Hakutulokset
16615 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
14.7.2020 14.09
Hovioikeuden ratkaisu MV-lehti-asiassaHovioikeus muutti 14. heinäkuuta antamallaan tuomiolla Helsingin käräjäoikeuden tuomiota muun ohella törkeää kunnianloukkausta koskevassa asiassa (R 19/24). Teoissa oli kysymys muun ohella MV-lehdessä julkaistusta aineistosta. - Uutiset
14.7.2020 14.00
Poliisi muistuttaa: Jokamiehenoikeuksiin liittyy myös velvollisuuksia
Korona ja kesä ovat saaneet ihmiset luontoon ja mökille. Luonnon arvostus onkin nyt huipussaan. Jokamiehenoikeudet takaavat sen, että jokaisella on oikeus nauttia luonnosta. Poliisi kuitenkin muistuttaa, että oikeuksiin liittyy myös velvollisuuksia. - Uutiset
14.7.2020 12.25
Tilastokeskus: Parisuhdeväkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät kevään aikana
Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä. - Uutiset
14.7.2020 11.07
Hovioikeus: Se seikka, että viesti oli mennyt väärälle henkilölle, ei antanut aihetta arvioida syyksilukemista toisin - syyllistyi laittomaan uhkaukseen
Vastaaja oli kertonut, ettei viestiä ollut ollut tarkoitus lähettää tässä rikosasiassa asianomistajana olevalle A:lle, vaan kaupungin sosiaalitoimessa työskentelevälle samannimiselle henkilölle. Vastaaja oli kertonut myöntäneensä KO:ssa syytteen vahingossa, koska hänellä ei ollut ollut pääkäsittelyssä avustajaa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttyminen on riippuvainen siitä, että nimenomaan uhatulla henkilöllä on ollut perusteltu syy pelkoon. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
14.7.2020 10.31
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokrasuhdetta koskevassa riidassa
Asiassa oli kysymys siitä, oliko kanteessa tarkoitettua sopimusta tulkittava kantajien kannan mukaisesti siten, että yhtiön maksamia suorituksia tarkastellaan kalenterivuosittain siten, että yhtiön vähimmäisottomäärään perustuvaa maksua siltä osin kuin se ylittää tosiasiasiassa otetusta maa-aineksesta määräytyvän maksun ei oteta yhtiön hyväksi huomioon sopimuksen päättyessä, vai oliko maksuja tarkasteltava yhtiön kannan mukaisesti vuokrasopimuksen koko keston ajalta yhtenä kokonaisuutena siten, että kaikki yhtiön suorittamat maksut otetaan huomioon yhtiön hyväksi sopimuksen päättyessä, jossa tapauksessa yhtiö ei olisi velvollinen maksamaan kanteen perusteena olevaa vuonna 2017 otettuja maa-aineksia koskevaa laskua. Kysymys oli myös siitä, kohdistuvatko kantajien saamat ennakkomaksut laskutusvuoden kiviainesottoihin kalenterivuosittain vai sopimuksen sanamuodon mukaisesti maksuvuotta seuraavan vuoden kiviainesottoihin ja oliko yhtiölle toimitettu viimeinen ennakkomaksua koskeva 2.1.2017 päivätty lasku ollut näin ollen aiheeton. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut tarpeettomia oikeudenkäyntikululuja käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
14.7.2020 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi perusteettomasti palkkaa kaupungilta laskuttaneen henkilökohtaisen avustajan törkeästä petoksesta vankeusrangaistukseen ja korvaamaan kaupungille aiheuttamansa taloudellisen vahingon
Petoksella oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä. Teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, ottaen huomioon myös se, että kysymyksessä oli pitkän ajan kuluessa tehty perusteeton laskutus. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 6 kuukautta vankeutta. Koska vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, vankeus voitiin tuomita ehdollisena. Vastaajan syyksi luetusta menettelystä oli aiheutunut kaupungille 14.924,42 euron suuruinen taloudellinen vahinko, joka vastaaja velvoitettiin korvaamaan kaupungille laillisine viivästyskorkoineen 31.12.2015 lukien. Syytteen tultua hyväksytyksi vastaaja oli RL 10 luvun 2 §:n nojalla tuomittava menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä ottaen huomioon edellä sanottu korvaus kaupungille 5.452,35 euroa. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
14.7.2020 8.19
Työryhmä ryhtyy uudistamaan pakkokeinolakia
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella pakkokeinolain muutostarpeita ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. - Uutiset
14.7.2020 8.10
Apulaisvaltakunnansyyttäjän kaksi ratkaisua: Esitutkinnan rajoittaminen, seksuaalirikos, ei näyttöä -peruste
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta epäiltyä seksuaalirikosta koskevassa asiassa. Aluesyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä päättänyt, että esitutkinta lopetetaan ei näyttöä -perusteella. - Uutiset
13.7.2020 13.14
Hovioikeuden ratkaisu välitystuomion täytäntöönpanostaVälitystuomiota ei voitu Finnsteve Oy Ab:n ja Hirviniemi Capital Oy:n keskinäisessä suhteessa pitää täytäntöönpantavaksi vaadittujen kohtien osalta sellaisena suoritustuomiona, joka voitaisiin panna ulosottotoimin täytäntöön, vaan Finnsteve Oy Ab:n on haettava suorittamiaan kustannuksia koskeva suoritustuomio. Finnsteve Oy Ab:n ulosottovalitus oli siten näillä lisäperusteilla hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.7.2020) - Uutiset
13.7.2020 12.40
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan rajoittaminen, kustannusperuste, vaaran aiheuttaminen ja kunnianloukkausApulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei asiassa ollut edellytyksiä kustannusperusteiseen esitutkinnan rajoittamiseen ainakaan, ennen kuin oli varmistuttu siitä, ettei rikoksesta epäiltyä voitu tavoittaa ilmoittajan antamasta osoitteesta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän päätöksen, ja päätti tutkinnanjohtajan esityksen perusteella lopettaa epäiltyjen rikosten esitutkinnan esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 1 momentin mukaisella vähäisyysperusteella. - Uutiset
10.7.2020 14.25
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän tekemän päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestäApulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi ratkaisussaan, että kihlakunnansyyttäjän päätös oli riittämättömästi perusteltu ja se oli myös perustunut riittämättömään selvitykseen. Aineiston perusteella myöskään syyteoikeus ei ollut kaikilta osin vanhentunut. - Uutiset
10.7.2020 13.22
Oikeusasiamies: Millä perusteilla ja kuka voi muuttaa tutkinnanjohtajan päätöstä olla toimittamatta esitutkintaa?Rikoskomisario pyysi tutkimaan Pohjanmaan poliisilaitoksen oikeusyksikön toimia. Kantelijan mukaan oikeusyksikkö määrää kantelujen johdosta sektorinjohtajan ottamaan uudelleen harkittavaksi asioita, joissa tutkinnanjohtaja on tehnyt päätöksen, vaikka laki ei tunne tällaista menettelyä. Kantelijan mukaan jos asianosainen on tyytymätön tutkinnanjohtajan päätökseen olla aloittamatta esitutkintaa, hän voi saattaa asian syyttäjän, viime kädessä valtakunnansunnansyyttäjän ratkaistavaksi. Oikeusyksikkö antaa tutkinnanjohtajille myös ohjausta ja moitearvosteluja, vaikka tälle ei kantelijan mukaan ole toimivaltaperustetta laissa. Hän kyseenalaisti yleisemminkin poliisilaitosten oikeusyksikköjen toiminnan säädöspohjan riittävyyden. - Uutiset
10.7.2020 11.40
EUT: Volksvagenin pakokaasupäästöjä koskevat kuluttajakanteet tulee käsitellä valtiossa, jossa autot on ostettu
Unionin tuomioistuin katsoi, että tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 7 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että kun ajoneuvon valmistaja on varustanut ajoneuvon jossakin jäsenvaltiossa lainvastaisesti ohjelmistolla, jolla manipuloidaan pakokaasupäästöjä koskevia tietoja, ennen kuin se ostetaan kolmannelta osapuolelta toisessa jäsenvaltiossa, vahingon ilmenemispaikka on tässä viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa. - Uutiset
10.7.2020 9.17
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä
Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut esitetty kokonaisuutenakaan arvioiden riittävän vahvaa näyttöä syytteen tueksi. Vastaajan syyllisyydestä jäi siten varteenotettava epäily. Hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vapautti vastaajan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 10.7.2020) - Uutiset
10.7.2020 8.13
Apulaisoikeusasiamies: Naistutkintavankien tilanne on sijoittamiseen liittyvän sääntelyn ja käytännön välisen ristiriidan vuosi epäselvä ja epätyydyttävä
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan naistutkintavankien sijoittelu on vaikeasti ratkaistava kysymys. Asiassa tulee ottaa huomioon vankien kohtelusta laissa säädetty sekä kansainväliset suositukset. Huomioon on otettava myös koko rikosprosessin sujuvuus. Lisäksi tärkeää on keskushallintoyksikön selvityksessään mainitsema kotipaikkaläheisyysperiaate, vaikka toisaalta pienet naisosastot voivat olla ongelmallisempia kuin naisten keskittäminen harvempiin vankiloihin. Kaikki mahdolliset ratkaisut vaatinevat lisää resursseja, sekä tiloja että henkilökuntaa. Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Naistutkintavangeille tulee taata lainmukainen kohtelu. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytyksistä vastaa viime kädessä oikeusministeriö. - Uutiset
9.7.2020 12.15
Hovioikeus kumosi ulosmittauksen – valtio velvoitettiin korvaamaan sivullisen oikeudenkäyntikulut osaksiTilille P A:lle maksettujen varojen määrä oli 30.4.2018 jälkeen ollut olennaisesti suurempi kuin tilille tulleiden J A:n varojen määrä. Kun J A lisäksi ilmoitti siirtäneensä varat tilille talouden menoja varten, oli uskottavaa, että ne olivat tulleet käytetyiksi siihen tarkoitukseen. Näin ollen hovioikeus katsoi P A:n osoittaneen ulosmitattujen varojen kuuluneen hänelle. Oikeudellisesti oli selvää, että tilin varat olivat kuuluneet lähtökohtaisesti puolisoille puoliksi, mutta P A:lla sivullisena oli ollut oikeus osoittaa varojen kuuluneen hänelle. Näytöllisesti oli kuitenkin kysymys tulkinnanvaraisesta tilanteesta. Oikeudenkäyntikulujen jääminen kokonaan P A:n osalta hänen vahingokseen olisi kohtuutonta. Näin ollen hovioikeus katsoi, että valtio oli velvoitettava korvaamaan P A:n oikeudenkäyntikulut osaksi. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 11.35
Tiiliseinän murtaminen osoittautui varkaalle mahdottomaksi – kyseessä ei kuitenkaan ollut kelvoton yritys eikä lain tarkoittamalla tavalla vapaaehtoinen luopuminen rikoksen täyttämisestä
Asiassa oli riidatonta, että A oli murtautunut parturikampaamoon tarkoituksenaan murtautua sieltä seinän läpi kultasepänliikkeeseen anastustarkoituksessa. A oli yrittänyt läpäistä kultasepänliikkeen seinän suurikokoisella liikennemerkin tukijalalla. Valokuvasta oli nähtävissä, että tiiliseinän peittänyttä levytystä ja myös tiiliseinää oli rikottu. A:n käyttämällä tekovälineellä oli ollut mahdollista murtautua kultasepänliikkeeseen. Menettelemällä mainitulla tavalla hän oli saanut aikaan todellisen vaaran rikoksen täyttymisestä. Teko olisi näin ollen voinut johtaa A:n tavoittelemaan lopputulokseen. Yritys ei siten ollut kelvoton. A oli luopunut törkeän varkauden yrityksestä, koska tiiliseinän läpi pääseminen oli osoittautunut oletettua työläämmäksi. Kysymys ei ollut lain tarkoittamalla tavalla vapaaehtoisesta luopumisesta rikoksen täyttämisessä. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 11.00
Oikeusasiamies: Rikoskomisario menetteli lainvastaisesti päättäessään suostumusperusteisesta televalvonnasta kiireperusteella – lainsäädännön tarkistamistarve tulisi arvioida
Oikeusasiamies totesi muun muassa, että perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. On tärkeää, että viranomaiset käyttävät toimivaltuuksiaan lainmukaisesti. Erityisesti tämä korostuu salaisten pakko- ja tiedonhankintakeinojen kohdalla. Päättäessään suostumusperusteisesta televalvonnasta ns. kiireperusteella asianomistajan teleosoitteeseen ilman tämän suostumusta, vaikka kysymys ei ole ollut pakkokeinolain 10 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesta tilanteesta, rikoskomisario S oli menetellyt lainvastaisesti. Laissa tarkoitettu suostumus on annettava nimenomaisesti; sitä ei voi S:n selvityksessään esittämin tavoin päätellä asianomistajan ilmaisemasta tahdosta saada rikos selvitettyä. Suostumuksen koskiessa perusoikeutena turvattuun luottamuksellisen viestin salaisuuteen ja yksityiselämän suojaan puuttumista, tulee tähän oikeuttavaa säännöstä tulkita supistavasti. Perusoikeuksiin puuttumista tarkoittavien suoja vesittyy, jos niihin puuttumisen mahdollistavia säännöksiä tulkitaan laajentavasti. - Uutiset
9.7.2020 10.35
KKO: Kun valituslupa oli myönnetty vain toissijaisen syytteen osalta, syyttäjän ensisijainen rangaistusvaatimus jätettiin tutkimatta
Hovioikeus oli hylännyt ensisijaisen syytteen laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä ja tuominnut A:n toissijaisen syytteen mukaisesti kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkomisesta A:n varastoitua ainetta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n menettelyssä ei ollut ollut kysymys sanotun rangaistussäännöksen mukaisesta varastoimisesta, minkä vuoksi syyte kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkomisesta hylättiin. Syyttäjän vastauksessaan A:n valitukseen Korkeimmassa oikeudessa esittämä ensisijainen rangaistusvaatimus laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä jätettiin tutkimatta, koska valituslupa oli myönnetty vain tämän tunnusmerkistön osalta. - Uutiset
9.7.2020 10.10
Hovioikeus hylkäsi hyödyntämiskieltovaatimukset ja äänestäen alensi rangaistuksia törkeissä huumausainerikoksissa
Koska hyödyntämiskieltovaatimukset oli hylätty, hovioikeus otti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 47 §:n 2 momentin nojalla D:n ja C:n esitutkintakertomukset todisteina huomioon. Todisteiden näyttöarvon hovioikeus arvioi vapaalla todistusharkinnalla sanotun luvun 1 §:n 2 momentin nojalla. A oli toiminut keskeisessä roolissa kohtien 1–13 kokaiinierien maahantuonnissa. Hän oli ollut kokaiinierien Suomeen tuonnin järjestelijä ja osassa kohdista myös salakuljettaja. Salakuljetukset olivat toistuneet samankaltaisina 13 kertaa, mikä osoitti suunnitelmallisuutta, ja toiminta oli kestänyt A:n osalta noin vuoden ajan. Hän oli saanut yhdessä lainvoimaisesti tuomitun V:n kanssa rikoksista taloudellista hyötyä yhteensä 131.200 euroa. Mainitut seikat puolsivat ankaran rangaistuksen tuomitsemista A:lle. Toisaalta rikosten suunnitelmallisuus ei poikennut tämän kaltaisissa teoissa tavanomaisesti esiintyvästä suunnitelmallisuudesta, eivätkä teot olleet liittyneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Asiassa ei siten ollut tekojen moitittavuutta erityisesti korottavia tekijöitä. Kokonaisuutena arvioiden A:n rikoksia ei voitu luonnehtia kaikkein törkeimmiksi huumausainerikoksiksi, joten tuomittavan rangaistuksen oli oltava selvästi enimmäisrangaistusta eli 13 vuotta alempi. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus A:n syyksi luetuista rikoksista oli 8 vuotta 6 kuukautta vankeutta. B:n osallisuus rikosten tekemiseen oli ollut huomattavasti vähäisempää kuin A:n ja lainvoimaisesti tuomittujen V:n ja D:n. Hänelle tuomittavan rangaistuksen oli siten oltava selvästi alempi kuin A:lle tuomittu rangaistus. Sillä käräjäoikeuden toteamalla seikalla, että B oli kuljettanut kokaiinierät nieltyinä Suomeen ja siten vaarantanut vakavasti oman terveytensä, ei ollut rangaistuksen mittaamisen kannalta merkitystä. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus B:n syyksi luetuista rikoksista oli 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta. (Ään. rangaistuksista. Vailla lainvoimaa 9.7.2020)