Hakutulokset
5416 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
31.12.2020 8.10
Euroopan parlamentin infografiikka: Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön
Vaatteet, jalkineet ja kodintekstiilit pilaavat vesiä ja aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja jätevuoria. Pikamuoti eli halpamuodin tarjonta jatkuvalla syötöllä, on lisännyt tuotettujen ja pois heitettyjen vaatteiden määrää valtavasti. EU haluaa nopeuttaa siirtymistä kiertotalouteen ympäristövaikutuksiin puuttumiseksi. - Uutiset
30.12.2020 9.27
KHO:n ratkaisu peltojen vettymishaittojen korvaamisesta
KHO katsoi muun muassa, että kysymyksessä saattoi olla sellainen edunmenetys, jota ei ollut selvitetty ja otettu huomioon määrättäessä korvauksia lupaa myönnettäessä tiedossa olevista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä vesilain (264/1961) 11 luvun 8 §:n 1 momentin nojalla. Kysymyksessä oli mahdollisesti näiltä osin sellainen ennakoimaton vahinko, joka poikkesi olennaisesti siitä, mitä lupapäätöksessä oli arvioitu. Korvausasia oli näiltä osin palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
30.12.2020 7.53
Hallinto-oikeus: Valvontaeläinlääkäri oli voinut päättää, että koiria ei palauteta omistajille vaan koirat myydään
Yhteenvetona hallinto-oikeus totesi, että puutteet koirien pidossa olivat olleet toistuvia ja jatkuneet pitkään. Eläinsuojelulain 42 §:ssä tarkoitetut määräykset velvollisuuksien täyttämisestä eivät olisi johtaneet eläintenpidon paranemiseen, mikä oli ollut perustellusti pääteltävissä siitä, että aikaisempia kehotuksia ei ollut noudatettu. Valvontaeläinlääkäri oli näin ollen voinut päättää, että koiria ei palauteta A:ille vaan koirat myydään. Valvontaeläinlääkäri oli myös voinut päättää koirien tilapäisestä hoidosta aiheutuneiden kustannusten suorittamisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla. Valvontaeläinlääkärin jatkopäätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
28.12.2020 11.30
KHO:n ratkaisu turvetuotannon ympäristöluvasta
Ympäristölupa – Turvetuotanto – Pilaantumisen ehkäiseminen – Lupamääräys – Happamat sulfaattimaat – Ilmoittamisvelvollisuus tuotantoalueen luovutuksen yhteydessä – Jälkihoito - Uutiset
21.12.2020 15.17
Hallinto-oikeus: Helsingin Kaupunkiympäristön toimiala voi poiketa luonnonsuojelulaissa tarkoitetusta liito-oravan suojelusta Helsingin Patterimäellä Raide-Jokerin pikaraitiolinjan toteuttamisen mahdollistamiseksi
Hallinto-oikeuden päätöksessä todetuin perustein kaikki lupaedellytykset poikkeuksen myöntämiselle olivat täyttyneet. Valituksenalaista ELY-keskuksen päätöstä ei ollut syytä muuttaa. Koska valituksenalainen ELY-keskuksen päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen lainvoimaa vailla olevana, nyt kysymyksessä olevassa hävittämis- ja heikentämiskiellosta poikkeamista koskevassa asiassa ei ilmennyt tarvetta täytäntöönpanoa koskevalle määräykselle tai muullekaan väliaikaiselle määräykselle. (Lainvoimainen, ks. KHO 19.2.2021, H408/2021: valituslupahakemus hylätty) - Uutiset
17.12.2020 14.41
Unionin tuomioistuin: Edistääkseen eläinten hyvinvointia rituaaliteurastuksen yhteydessä jäsenvaltiot voivat perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksia loukkaamatta edellyttää peruutettavissa olevaa tainnutusta, joka ei aiheuta eläimen kuolemaaEläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun asetuksen (EY) N:o 1099/2009 26 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa, luettuna yhdessä SEUT 13 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa edellytetään rituaaliteurastuksen yhteydessä edeltävää peruutettavissa olevaa tainnutusta, joka ei aiheuta eläimen kuolemaa. - Uutiset
17.12.2020 9.20
Ympäristöministeriön suositus yrityksille: Ilmoitus esineiden sisältämistä erityistä huolta aiheuttavista aineista SCIP-tietokantaan 5. tammikuuta 2021 alkaen
Ympäristöministeriö suosittelee, että erityistä huolta aiheuttavia aineita sisältävien esineiden toimittajat tekisivät aineista ilmoituksen Euroopan kemikaaliviraston SCIP-tietokantaan 5.1.2021 alkaen. Ilmoituksia suositellaan tehtäväksi jo ennen kansallisen lainsäädännön voimaantuloa. Suomessa jätedirektiivin 9(i) artiklan mukainen SCIP-ilmoitusvelvollisuus on määrä toteuttaa kemikaalilailla osana jätelainsäädännön uudistusta. Jätesäädöspakettia koskeva hallituksen esitys on viivästynyt ja kemikaalilain muutoksen arvioidaan tulevan voimaan kesällä 2021. - Uutiset
16.12.2020 16.00
Koiran sijoitussopimus purettiin
Koiran sijoitussopimus vahvistettiin kanteessa vaaditun mukaisesti puretuksi 4.11.2018 ja vastaajat velvoitettiin palauttamaan sopimuksen kohteena olevan koiran kantajalle. - Uutiset
16.12.2020 14.10
YM jätesäädöspakettiin liittyen: Hilma-palvelu riittää osoittamaan palvelutarjonnan puutteen jätehuollossa
Ympäristöministeriön mukaan hankintamenettelyn toteuttaminen Hilma-palvelussa riittää 1. tammikuuta 2021 alkaen osoittamaan yksityisen jätehuoltopalvelun tarjonnan puutteen, jota kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun pyytäminen jätelain mukaan edellyttää. Tämä vastaa valmisteilla olevaa jätelakiesitystä, jonka mukaan hankintayksiköt voivat osoittaa yksityisen palvelutarjonnan puutteen Hilma-palvelussa julkaistavan ilmoituksen avulla. Nykyinen laki velvoittaa hankintayksiköitä käyttämään tarkoitukseen Materiaalitoria ensi vuoden alusta. - Uutiset
16.12.2020 11.35
Itä-Suomen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun selvitys: Ympäristörikoksista saatua rikoshyötyä ei aina tunnisteta – hyöty jää rikoksen tekijälle
15. joulukuuta 2020 julkaistu selvitys Ympäristörikoshyötyjen tilannekuvasta osoittaa, että ympäristörikoksissa rikoshyödyn tunnistaminen, laskeminen ja arvioiminen on toisinaan pulmallista. Siksi laskemisessa käytettyä nettohyötyperiaatetta tulisi tutkia ja selvittää lisää. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei rikoshyötyä ollut aina vaadittu, ilmeisimmin siksi, ettei sitä ollut esitutkinnassa tunnistettu. Ympäristörikosten tuottamaa rikoshyötyä ei aina tunnistettu myöskään tuomioistuimissa. Jos rikoshyöty jää tunnistamatta, rikoksen tekijä saa perusteetonta hyötyä. Tähän tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko rikosprosessin osalta. - Uutiset
14.12.2020 13.21
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin yhtiön ja sen johdon syyllistyneen ympäristön turmelemiseen: yhteisösakko ja ehdollista vankeutta
Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko yhtiön ja jätevedenpuhdistamon välistä viemäriä pidettävä ympäristölainsäädännön mukaisena ympäristönä ja olivatko lupaehdot ylittävät päästöt yhtiön ja jätevedenpuhdistamon väliseen viemäriin konkreettisesti vaikeuttaneet jätevedenpuhdistamon toimintaa ja lisänneet kuormitusta Loimijoessa. Vielä hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A toiminut asiassa tahallaan tai törkeän huolimattomasti aiheuttaessaan väitettyä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lopuksi oli kysymys rangaistusten mittaamisesta ja muista rikosoikeudellisista seuraamuksista. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 8.30
Poikkitieteellinen tutkimus kansallisen ilmastopolitiikan haasteista Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjassa 2020
YTT, tutkijatohtori Eerika Albrecht, HTT, julkisoikeuden professori Jukka Viljanen ja FM, tohtorikoulutettava Elina Vaara tarjoavat tutkimuksessaan ajankohtaisen katsauksen ilmastolain (609/2015) uudistamiseen liittyen. - Uutiset
8.12.2020 15.15
YM: Sopimus kalvomuovien keräyksestä ja kierrätysmateriaalien käytöstä vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta
Kalvomuovien erilliskeräystä lisätään koko rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa green deal -sopimuksella. Sopimuksen ansiosta erilliskerätty kalvomuovi päätyy nykyistä tehokkaammin kierrätykseen ja kierrätysraaka-aineeksi kalvomuovien tuotantoon ja palautuu tuotteina takaisin markkinoille. Lisäksi sopimukseen liittyvät yritykset sitoutuvat hyödyntämään nykyistä enemmän kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Kalvomuoveja käytetään rakennustuotteiden pakkaamiseen ja sisäsuojaukseen. Tavoitteena on, että kalvomuovien raaka-aineesta 40 prosenttia on kierrätettyjä kalvomuoveja vuoden 2027 loppuun mennessä. - Uutiset
7.12.2020 10.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tulkitsi eläinsuojelurikoksen törkeäksi
Tuomiossa todettuja seikkoja puolesta ja vastaan punnittuaan hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus katsoi, että vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksesta ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta oli seitsemän kuukautta vankeutta. Rangaistusta oli siten korotettava. Hovioikeus katsoi, että ehdollinen vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus syyksi luetusta teosta, eikä sen ohessa tuomittu yhdyskuntapalvelua. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli viisi vuotta. Vastaajalla oli tuomitsemishetkellä oman ilmoituksensa mukaan kolme koiraa ja 220–230 lammasta, joista noin 150–160 oli yli 1-vuotiaita ja loput karitsoita. Koska vastaaja määrättiin eläintenpitokieltoon, hänet oli rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin nojalla tuomittava menettämään valtiolle eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita hän hovioikeuden tuomiota annettaessa piti tai jotka hän tuomiota annettaessa omisti. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 9.00
Asetusluonnos huoneistokohtaisen vedenkulutuksen tiedonsaannista lausunnoille 7. tammikuuta 2021 saakka
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja asetusehdotuksesta, jolla parannetaan lämpöenergian ja veden käyttäjien omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia ja täydennetään energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen vähentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä. Lausuntopyyntö asetusehdotuksesta on osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 7.1.2021. Sen jälkeen asetuksen valmistelu jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä, oikeusministeriössä ja ympäristöministeriössä virkatyönä. - Uutiset
3.12.2020 9.30
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli ilmastolaista: Ilmastotoimien oikeudenmukaisuus huomioitava laajasti; Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius kytkettävä vahvasti lakiin
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui keskiviikkona 2.12. keskustelemaan Suomen ilmastolain uudistuksesta. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti oikeudenmukaisuuden huomioiminen ilmastotoimissa ja lain vahva sitominen Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan siten, että tämä tavoite saavutetaan. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet antoivat vankan tuen hiilineutraaliustavoitteen kirjaamisesta lakiin. Keskustelussa nousi vahvasti esiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden turvaaminen. - Uutiset
1.12.2020 14.20
Poliisi on päivittänyt ohjeita suurpedoista
Poliisihallitus on päivittänyt poliisin operatiivista toimintaa suurpetoasioissa ohjaavan ohjeen, joka on annettu alun perin keväällä 2018. Päivitys tulee voimaan 1.12.2020. ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” -ohjeessa on tarkennettu huolta, uhka ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmiä. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Vesa Pihajoen mukaan ohjepäivityksellä pyritään muun muassa entistä tarkemmin ohjaamaan poliisitoimintaa tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle ja sitä kautta varmistamaan poliisin toiminnan yhdenmukaisuus. - Uutiset
1.12.2020 10.10
EU:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 alhaisimmalla tasolla kolmeen vuosikymmeneen
Komissio on hyväksynyt EU:n ilmastotoimien edistymistä koskevan vuotuisen raportin, jossa tarkastellaan EU:n edistymistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä vuonna 2019. EU-27:n kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 3,7 prosenttia vuositasolla, kun taas BKT kasvoi 1,5 prosenttia. Päästöt ovat nyt vähentyneet 24 prosenttia vuoden 1990 tasoista. - Uutiset
30.11.2020 12.58
Hallitus sopuun: Jätelain uudistus etenee – erilliskeräyksen laajeneminen vauhdittaa kiertotaloutta
Hallitus on päässyt sopimukseen niin sanotun jätesäädöspaketin sisällöstä. Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 alkupuolella. ”Jätelain uudistus antaa meille keinoja vähentää jätteen määrää ja lisätä jätteen lajittelua ja kierrätystä. Jätehuollon kehittäminen on yksi kiertotalouden kulmakivistä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. - Uutiset
27.11.2020 14.59
Hallinto-oikeus: Valvontaeläinlääkäri oli voinut olla palauttamatta koiraa sen omistajalle
A:n auto oli ollut kooltaan koirille liian pieni ja muutenkin soveltumaton niiden pääasialliseksi pitopaikaksi. Paikoitusaluekaan ei ollut ollut lainmukainen ulkotila koirien pitämiseksi kytkettyinä tai vapaina. Miisu-koira oli myös toistuvasti karannut. Näissä oloissa valvontaeläinlääkäri oli voinut katsoa, että Miisu-koiran palauttaminen A:lle vaarantaisi sen turvallisuuden ja välittömänä toimenpiteenä päättää olla palauttamatta koiraa A:lle ja hankkia sille hoitoa muualta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020)