Hakutulokset
6929 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
24.2.2021 13.00
Hovioikeuden ratkaisu Kittilän kuntapäättäjiä koskevan rikosasian oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudestaLapin käräjäoikeus oli 24.11.2020 antamallaan päätöksellä määrännyt rikosasian R 20/289 oikeudenkäyntiasiakirjat julkisiksi ennen kuin asia oli ollut esillä suullisessa käsittelyssä. Käräjäoikeus oli lisäksi määrännyt, että päätöstä ei saanut panna täytäntöön ennen sen lainvoimaiseksi tulemista, ellei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Hovioikeus ratkaisi asian kirjallisessa menettelyssä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeuden ratkaisua on muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Siten kyseiset asiakirjat ovat julkisia 24.2.2021. - Uutiset
23.2.2021 15.31
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää rikosasian yhteydessä esitettyä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitysvaatimusta tutkimatta
HO katsoi kahdessa eri päätöksessään, ettei KO olisi saanut jättää hyvitysvaatimusta tutkimatta. Hyvitysvaatimus oli perustunut samoihin tapahtumiin ja tekoihin, joihin työsyrjintää koskevan syytteen teonkuvaus oli perustunut. Näin ollen hyvitysvaatimusta oli pidettävä sillä tavoin syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvana, ettei asiassa ei ollut estettä käsitellä hyvitysvaatimusta rikosasian yhteydessä. KO:n päätökset yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaisen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. Asiat palautettiin KO:een, jonka on päätösten saatua lainvoiman omasta aloitteestaan otettava asiat uudelleen käsiteltäviksi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 14.37
Hovioikeus palautti sakkoasian käräjäoikeuteenKO oli vastaajan valituksen hylätessään soveltanut asiassa 1.6.2019 kumottua säännöstä eikä ollut tutkinut vastaajan esittämää valitusperustetta lainkaan. Asia oli näin ollen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 13.47
Asia ratkaistiin kahdesti - hovioikeus poisti virheellisen ratkaisun
Koska samaa asiaa ei voida ratkaista samassa oikeusasteessa toistamiseen, HO katsoi, että KO:n 26.1.2021 antamaa ratkaisua rasitti kantelussa selostettu ilmeinen virhe. Näin ollen KO:n virheellinen ratkaisu oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 11.50
Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti ja vakuutusoikeustuomari Anna Pitkänen: Suulliset käsittelyt vakuutusoikeudessa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöllä on ollut ohjaava vaikutus myös vakuutusoikeudessa järjestettäviin suullisiin käsittelyihin. Vakuutusoikeuden on silti puntaroitava suullisen käsittelyn merkitystä yksittäisessä muutoksenhakuasiassa aina tapauskohtaisesti. Lisäarvoa suullinen käsittely voisi tarjota esimerkiksi selvissä todisteluun liittyvissä ristiriitatilanteissa.Avoin uutinen - Uutiset
23.2.2021 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isälle sovintoon päätyneen täytäntöönpanoriidan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. HO katsoi, että äiti oli velvoitettava korvaamaan isälle tämän oikeudenkäyntikulut KO:ssa siltä osin kuin ne johtuivat lainoppineen avustajan käyttämisestä. Asianosaiskulujen osalta HO totesi, että isä oli toimittanut KO:lle asianmukaisen erittelyn asianosaiskulujen perusteista (KKO 1997:195). Kulut koostuivat toimenpiteistä ennen avustajan hankkimista, istuntoihin osallistumisesta ja sijaisen hankkimisesta istuntojen ajaksi. OK 21 luvun 8 §:n nojalla voidaan asianosaiselle korvata välittömästi oikeudenkäyntiin liittyvä menetys. Tällaisena voidaan pitää osallistumisesta istuntoihin, joissa läsnäolo on tarpeen, aiheutuva ansionmenetys sekä esimerkiksi sijaisen hankkimisesta liikkeeseen oikeudenkäynnin ajaksi yrittäjälle seurannut kustannus (ks. myös HE 107/1998 vp s. 19). HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan myös isän asianosaiskulut. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan isälle tämän vaatimat 7.887,74 euroa oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Näin ollen KO:n päätöstä oli muutettava. Asian lopputulos huomioon ottaen äiti oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 16.00
Hovioikeus: Päämiehen asunnon säilyttämiseen, vankilakäytäntöihin ja korvaushoidon järjestämiseen liittyvät neuvottelut sekä vankilakäytänteiden selvittäminen päämiehen vanhemmalle sekä päämiehen muiden tuomioiden ja niihin liittyvän valitustarpeen tutkiminen eivät olleet rikosasian hoitamisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä
KO ei ollut hyväksynyt puolustajana rikosasiassa toimineen VT:n esittämää laskua 6,75 tunnin toimenpiteistä, jotka olivat koskeneet neuvottelua päämiehen asunnon säilyttämisestä, tämän korvaushoitoon pääsemisen selvittelyä, vankilakäytänteiden selvittämistä päämiehen vanhemmalle sekä päämiehen muiden tuomioiden ja niihin liittyvän valitustarpeen tutkimista. HO:ssa oli kysymys siitä, kuuluivatko nämä toimenpiteet ROL:n nojalla määrätyn puolustajan tehtäviin kysymyksessä olevassa rikosasiassa ja maksetaanko niistä puolustajalle palkkiota. Vaikka nyt kysymyksessä olevat toimet olivat saattaneet olla päämiehen kannalta tarpeellisia ja tärkeitä, ne eivät HO:n asiassa lausutuin tavoin kuitenkaan olleet kuuluneet puolustajan tehtäviin. KO:n ratkaisua ei muutettu puolustajan palkkiota koskevalta osalta. Muilta osin asia ei ollut ollut HO:n tutkittavana. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 15.00
Menetettyä määräaikaa ei palautettu - avustajan inhimilliselle erehdykselle tai hänen päämiehensä henkilöön liittyville seikoille ei voitu antaa asian oikeudellisessa arvioinnissa merkitystä
Lainoppineiden avustajien virheisiin on suhtauduttu oikeuskäytännössä varsin ankarasti, ja heidän on edellytetty tuntevan säännönmukaisessa muutoksenhaussa noudatettavat perussäännökset muutoksenhakuohjauksesta riippumatta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa myös käräjäoikeuden muutoksenhakuohjauksesta ilmenevä valituksen määräpäivää koskeva kirjaus oli selkeä ja oikea. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 14.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Espanjaan
Koska lapsen isä oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Espanjaan ilman lapsen äidin suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut lapsen äidillä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 12.47
Käräjätuomari ei ollut esteellinen käsittelemään riita-asiaaPerusteena esteellisyysväitteelleen A oli muun ohella lausunut, että KäT oli esteellinen käsittelemään riita-asiaa, koska hän oli ilmoittanut hylkäävänsä A:n vaatimuksia, ei ollut hyväksynyt A:n nimeämää todistelua ja vastaavasti pyytänyt todisteita vastapuolelta. KO oli hylännyt väitteen tuomarin esteellisyydestä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 9.01
Tuomioistuinharjoittelun valintakriteerit muuttuvat – työkokemuksen painoarvo kasvaa
Tuomarinkoulutuslautakunta on päättänyt muuttaa tuomioistuinharjoittelijoiden eli käräjänotaarien valintaa koskevia valintakriteerejä. Uusia valintakriteerejä sovelletaan ensimmäisen kerran 23.2.2021 alkavassa keskitetyssä valintamenettelyssä, jossa valitaan käräjänotaarit vuodelle 2022. - Uutiset
19.2.2021 11.47
Vierashuoneessa OTT Mika Sutela ja OTT Emilia Lindroos: Rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikot tekstuaalisessa tarkastelussa
Korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen liitettävällä otsikolla eli rubriikilla katsotaan olevan huomattava merkitys ennakkopäätöstä arvioitaessa. Ennakkopäätösten otsikoista ryhdyttiin käymään vilkasta keskustelua 1980-luvulla, ja ajan mittaan otsikoiden tarkoituksesta ja tehtävistä on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Otsikon sisällön on todettu olevan lähtökohtaisesti vaihteleva: sen on sanottu sisältävän tunnistetiedot, hakusanat ja sovelletut oikeusohjeet sekä tiivistelmän oikeuskysymyksestä ja mahdollisesti ratkaisun pääasialliset perusteet, joissakin tapauksissa yksinomaan oikeuskysymyksen ja joissakin taas myös oikeusohjeen. Sutelan ja Lindroosin tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2005–2019 annettujen rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikoiden funktioita, sisältöä ja kielellistä muotoilua.Avoin uutinen - Uutiset
17.2.2021 13.13
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen: Kannetta ei olisi tullut jättää tutkimatta
Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan sillä, että A olisi jättänyt noudattamatta hänelle annettua kehotusta. Kannetta ei sen vuoksi olisi saanut jättää tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n perusteella. Havaittuaan haastehakemuksessa olevan täydennyksen jälkeen muitakin puutteita kuin jo korjattavaksi vaaditut, käräjäoikeuden olisi tullut edelleen kehottaa A:ta korjaamaan puutteet oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla. Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta, minkä vuoksi käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen valmistelun jatkamiseksi. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 12.02
Hovioikeuden kaksi ratkaisua kopion antamisesta videotallenteesta
HelHO:2020:17: Hakija oli pyytänyt hovioikeudelta kopiota rikosasiassa todisteena olleesta videotallenteesta. Hovioikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että kopion antamisen ei ollut syytä olettaa voivan johtaa yksityisyyden suojan loukkaamiseen ja hyväksyi hakemuksen.
HelHO:2020:16: Hakija oli pyytänyt hovioikeudelta kopiota rikosasiassa todisteena olleesta videotallenteesta. Hovioikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että oli syytä olettaa kopion antamisen voivan johtaa yksityisyyden suojan loukkaamiseen ja hylkäsi hakemuksen.
(Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 11.29
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kanteen hylkäämisestä selvästi perusteettomana: Käräjäoikeuden olisi tullut tarvittaessa prosessinjohtovaltaa käyttäen poistaa mahdolliset kanteen tulkinnanvaraisuudet
A:n kannetta ei ollut hovioikeuden päätöksessä lausutuin perustein pidettävä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden olisi tullut tarvittaessa prosessinjohtovaltaa käyttäen poistaa mahdolliset tulkinnanvaraisuudet. Käräjäoikeudessa oli tapahtunut myös menettelyvirhe, koska asiaa käsiteltäessä ei ollut otettu huomioon konkurssipesien antamaa vastausta asiassa. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 8.07
Advokaatissa 1/2021 muun muassa: Media-asianajajat esittäytyvät, Asianajajaliiton uusi pääsihteeri Niko Jakobsson sekä tietoturvauhat asianajoalalla
Asianajajaliiton uudet media-asianajajat ovat Jussi Ikonen ja Liisa Pellinen. Niko Jakobsson aloitti Asianajajaliiton pääsihteerin tehtävässä helmikuun puolivälissä. Hän haluaa edistää alan digitalisaatiota. Suomessa ei ole vielä tunnettua tapausta asianajotoimistoon kohdistuneesta tietomurrosta. Muista maista on kuitenkin esimerkkejä. - Uutiset
16.2.2021 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden perustelut eivät olleet puutteelliset - uhkapelaamisen seurauksena velkaantuneelle kokopäivätyössä olevalle 25-vuotiaalle voitiin myöntää velkajärjestely
HO totesi, että KO:n päätöksessä oli, vaikkakin hyvin lyhyesti, mainittu ne seikat, joiden perusteella se oli katsonut, ettei asiassa ollut painavia syitä myöntää velkajärjestelyä. KO:n perustelut eivät olleet sillä tavoin puutteelliset, että ne olisivat vaarantaneet hakijan muutoksenhakuoikeuden toteutumista. Päätös oli kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi HO:ssa. Asian palauttamiselle KO:n uudelleen käsiteltäväksi ei ollut perusteita. Harkittuaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO päätyi siihen, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 10.30
Erimielinen hovioikeus: Työriidan oikeudenkäynti viivästyi käräjäoikeudessa - asiassa oli peruste korottaa hyvitystä
Asiassa oli kysymys siitä, oliko valittajan työsopimuksen päättämistä ja palkkaetuja koskenut oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että oikeudenkäynti oli viivästynyt siten, että se oli loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt KO:ssa valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Valittaja oli oikeutettu hyvityslain 6 §:n 2 momentin nojalla vaatimaansa 1.500 euron hyvitykseen yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi toimeentuloon välittömästi liittyvän pääasian erityinen merkitys valittajalle huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu peruste korottaa hyvitystä hänen vaatimallaan 1.500 eurolla. Näin ollen valtio oli velvoitettava maksamaan valittajalle hyvityksenä 3.000 euroa. Päätös oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta
Koska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.09
KKO äänesti ulosottoasiassa: B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaanVälimiesoikeus oli velvoittanut A Oy:n ja B Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan välimiesmenettelyn kustannuksina Keskuskauppakamarille hallinnointimaksun sekä välimiehelle palkkion. Välitystuomion tuomiolauselman mukaan maksuvelvollisuus mainituista kustannuksista jakaantui asianosaisten keskinäisessä suhteessa siten, että B Oy vastaa niistä yksin. A Oy vaati mainitut suoritukset maksettuaan, että välitystuomio pantaisiin täytäntöön näiltäkin osin B Oy:tä vastaan. Korkein oikeus katsoi, että B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaan. (Ään.)