Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
23.12.2019 16.00
Hovioikeus: Häiritsevästä elämästä varoituksen saaneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - häiriötä ei voitu pitää vähäisenäAsukkaiden mukaan mahdollisesti kuuluneet äänet olivat olleet normaaleja elämään kuuluneita ääniä kuten lapsen ääniä ja osin ne olivat johtuneet B:n sairauskohtauksista. Kaupungin asunnot Oy oli puolestaan esittänyt sille A:n ja B:n viettämästä häiritsevästä elämästä tehdyt kirjalliset ilmoitukset, joita oli yhteensä yksitoista. Asiassa todetuilla perusteilla HO katsoi, että kaupungin asunnot Oy:llä oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella, ja asukkaat oli velvoitettava muuttamaan pois huoneistosta. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
27.12.2019 9.00
Vuodenvaihde tuo muutoksia ulkomaalaisten tekemiin kiinteistökauppoihinVuoden 2020 alusta tulee voimaan uusi laki, joka edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta ostajilta lupaa kiinteistökauppoihin Suomessa. - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
27.12.2019 13.30
Suomen Pankki: Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.2020Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2020 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). - Uutiset
27.12.2019 15.41
Tarjottimelle asetetun kahvimukin kaatuminen lentokoneessa - Unionin tuomioistuin tulkitsi Montrealin yleissopimuksen ”onnettomuuden” käsitettäEräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä Montrealissa 28.5.1999 tehdyn yleissopimuksen, jonka Euroopan yhteisö allekirjoitti 9.12.1999 ja joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta 5.4.2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/539/EY, 17 artiklan 1 kappaletta on tulkittava siten, että tässä määräyksessä tarkoitettu ”onnettomuuden” käsite kattaa kaikki lentokoneessa tapahtuvat tilanteet, joissa matkustajapalveluun käytetty esine on aiheuttanut matkustajalle ruumiinvamman, eikä ole tarpeen selvittää, johtuvatko nämä tilanteet lentoliikenteelle ominaisesta riskistä. - Uutiset
30.12.2019 10.10
Valtakunnanvoudinvirasto: Lakimuutos toi veloille lopullisen eräpäivästä laskettavan vanhentumisajanVuoden 2015 alusta tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, joka lasketaan velan erääntymisestä. Ensimmäiset velat vanhentuvat tällä perusteella lopullisesti 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo KoskiselleEmeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
30.12.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan lisäeläkettä ja työnantajan omistaman Audin myyntiä koskevassa riidassaA:n työsuhde B ry:n toimitusjohtajana oli alkanut 15.2.1990. A oli jäänyt eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.8.2012. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:n lisäeläkkeestä sovittu pätevästi suullisesti A:n väittämällä tavalla ja siihen liittyen oliko A:n palautettava B:n maksama syyskuun 2012 eläke 16.862,70 euroa. Mikäli A:n eläkkeestä katsottiin sovitun, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys eläkkeen määrästä sekä siitä, tuliko lisäeläkkeen määrää sovitella. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko A:lle maksetut tulospalkkiot 55.819 euroa, konsulttipalkkiot 79.353,45 euroa ja lisenssimaksut 14.760 euroa perusteettomia. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n omistaman Audin myynnistä ja siitä, oliko A aiheuttanut B:lle vahinkoa sen myynnillä. Asiassa oli vielä myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 15.13
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kanneaikasääntelystä ja oikeuspaikan valinnanvapaudesta - lyhyt vastine OTT Jorma Saloheimon kirjoitukseen 30.12.2019Kanteen nostamisen määräajat eri työoikeudellisissa laeissa pitäisi olla selvät. Kun uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, lain kanneaikasäännöksen osalta vallitsee valitettavaa epätietoisuutta. Kanteen nostajan tulee voida tietää esimerkiksi se, tuleeko työaikalakiin perustuvaa työaikavaatimusta koskeva kanne nostaa työaikalain mukaisesti, jos työajasta on määräys myös asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Myös esimerkiksi sen tulisi olla selvää, minkä lain mukaan määräytyy työaikavaatimuksen kanneaika, jos työehtosopimuksessa on vain viittaus työaikalain noudattamiseen. Nyt näin ei ole. - Uutiset
31.12.2019 8.00
Toisiolain mukaisista tietopyynnöistä aiheutuvasta työstä voi periä maksunSosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettuun lakiin (toisiolaki) on tehty muutos, joka varmistaa, että toisiolain mukaisista tietopyynnöistä aiheutuvasta työstä voi periä maksun. Maksujen määrät on määritelty STM:n antamassa asetuksessa. Toisiolain mukaisista tietopyynnöistä päättää keskitetysti sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, Findata. Lakimuutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2020. - Uutiset
31.12.2019 9.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sähkön sisämarkkinoita koskevien säännösten ja julkisen palvelun velvoitteen tulkinnastaSähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietyiltä sähköntuotantoyrityksiltä perittävää pakollista maksua viranomaisen hallinnoimien energiansäästö- ja energiatehokkuusohjelmien rahoittamiseksi ei ole pidettävä tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvana julkisen palvelun velvoitteena. - Uutiset
31.12.2019 11.50
Tammikuussa 2020 voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaTammikuun 2020 muutoksia ovat muun muassa:
- Oikeudenkäynti hallintoasioissa uudistuu
- Tuomioistuinten riippumattomuutta lujittava Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa
- Vuoden 2020 alusta tulee voimaan uusi laki, joka edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta ostajilta lupaa kiinteistökauppoihin Suomessa
- Osakesäästötilit käyttöön
- Tiedonhallintalaki tuo mukanaan uusia vaatimuksia viranomaisten tietojenkäsittelyyn
- Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa
- Julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava HILMA uudistuu
- Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin uudistuksia
- Uusi museolaki voimaan
- Työaikalaki uudistuu
- Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen määräytyminen muuttuu
- Ympäristö- ja vesilupia koskevat hakemusasiakirjat tulee toimittaa jatkossa viranomaiselle ensisijaisesti sähköisesti joko sähköpostilla tai asiointijärjestelmän kautta - Uutiset
31.12.2019 12.10
Hovioikeuden ratkaisu velkakirjaan perustuvasta saatavasta ja todistustaakasta yhtiökaupassaHovioikeus totesi muun muassa, että yleispätevää sääntöä todistustaakan jakautumisesta riita-asiassa ei ole. Lähtökohtana olisi, että asianosaisella on todistustaakka niistä seikoista, joista hänellä on myös väittämistaakka. Riita-asioiden näyttökynnyksen voidaan nykyisin katsoa olevan alempi kuin rikosasioissa syyksilukevalta tuomiolta edellytettävä, mutta toisaalta korkeampi kuin todennäköiset syyt. B:n väitettä siitä, että lainasitoumuksella oli tosiasiassa tarkoitus rahoittaa yhtiötä, tukivat kirjallisina todisteina esitetyt sopimus 6.12.2016, osapuolten tekemät laskelmat sekä EB:n sähköposti. Hovioikeus katsoi näiden asiakirjojen viittaavan vahvasti siihen, että A:n suorittamaa määrää ei tosiasiassa voitu pitää lainana eikä B ollut siten tarkoittanut sitoutua maksamaan sitä A:lle lainsopimuksen (Loan Agreement) 29.3.2017 sanamuodosta ja todistaja M:n kertomuksesta huolimatta. A ei esittänyt uskottavaa näyttöä siitä, että B olisi vastoin kiistämistään ja sen tueksi esitettyä selvitystä sitoutunut suorittamaan vaaditun lainan. Näin ollen kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
31.12.2019 12.35
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu todellisen vuosikoron ilmoittamisesta kulutusluottosopimuksessaKulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta annetun direktiivin 2008/48/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2011/90/EU, 10 artiklan 2 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että todellista vuosikorkoa ei ilmaista kulutusluottosopimuksessa yhtenä ainoana korkokantana vaan vaihteluvälinä, jossa viitataan vähimmäis- ja enimmäiskorkokantaan. - Uutiset
31.12.2019 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajien syyllistyneen yrityssalaisuuden rikkomiseen - myös edellytykset yhteisösakon tuomitsemiselle olivat olemassaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko A (syytekohdassa 1 kuvatulla tavalla) oikeudettomasti ilmaissut C Oy:n yrityssalaisuuden ja oliko B (syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla) oikeudettomasti käyttänyt tietoonsa saamaa yrityssalaisuutta D Oy:n liiketoiminnassa. Esikysymyksenä asiassa tuli arvioitavaksi, oliko tarjous hinnoittelutietoineen ollut C Oy:n yrityssalaisuus. Mikäli asiassa tuli näytetyksi, että A ja B olivat menetelleet syytteessä kerrotulla tavalla, asiassa oli kysymys myös rangaistuksen määräämisestä, vahingonkorvauksesta sekä yhteisösakon määräämisestä D Oy:lle. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
2.1.2020 8.27
Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeita vuodelle 2020Liikennevahinkolautakunnan julkaisemista uusista soveltamisohjeista löytyy mm. henkilövahinkojen normikorvausten määrät vuonna 2020. - Uutiset
2.1.2020 9.00
Hovioikeus: Kun yhtiö ei ollut noudattanut hyvää perintätapaa, velallinen ei ollut velvollinen korvaamaan yhtiön perintä- ja selvittelykulujaSelvittely- ja perintäkulujen osalta oli arvioitava sitä, oliko S Oy menetellyt hyvän perintätavan mukaisesti, kun se itse ja asiamiehen välityksellä oli lähettänyt kaikki perintäkirjeet X:n kaupparekisteriin merkittyyn postiosoitteeseen S:n tiedossa olleiden yhteystietojen sijasta. Asiassa oli arvioitava siten myös sitä, mikä merkitys kaupparekisterissä julkaistulla virheellisellä osoitetiedolla oli hyvän perintätavan kannalta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että S Oy ei ollut noudattanut hyvää perintätapaa, eikä menettelyä voitu moitittavuudeltaan pitää vähäisenä. A X:n toiminimen haltijana ei siten ollut velvollinen korvaamaan S:n perintä- tai selvittelykuluja. (Vailla lainvoimaa 2.1.2020) - Uutiset
2.1.2020 10.10
Euroopan kuluttajakeskus: Pohditko käytetyn auton ostoa Ruotsista?Käytettyjä autoja ostetaan myös ulkomailta ja Euroopan kuluttajakeskuksessa tämä näkyy kasvaneina yhteydenottomäärinä, jotka koskevat erityisesti naapurimaatamme Ruotsia. Mistään valitusmassoista ei ole kyse, joten voisi olettaa, että pääsääntöisesti mahdollisissa käytetyn auton oston jälkeisissä virhetilanteissa asiat hoituvat ostajan ja myyjän välillä. On kuitenkin huolestuttavaa, kuinka vähäisillä tiedoilla ja puutteellisin sopimuksin osa kuluttajista tekee hintavat autokaupat. - Uutiset
2.1.2020 10.34
Hovioikeus: Asunnon omistaja oli vastuussa tekemänsä muutostyön kunnossapidosta ja siitä aiheutuvista vahingoista taloyhtiölle - muutostyön teettäminen samanaikaisesti linjasaneerauksen kanssa ei muuttanut sen luonnetta erillisenä muutostyönäHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla osakas oli velvoitettu suorittamaan Asunto Oy:lle kylpyhuoneen katon kosteusvaurion korjauskustannukset. Vaatimus huoneiston alapuolella olevassa tilassa sijaitsevan ilmanvaihtokanavan eristystöiden kustannusten korvaamisesta oli hylätty jo KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 2.1.2020) - Uutiset
2.1.2020 11.41
Hallinto-oikeus kumosi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen: Finnair ei syrjinyt liikuntavammaistaAsiaan osallisella henkilöllä on liikuntavamma. Hänen toinen jalkansa on jäykistetty siten, ettei polvea pysty taivuttamaan. Henkilö oli 17.2.2015 varannut valittajan erityisryhmien käytettäväksi tarkoitetusta asiakaspalvelunumerosta lennot Nizzaan ajalla 12.–16.4.2015. Varaustilanteessa asiakaspalvelija oli kertonut henkilölle, ettei tälle ole jäykistetyn jalan vuoksi mahdollista järjestää kyseiselle lennolle sellaista yksittäistä istumapaikkaa, jossa tämä voisi istua. Ainoaksi vaihtoehdoksi oli jäänyt ostaa kolme vierekkäistä istumapaikkaa, jotka ostaessaan henkilö joutui maksamaan niistä normaalin hinnan. (Ei lainvoim. 2.1.2020)