiset elatusvastuun arviointisäännöt ja -periaatteet huomioon ottaen kohtuullista. Aihetta KO:n tuomitseman koulutusavustuksen poistamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
28.2.2018 14.29
Avioeropäätös kumottiinKun A ei ollut tosiasiassa itse allekirjoittanut avioerohakemusta, eikä B:llä ollut ollut A:n suostumusta allekirjoittaa hakemus tämän puolesta, B:n oli katsottava yksin tehneen avioerohakemuksen 5.10.2017. Avioerohakemus oli tullut KO:ssa vireille puolisoiden yhteisenä hakemuksena. KO ei tämän johdosta ollut AL 6 luvun 28 §:n mukaisesti varannut A:lle erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi, eikä A ollut saanut avioerohakemusta tiedoksi ennen KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon. B ja A olivat yhdenmukaisesti ilmoittaneet HO:lle, että he olivat päättäneet jatkaa avioliittoaan, eivätkä halunneet, että heidät tuomitaan avioeroon. B:n voitiin tässä tilanteessa katsoa peruuttaneen aiemman avioerohakemuksensa. Asiassa ilmi tulleet seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
28.2.2018 14.37
Äitiyslaki hyväksyttiin selvällä enemmistöllä - uusi laki parantaa lapsen oikeusturvaaEduskunta hyväksyi keskiviikkona (28.2.) kansalaisaloitteen äitiyslaista äänin 122 - 42. Poissa oli 34 kansanedustajaa. Tämä oli toinen kerta Suomen historiassa, kun uutta lainsäädäntöä säädetään kansalaisaloitteen pohjalta. Nyt säädetty äitiyslaki parantaa lapsen oikeusturvaa, kun lapsi on syntynyt naisparin perheeseen hedelmöityshoidoilla. Lapsen oikeudellisen aseman selkeytyminen tukee myös vanhemmuutta, ja sitä kautta tukee lapsen kehitystä ja kasvua. - Uutiset
2.3.2018 11.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti ei ollut voinut jättää tekemättä hakijan vaatimaa merkintää avioerostaan Suomen väestötietojärjestelmäänHAO totesi, että maistraatti oli virolaisen avioerotuomion merkitsemistä väestötietojärjestelmään koskevan hakemuksen johdosta esikysymyksenä ratkaissut sanotun tuomion tunnustamista koskevan asian. Maistraatti oli katsonut, ettei tuomiota voida tunnustaa, koska hakijan ja tämän puolison koti- tai asuinpaikasta johtuen virolainen tuomioistuin ei ole ollut toimivaltainen päätöstä tekemään. Koska avioliittolain mukaan Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa, ei tiedon tallentaminen tai tallentamatta jättäminen väestötietojärjestelmään siten ole oikeudellisesti sitova ratkaisu vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamisesta Suomessa. Näin ollen ja kun otettiin huomioon Bryssel II a -asetuksen ensisijaisuus ja sen 21 artiklan 2 kohta siitä, ettei mitään erityistä menettelyä vaadita siviilisäätyä koskevien jäsenvaltioiden rekistereiden päivittämiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetun avioeroa koskevan tuomion perusteella, HAO katsoi, ettei maistraatti ollut voinut jättää merkintää tekemättä. Asianosaisilla itsellään on sanotun asetuksen 3 kohdan mukaan mahdollisuus hakea käräjäoikeuden vahvistusta tuomiolle. Valittaja ja Y oli tuomittu avioeroon Harjun alioikeuden tuomiolla 16.6.2016, mikä Uudenmaan maistraatin oli siten tullut merkitä väestötietojärjestelmään. (Ei lainvoim. 2.3.2018) - Uutiset
5.3.2018 10.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta perintötodistuksesta annetun asetuksen soveltamisalastaAsetuksen (EU) N:o 650/2012 1 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että mainitun asetuksen soveltamisalaan kuuluu pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen säännös, jonka mukaan toisen puolison kuollessa avioliiton aikainen varallisuusaseman muutos hyvitetään kiinteämääräisesti korottamalla eloonjääneen puolison perintöosuutta. - Uutiset
6.3.2018 15.02
Pääkäsittelyä toimittamatta ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirheitä, joilla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 6.3.2018) - Uutiset
8.3.2018 13.35
Hovioikeuden päätös oikeusavun jatkamisesta lapsen tapaamisoikeutta ja elatusta koskevaan riitaanHO katsoi, että KO:n asiaan valmistautumisen osalta hyväksymä 65 tunnin ajankäyttö oli riittävä. Tämän vuoksi asiassa ei ollut erityisiä syitä jatkaa oikeusavun antamista KO:n osalta valittajan pyynnön mukaisesti. HO oli myöntänyt pääasiassa S 17/915 jatkokäsittelyluvan lasten tapaamisoikeuden ja elatusavun osalta. Asian käsittely on kesken. HO totesi, ettei perusteltuna voitu pitää tilannetta, jossa oikeusavun tuntimäärän ylityttyä valittaja joutuisi taloudellisen asemansa vuoksi vastapuoltaan huonompaan asemaan. Valittajan oikeusturva vaati avustajan käyttöä myös HO:ssa. Ottaen huomioon valittajan oikeusturvan tarve sekä asian laatu ja laajuus HO katsoi, että valittajan oikeusavun antamisen jatkamiselle myös asian käsittelyyn HO:ssa oli oikeusapulain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä. (Vailla lainvoimaa 8.3.2018) - Uutiset
9.3.2018 11.45
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset. Arviomuistio asetuksia täydentävästä kansallisesta sääntelystäProfessori (emeritus) Markku Helin on laatinut OM:n toimeksiannosta hallituksen esityksen muotoon arviomuistion asetusten soveltamisen edellyttämiksi muutoksiksi kansalliseen lainsäädäntöön. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä vähäisiä seurannaismuutoksia kolmeen muuhun lakiin. Asetuksia sovelletaan täysimääräisesti 29. tammikuuta 2019 alkaen. - Uutiset
13.3.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen edellytysten täyttymisestä - lähes 2.4 miljoonan euron hyvitysvaatimus hylättiinOsapuolten katsottiin olleen avoliitossa kaksi kertaa. Koska avoliittolakia ei sovellettu osapuolten ensimmäiseen avoliittoon, asiassa tuli arvioitavaksi naisen panostuksen merkitys miehen omaisuuden kasvuun vain heidän jälkimmäisen avoliittonsa osalta eli heinäkuun 2008 ja toukokuun 2012 väliseltä ajalta. KO:n tuomiossa selostetuilla asianosaisten ensimmäisen avoliiton aikaisilla seikoilla ei siten ollut asiassa merkitystä. Muilta osin HO hyväksyi KO:n tuomion, jolla kanne oli hylätty, perustelut ja lopputuloksen. (Ks. KKO:2019:69) - Uutiset
13.3.2018 15.00
Hovioikeus arvioi vanhempien yhteishuollon edellytyksiä ja sitä, estivätkö vanhempien erimielisyydet heidän yhteistoimintansaHO totesi, että vanhempien kommunikaatiovajeesta huolimatta lasten elämään liittyvät tärkeät ratkaisut olivat tulleet hoidetuiksi asianmukaisesti eikä asiassa ollut ilmennyt aihetta epäillä, etteikö niitä myös tulevaisuudessa pystyttäisi hoitamaan asianmukaisesti. KO:n ratkaisua yhteishuollosta ei näin ollen ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 13.3.2018) - Uutiset
14.3.2018 13.00
Hovioikeus: Isän velvoittamista korvaamaan lapsen oikeudenkäyntikulut ei ollut ilmeisen kohtuutonta vaikka lapsen elatusapuvaatimuksesta oli määrällisesti hyväksytty alle puoletIsän velvoittamista korvaamaan kokonaan tai osaksi lapsen oikeudenkäyntikulut KO:ssa puolsi se, että lapsen hyväksi oli ratkaistu oikeudenkäynnissä keskeisenä ollut kysymys isän elatuskyvyn olemassaolosta. Isän kulukorvausvelvollisuutta vastaan puhui se, että lapsen vaatimuksesta oli määrällisesti hyväksytty alle puolet. Tältä osin kysymys oli kuitenkin ollut harkinnanvaraisesta seikasta eikä vaatimusmäärän osittainen hylkääminen ollut olennaisesti vaikuttanut oikeudenkäyntikulujen määrään. Isän velvoittamista korvaamaan lapsen oikeudenkäyntikulut ei ollut OK 21 luvun 8 b §:n perusteella ilmeisen kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 14.3.2018) - Uutiset
15.3.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ositussopimuksen pätemättömäksiAsiassa tuli selvitetyksi, että B oli omaisuuden osituksessa käyttänyt tietoisesti hyväkseen A:n ymmärtämättömyyttä ja hänestä riippuvaista asemaa ja siten saanut A:n luovuttamaan tämän omistaman puoliosuuden osapuolten yhteisestä omakotitalosta B:lle. Kun otettiin huomioon se määrä, mikä A:n oli tarkoitus saada ositussopimuksen ja osapuolien suullisen sopimuksen perusteella (18.300 euroa), oli A:n osuus ollut myös ilmeisessä epäsuhteessa siihen nähden, mitä B oli osituksessa saanut. Ositussopimus, joka on päivätty 14.11.2015 ja jonka B ja A ovat allekirjoittaneet, oli varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 3 luvun 31 §:n perusteella pätemätön. Ositussopimus oli myös oikeustoimilain 3 luvun 33 §:n nojalla joka tapauksessa pätemätön. (Vailla lainvoimaa 15.3.2018) - Uutiset
15.3.2018 16.00
Väitti tulleensa pakotetuksi lapsen tapaamisoikeutta koskevaan sovintoon ja ymmärtäneensä sovitut asiat väärin käräjäoikeudessa - hovioikeus ei muuttanut sovinnosta tehtyä päätöstäValittaja oli kertonut ymmärtävänsä sekä suomen että venäjän kieltä, joita kieliä oli käytetty KO:n valmisteluistunnossa, jossa sovinto oli tehty. Valittajalla oli ollut istunnossa lainoppinut avustaja. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä, ettei valittajalla olisi ollut riittäviä edellytyksiä harkita sovinnon edellytyksiä. HO totesi, ettei vahvistettu sovinto estä asiaan osallisia sopimasta tapaamisen toteuttamisesta toisin kuin KO:n päätöksessä on vahvistettu. Asiassa ei myöskään ollut esitetty perusteita, jotka olisivat antaneet aihetta olettaa, että arkitapaamisia koskeva ratkaisu olisi ollut vastoin lapsen etua. (Vailla lainvoimaa 15.3.2018) - Uutiset
20.3.2018 11.00
KHO:n ratkaisu lastensuojeluasiassa - lapsen huollosta annettavan määräyksen suhde huostaanottoonLastensuojelu – Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen – Läheisverkoston kartoittaminen – Kasvuolosuhteet – Kokonaisarviointi – Kasvuolosuhteet vanhempien ja oheishuoltajien luona – Lapsen huollosta ja asumisesta päättäminen tai sopiminen – Lapsen huoltoa ja asumista koskevan määräyksen ja huostaanoton suhde – Lapsen sijoittaminen väliaikaisesti vanhempansa tai muun huoltajansa luokse – Lapsen sijoittaminen oheishuoltajansa luokse - Uutiset
22.3.2018 11.06
KKO palautti - hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun jakautumisesta täytäntöönpanohakemusta ja lapsen tapaamisoikeutta koskevien ehtojen väliaikaista muuttamista koskevassa asiassaKKO oli 12.10.2017 antamallaan päätöksellä numero 1945 kumonnut HO:n päätöksen ja myöntänyt lapsen äidille jatkokäsittelyluvan ja palauttanut asian HO:een asian käsittelyn jatkamista varten. HO katsoi toisin kuin KO, että asiassa oli syytä velvoittaa lapsen isä korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Oikeudenkäyntiin johtaneet syyt eivät puoltaneet oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamista. HO myös katsoi, ettei asian merkitys ollut ollut olennaisesti suurempi isälle. Isälle tuomittavaa kulukorvausvelvollisuutta ei voitu pitää myöskään OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamiselle ei ollut myöskään OK 21 luvun 8 a §:n nojalla perusteita, kun asiassa oli ollut kyse ratkaisevilta osiltaan siitä, olivatko lapsen tapaamiset isän kanssa olleet lapsen edun mukaisia esitetyn näytön perusteella. HO katsoi olevan perusteltua velvoittaa isä korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista myös HO:ssa ja KKO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2018) - Uutiset
28.3.2018 9.34
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa hakemusasiassaHO katsoi, että isällä oli ollut perusteltu syy hakea lapsen tapaamisen täytäntöönpanoa. Äidin ja isän asemassa ei sinänsä ollut sellaista eroa, että se olisi puoltanut oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamista. HO katsoi kuten KO, että oikeudenkäyntikuluvastuuseen tuli sovellettavaksi OK 21 luvun 1 §:n mukainen pääsääntö ja että asian lopputulos huomioon ottaen ei ollut saman luvun 8 b §:ssä tarkoitetuin tavoin ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äitiä korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. Isä oli voittanut asian HO:ssa, joten äiti oli OK 21 luvun 16 §:n nojalla velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 28.3.2018) - Uutiset
28.3.2018 14.00
Hovioikeus: Lapsen kanssa asuvalla huoltajalla on oikeus määrätä lapsen elatusavun käytöstä ja myös tilistä, jolle elatusapu maksetaanLasten isä oli lausunut, että hänen KO:ssa esittämänsä vaatimus elatusapusopimuksen muuttamisesta siten, että lasten elatusavut maksetaan takautuvasti lasten tileille, joihin molemmilla vanhemmilla on käyttöoikeus, oli perustunut lapsen elatuksesta annetun lain 11 §:n 1 ja 2 momenttiin. HO ei muuttanut KO:n tutkimattajättämispäätöstä. Vaatimus ei perustunut lakiin. (Vailla lainvoimaa 28.3.2018) - Uutiset
29.3.2018 11.05
Hovioikeudessa arvioitiin lapsen huoltoa ja asumista lapsen äidin kuoleman jälkeen – biologisen isän yksinhuoltoa ja asumista koskeva vaatimus hylättiinVuonna 2009 syntynyt lapsi oli käytännössä koko ikänsä asunut äitinsä entisen miesystävän (lapsen oheishuoltaja) B:n kanssa. HO päätyi asiassa yhteishuoltoratkaisuun, jossa lapsen huoltajina ovat sekä B että biologinen isä A. Lapsen asumisen osalta HO katsoi, että lapsen edun mukainen ratkaisu on, että hän edelleen asuu B:n kanssa. HO katsoi, että tämä ratkaisu toteuttaa parhaiten lapsen edun myös tulevaisuudessa. (Vailla lainvoimaa 29.3.2018) - Uutiset
3.4.2018 14.00
Hovioikeuden päätös lapsen palauttamisesta Haagin sopimuksen nojallaAsiassa oli lain mukaiset perusteet 10-vuotiaan lapsen palauttamiseksi Puolaan. (Vailla lainvoimaa 3.4.2018) - Uutiset
4.4.2018 11.05
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassa - rauennut väliaikaismääräysKun täytäntöönpanoasiaa ei ollut KO:ssa ehditty käsitellä ennen sen raukeamista, asiassa ei ollut lopputuloksen perusteella määräytyvää voittajaa tai häviäjää. Asianosaiset määrättiin pitämään oikeudenkäyntikulunsa KO:sta omana vahinkonaan. KO:n toteamin tavoin OK 21 luvun 7 § ei soveltunut nyt kysymyksessä olevaan asiaan, koska asiaa ei ollut jätetty tutkimatta eikä asian käsittely ollut jäänyt sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Toisaalta asiassa ei ollut tarpeen lausua myöskään OK 21 luvun 8 b §:n soveltumisesta asiaan, koska asiassa todetuin tavoin asiassa ei ollut häviäjää, joka olisi ylipäänsä velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Asiassa ei ollut myöskään kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa väliaikaismääräystä hakenutta lasten isää korvaamaan lasten äidin oikeudenkäyntikuluja, kun asiassa ilmenevin tavoin täytäntöönpanoa koskeva asia ei ole lainkohdassa tarkoitettu indispositiivinen asia. (Vailla lainvoimaa 4.4.2018) - Uutiset
4.4.2018 14.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen menetetyn määräajan palauttamisesta elatusavun muutosta koskevassa asiassa pääkäsittelyä pitämättäHO totesi käsittelyratkaisussaan, että asiassa oli kysymys siitä, oliko menetetyn määräajan palauttamiselle OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä. Ratkaisuun vaikuttavat tiedot ilmenivät asiakirjoista, eikä suullisella todistelulla HO:ssa ollut saatavissa sellaista selvitystä, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Pääkäsittelyn toimittaminen oli myös muutoin selvästi tarpeetonta. Pääkäsittelyn toimittamista koskeva pyyntö hylättiin. Pääasian osalta asiassa ei ollut esitetty sellaisia erittäin painavia syitä, joiden perusteella menetetty määräaika olisi tullut palautettavaksi. (Vailla lainvoimaa 4.4.2018) - Uutiset
5.4.2018 9.30
Uusi ohje: Vakuutuskorvausten ilmoittaminen perintöverotukseenVerohallinnon ohjeessa käsitellään vakuutuskorvausten sekä muiden perintöverotukseen vaikuttavien vakuutustuotteita koskevien tietojen merkitsemistä perukirjaan. Ohjeessa yksilöidään, mitä tietoja Verohallinto tarvitsee perintöverotuksen toimittamista varten ja miten nämä tiedot toivotaan perukirjassa esitettävän. - Uutiset
6.4.2018 15.28
YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevältä komitealta Suomea koskeva ratkaisu perheväkivaltaa ja lapsen huoltajuutta koskevassa asiassa: yleissopimusta loukattiinYK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea teki 5. maaliskuuta 2018 ratkaisunsa perheväkivaltaa ja lapsen huoltajuutta koskevassa valitusasiassa. Kyseessä on komitean ensimmäinen Suomea koskeva ratkaisu yksilövalitusasiassa. Ratkaisussa todettiin tapauksessa loukatun YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta tehtyä yleissopimusta. Tapauksessa oli kyse siitä, olivatko viranomaiset laiminlyöneet valtion huolellisuusvelvoitetta ja ryhtyneet tarvittaviin toimiin suojellakseen valittajaa ja hänen lastaan perheväkivallan vaaralta. - Uutiset
13.4.2018 12.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta perheenyhdistämiseen ja alaikäisyyden tulkinnastaOikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY 2 artiklan f alakohtaa, luettuna yhdessä sen 10 artiklan 3 kohdan a alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka oli alle 18-vuotias saapuessaan jäsenvaltion alueelle ja jättäessään turvapaikkahakemuksen tässä valtiossa mutta joka turvapaikkamenettelyn kuluessa tulee täysi-ikäiseksi ja jolle myönnetään tämän jälkeen pakolaisasema, on pidettävä tässä säännöksessä tarkoitettuna alaikäisenä. - Uutiset
13.4.2018 13.35
Hovioikeus: Lasten riitaista huoltoasiaa ei voitu käsitellä käräjäoikeudessa yksin kirjallisen valmistelun perusteellaHovioikeus katsoi, ettei se, että lausuma oli lähetetty H:n isän sähköpostista, osoittanut, että tämä olisi toiminut asiassa H:n avustajana, koska lausumasta ilmeni, että H oli lausuman laatija ja hänen yhteystietonsa oli ilmoitettu prosessiosoitteeksi. Asia oli H:n lausuman johdosta tullut riitaiseksi. Se, että H ei ollut antanut lausumaa jälkimmäisen lausumapyynnön johdosta, ei tässä tilanteessa osoittanut, että asia olisi muuttunut riidattomaksi. Tämän vuoksi käräjäoikeuden olisi tullut oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 4 §:n mukaisesti jatkaa asian käsittelyä riita-asian käsittelyä koskevassa järjestyksessä. Asiassa oli H:n lausuman perusteella useita riitaisia kysymyksiä ja H oli lausumassaan ilmoittanut esittävänsä asiassa suullista todistelua. H ei myöskään ollut antanut suostumustaan asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä eikä käräjäoikeus ollut nimenomaisesti tiedustellut H:lta tätä seikkaa. Näistä syistä asiaa ei voitu käräjäoikeudessa ratkaista oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n nojalla yksin kirjallisen valmistelun perusteella. Asiassa oli käräjäoikeudessa tapahtunut menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 13.4.2018) - Uutiset
17.4.2018 14.20
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut lasten edun selvittämiseksi jatkaa asian valmistelua ja hankkia asian ratkaisemisen kannalta tarpeellinen selvitysIsä ei ollut hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta määräajassa antanut KO:lle kirjallista lausumaa äidin hakemuksen johdosta. KO oli perustanut ratkaisunsa hakemuksessa esitettyihin seikkoihin. Seikkojen tueksi ei ollut esitetty mitään selvitystä eikä asiassa ollut hankittu muuta selvitystä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Sen vuoksi HO katsoi, että KO:n olisi tullut lasten edun selvittämiseksi jatkaa asian valmistelua ja hankkia asian ratkaisemisen kannalta tarpeellinen selvitys. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 17.4.2018) - Uutiset
18.4.2018 10.10
Hovioikeuden ratkaisu testamentin moitteestaA:n myöhempiä elämänvaiheita ja peruuttamisasiakirjan allekirjoittamisen aikoihin vallinneita olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus päätyi katsomaan, että A:n viimeinen tahto oli ollut testamentin 29.1.2004 mukainen. Mainitun testamentin oli siten katsottava tulleen uudestaan voimaan testamentin 26.3.2009 peruuttamisen myötä. Käräjäoikeuden ratkaisua oli siten muutettava. (Vailla lainvoimaa 18.4.2018) - Uutiset
18.4.2018 11.02
Hovioikeuden päätös lapsen tapaamisoikeuden poistamisestaHO otti tapaamisoikeutta harkitessaan huomioon isän pitkäaikaisen lapsen kannalta vahingollisen menettelyn tapaamisten suhteen, isän lapselle aiheuttaneen pelkotilan, lapsen iän (12 v.) merkityksen ja erityisesti sen, että olosuhdeselvityksessä oli päädytty siihen, että tapaamisten käynnistäminen ei ollut lapsen edun mukaista. HO katsoi, ettei KO:n päätöstä poistaa tapaamisoikeus ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 18.4.2018) - Uutiset
19.4.2018 14.37
Äitiyslaki voimaan huhtikuussa 2019Hallitus esittää äitiyslain ja siihen liittyvien muutosten vahvistamista. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait tulemaan voimaan 1. huhtikuuta 2019.Eduskunta hyväksyi äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen 1.3.2018. Äitiyslaki on uusi laki, joka sisältää säännökset äitiyden määräytymisestä. Lakiin kirjataan periaate, jonka mukaan lapsen synnyttäjä on lapsen äiti. - Uutiset
19.4.2018 15.11
Hovioikeus: Elatusvastuun tasapuolisuus ei ollut peruste lapsen asumisen siirtämiselle isän luokseAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko lapsi määrättävä asumaan isänsä luona vanhempien elatuskyvyn järjestämiseksi tasapuolisesti. HO päätyi siihen, että kummankin lapsen asuminen äidin luona oli lasten edun mukainen järjestely ja ettei elatusvastuun tasapuolisuus ollut peruste lapsen asumisen siirtämiselle isän luokse. (Vailla lainvoimaa 19.4.2018) - Uutiset
7.5.2018 8.05
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota: Dementiaa sairastanut ei kyennyt ymmärtämään sisällöllisesti monimutkaista testamenttiaVahvemmin kannetta tukivat kantajien henkilötodistelusta ilmenevä A:n oireisto, joka vastasi ulkopuolisen E:n luotettavaa kuvausta tilanteesta vähän ennen testamentin allekirjoitusta. Oireistossa oli viitteitä keskivaikeasta dementiasta, jopa vaikeasta muodosta. Näistä oli pääteltävissä, ettei A olisi kyennyt ymmärtämään 5.12.2011 tehtyä sisällöllisesti monimutkaista testamenttia ja ilmaisemaan sen sisältöistä tahtoa. Lisäksi testamentin teko-olosuhteet, poikkeaminen merkittävästi A:n jo vuosia vallinneesta testamenttaustahdosta ja testamentin sisältö viittasivat siihen, ettei kysymys ollut A:n itsenäisestä tahdonmuodostuksesta syntyneestä testamentista. (Vailla lainvoimaa 7.5.2018) - Uutiset
8.5.2018 11.02
Käräjäoikeus ei menetellyt oikein istuntokutsua toimittaessaan – lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva riita palautettiin käräjäoikeuteenValittaja ei ollut ilmoittanut vastauksessaan prosessiosoitetta eikä muitakaan yhteystietoja, eikä vastausta ollut myöskään toimitettu KO:lle sähköpostitse. KO oli huomannut väestötietojärjestelmästä valittajan osoitteen muuttumisen poste restante -osoitteeksi. KO oli myös ilmoittanut saaneensa valittajan sähköpostiosoitteen vastapuolen avustajalta. Kutsu KO:n valmisteluistuntoon ja mahdolliseen pääkäsittelyyn 26.4.2017 oli lähetetty asianosaisille sähköpostitse 6.4.2017. Sama asiakirja oli samalla lähetetty tiedoksi postitse valittajan poste restante -osoitteeseen. KO:n laatima yhteenveto oli lähetetty asianosaisille sähköpostitse 21.4.2017. HO katsoi, että kutsun tiedoksiannossa valittajalle oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, joka oli estänyt valittajaa osallistumasta asian jatkokäsittelyyn KO:ssa ja jonka vuoksi asia oli käsiteltävä uudelleen. (Vailla lainvoimaa 8.5.2018) - Uutiset
8.5.2018 12.17
Asianajajaliitto palkitsi vuoden 2017 parhaat oikeustieteelliset DL-kirjoitukset – luettavissa EdilexistäAsianajajaliiton hallitus on Defensor Legis -julkaisun toimituksen esityksen mukaisesti myöntänyt vuosittaiset kirjoituspalkinnot erityisen korkeatasoisille oikeustieteellisille kirjoituksille. Defensor Legisin kirjoittajapalkintoja on myönnetty vuodesta 1988 lähtien. Jokainen kirjoittajapalkinto on suuruudeltaan 1 500 euroa artikkelia kohden. - Uutiset
9.5.2018 12.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rajavalvontaa, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevassa asiassaEnnakkoratkaisupyyntö koski SEUT 20 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan sekä jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (EUVL 2008, L 348, s. 98) 5 ja 11 artiklan tulkintaa. Uninonin tuomioistuin totesi muun muassa, että direktiivin 2008/115 5 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan sellaisen kolmannen maan kansalaisen osalta, johon on jo kohdistettu palauttamispäätös, johon on liitetty vielä voimassa oleva päätös maahantulokiellosta, tehdään palauttamispäätös ottamatta huomioon sellaisia hänen perhe-elämäänsä liittyviä seikkoja – muun muassa hänen alaikäisen lapsensa etua –, jotka on mainittu tällaisen maahantulokiellon määräämisen jälkeen perheenyhdistämistä varten jätetyssä oleskelua koskevassa hakemuksessa, paitsi jos asianomainen olisi voinut vedota tällaisiin seikkoihin aikaisemmin. - Uutiset
15.5.2018 14.00
Tuomaria ei pidetty esteellisenä - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKäräjätuomari ei ollut ollut aikaisemmin ratkaisemassa asianosaisten välistä vastaavaa asiaa tai sen osaa. KO oli todennut, että yksin tämäkään seikka ei olisi tarkoittanut tuomarin esteellisyyttä. Kantajan valituksessaan esittämät seikat eivät osoittaneet erityistä syytä, jonka vuoksi tuomari olisi ollut esteellinen. KO oli pitänyt kyseisessä asiassa tapahtuneeseen kanteesta luopumiseen ja käräjätuomarin selvitykseen nähden selvänä, että kantajan valmisteluistunnossa esittämät väitteet liittyvät perinnönjaon moitetta koskevaan toiseen KO:ssa vireillä olevaan kantajan kanneasiaan. Näin ollen jo tästä tiettyjen seikkojen kirjaamatta jättäminen käsillä olevan asian yhteydessä tai muut kantajan kirjelmässä esittämät seikat eivät olleet antaneet perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 15.5.2018) - Uutiset
17.5.2018 11.30
Lasten vuoroasumista selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa: Lapsen etu ensin vuoroasumisjärjestelyissäVuoroasumistilanteissa arjen sujuminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön ja toimintakäytäntöihin, jotta vuoroasuvan lapsen etu toteutuu. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätietoa: tällä hetkellä tilastojen ja rekisterien pohjalta ei saada riittävän kattavaa tietoa lasten asumisjärjestelyistä vanhempien asuessa erillään. - Uutiset
18.5.2018 15.00
Olosuhdeselvityksen hankkimatta jättäminen hakemuksenmukaisesti ratkaistussa huoltoriidassa ei merkinnyt oikeudenkäyntivirhettäKoska hakemusta ei ollut riitautettu, KO oli voinut käsitellä ja ratkaista asian OK 8 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla. KO:n harkinnan varaan oli jäänyt, oliko asian ratkaisemisen kannalta ollut tarpeen hankkia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 10 §:n tarkoittama olosuhdeselvitys ja oliko asian selvittämiseksi ollut tarpeen järjestää istuntokäsittely. Ei voitu päätellä, että KO olisi näiltä osin ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa. Näin ollen asiassa ei ollut kysymys OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamasta oikeudenkäyntivirheestä. (Vailla lainvoimaa 18.5.2018) - Uutiset
30.5.2018 15.15
Asianajotoimistoissa miehiä ei rohkaista perhevapailleSuomessa ja Kanadassa tehty tutkimus osoittaa, että asianajotoimistojen kulttuuriset ja ammatilliset esteet rajoittavat asianajajamiesten perhevapaiden käyttöä. Itä-Suomen yliopiston ja Teluq-University of Québecin tutkimuksessa havaittiin, että asianajotoimistojen työkulttuuri perustuu pitkälti perinteiseen maskuliiniseen näkemykseen miehistä perheen elättäjinä, eikä se rohkaise miehiä työn ja hoivan yhdistämiseen. Tutkimus julkaistiin International Journal of the Legal Profession -tiedelehdessä. - Uutiset
1.6.2018 15.15
Lausuntotiivistelmä lapsenhuoltolain uudistusta koskevasta työryhmämietinnöstäLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistamista pohtineen työryhmän mietintö luovutettiin oikeusministeriölle 29.9.2017 (OM Mietintöjä ja lausuntoja 47/2017). Mietinnöstä pyydettiin lausuntoja 1.12.2017 mennessä. Oikeusministeriö vastaanotti yhteensä 87 lausuntoa. Lausuntopalaute oli hyvin myönteistä. Ehdotuksia pidettiin pääosin kannatettavina. - Uutiset
4.6.2018 10.10
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kanteen tutkimatta jättämisestä puuttuvia valokuvia koskevassa perinnönjakoasiassaKanteessa todetaan, ettei perinnönjakoa ole toimitettu säädetyin tavoin. Kanteessa ei kuitenkaan ole kysymys B:n tekemän jaon moittimisesta eikä perintökaaren 18 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kuolinpesän hyväksi ajetusta kanteesta. Kanteessaan A vaatii, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle jakokirjan mukainen osuus 10.089,54 euroa pesän rahavaroista ja luovuttamaan hänelle valokuvakansiot valokuvineen. Näin ollen kanne käsittää suorituskanteen mukaisen vaatimuksen maksusta ja esineen luovutuksesta tarkoituksena saada myös täytäntöönpanokelpoinen tuomio näistä suoritusvelvoitteista. Näillä perusteilla hovioikeus päätyi siihen, että kanne oli tutkittava. B oli tilittänyt A:lle tämän jako-osuuden 10.089,54 euroa ja toimittanut hänelle valokuvakansiot. A:n mukaan kansioista puuttui osa valokuvista. Näin ollen asiassa oli enää kysymys osasta valokuvia. Koska perinnönjakoa V:n jälkeen ei ollut toimitettu laillisessa järjestyksessä ja suoritustuomion peruste näin ollen ei ollut oikeudellisesti eikä tosiseikastollisesti selvä, hovioikeus katsoi, että kanne A:n ilmoittamien puuttuvien valokuvien osalta oli ennenaikainen ja tällä perusteella hylättävä. Muilta osin kanne oli hylättävä sillä perusteella, ettei A:lla ollut enää oikeussuojan tarvetta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2018) - Uutiset
4.6.2018 12.00
Apulaisoikeusasiamies: Viranomaiset laiminlöivät lapsen edun arvioinnin turvapaikkaa hakeneen lapsiperheen asiassaApulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoi, että viranomaiset olivat lyöneet laimin lapsen edun arvioinnin turvapaikkaa hakeneen lapsiperheen asiassa. Ratkaisu koski sekä vastaanottokeskuksen että kunnan sosiaalihuollon toimintaa. Sakslin selvitti asiaa perheen lasten tekemän kantelun perusteella. - Uutiset
5.6.2018 9.00
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus hylkäsi adoption vahvistamisen ilman biologisen isän suostumustaA lausui valituksessaan, että käräjäoikeus oli arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin ja tehnyt siitä virheelliset johtopäätökset. Adoption vahvistamiselle oli olemassa erittäin poikkeukselliset syyt biologisen isän K:n vastustuksesta huolimatta. K ei ollut ollut yhteydessä B:hen ja oli tälle täysin tuntematon henkilö. Yhteydenpidon puute johtui K:n passiivisuudesta. Adoptiohakemuksessa oli kysymys B:n tilanteen vakauttamisesta ja turvallisuuden tunteen lisäämisestä. Adoptio oli B:n edun mukaista, sillä se vahvistaisi oikeudellisesti tosiasialliset olosuhteet.
Hovioikeus totesi, että 8-vuotias B ei tosiasiallisesti ole tavannut K:ta eikä tiedä oikean isänsä olemassaolosta. Hänen ja K:n välillä ei ole kuluneiden vuosien aikana ollut yhteydenpitoa tai kanssakäymistä. Tämän vuoksi lapsen ja vanhemman välisestä yhteydenpidosta tai suhteesta taikka sen laadusta ei voitu tässä tapauksessa tehdä päätelmiä. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut edellytyksiä määrittää lapsen etua sillä tavalla, että B:n etu voimakkaasti puoltaisi adoptiota. Hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa ei ollut olemassa sellaisia laissa tarkoitettuja erityisen poikkeuksellisia syitä, joita adoption vahvistaminen ilman vanhemman suostumusta edellyttää. (Vailla lainvoimaa 5.6.2018) - Uutiset
5.6.2018 11.15
Apulaisoikeusasiamies: Maahanmuuttoviraston käytäntö ulkomaalaisasioissa ei turvaa lapsen oikeuksiaApulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoi, että Maahanmuuttoviraston käytäntö ulkomaalaisasioissa ei turvaa lapsen oikeuksia. Sakslin tutki omana aloitteenaan Maahanmuuttoviraston käytäntöä olla tekemättä omaa päätöstä lapselle, joka on syntynyt perheen saaman käännytyspäätöksen jälkeen.
– Lapsen käännyttäminen edellyttää lapselle tehtyä perusteltua käännyttämispäätöstä. Lasta koskevissa päätöksissä lapsen etu on arvioitava laaja-alaisesti ja yksilöllisesti, toteaa Sakslin. - Uutiset
5.6.2018 12.30
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalaisten ja näiden perheenjäsenten oleskeluvapautta koskevissa unionin oikeuden säännöksissä tarkoitettu aviopuolison käsite kattaa samaa sukupuolta olevat aviopuolisotVaikka jäsenvaltiot voivat vapaasti hyväksyä tai olla hyväksymättä samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisen avioliiton, ne eivät voi rajoittaa unionin kansalaisen oleskeluvapautta kieltäytymällä myöntämästä tämän samaa sukupuolta olevalle aviopuolisolle, joka on kolmannen valtion kansalainen, johdettua oleskeluoikeutta alueellaan. - Uutiset
15.6.2018 9.35
KHO:n ratkaisu lastensuojelun jälkihuoltoon liittyvien terveydenhoitokulujen korvaamisestaA oli tyttärensä B:n ollessa X:n kaupungin lastensuojelun järjestämässä jälkihuollossa ja asuessa Y:n kaupungissa maksanut tämän yksityisellä lääkärillä käynnistä aiheutuneet terveydenhoitokulut. A oli jälkikäteen vaatinut X:n kaupungin sosiaalitoimelta, että se korvaa hänelle nämä terveydenhoitokulut. X:n kaupungin viranhaltija oli hylännyt A:n vaatimuksen ja X:n sosiaali- ja terveyslautakunta hänen oikaisuvaatimuksensa. A oli valittanut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että X:n sosiaalitoimi velvoitetaan korvaamaan mainitut terveydenhoitokulut. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen. KHO katsoi A:n valituksen johdosta, että asiassa ei ollut kysymys lastensuojelulaissa tarkoitetun jälkihuollon kustannusten korvaamisesta eikä jälkihuollon sisällöstä, vaan jälkihuollossa olevan lapsen vanhemman hankkimien terveydenhuollon palvelujen käyttämisestä aiheutuneiden lapsen terveydenhoitokulujen korvaamisesta. KHO totesi, että lastensuojelulaissa ei ole erikseen säädetty jälkihuollossa olevan lapsen vanhemman ja lapsen jälkihuollosta vastaavan kunnan välisestä lapsen terveydenhoitokulujen jälkikäteisen korvausasian ratkaisemisesta. - Uutiset
15.6.2018 11.30
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste koskien huostaanotetun ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen terveydenhoitokulujen korvaamistaKorkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuseloste koskee tilannetta, jossa A oli tyttärensä B:n ollessa otettuna X:n kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaan ja sijaishuoltoon sijoitettuna Z:n kunnassa sijaitsevaan nuorisokotiin maksanut tyttärensä terveydenhoitokuluja. Asiassa tuli ratkaistavaksi ensinnäkin se, tuliko terveydenhoitokulujen korvaamista koskeva asia käsitellä valitusasiana vai hallintoriitana. Lisäksi KHO otti päätöksessä kantaa siihen, mitä kuntaa oli tapauksessa pidettävä korvausvastuullisena B:n tarvitsemista terveydenhuollon palveluista syntyneiden kustannusten korvaamisen osalta. - Uutiset
15.6.2018 12.40
KHO: lapsen ja vanhempien välisen yhteydenpidon rajoittamisen perusteena ei voida käyttää lapsen ja hänen vanhempansa mahdollista käyttäytymistä tulevaisuudessaLastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä oli lastensuojelulain tarkoittamalla yhteydenpidon rajoittamista koskevalla päätöksellään rajoittanut lapsen yhteydenpitoa äitiinsä muun ohella niin, että jos lapsi ei palaa kotilomalta sovittuna päivänä sijaishuoltopaikkaan, hän viettää seuraavan viikonlopun sijaishuoltopaikassa. KHO totesi, että lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa voidaan rajoittaa jo tapahtuneiden seikkojen perusteella. Yhteydenpidon rajoittamisen perusteena ei siten voida käyttää lapsen ja hänen vanhempansa mahdollista käyttäytymistä tulevaisuudessa. Antaessaan ehdollisen ja rangaistuksen luonteisen määräyksen lastensuojeluviranomainen oli KHO:n mukaan ylittänyt laissa säädetyn toimivaltansa, minkä vuoksi lastensuojeluviranomaisen päätös oli tältä osin lainvastaisena kumottava ja poistettava. - Uutiset
20.6.2018 14.19
Lapsenhuoltolakiin tulossa lapsen asemaa parantavia uudistuksiaHallitus esittää lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistamista. Ehdotetuilla muutoksilla parannettaisiin lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn ja korjattaisiin lakia vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten perhetilanteiden monimuotoistumista. Uudistuksella pyritään myös tehostamaan lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien asioiden oikeuskäsittelyä. - Uutiset
21.6.2018 14.49
Hovioikeuden tuomio elatusavun palauttamisesta perusteettomana etuna lasten asumisessa tapahtuneiden muutosten vuoksiAsiassa oli pääasian osalta kysymys siitä, tuliko äidin palauttaa lasten asumisessa tapahtuneiden muutosten vuoksi perusteettomana etuna isän vaatima määrä siitä elatusavusta, joka oli kuitattu maksetuksi kertakaikkisena elatusapuna äidin ja isän 14.11.2002 tekemässä ositussopimuksessa. Mikäli elatusavun palautuksen edellytykset täyttyivät, asiassa oli harkittava sitä, muodostuiko palautusvelvollisuus kohtuuttomaksi. Lisäksi asiassa oli kysymys äidin oikeudesta käyttää saatavaansa isältä kuittaukseen. (Vailla lainvoimaa 21.6.2018) - Uutiset
25.6.2018 9.19
Hovioikeus: Erityisen painavaa syytä isyyden kumoamiskanteen nostamiselle määräajan jälkeen ei ollutHO totesi mm., ettei asianosaisen todelliselle tietoisuudelle lain sisällöstä voida antaa merkitystä lain säännösten noudattamisessa edes siinä tapauksessa, ettei asianosainen kielitaidottomuutensa vuoksi kykene tosiasiallisesti perehtymään lain sisältöön kuten isyyslain määräaikoihin. Lapsen äiti oli lisäksi vedonnut erityisen syyn osalta siihen seikkaan, ettei B:llä ja lapsella ole lainkaan sosiaalista suhdetta toisiinsa. HO:n mainitsemista syistä sosiaalisten suhteiden puuttumiselle ei tässä tilanteessa voitu kuitenkaan antaa merkittävää painoarvoa erityistä syytä arvioitaessa. Johtopäätöksenä asiassa esitetystä HO asiaa kokonaisuutena arvioituaan katsoi, ettei lapsen äiti ollut näyttänyt hänellä olleen erittäin painavaa syytä nostaa kannetta määräajan jälkeen. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 25.6.2018) - Uutiset
25.6.2018 14.35
Rikoksesta epäillyn lapsen oikeuksiin ehdotetaan parannuksiaRikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen lasten oikeuksia rikosprosessin aikana halutaan parantaa ja yhtenäistää EU:ssa. Oikeusministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen EU:n niin sanotun lapsidirektiivin edellyttämistä muutoksista Suomen lainsäädäntöön. - Uutiset
26.6.2018 11.40
Kuulemisen äänitys käräjäoikeudessa olisi tullut hoitaa huolellisestiApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti käräjätuomarin huomiota kuulemisten äänittämisen tärkeyteen ja huolellisuuteen äänittämisen toteuttamisessa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että äänitteet ovat oikeusvarmuuden ja asianosaisten oikeusturvan kannalta tärkeitä, kun nykyisessä oikeudenkäyntimenettelyssä suullista todistelua ei kirjata kokonaisuudessaan pöytäkirjaan. - Uutiset
27.6.2018 6.51
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sukupuoltaan vaihtaneen henkilön oikeudesta valtion vanhuuseläkkeeseenMiesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä annettua neuvoston direktiiviä 79/7/ETY, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa vaaditaan, että henkilön, joka on vaihtanut sukupuoltaan, on täytettävä paitsi fyysiset, sosiaaliset ja psykologiset kriteerit, myös se edellytys, että hän ei ole avioliitossa sitä sukupuolta olevan henkilön kanssa, jonka hän on sukupuolenvaihdoksessa hankkinut, jotta hän saa oikeuden valtion vanhuuseläkkeeseen tätä hankittua sukupuolta olevia henkilöitä koskevasta lakisääteisestä eläkeiästä lukien. - Uutiset
27.6.2018 9.19
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu toimivallasta myöntää eurooppalainen perintötodistusToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun asetuksen (EU) N:o 650/2012 4 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että vaikka perittävän asuinpaikka ei ollut hänen kuolinhetkellään kyseisessä jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia antamaan kansallisia perintötodistuksia sellaisen perimyksen yhteydessä, jolla on rajat ylittäviä vaikutuksia, kun jäämistöomaisuutta sijaitsee mainitun jäsenvaltion alueella tai jos perittävä oli kyseisen jäsenvaltion kansalainen. - Uutiset
28.6.2018 9.09
OTT Tuulikki Mikkola: Avoliiton aikaiset panokset ja KKO 2018:5 – Havaintoja hyvitysoikeuden edellytyksistäArtikkelissa tarkastellaan sitä, miten ja millä edellytyksillä avopuolison yhteistalouden tai toisen osapuolen omaisuuden hyväksi antama panos voidaan avoliiton päättyessä ottaa lukuun hyvitykseen oikeuttavana suorituksena. Erityisen huomion kohteena kirjoituksessa on korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2018:5, jossa keskeiseksi kysymykseksi nousi se, voiko hyvityssäännöstä soveltaa, jos panos on välillinen. Kysymys on toisin sanoen siitä, edellyttääkö hyvityssäännöksen soveltaminen kaikissa tapauksissa sitä, että kyse on avopuolisoiden välisistä suorista panoksista. - Uutiset
28.6.2018 10.14
Unionin tuomioistuimen ennakkopäätös unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella ja oleskeluoikeuden toteamista koskevan päätöksen määräajastaEuroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 10 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että päätös Euroopan unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia koskevasta hakemuksesta on tehtävä ja annettava tiedoksi mainitun säännöksen mukaisessa kuuden kuukauden määräajassa. - Uutiset
29.6.2018 7.57
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta - lapsen asuinpaikan määrittäminenPuolalaisessa ennakkoratkaisuasiassa esitetään ne ratkaisevat seikat, jotka tulee huomioida sylilpasen asuinpaikan osoittamista varten. Kysymys Bryssel II a -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan tukinnasta. - Uutiset
29.6.2018 13.59
Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeestaOikeusministeriö on julkaissut arviomuistion, jossa tarkastellaan alaikäisten avioliittoja koskevaa poikkeuslupamenettelyä ja alaikäisten ulkomailla solmimien avioliittojen tunnustamiskäytäntöjä sekä niiden mahdollisia kehittämistarpeita. - Uutiset
29.6.2018 15.04
Hovioikeus ei pitänyt 2 vuotta 7 kuukautta kestäneen huoltoriidan kokonaiskäsittelyaikaa kohtuuttomanaHO:n ratkaisun antamiseen mennessä asiaa oli kokonaisuudessaan käsitelty noin 2 vuotta 7 kuukautta. HO totesi, että viivytyksiä asian käsittelyssä oli aiheutunut asian KO:een uudelleen käsiteltäväksi palauttamisen ja olosuhdeselvityksen hankkimisen yhteydessä. Asian käsittelyssä käräjä- tai hovioikeudessa ei kuitenkaan ollut havaittavissa pitkiä passiivisia jaksoja. Tuomioistuimella ei myöskään ollut kuin rajoitetut mahdollisuudet valvoa olosuhdeselvityksen valmistumista joutuisasti. Näillä perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO KO:n tavoin katsoi, ottaen huomioon isän mahdollisuus myös oikeudenkäynnin kestäessä tavata lapsiaan, ettei kokonaiskäsittelyaika ollut niin pitkä, että se olisi loukannut oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla isän oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2018) - Uutiset
2.7.2018 14.19
Hovioikeuden ratkaisu isyyden vahvistamisesta ja perimysoikeudestaHovioikeus katsoi, että muotoamiskannetta, jolla tavoitellaan muutosta miehen ja lapsen välisessä perheoikeudellisessa statuksessa, voidaan ajaa vain niissä tilanteissa, joissa isyyslaki sen nimenomaisesti sallii, ja että kanteen voivat nostaa vain siihen isyyslain mukaan oikeutetut. Myös perintöoikeudellisen aseman vahvistaminen edellyttää sukulaisuussuhteen vahvistamista nimenomaan isyyslain mukaisessa järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
4.7.2018 11.44
Hovioikeus hylkäsi pesänjakajan esityksen omaisuuden myynnistä ennenaikaisenaAsiassa ei käynyt ilmi, että pesänjakaja olisi toimittanut laissa tarkoitettua perinnönjakotoimitusta, johon olisi kutsuttu pesän osakkaat ja että hän olisi pyrkinyt saamaan pesän osakkaat sopimaan jaosta. Asiassa esitetyn perusteella pesänjakaja ei osoittanut, että jakoa ei saada toimitetuksi perintökaaren 23 luvun 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ja näin ollen hakemus tuli hylätä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 4.7.2018) - Uutiset
5.7.2018 15.34
Hovioikeuden erimielinen päätös lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanopäätöksestä tehtyjen vaatimusten tutkimisesta kantelunaHO totesi käsittelyratkaisussaan, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 30 §:n 1 momentin 4) kohdan mukaan valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, jolla lapsen tapaamisoikeutta koskevia ehtoja on lain 13 §:n nojalla väliaikaisesti muutettu. Ensiksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan tällaisesta päätöksestä saadaan kuitenkin kannella ilman määräaikaa. HO tutki A:n vaatimukset vain tämän lainkohdan tarkoittamana kanteluna. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n päätöksen tapaamisoikeuden väliaikaista muuttamista koskevat perustelut. Kantelussa esitetyt seikat eivät antaneet aihetta muuttaa KO:n päätöksessään tältä osin tekemää ratkaisua. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että KO oli kantelun kohteena olevalla päätöksellään muuttanut lapsen tapaamisoikeudesta vahvistettua sopimusta pysyvästi porrastamalla tapaamisoikeuden asiassa selostetulla tavalla. Kysymys ei ollut sellaisesta lain 30 §:n 2 momentissa tarkoitetusta väliaikaisesta määräyksestä, josta saisi erikseen kannella. Kuten KO oli todennut, ratkaisuun saa hakea muutosta OK 25 luvun säännösten mukaisesti. Eri mieltä ollut jäsen jätti mainitsemillaan perusteilla kantelun siinä esitettyine täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevine vaatimuksineen tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2018) - Uutiset
6.7.2018 15.48
Itsemääräämisoikeutta koskevia lakeja lausunnoille – asiakas- ja potilaslaki sekä lastensuojelulain muutoksetSosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja uudesta asiakas- ja potilaslaista sekä lastensuojelulain muutoksista. Lakiluonnoksia on valmisteltu osana asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamista. Lausuntoaika päättyy 7. syyskuuta 2018. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2018. - Uutiset
9.7.2018 9.31
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin ettei kuolinpesän osakkaalla ollut asiavaltuutta ajaa kannetta lahjoitusten palauttamiseksi kuolinpesäänA:n kanteessa oli kysymys MJ:n eläessään S ja HO:lle tekemien lahjoitusten palauttamisesta MJ:n kuolinpesään sillä perusteella, että lahjoitukset olivat olleet oikeustoimilaissa tarkoitetuin perustein pätemättömiä. Asian valmistelussa kävi selväksi, ettei A aja kannettaan perintökaaren 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla. Käräjäoikeus katsoi, että kysymys oli näin ollen sellaisesta kanteesta, joka lain mukaan ei kuulu tietyn osakkaan ajettavaksi ja jonka nostaminen kuuluu siten MJ:n kuolinpesän pesänselvittäjän yksinomaiseen toimivaltaan. Asiavaltuus on ehdoton prosessinedellytys. A oli nostanut pesänselvittäjän toimivaltaan kuuluvan kanteen kuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa. A ei edes väittänyt, että pesänselvittäjä olisi valtuuttanut hänet ajamaan kyseessä olevaa kannetta sen paremmin M ja/tai PJ:n kuolinpesän nimissä kuin omissa nimissäänkään. Myöskään se seikka, että pesänselvittäjä oli tehnyt asiassa väliintulohakemuksen, ei perustanut A:lle asiavaltuutta kanteensa ajamiseen. Kanne oli näin ollen jätettävä tutkimatta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 9.7.2018) - Uutiset
26.7.2018 15.45
HS: Jopa korkein oikeus tyrmäsi vaimon erohaaveet – brittinaisen on pakko pysyä avioliitossa miehensä kanssaNainen hävisi oikeusjuttunsa jälleen kerran – ja vastentahtoinen avioliitto jatkuu. Korkeimman oikeuden tuomarien mukaan avioerolle ei ole lain mukaan riittäviä perusteita. Vain parlamentti voi muuttaa lakia. Britanniassa avioeron saaminen voi siten olla yllättävän hankalaa. - Uutiset
27.7.2018 8.55
HS: Perheväkivallan uhrit saavat Uudessa-Seelannissa kymmenen päivän ylimääräisen lomanUuden-Seelannin parlamentti on hyväksynyt lain, jonka perusteella perheväkivallan uhrit voivat jäädä työstään kymmenen päivän ylimääräiselle palkalliselle lomalle, kertoo uutistoimisto AFP. Lain tarkoituksena on tarjota väkivaltaisesta suhteesta pakenevalle aikaa järjestellä käytännön asioita, kuten muuttoa, lasten koulun vaihtoa ja oikeudenkäyntiä. - Uutiset
27.7.2018 14.00
KHO totesi HAO:n tavoin, ettei HAO ollut toimivaltainen Espanjan veroviranomaisen tekemää päätöstä koskevassa valitusasiassaA oli valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Espanjan veroviranomaisen tekemästä päätöksestä ja vaatinut, että hänelle Espanjassa määrätyt verot, jotka on ulosmitattu virka-apuna Helsingin ulosottoviranomaisten toimesta, poistetaan ja näiden verojen perinnän täytäntöönpano keskeytetään asian käsittelyn ajaksi. Lisäksi A oli vaatinut korvausta kuluistaan. HAO jätti valituksen ja täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan hakemuksen tutkimatta ja hyläsi A:lle asiassa aiheutuneiden kulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. KHO totesi ratkaisussaan, että hallinto-oikeuden oli tullut ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla ja siinä mainittujen oikeusohjeiden nojalla jättää A:n valitus tutkimatta. Näin ollen KHO hylkäsi A:n valituksen ja katsoi, ettei asiassa ole myöskään lain mukaista tai lakiin perustuvaa perustetta velvoittaa korvaamaan A:lle asiassa aiheutuneita kuluja. (Julkaisematon 27.7.2018) - Uutiset
31.7.2018 10.45
Lapsiasiavaltuutettu toivoo lainsäätäjältä toimenpiteitä energiajuomien myynnin kieltämiseksi alaikäisiltäLapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on lähettänyt S-ryhmälle, Keskolle ja Lidlille kirjelmän, jossa hän muistuttaa energiajuomien myyntirajoituksen tärkeydestä. - Uutiset
2.8.2018 12.30
Käräjäoikeuden ratkaisu lapsen huoltoa koskevassa asiassa – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaÄiti A vaati KO:ssa, että C määrätään yksin hänen huoltoonsa. Isä B vastusti yksinhuoltohakemusta C:n edun vastaisena ja katsoi, että vanhemmilla tulisi edelleen olla yhteishuolto. Toissijaisesti B vaati jaettua yhteishuoltoa. Mikäli lapsi C:n huolto määrättäisiin yksin A:lle, vaati B tiedonsaantioikeutta ainakin C:n koulunkäyntiä ja terveydenhuoltoa koskevista asioista. Käräjäoikeus määräsi hakijan vaatimuksen mukaisesti, että C:n huolto uskotaan yksin äiti A:lle. KO määräsi edelleen, että C:n isällä, B:llä on tiedonsaantioikeus C:n koulunkäyntiä ja terveydenhuoltoa koskevista asioista. B vaati hovioikeudessa, että KO:n päätös kumotaan ja hänen ja A:n yhteisen lapsen C:n huolto säilytetään vanhempien yhteishuoltona. HO ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.8.2018) - Uutiset
6.8.2018 14.17
Apulaisoikeusasiamies määräsi lukuisia yllätystarkastuksia lastensuojelulaitoksiin – rajoitustoimenpiteissä ongelmiaEduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määräyksestä on tehty lukuisia pääasiassa ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia huostaanotetuille lapsille tarkoitettuihin lastensuojelulaitoksiin. - Uutiset
9.8.2018 13.35
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen: Lapsen sijaishuollon järjestäminen epäonnistuiKantelija ei ollut saanut hänen tarvitsemiaan sellaisia terveydenhuollon palveluja ja perusopetusta, joiden välttämättömyyttä oli perusteltu häntä koskevissa päätöksissä ja asiakassuunnitelmassa. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen katsoi, ettei sosiaalitoimi ollut järjestänyt kantelijan sijaishuoltoa ja siihen liittyviä kantelijan tarpeen mukaisia ja hänelle sopivia palveluja ja tukitoimia siten kuin lastensuojelulaki edellyttää. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen antoi sosiaalitoimelle eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla huomautuksen vastaisen varalle. - Uutiset
13.8.2018 8.00
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen kiinnitti Kelan vakavaa huomiota: Yksilöllinen harkinta asumismenoja huomioitaessaKantelija arvosteli Kelan menettelyä toimeentulotukiasiassa. Kantelija kertoi vielä, että asumismenojen ja vuokravakuuden myöntämisessä Kela ei ollut huomioinut hänen olosuhteitaan, joilla oli ollut merkitystä toimeentulotuen määräytymiseen. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen toteaa ratkaisussaan mm., että hänen saamastaan selvityksestä oli syntynyt se vaikutelma, ettei Kela ollut asiaa koskevassa päätöksenteossaan riittävästi selvittänyt kantelijan tarvetta suurempiin asumismenoihin (myös vuokravakuuteen) eikä siten ollut selvittänyt hakijan (kantelijan) yksilöllisiä olosuhteita. Näytti pikemminkin siltä, että päätös toimeentulotuesta oli tehty pelkästään tukeutumalla Kelan ohjeistukseen kohtuullisista asumismenoista. Menettely oli saattanut estää kantelijan oikeuden tavata lapsiaan sekä myös kantelijan alaikäisten lasten lailla säädettyä oikeutta tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona lapset eivät asu. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen saattoi asiassa esittämänsä näkökohdat Kelan tietoon ja kiinnitti sen vakavaa huomiota yksilöllisestä harkinnasta päätöksenteossa todettuun. Apulaisoikeusasiamiehen sijainen korosti vielä tässä yhteydessä, että tällainen yksilöllinen harkinta olisi edistänyt lapselle kuuluvien oikeuksien toteutumista. - Uutiset
15.8.2018 15.01
Vaimo väärensi miehensä allekirjoituksen avioeron peruutusta koskevaan hakemukseen - hovioikeus kumosi päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteenKoska KO:n päätös oli asiassa kuvatulla tavalla perusteeltaan virheellinen, päätös oli kumottava ja avioeroasia oli palautettava KO:een asianosaisten pyynnön mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 15.8.2018) - Uutiset
17.8.2018 12.10
KHO: Vaatimus ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetusta perheenjäsenyydestä täyttyi – Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiinMaahanmuuttovirasto oli hylännyt A:n perhesideperusteista oleskelulupaa koskevan hakemuksen sillä perusteella, että A ei ollut B:n ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentissa tarkoitettu perheenjäsen. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n Maahanmuuttoviraston päätöksestä tehdyn valituksen. Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olivat päätöksissään viitanneet siihen, ettei B ollut A:n huoltaja. Korkein hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle oleskeluluvan myöntämiseksi. - Uutiset
20.8.2018 13.36
Kaksi uutta selvitystä: Lastensuojelun työntekijät kaipaavat lisää aikaa lasten kanssa – sosiaalihuoltolain uudistus vuonna 2014 ei ole toistaiseksi vaikuttanut positiivisesti lastensuojeluilmoitusten tai kiireellisten sijoitusten määräänLastensuojelun työntekijät pitävät työssään onnistumisen edellytyksenä työskentelyä kasvokkain lapsen kanssa. Tuoreiden selvitysten perusteella tähän jää liian vähän aikaa. Lastensuojelun työntekijät kokevat kovia työpaineita ja riittämättömyyttä ja suurin osa on miettinyt työpaikan tai alan vaihtoa. Suurimpia syitä tähän ovat liian pienet resurssit, liialliset työpaineet, palkkaus ja esimiestyöhön liittyvät tekijät. Sosiaalihuoltolain uudistuksella vuonna 2014 pyrittiin siirtämään lastensuojelun painopistettä korjaavista palveluista ehkäisevien palvelujen suuntaan, mutta muutos ei ole toistaiseksi vaikuttanut positiivisesti lastensuojeluilmoitusten tai kiireellisten sijoitusten määrään. Molemmat kasvoivat vuonna 2017. - Uutiset
21.8.2018 12.10
Tietoja lastensuojelun järjestämisestä, asiakkuuksista, laitos- ja perhehoidon kustannuksista ja lastensuojelun valmistelutilanteesta maakunnittainSuomen Kuntaliiton keväällä 2018 julkistettuun lastensuojelun kuntakyselyyn liittyen on valmistunut kolmas maakunnittaisia tarkasteluja sisältävä raportti. Materiaali on suunnattu maakuntien sote-valmistelun tueksi rakennettaessa maakunnallisia palvelujärjestelmiä sote-uudistuksessa. - Uutiset
22.8.2018 8.59
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 21.8.2018 julkaistu/päivitetty viisi EIT:n vuonna 2017 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessa tapauksessa oli kysymys siitä, merkitsikö valittajien karkottaminen Iraniin EIS 2 artiklan, 3 artiklan, 8 artiklan ja 13 artiklan, luettuna yhdessä 3 artiklan kanssa, rikkomista. Toisessa asiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan elinkautisen vankeusrangaistuksen yhteydessä rikottu EIS 3 artiklaa. Kolmannessa asiassa oli kyse siitä, oliko valtio täyttänyt velvollisuutensa suojella kansalaisia EIS 3 artiklassa kielletyltä epäinhimilliseltä tai halventavalta kohtelulta sekä EIS 4 artiklassa kielletyltä ihmiskaupalta ja pakkotyöltä. Neljännessä, Suomea koskevassa ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko valtio rikkonut EIS 8 artiklaa, kun valittaja ei saanut itse päättää asuinpaikastaan. Viidennessä asiassa oli kysymys siitä, oliko laittomien maahanmuuttajien työ mansikkaviljelmällä pakkotyötä ja rikottiinko näin EIS 4 artiklan 2 kappaletta. - Uutiset
22.8.2018 13.13
Käräjäoikeus katsoi, ettei pesänjakajalle voitu antaa määräyksiä koskien kiinteistön alinta myyntihintaa – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaPerintökaaressa ei ole määräyksiä siitä, voiko tuomioistuin määrätä pesänjakajalle määräyksiä myyntitavasta, alimmasta kauppahinnasta tai muista kaupan ehdoista. Korkein oikeus (KKO 1980 II 41) on katsonut, ettei oikeus voi määrätessään pesänjakajan perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla myymään kuolinpesään kuuluvan omaisuuden antaa määräyksiä myyntitavasta. Oikeuskirjallisuudessa on hovioikeuskäytäntöön vedoten katsottu kannan sisältävän myös kiellon määrittää alin mahdollinen myyntihinta (Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus 1, s. 1385-1386 sekä Vaasan HO 21.2.1991 S 91/4 ja Rovaniemen HO 19.8.1998 S 98/143). Käräjäoikeus katsoo näin ollen, ettei pesänjakajalle voida antaa määräyksiä koskien alinta myyntihintaa. (Vailla lainvoimaa 22.8.2018) - Uutiset
22.8.2018 16.00
Hovioikeus: korotettua elatusapua ei voida määrätä suoritettavaksi kanteen vireillepanoa aikaisemmasta ajankohdasta lukienLapsen elatuksesta annetun lain elatusavun muuttamista koskevaan 11 §:ään ei sisälly säännöstä siitä, että korotettua elatusapua voitaisiin määrätä suoritettavaksi kanteen vireillepanoa aikaisemmasta ajankohdasta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.8.2018)