Hakutulokset
1882 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
24.2.2021 10.28
Työministeri käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta
Työministeri Tuula Haatainen käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvityshenkilöiksi on nimetty varatuomari, oikeustieteen maisteri Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting. Selvitys tulee luovuttaa kirjallisena TEM:lle viimeistään 31. elokuuta 2021. - Uutiset
23.2.2021 13.05
Työtuomioistuin hylkäsi Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteetKanteen muuttaminen - Kanteen tutkiminen - Neuvotteluvelvollisuus - Uutiset
22.2.2021 7.30
Työtuomioistuimen lausunto postikeskuksissa työskenteleviin vuokratyöntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vähimmäispalkan määrätymisestäLausuntoasiassa esitetyn selvityksen perusteella katsottiin, että postikeskuksissa tehtävä postin käsittelyyn ja lajitteluun liittyvä työ kuului jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja että käräjäoikeudessa vireillä olevan asian vastaajalla oli oikeus soveltaa mainittua työehtosopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena postikeskuksissa työskentelevien vuokratyöntekijöiden työsuhteisiin yleissitovan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta. Vielä lausunnossa katsottiin, että jakelua koskevan työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkka määräytyi työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaisesti siten, että jos työtä teetettiin työaikajärjestelmän mukaan kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 7-päiväisen jakelun mukaan. Jos työtä taas ei teetetty kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti. - Uutiset
18.2.2021 10.30
Työtuomioistuin: Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ollut menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisestiAsiassa oli kysymys siitä, tuliko erään Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kuluttajaoikeusneuvojana työskentelevän henkilön tehtävä sijoittaa viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen vaativuustasoon 6 vai 7. Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan kyseisen henkilön tehtävän vaativuustasoon 6. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ollut loukattu. Työtuomioistuin katsoi myös, ettei vaativuustason vahvistamisessa ollut näytetty tapahtuneen kantajan väittämää menettelyvirhettä. - Uutiset
10.2.2021 10.00
Työtuomioistuin: Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottuTyöntekijät olivat olleet mielenilmauksena poissa työstä kahtena peräkkäisenä työpäivänä. Mielenilmaus oli alkanut muutaman päivän kuluttua työnantajan irtisanoman paikallisen palkkiopalkkasopimuksen voimassaolon päättymisestä. Mielenilmauksella oli vastustettu sopimuksen päättymiseen liittynyttä palkkojen alenemista. Ratkaisussa katsottiin, että mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä oli ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskeviin määräyksiin. - Uutiset
9.2.2021 8.30
Työtuomioistuin: Työnantaja ei ollut voinut määrätä osittaisella hoitovapaalla olleelle työntekijälle työajan pidennystunteja ns. perälautamääräyksen perusteella sopimatta asiasta erikseen työntekijän kanssa
Tuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella. Osittaisesta hoitovapaasta ja sen muuttamisesta tuli työsopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuului muun muassa lyhennetyn työajan pituus. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Koska yhtiö oli toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, sen ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut asiaa liittojen välillä neuvoteltaessa ymmärtää ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen tulkintakäytännön oikaisemiseksi. Kun työnantajaliitto ei ollut toiminut näin, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
2.2.2021 12.40
Työtuomioistuimen tuomio välillisestä ikäsyrjinnästä (OVTES)
Asiassa oli syntynyt olettama välillisestä ikäsyrjinnästä, kun määräyksen perusteella vanhuuseläkkeellä olevalle työntekijälle maksettiin samasta työstä pienempää palkkaa kuin työntekijälle, jolla oli vastaava työkokemus mutta joka ei saanut vanhuuseläkettä. Työnantajapuoli ei ollut kyennyt osoittamaan riittäviä perusteita syrjintäolettaman kumoamiseksi. Sopimusmääräyksen katsottiin olevan yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetun välillisen ikäsyrjinnän kiellon vastaisena pätemätön. Koulutuskuntayhtymä velvoitettiin suorittamaan A:lle maksamatta jääneet vuosisidonnaiset lisät vähennettynä hänelle palvelussuhteen aikana maksetuilla henkilökohtaisilla lisillä. Tuomiossa todettiin, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lain mukainen valvontavelvollisuus ei ulottunut muuhun kuin kunnallisen virkaehtosopimuslain ja virkaehtosopimuksen määräysten noudattamiseen. Näin ollen hyvityssakkovaatimus hylättiin lakiin perustumattomana. (Ään. hyvityssakosta) - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118
Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisesta
HO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
26.1.2021 11.00
Hovioikeus: Kysymys oli ollut koeaikapurusta - purkaminen ei ollut johtunut jostakin epäasiallisesta perusteesta
Se, oliko kyseessä koeaikapurku, purku tai esimerkiksi irtisanominen ilman irtisanomisaikaa, ratkaistiin oikeustoimen todellisen sisällön mukaisesti. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, että kysymys oli ollut koeaikapurusta. Työntekijä ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, ettei työsopimuksen purkaminen ollut liittynyt koeaikasopimuksen tarkoitukseen vaan oli johtunut jostakin epäasiallisesta perusteesta. Kun työsopimus purkamisen seurauksena päättyi välittömästi, ei työntekijällä ollut oikeutta saada irtisanomisajan palkkaa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työehtosopimuksesta irtaantuminen – TT 2020:114
Valtakunnallisesta työehtosopimuksesta irtaantuminen on oikeudellisena kysymyksenä ajankohtaistunut erityisesti paikallisen sopimisen tarpeiden kasvaessa. Tiettyyn työehtosopimukseen sidonnaisuudesta vapautuminen on monitahoinen oikeudellinen kysymys. Työtuomioistuimen ratkaisussa 2020:114 oli kyse yhdestä erityistilanteesta konsernissa. Taustalla oli kysymys siitä, määräytyykö työhön sovellettava työehtosopimus työskentelyaluksen (monitoimimurtaja / konventionaalinen murtaja) vai aluksen suorittamien tehtävien perusteella. Yksi henkilöstöryhmistä ei ollut valmis luopumaan monitoimimurtajien työehtosopimuksen eduista, vaikka monitoimimurtajia ei juurikaan enää käytetty siinä tarkoituksessa, kuin mitä varten niitä koskeva sopimus oli aikoinaan solmittu. Työtuomioistuimen mukaan monitoimimurtajien työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä ei ollut minkäänlaista ehtoa tai varaumaa, jonka mukaan työehtosopimusta sovellettaisiin vain silloin, kun monitoimimurtajat esimerkiksi ovat tietynlaisessa työssä tai ovat rahdattuina tietynlaisen työn suorittamista varten. Työtuomioistuin katsoi, että monitoimimurtajien työehtosopimusta oli sovellettava monitoimimurtaja-aluksilla riippumatta siitä, millaiseen työhön niitä käytetään tai ovatko alukset lainkaan käytössä. - Uutiset
20.1.2021 16.00
Henkilökohtaisen avustajan palkanneen vammaisen ei katsottu huolimattomuudesta laiminlyöneen työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia jättäessään ryhmähenkivakuutuksen ottamatta
Kantajan mukaan vastaaja oli kantajan äidin työnantajana toukokuun 2012 ja toukokuun 2015 välisenä aikana laiminlyönyt työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen ottamisen sillä seurauksella, ettei kantaja ollut saanut ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksettavaa henkivakuutuskorvausta. Kantaja oli vaatinut, että KO velvoittaa vastaajan maksamaan kantajalle ryhmähenkivakuutuksen korvausmäärää vastaavana vahingonkorvauksena 23.830 euroa korkolain 4 §;n 1 momentin mukaisine korkoineen 4.2.2018 lukien. KO oli hylännyt kanteen. Asiassa mainitut seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n johtopäätös sovellettavan lain osalta oli ollut oikea. Kyse oli olllut sopimusperusteisesta vastuusta. HO katsoi myös, että kantajalla oli ryhmähenkivakuutuksen edunsaajana asiavaltuus vahingonkorvauksen vaatimisen osalta. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset vastaajan tuottamuksen puuttumisen osalta. HO katsoi, että asiassa olisi ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa kantaja korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudesta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Muilta osin valitus hylättiin eikä KO:n tuomiota muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117
Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
5.1.2021 13.27
HAIPA käyttöön työtuomioistuimessa
Hallinto- ja erityistuomioistuimia (KHO, HAO:t ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuin sekä VakO, MAO ja TT) koskeva toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmä HAIPA on otettu käyttöön työtuomioistuimessa. Jatkossa työtuomioistuimeen saapuvat uudet asiat tullaan kirjaamaan HAIPA-järjestelmään. Samassa yhteydessä työtuomioistuimen osalta on otettu käyttöön myös kansalaisten ja yhteisöjen sähköinen asiointipalvelu. - Uutiset
4.1.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lomautuksen päättyminen
Väliaikaiset muutokset lomauttamisen osalta loppuivat 31.12.2020. Väliaikaisia säännöksiä voitiin hyödyntää vuoden viimeiseen päivään saakka. Koronan jatkuessa lomauttamisia tullaan varmasti käyttämään myös alkaneena vuonna. Mutta aivan varmaan on myös se, että lomautuksia päättyy. Seuraavaksi tarkastelen lomautuksen normaaliin päättymiseen liittyviä kysymyksiä, en siis lomautuksen lopettamista irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Kirjoitus ennakoi työelämän normalisoitumista. Tarkastelu koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa lomauttamista. - Uutiset
30.12.2020 10.48
Oliko yhtiö järjestäytymättömänä työnantajana ollut velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen yhtiöön - toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset
HO totesi mm., ettei ole perusteltua, että työnantajan olisi työoikeudellisen epäselvyyden vallitessa sallittava nimenomaan luottamusmiehen asettaminen rikosoikeudellisen seuraamuksen pelossa ikään kuin varmuuden vuoksi. Soveltuva rikosoikeudellinen normisto on sanamuodoltaan yksiselitteinen. Sen sisältö saa kuitenkin varsinaisen merkityksensä vasta työoikeudellisesta normistosta, jonka sisältö on juuri tämän tapauksen olosuhteissa asiassa mainitulla tavalla monitulkintainen. Tätä korostaa se, että lainsäätäjä on jättänyt, ilmeisesti tarkoituksellisesti, täsmentämättä TSL 2 luvun 7 §:n merkitystä. Tällainen tarkoituksellinen epäselvyys ei voi koitua rikosasian vastaajan vahingoksi. HO totesi, että kirjoitetun lain perusteella ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä, että järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen ja siten sen estäessään syyllistyisi RL 47 luvun 5 §:n mukaiseen rikokseen. Vastaajia koskevat syytteet oli hylättävä RL 3 luvun 1 §:n nojalla lakiin perustumattomina. Syytteiden tultua hylätyiksi oli myös niihin perustuvat korvausvaatimukset hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli eri mieltä syyksilukemisen osalta ja katsoi, että vastaajien syyksi oli luettava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020)Avoin uutinen - Uutiset
29.12.2020 11.49
Työtuomioistuin vahvisti Taideyliopiston kahden professorin työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksi
Työtuomioistuin katsoi, että professoreiden työsopimukset oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimuksia oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. - Uutiset
29.12.2020 8.30
Ammattiosasto rikkoi työrauhavelvollisuutensa ryhtyessään työtaisteluun työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemien väliaikaisten työvuorojärjestelyiden vuoksi
X Oy:n Tampereen tehtaalla järjestettiin työtaistelu, joka alkoi 6.10.2020 kello 5 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 510 työntekijää, joista 216 oli kuultavan ammattiosaston jäseniä. Työtaistelun syynä olivat työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemät, väliaikaiseksi tarkoitetut muutokset työvuorojärjestelyissä. Työtuomioistuin totesi, että työntekijä- ja työnantajapuolella oli ollut toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, oliko työehtosopimus mahdollistanut työnantajan menettelyn asiassa. Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantajalla oli ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. - Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien
Työntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan. - Uutiset
18.12.2020 8.30
Työlainsäädännön joustot päättyvät vuodenvaihteessa
Työsopimuslakiin ja yhteistoimintalakiin tehtiin koronaviruksen vuoksi väliaikaisia muutoksia. Nämä muutokset ovat voimassa 1.4.2020–31.12.2020. Muutosten voimassaolon päätyttyä palataan noudattamaan tavallisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä.