Hakutulokset
6869 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
12.2.2021 14.17
Maksuohjelman vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
Vahvistetussa maksuohjelmassa velallisen maksuvelvollisuus oli kokonaan poistettu. KO:n päätöksestä ei ilmennyt, millä perusteella maksuohjelma oli vahvistettu pääsäännöstä poikkeavasti vain kolmen vuoden mittaiseksi. Velkojille ei ollut myöskään varattu tilaisuutta lausua 12.10.2020 päivätystä maksuohjelmaehdotuksesta, vaikka sitä oli olennaisesti muutettu velkojille tiedoksiannettuun aikaisempaan maksuohjelmaehdotukseen nähden. Lisäksi velallinen oli vastauksessaan ilmoittanut, että hän oli työllistynyt. Vastauksen perusteella oli jäänyt epäselväksi, kertyykö velalliselle maksuvaraa. Nämä seikat huomioon ottaen asia oli palautettava KO:een uuden maksuohjelman laatimista varten. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 12.00
KKO myönsi valituslupia Oulun soramonttusurmassaKorkein oikeus on myöntänyt kaksi valituslupaa Oulun soramonttusurmaa koskevassa asiassa. - Uutiset
12.2.2021 11.00
Hovioikeus: Haastemiehen käyttämälle sijaistiedoksiannolle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä lapsen huoltoa ym. koskevassa asiassa
HO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan
Asiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 9.52
Työryhmä: Työnantajien tulisi tukea jatkossa tehokkaammin maalittamisen uhreja - maalittamiselle esitetään myös selkeää määritelmää
Työnantajien tulisi tukea työntekijää, joka joutuu sosiaalisessa mediassa tai muulla tavoin maalittamisen kohteeksi työtehtäviensä vuoksi. Lisäksi poliisin tulee varmistaa yhtenäiset käytännöt maalittamisen tutkinnassa. Näin parannetaan uhrin asemaa ja oikeusturvan toteutumista, toteaa SM:n työryhmä. Työryhmä esittää myös selkeää määritelmää maalittamiselle. - Uutiset
10.2.2021 16.00
Hovioikeus: Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei olisi tullut ratkaista erikseen
KO oli ratkaissut pääasian yksipuolisella tuomiolla ja hyväksynyt oikeudenkäyntikulut tuomiolla. Vastaaja ei ollut myöntänyt oikeudenkäyntikulujen määrää. HO totesi, ettei kysymys ollut sillä tavoin itsenäisistä vaatimuksista, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi voitu ratkaista erikseen. Tämän vuoksi KO:n tuomio oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 13.15
Oikeus.fi uudistui
Uudistetulle Oikeus.fi-sivustolle on koottu tietoa ja linkkejä, jotka vievät oikeuslaitoksen erillisten ja toisistaan riippumattomien tuomioistuinten ja muiden viranomaisten omille verkkosivuille. Sivusto kokoaa yhteen tuomioistuimet, Syyttäjälaitoksen, Ulosottolaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen sekä valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit. - Uutiset
10.2.2021 12.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevaa ulosottovalitusta – tilitykseen johtanut menettely tosiasiallisesti estäisi valittajan oikeutta päästä tuomioistuimeenA:lta ulosmitatut ja hakijalle tilitetyt varat olivat olleet yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Käräjäoikeuden ei olisi tullut lausumillaan perusteilla päätyä hylkäämään valitusta. Koska lopullinen tilitys oli tehty ennen kuin valitus ja keskeytyspyyntö oli toimitettu ulosottomiehelle, oli se lähtökohtaisesti estänyt valituksen tutkimisen. Päätöksessä lausutuin perustein hovioikeus kuitenkin katsoi, että tilitykseen johtanut menettely tosiasiallisesti estäisi muutoksenhakuoikeuden niin, että se loukkaisi A:n oikeutta päästä tuomioistuimeen. Koska varojen lopullinen tilitys oli kuitenkin tapahtunut, ei ulosmittauspäätös ole siten voimassa, että se olisi mahdollista ulosottovalituksessa vaadituin tavoin kumota. Oikeusastejärjestyksen vuoksi hovioikeus ei voinut ottaa asiaa käsiteltäväkseen vaan asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 11.00
Hovioikeus kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välisestä rajasta
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuinten ja asianajajien käyttämässä terminologiassa kanteen peruuttamisen ja kanteesta luopumisen välinen raja on ollut selkiintymätön. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.30
Hovioikeus: Vuokravakuusriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaan
Ottaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 13.59
Selvityshenkilö selvittämään julkisten hankintojen valitusten pitkiä käsittelyaikoja
Kuntaministeri Sirpa Paatero asetti professori emerita Leena Halilan selvittämään julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten pitkiä käsittelyaikoja. Tavoitteena on tunnistaa valitusten määrään ja käsittelyaikojen lyhentämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä löytää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja hankinta-asioiden sujuvoittamiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Selvitys on osa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Selvityshenkilöhanke on asetettu toimikaudeksi 9.2.–30.6.2021. - Uutiset
9.2.2021 12.51
Hovioikeus: Yli 80 vuotta sitten hovioikeudessa käsitellyn jutun salaiset asiakirjat voitiin luovuttaa sukututkimusta tekevälle hakijalle
Asian käsittelystä HO:ssa oli kulunut jo yli 80 vuotta. Salassapidon perusteena oli katsottava lähinnä olleen Suomen valtion ulkoisen turvallisuuden suojeleminen, mikä ei enää kulunut aika huomioon ottaen puoltanut asian asiakirjojen salassapitämistä. Kyseisen asian käsittelyyn liittyvät muiden viranomaisten asiakirjat olivat jo laajasti julkisia. Koska asian salassapidolle ei ollut muutakaan julkisuuslaissa tarkoitettua perustetta, HO katsoi, ettei jutun oikeudenkäyntiasiakirjojen salassa pitäminen ollut enää perusteltua. HO peruutti Vaasan HO:n päätöksessä 17.6.1940 nro 146/1940 annetut salassapitomääräykset. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Viroon
HO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 9.39
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassa
HO katsoi, että lapsen isä oli pääosin voittanut asian ja vastaavasti lapsen äiti hävinnyt. Isän vaatimukset oli kuitenkin hyväksytty OK 21 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vain osaksi, eikä hänen häviämiltään osin ollut ollut kysymys vain harkinnanvaraisista seikoista, joilla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Sen vuoksi äiti oli velvoitettava korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluista vain osa. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus KO:ssa oli ollut 8.974,25 euroa. Huomioon ottaen asian laatu ja käsittelyvaiheet KO:ssa HO katsoi, että vaadittu määrä tarpeellisista toimenpiteistä tässä asiassa oli liiallinen. Kohtuullisena kulujen määränä voitiin pitää 5.000 euroa, mistä summasta äidin pääosin hävinneenä asianosaisena oli korvattava isälle 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 14.10
Hovioikeus arvio sairautta laillisena esteenä kun vastaaja oli ollut poissa rikosoikeudenkäynnistä useita kertojaHovioikeus totesi muun muassa, että KKO:n ennakkoratkaisun mukaan nyt käsillä olevan kaltaisissa tilanteissa, joissa asianosainen on toistuvasti pyytänyt istuntokäsittelyn peruuttamista sairautensa vuoksi, laillisen esteen käsilläoloa on lähtökohtaisesti arvioitava kullakin kerralla erikseen asianosaisen senhetkistestä terveydentilasta käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos käsittely on jo aikaisemmin peruutettu asianosaisen ilmoittaman esteen vuoksi, tuomioistuimella voi kuitenkin olla perusteltu syy asettaa korkeammat vaatimukset sille, millainen selvitys riittää näytöksi laillisesta esteestä. Hovioikeus totesi kuitenkin, että A:n hovioikeuteen toimittama uusikin selvitys oli niukka, mutta hovioikeus katsoi siitä tässä tilanteessa kuitenkin ilmenevän riittävän luotettavalla tavalla se, että hän oli ollut sairauden vuoksi estynyt noudattamasta kehotusta saapua käräjäoikeuden istuntoon. Tämän vuoksi hänet oli vapautettava poissaolon vuoksi tuomitusta uhkasakosta. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 11.00
Hovioikeuskaan ei pitänyt kirjanpitorikosta törkeänä - pelkästään aktivoitujen kehittämismenojen suurta määrää ei voitu ottaa kokonaisharkinnassa huomioon teon törkeyden puolesta puhuvana seikkana
Tilinpäätöksessä 31.3.2012 kehittämismenojen tasearvo oli ollut 116.593,51 euroa ja tilinpäätöksessä 31.3.2013 niiden tasearvo oli ollut 326.082,30 euroa. Arvioitaessa, oliko syytteessä kuvattua menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, oli asiassa kerrottujen seikkojen lisäksi kiinnitettävä huomiota vielä seuraaviin seikkoihin. Asiassa ei ollut väitetty, ettei yhtiön kirjanpito olisi muilta kuin syytteessä mainituilta osin ollut tehty asianmukaisesti. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen kirjaamisella ei myöskään ollut väitetty olleen mitään yhteyttä yhtiön maksuvaikeuksiin tai konkurssimenettelyn alkamiseen. Asiassa ei ollut myöskään tullut ilmi, että vastaajat olisivat saaneet tai yrittäneet saada virheellisistä ja harhaanjohtavista kirjauksista taloudellista hyötyä tai mitään muutakaan henkilökohtaista etua. Asiassa ei siten ollut viitteitä siitä, että kehittämismenojen aktivoinnissa olisi ollut kysymys suunnitelmallisesta edun tavoittelusta. Asiassa ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla syytteessä kuvattua menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen HO päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin KO. Syyte oli KO:n esittämin perustein hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.31
Krimon katsaus: Prosessiekonomiaa vai uusi restoratiivinen työkalu rikosprosessiin? Syyteneuvottelumenettelyn soveltamiskäytäntö 2015–2017 ja käyttökokemuksia menettelyn ensivuosilta Suomessa
Vuoden 2015 alusta tuli voimaan tunnustamismenettelyä, syyteneuvottelua ja tunnustamisoikeudenkäyntiä koskeva syyteneuvottelulainsäädäntö (670–675/2014, HE 58/2013). Uuden lainsäädännön perussisältö on, että rikosasian epäilty tai vastaaja voi eri vaiheissa esitutkintaa tai rikosprosessia tehdyn tunnustamisensa vastineeksi saada lievemmän rangaistuksen teostaan. Menettelyn funktio on prosessiekonominen. - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä
Käräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 12.00
Unionin tuomioistuin tulkitsi käsitettä ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös”
Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt – 6 artiklan 1 kohta ja 8 artiklan 1 kohdan c alakohta – Eurooppalainen pidätysmääräys, joka on annettu syytteeseenpanoa koskevan kansallisen päätöksen perusteella – Käsite ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös” – Kansallisen pidätysmääräyksen puuttuminen – Seuraukset – Tehokas oikeussuoja – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Uutiset
5.2.2021 9.35
KKO äänesti: Yhtiöiden läheisyyssuhteella ei ollut yhteyttä velan maksuunA Oy:llä oli saatava B Oy:ltä. A Oy asetettiin konkurssiin, minkä jälkeen sen konkurssipesän pesänhoitaja vaati konkurssiuhkaisella maksukehotuksella B Oy:tä suorittamaan velkansa. B Oy maksoi velan A Oy:n konkurssipesälle. Tämän jälkeen B Oy asetettiin konkurssiin. B Oy:n konkurssipesä vaati velan maksun peräyttämistä.
Korkein oikeus katsoi, että läheisyyssuhdetta oli arvioitava A Oy:n ja B Oy:n välillä. Asiassa oli saatettu todennäköiseksi, että A Oy:n ja B Oy:n läheisyyssuhteella ei ollut ollut yhteyttä velan maksuun. (Ään.)