Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
12.2.2021 11.00
Hovioikeus: Haastemiehen käyttämälle sijaistiedoksiannolle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä lapsen huoltoa ym. koskevassa asiassaHO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 10.00
Vuonna 2019 syntyneen lapsen huolto ja asuminen muutettiin isälleEsitetyn kirjallisen ja suullisen todistelun perusteella oli selvitetty, että äiti oli ollut haluton myötävaikuttamaan lapsen ja isän suhteen kehittymiseen. Äiti ei ollut noudattanut KO:n asiassa antamia ratkaisuja eikä ollut osoittanut tehneensä konkreettisia toimenpiteitä lapsen ja isän tapaamisten toteuttamiseksi kuluneen runsaan vuoden aikana. HO piti selvänä, ettei äiti ollut valmis muuttamaan kielteistä suhtautumistaan isään, mikäli lapsi määrätään asumaan äitinsä luona. Tällaista lopputulosta ei ollut pidettävä lapsen edun kannalta hyväksyttävänä. Lapsen myönteisen suhteen säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapsi määrättiin asumaan isänsä luona ja lapsella oli oikeus tavata äitiään KO:n päätöksessä vahvistetuin tavoin. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että huoltomuotona muu kuin yksinhuolto ei tullut kysymykseen näissä olosuhteissa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 11.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: 199.673,75 euron rahasuorituksia oli pidettävä suosiolahjoina vaikka suoritusten ja perittävän kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkäTuomiossa esitetyn perusteella 2.10.2007 tehdyistä yhteensä 169.000 euron suorituksista 159.673,75 euroa ja 11.8.2005 tehtyä 40.000 euron suoritusta oli pidettävä Toini B:n Matti B:lle antamina lahjoina, joilla oli ilmeisesti tarkoitettu suosia Matti B:tä A:n vahingoksi. Lakiin ei sisälly nimenomaista aikarajaa, milloin luovutusta ei enää ajankulumisen vuoksi voida pitää suosiolahjana. Oikeuskirjallisuudessa kohtuullisena aikarajana on pidetty perittävän kuolemaa edeltävää kymmentä vuotta. Oikeuskäytännössä kohtuullisena pidettävä aikaraja on vaihdellut, eikä kymmenen vuoden takaisen lahjan huomioon ottaminen suosiolahjana ole harvinaista. Mitä lyhyempi aika lahjan antamisen ja perittävän kuoleman välillä on, sitä todennäköisempää on, että luovutusta pidetään suosiolahjana varsinkin, jos perittävä on lahjan antaessaan ollut iäkäs. (Aarnio, Aulis - Kangas, Urpo; Suomen jäämistöoikeus I, 2009, s. 845 - 848.) Ratkaisussaan KKO 2012:96 korkein oikeus päätyi pitämään suosiolahjana lahjaa, jonka perinnönjättäjä oli antanut 23 vuotta ennen kuolemaansa. Edellä esitetyn perusteella oikeuskirjallisuudessa esitetty kymmenen vuoden aikaraja ei ole ehdoton, ja kohtuullinen aika tulee arvioida tapauskohtaisesti. Nyt kysymyksessä olevat rahasuoritukset oli tehty 11.8.2005 ja 2.10.2007. Toini B oli kuollut 9.12.2015. Hovioikeus päätyi siihen, että kysymys oli ollut suosiolahjasta siitä huolimatta, että rahasuoritusten ja Toini B:n kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki isän valituksen lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta - uhkasakko voitiin jättää määräämättä pandemiatilanteessaHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kysymys ollut ollut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n soveltamisesta. KO:n päätöksen maininta (s. 13) mainitun säännöksen soveltamisesta oli virheellinen. Mainitun lain 30 §:n valituskielto ei siten soveltunut tapaukseen. Isän valitus tutkittiin. Pääasian osalta HO katsoi mm., ettei äidin ilmoittaman oikeellisuutta ollut tapauksen olosuhteissa syytä epäillä. HO katsoi mainituissa olosuhteissa uskottavaa myös olleen, ettei äiti ollut huhtikuussa 2020 tiennyt eikä hän ollut voinut tietää, miten hänen tulisi toimia poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa lapsen ja isän tapaamisten suhteen, kun lapsella ja sittemmin tämän perheenjäsenillä oli ollut mahdolliseen koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Isän ja äidin ilmeisen riitaiset välit olivat estäneet asiasta sopimisen. Mainituissa olosuhteissa äidillä oli ollut hyväksyttävä syy keskeyttää tapaamiset yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi huhtikuussa 2020. Tapaamisen 1.7.2020 peruuntuminen kokonaan oli KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin aiheutunut paitsi äidin lapsen luovuttamispaikkaa koskeneesta erehtymisestä myös siitä, ettei isä ollut ottanut lasta enää myöhässä vastaan. Äiti oli erehdyksensä havaittuaan pyrkinyt myötävaikuttamaan tapaamisen toteutumiseen. Kysymys oli ollut yksittäisestä tapahtumasta, kun tapaamiset olivat muutoin 2.5.2020 alkaen toteutuneet. Näin ollen yksinomaan 1.7.2020 peruuntuneen tapaamiskerran vuoksi uhkasakon asettaminen ei ollut kohtuullista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 10.30
Elatusavun muutosvaatimus - hovioikeus arvioi tuliko puolisoiden välisessä osituksessa saatu 70 000 euroa ottaa huomioon isän elatuskyvyssäAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko KO:ssa maksettavaksi tuomittujen elatusapujen määriä korotettava sen vuoksi, että isän elatuskyky oli KO:n arvioimaa suurempi huomioon ottaen hänen osituksessa kesällä 2017 saamansa 70.000 euroa ja hänellä vuonna 2017 olleet tulot noin 60.000 euroa. Jos elatusavun määrä jäi alle täysimääräisen elatustuen määrän, oli arvioitavana myös se, oliko siihen syynä isän puutteellinen elatuskyky. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
18.2.2021 15.15
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta koskevassa asiassaAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana valituksen johdosta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta ja sen arvostamisesta, tasingon määrästä sekä osituksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 13.14
Hovioikeus hylkäsi huostaanotettujen lasten isän vaatimuksen laajasta tiedonsaantioikeudestaHO katsoi, ettei asiassa ollut lasten etuun perustuvia syitä määrätä isälle laajaa tiedonsaantioikeutta heidän koulua, terveyttä ja lastensuojelua koskeviin tietoihinsa myöskään lapsenhuoltolain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 14.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi EspanjaanKoska lapsen isä oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Espanjaan ilman lapsen äidin suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut lapsen äidillä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 9.38
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia – Kansalaisuusaseman määrittäminen – Vieraan valtion kansalaisuuden saaminen hakemuksesta – Suomen kansalaisuuden menettäminen – Vuoden 1968 kansalaisuuslaki – Väestötietomerkintä – Olosuhteiden vakiintuminen – Luottamuksensuoja - Uutiset
23.2.2021 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isälle sovintoon päätyneen täytäntöönpanoriidan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutHO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. HO katsoi, että äiti oli velvoitettava korvaamaan isälle tämän oikeudenkäyntikulut KO:ssa siltä osin kuin ne johtuivat lainoppineen avustajan käyttämisestä. Asianosaiskulujen osalta HO totesi, että isä oli toimittanut KO:lle asianmukaisen erittelyn asianosaiskulujen perusteista (KKO 1997:195). Kulut koostuivat toimenpiteistä ennen avustajan hankkimista, istuntoihin osallistumisesta ja sijaisen hankkimisesta istuntojen ajaksi. OK 21 luvun 8 §:n nojalla voidaan asianosaiselle korvata välittömästi oikeudenkäyntiin liittyvä menetys. Tällaisena voidaan pitää osallistumisesta istuntoihin, joissa läsnäolo on tarpeen, aiheutuva ansionmenetys sekä esimerkiksi sijaisen hankkimisesta liikkeeseen oikeudenkäynnin ajaksi yrittäjälle seurannut kustannus (ks. myös HE 107/1998 vp s. 19). HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan myös isän asianosaiskulut. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan isälle tämän vaatimat 7.887,74 euroa oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Näin ollen KO:n päätöstä oli muutettava. Asian lopputulos huomioon ottaen äiti oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
24.2.2021 14.03
Hovioikeus kohtuullisti täytäntöönpanohakemuksensa peruuttaneen isän maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrääIsän velvoittamista korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä oli pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Asiassa oli näin ollen OK 21 luvun 8 b §:n nojalla peruste alentaa isän äidille korvattavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Asian näin päättyessä äiti sai pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
25.2.2021 11.20
Isä ei ollut tavannut 12-vuotiasta lastaan vuosiin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi isälle lastaan koskevan tietojensaantioikeudenIsä oli vaatinut, että KO:n päätös kumotaan siltä osin kuin hänelle ei ollut myönnetty tietojensaantioikeutta lapsensa koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon ja viranomaisiin liittyvissä asioissa. Isä oli vaatinut, että hänelle myönnetään tietojensaantioikeus lapsensa edellä mainittuihin asioihin. HO totesi, että oikeuskäytännössä on varsin yleistä, että vanhemmalla on lasta koskeva tietojensaantioikeus niissäkin tilanteissa, joissa vanhemmalla ei ole mitään muuta huoltajalle kuuluvaa oikeutta. HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tietojensaantioikeuden myöntämistä koskevasta pääsäännöstä olisi ollut syytä poiketa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2021) - Uutiset
26.2.2021 16.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lapsen Ruotsiin palauttamiseksiHO katsoi, ettei äiti ollut tuonut lasta luvattomasti Suomeen marraskuussa 2020 noudattaessaan viranomaisen antamaa määräystä. Tapauksen olosuhteissa äidillä oli oikeus luottaa Ruotsin maahanmuuttoviranomaisen ilmoittamiin tietoihin lapsen maahantuloa koskevista rajoituksista sekä siihen, että lapsen turvapaikkahakemus käsitellään Suomen viranomaisten ilmoittamalla tavalla Suomessa. Sen vuoksi lapsen palauttamatta jättämistä Ruotsiin ei voitu pitää huoltolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla luvattomana, vaikka isä ei ollutkaan antanut suostumustaan lapsen oleskelulle Suomessa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu myöskään tehdä johtopäätöstä, että äiti olisi isän väittämällä tavalla käyttänyt turvapaikkasääntelyä väärin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
2.3.2021 8.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen ja perinnönjaon moitteesta - Uutiset
2.3.2021 13.01
Hovioikeuskin piti vuoroviikkoasumista lasten edun mukaisena ratkaisuna, vaikka vanhempien välit olivat riitaiset eikä heillä ollut toimivaa yhteistyötä lasten asioissaHO totesi mm., etteivät vanhempien kommunikointiongelmat poistu tuomioistuimen ratkaisulla. Lasten edun mukaista on, että vanhemmat panostavat yhteistyön ja kommunikoinnin parantamiseen. On tärkeää, että vanhemmat pystyvät keskinäisistä riitaisuuksistaan huolimatta kommunikoimaan keskenään, mitä jo lasten yhteishuolto joka tapauksessa edellyttää. Arvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO katsoi, että lapset olivat osoittaneet vuoroasumisen vaatimaa sopeutumiskykyä ja joustavuutta ja että vuoroasuminen oli lasten edun mukainen ratkaisu. Lasten isä oli pääkäsittelyssä ilmoittanut, että vuoroasuminen olisi lasten kannalta paras ratkaisu ja myös äiti oli pitänyt vuoroasumista parhaana ratkaisuna, jos lapsia ei määrätä asumaan hänen luonaan. (Vailla lainvoimaa 2.3.20201) - Uutiset
3.3.2021 14.00
Hovioikeus palautti 3- ja 6-vuotiaiden lasten asumisen äidilleLapset olivat vanhempien eron jälkeen asuneet äidin luona ennen heidän jäämistään isän luokse Y:hyn. Asiassa selostettu epäily äidin syyllistymisestä lasten pahoinpitelyyn oli johtanut siihen, että lastenvalvoja oli neuvonut isää pitämään lapset luonaan tutkinnan ajan ja Satakunnan käräjäoikeus oli samasta syystä antanut väliaikaismääräyksen lasten asumisen siirtämisestä Y:hyn isän luokse. Jälkikäteen arvioituna kysymys ei kuitenkaan ollut ollut sellaisesta kriisitilanteesta, että lasten asumista olisi ollut perusteltua siirtää pois äidiltä. Lasten edun mukaista oli siten palauttaa heidän asumisensa takaisin äidille. (Vailla lainvoimaa 3.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 9.16
KKO: Lapsen asuinpaikaksi välittömästi ennen palauttamatta jättämistä oli vakiintunut Suomi, joten edellytyksiä määrätä lapsi palautettavaksi Belgiaan ei ollutLapsi oli syntynyt joulukuussa 2019 Belgiassa, jossa hänen vanhempansa asuivat erillään. Äiti ja hänen kanssaan asunut lapsi olivat matkustaneet äidin sukulaisten luokse Suomeen helmikuussa 2020. Belgiassa he olivat olleet vajaan kahden viikon ajan heinäkuussa 2020 ennen kuin olivat matkustaneet takaisin Suomeen.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että lapsen asuinpaikaksi välittömästi ennen palauttamatta jättämistä elo–syyskuussa oli vakiintunut Suomi. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä määrätä lasta palautettavaksi Belgiaan. - Uutiset
4.3.2021 15.00
Lapset eivät olleet tavanneet isäänsä vuosiin - hovioikeus ei myöntänyt tapaamisoikeuden vahvistamista vastustaneelle äidille jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähtee siitä, että lapsen edun mukaista on tavata hänestä erossa asuvaa vanhempaa ja pitää häneen yhteyttä. On lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että hänellä on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää suhdetta kumpaankin vanhempaansa. Tilanteessa, jossa vanhemmat ja lapsi eivät ole lainkaan asuneet perheenä yhdessä eikä lapsi tunne toista vanhempaansa tai tuntee hänet huonosti, lapsen tulee voida tutustua vanhempaansa vähitellen. Lapsen tapaamisoikeudesta tehtävä ratkaisu perustuu lapsen edun kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty. Lapsen iästä riippumatta lapsen etu ei välttämättä ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat ainoastaan yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. Tässä asiassa lasten (9 v ja 11 v) mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä, kun muu asiassa saatu selvitys ei tukenut sitä, että lasten mielipide vastaisi heidän kokonaisvaltaista etuaan. Käsillä ei ollut mitään syitä, joiden vuoksi lasten etu olisi edellyttänyt äidin vaatimin tavoin tapaamisten epäämistä. Sen sijaan lapsen edun vastainen olisi KO:n käsityksen mukaan tuomioistuimen ratkaisu, joka jättäisi vastuun yhteydenpidosta taikka tapaamisista ja niiden aloittamisen oikeasta ajankohdasta lapsille itselleen. Lasten edun mukaista oli, että heille luodaan edellytykset suhteen muodostamiselle isään vähitellen. Tapaamiset oli perusteltua määrätä aloitettavaksi tuettuina. Asiassa ei ollut käsillä sellaisia seikkoja, jotka aiheuttaisivat tarpeen määrätä tapaamiset toteutettaviksi valvottuina. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei ositussopimus ollut kohtuutonAnni A ei väittänyt, että Pekka A olisi epäasiallisesti painostanut häntä allekirjoittamaan ositussopimuksen tai että hän olisi taloudellisen tilanteensa vuoksi ollut pakotettu tyytymään Pekka A:n muokkaaman lopullisen ositussopimusversion mukaisesti määräytyvään tasinkoon. Anni A oli siten voinut vapaasti hyväksyä ositussopimuksen tai olla sitä hyväksymättä. Asiassa ei ilmennyt muitakaan seikkoja, joiden perustella sopimuksenteko-olosuhteiden voitaisiin katsoa olleen epäasianmukaiset. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen edellytykset sovittelulle ositussopimuksen kohtuuttomuuden perusteella eivät täyttyneet. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen (takavarikon) tasingon saamista koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuomiollaan kumonnut KA:n ja AA:n tekemän osituksen. Puolisoiden välillä ei siten ollut ositusta, jonka perusteella KA:lla olisi takavarikkohakemuksen mukainen maksuvelvollisuus AA:lle. AA oli käräjäoikeudessa lisäksi esittänyt vaatimuksia velvoittaa KA maksamaan hänelle tasinkoa, restituutiota tai vahingonkorvausta. Nämä vaatimukset oli kuitenkin esitetty vain mikäli käräjäoikeudessa esitetty ensisijainen vaatimus ei menesty. Kun AA:n ensisijainen vaatimus oli käräjäoikeudessa hyväksytty, turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä ei ollut ennakkoturvattavuuden suhteen aihetta arvioida toisin AA:n toissijaistenkaan vaatimusten perusteella. Turvaamistoimivaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021)