Hakutulokset
8793 hakuosumaa
- Uutiset
7.6.2021 15.00
EUT:n ennakkoratkaisu ikäsyrjinnästä, kun kansallisessa säännöstössä on vahvistettu 50 vuoden ikäraja notaarin ammattiin pääsylle
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaa ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa vahvistetaan 50 vuoden ikäraja notaarin ammattiin pääsyä koskevaan kilpailuun osallistumiseksi, siltä osin kuin tällaisella säännöstöllä ei vaikuteta pyrittävän turvaamaan kyseisen ammatin harjoittamisen vakautta huomattavan pitkän ajan ennen eläkkeelle siirtymistä, notaarin valtaoikeuksien moitteetonta käyttämistä eikä kyseisen ammattikunnan sukupolvenvaihdoksen ja nuorentamisen helpottamista koskevia tavoitteita, ja sillä ylitetään joka tapauksessa se, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä kansallisen tuomioistuimen on varmistettava. - Uutiset
7.6.2021 11.50
Vierashuoneessa HTT, yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ja rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen: Virkavastuusta ja sen olemassaolosta
Usein kuulee toteamuksen siitä, kuinka joku asia on valmisteltu virkavastuulla. Näkemyksen esittäjänä voi olla ministeriön virkamies tai vaikkapa kunnallinen viranhaltija. Näin sanoessaan väitteen esittäjä pyrkinee vakuuttamaan yleisönsä siitä, ettei valmisteltu asia voi olla virheellinen, koska muuten seurauksena olisi virkavastuun konkretisoituminen. Yleisesti ajatellaankin, että virkavastuun olemassaolo varmistaa sen, että julkinen hallinto tekee vain ja ainoastaan oikeita ratkaisuja. Kun tuomioiden määrä esimerkiksi laiminlyönneistä tai virheistä on pieni, voidaan helposti ajatella, että järjestelmä toimii.Avoin uutinen - Uutiset
4.6.2021 14.30
Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asema paranee
Uusi laki vahvistaa luonnontuotteiden kerääjien oikeudellista asemaa ja määrittelee yritysten velvollisuudet nykyistä tarkemmin ja velvoittavammin. Samalla marjanpoimijoiden ansaintamahdollisuudet paranevat ja yritysten kilpailutilanne tasapuolistuu, mikä vahvistaa alan kestävän kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asema on ollut lainsäädännössä aiemmin pitkälti sääntelemätön, koska heidän ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä. Presidentti vahvisti lain perjantaina (4.6.). Laki tulee voimaan 14. kesäkuuta 2021. - Uutiset
4.6.2021 13.00
EUT:n ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta ratkaista työntekijän ja konsulaatin välinen riita-asia
Bulgarilainen ennakkoratkaisupyyntö esitettiin asiassa, jossa asianosaisina ovat ZN ja Bulgarian pääkonsulaatti Valenciassa (Espanja) ja jossa vaaditaan korvauksen maksamista hyvityksenä pitämättä jääneistä vuosilomista. EUT katsoo ennakkoratkaisunaan asiassa, että Bryssel I -asetuksen 1215/2012 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen kanssa, on tulkittava siten, että sitä sovelletaan määritettäessä jäsenvaltion tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa ratkaista riita-asia, jossa asianosaisina ovat jäsenvaltion työntekijä, joka ei käytä julkista valtaa, ja tämän jäsenvaltion konsuliviranomainen, joka sijaitsee toisen jäsenvaltion alueella. - Uutiset
4.6.2021 11.00
EUT:n ennakkoratkaisu perättäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä yliopistossa
Määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen liitteen 5 lauseketta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla on säädetty yliopistotutkijoiden palvelukseen ottamisen osalta määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä kolmen vuoden ajaksi siten, että työsopimusta voidaan jatkaa vain yhden kerran enintään kahdeksi vuodeksi, ja jossa asetetaan yhtäältä tällaisten työsopimusten tekemisen edellytykseksi se, että ”suunnittelua varten” on käytettävissä resursseja ”tutkimus- ja opetustehtävien, täydentävää opetusta koskevien tehtävien sekä opiskelijapalvelutoiminnan toteuttamiseksi”, ja toisaalta näiden työsopimusten jatkamisen edellytykseksi se, että ”suoritetuista opetus- ja tutkimustehtävistä annettu arvio on positiivinen”, eikä kyseisessä säännöstössä ole tarpeellista vahvistaa objektiivisia ja avoimia perusteita sen varmistamiseksi, että kyseisten työsopimusten tekeminen ja uudistaminen vastaavat tosiasiassa todellista tarvetta, soveltuvat tavoitellun päämäärän saavuttamiseen ja ovat sen kannalta tarpeellisia. - Uutiset
4.6.2021 8.00
Työtuomioistuimelta välituomiot palomiesten varallaolosta
Työtuomioistuin antoi torstaina (3.6.) välituomiot TT 2021:50, TT 2021:51 ja TT 2021:52 palomiesten varallaoloa koskevissa asioissa R 165/17, R 166/17 ja R 168/17. Kyse oli Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pirkanmaan pelastuslaitosten eräillä paloasemilla vuosien 2012 ja 2018 välisenä aikana suoritetusta varallaolosta. - Uutiset
3.6.2021 14.59
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. joulukuuta 2021 asti
Valtioneuvosto antoi torstaina (3.6.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2021. - Uutiset
3.6.2021 14.33
EUT:n ennakkoratkaisu työvoiman vuokraustoiminnasta
Jotta jäsenvaltioon sijoittautuneen työvoiman vuokrausyrityksen katsottaisiin tavallisesti harjoittavan toimintaansa kyseisessä jäsenvaltiossa, sen on harjoitettava merkittävää osaa vuokratyöntekijöiden palvelukseen asettamista koskevasta toiminnastaan mainittuun jäsenvaltioon sijoittautuneiden ja siellä toimintaansa harjoittavien käyttäjäyritysten hyödyksi. Se, että työvoiman vuokrausyritys harjoittaa vuokratyöntekijöiden valintaa ja palvelukseen ottamista koskevia toimintoja jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut, ei riitä siihen, että voitaisiin katsoa, että tällainen yritys harjoittaa siellä ”merkittävää toimintaa”. - Uutiset
3.6.2021 11.41
EUT: Unionin oikeudessa vahvistettuun periaatteeseen, jonka mukaan mies- ja naispuoliset työntekijät saavat samaa palkkaa ”samasta työstä” kuten myös ”samanarvoisesta työstä”, voidaan vedota yksityisten välisissä riita-asioissa suoraan
SEUT 157 artiklalla on välitön oikeusvaikutus yksityisten välisissä oikeusriidoissa, joissa vedotaan siihen, että kyseisessä artiklassa tarkoitettua periaatetta, jonka mukaan mies- ja naispuolisille työntekijöille maksetaan samaa palkkaa ”samanarvoisesta työstä”, ei ole noudatettu. - Uutiset
3.6.2021 10.20
Apulaistietosuojavaltuutettu huomautti: Työntekijän sairauspoissaolotiedon julkaisu yrityksen verkkosivuilla ja tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen
Koska kyse oli ollut lähinnä inhimillisestä virheestä tiedon julkistamisen osalta, voitiin rekisterinpitäjän tahallisuutta tai tuottamusta tapauksessa pitää melko vähäisenä. Toisaalta myös inhimillisten virheiden tapahtuessa keskeistä olisi noudattaa tietosuoja-asetuksen 33 (5) artiklan mukaista dokumentointivelvoitetta, minkä laiminlyöminen lisää rekisterinpitäjän laiminlyönnin moitittavuutta. Tapauksessa korjaaviin toimenpiteisiin oli ryhdytty melko nopeasti, jolloin aiheutuneen vahingon määräkin oli jäänyt vähäiseksi suhteessa riskiin ja potentiaalisen vahingon määrään. Seuraamusta arvioitaessa otettiin huomioon myös se, että kyseessä oli pieni yritys, jonka ydinliiketoimintaan ei kuulu henkilötietojen käsittely. Apulaistietosuojavaltuutettu katsoi, että kyseessä oli tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kohdassa 148 tarkoitetusta vähäisestä rikkomisesta, ja tässä tapauksessa seuraamukseksi sakon sijaan voitiin antaa huomautus. (Vailla lainvoimaa 3.6.2021) - Uutiset
2.6.2021 11.18
Hovioikeus tuomitsi yhtiön talousjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta 20 päiväsakon rangaistuksiin
Asiassa oli selvitetty, että yrityksessä oli aikaisemmin keväällä siirrytty lyhytaikaisesti vastaavaan työehtosopimuksen mukaiseen jaksotyöhön ennen siirtymistä jälleen AVI:n myöntämän poikkeusluvan sallimaan työaikajärjestelmään. Syksyllä työntekijöiden kanssa oli käyty keskustelua uuden poikkeusluvan saamisesta. Asiassa oli kyse yhteistoimintalain mukaisesta yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta, joka saa sisältönsä rikoslain ulkopuolisesta säännöksestä. HO totesi, että yhteistoimintalain 33, 34, 36, 58 ja 60 §:n säännöksiä ei ole pidettävä keskeiseltä sisällöltään erityisen vaikeaselkoisina. Asiassa ei ollut tullut ilmi, että vastaajt olisivat yrittäneet selvittää säännösten sisältöä ja soveltumista ennen syyksiluettavaan menettelyyn ryhtymistä. Asiassa ei ollut ilmennyt myöskään, että vastaajat eivät olisi olleet tietoisia yhteistoimintavelvoitteen syntymiseen vaikuttavista seikoista. Menettelyä oli siten pidettävä tahallisena, eikä ollut perusteita pitää vastaajia rangaistusvastuusta vapaana RL 4 luvun 2 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
2.6.2021 10.30
Työsopimusta ei näytetty pidennetyn hiljaisesti
Asiassa oli ollut ratkaistavana se, oliko kantaja työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen siten, että työsuhde olisi muuttunut TSL 6 luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla toistaiseksi voimassa olevaksi. KO oli todennut, että kantajalla oli todistustaakka siitä, että hän oli työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen. KO oli hylännyt kanteen näyttämättömänä. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan vastaajalle tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisena pidettävinä oikeudenkäyntikuluina yht. 8.035,20 euroa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
1.6.2021 14.09
Apulaisoikeuskansleri: Esteellisyys sisäministeriön suojelupoliisiin kohdistamassa laillisuusvalvonnassa
Apulaisoikeuskanslerin mukaan neuvotteleva virkamies ja poliisijohtaja eivät olleet asiaa kokonaisuutena arvioiden voineet osallistua arvioinnin kohteena olleisiin suojelupoliisiin kohdistuneisiin tarkastustoimenpiteisiin vaarantamatta luottamusta heidän puolueettomuuteensa. He olivat siten olleet näissä toimissaan esteellisiä yleislausekejäävin perusteella. Apulaisoikeuskanslerilla ei ollut oikeudellisia perusteita todeta neuvottelevan virkamiehen ja poliisijohtajan henkilökohtaisen menettelyn olleen lainvastaista, joten apulaisoikeuskansleri ei kohdistanut moitteitaan heihin. Apulaisoikeuskansleri toi lisäksi esille, että hallintolain esteellisyyssäännöksien soveltamiseen liittyy tulkinnanvaraisuutta nimenomaan virkavapausasetelmassa. - Uutiset
1.6.2021 11.00
Hovioikeus: 576 000 euron vaatimus kilpailu- ja vaitiolo-oikeuden rikkomisesta ja toissijainen 15 000 euron sopimussakkovaatimus voitiin hylätä
Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi ilmaissut tai muutoin käyttänyt hyväkseen yhtiön yrityssalaisuuksiksi katsottavia tietoja. Vastaaja oli tehnyt B Oy:ssä tavanomaista myyntityötä, jossa hän oli hyödyntänyt ammattiosaamiseensa liittyvää kokemusta ja muodostuneita kontakteja. Yhtiön valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021) - Uutiset
31.5.2021 15.16
Hovioikeus jätti virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneen rippikoulupapin rangaistukseen tuomitsematta - syytteet seksuaalisesta ahdistelusta oli hylätty käräjäoikeudessa
Vastaajan oli todetuin tavoin selvitetty virkatehtävää hoitaessaan vastoin hänelle annettuja määräyksiä kosketelleen ilman lupaa kahta rippikoululeirille osallistunutta nuorta tarttumalla päästä, puremalla olkapäästä ja suutelemalla poskelle. Ottaen huomioon vastaajan syyksi luetun menettelyn laatu ja hänelle asiasta aiheutuneet ja aiheutuvat palkan menetykseen liittyvät muut seuraamukset HO katsoi, että tässä tapauksessa rangaistuksen tuomitseminen olisi ollut kohtuutonta. Tämän vuoksi vastaaja oli jätettävä asiassa rangaistukseen tuomitsematta. Syyttäjä ei ollut hakenut muutosta KO:n tuomioon seksuaalista ahdistelua koskevien syytekohtien osalta. (Vailla lainvoimaa 31.5.2021) - Uutiset
31.5.2021 10.42
Hovioikeus: Varusmiespalvelukseen lähteneen taksinkuljettajan korvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä voitiin hylätä
Asiassa oli kysymys siitä, oliko kantajalla oikeus maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin ja TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kantajan mukaan hänen aloittamansa varusmiespalvelus oli ollut keskeinen osatekijä siinä tapahtumaketjussa, joka oli johtanut hänen työsuhteensa päättämiseen. Kantaja oli vedonnut asiassa maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa säädettyyn työnantajan näyttötakkaan, jonka mukaan irtisanomisen katsotaan johtuneen työntekijän palvelukseen määräämisestä, jollei työnantaja osoita sen johtuneen muusta syystä. Asiassa oli KO:n lausumin tavoin riidatonta, että kumpikaan osapuoli ei ollut antanut irtisanomisilmoitusta työsuhteen päättämiseksi. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että kantajan valitus oli hylättävä, eikä KO:n tuomiota ollut syytä muuttaa. Perustetta kantajan oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamiselle HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. Kantaja velvoitettiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 31.5.2021) - Uutiset
28.5.2021 16.00
Perui palkkaetuja koskevan kanteensa erehdyttyään työnantajastaan - asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan
Kantajan mukaan hän oli ymmärrettävästä syystä erehtynyt työnantajastaan, sillä työnantajayhtiöllä ja vastaajayhtiöllä on samantapaiset nimet, sama osoite ja sama toimitusjohtaja. Kantajan mukaan hänen asiamiehellään oli ollut oikeus luottaa päämiehensä antamien tietojen oikeellisuuteen, sillä tieto työnantajasta ei ollut ilmeisen virheellinen, eikä asiamiehellä ollut aihetta sitä epäillä ja tarkistaa. KO oli jättänyt asian sillensä. KO oli todennut, että kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä oli nolla euroa eli asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen koskien oikeudenkäyntikuluja. Aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
28.5.2021 11.50
Hovioikeus: Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ensihoidossa työskennelleen kohdalla ei ollut sallittua
Kuntayhtymä oli solminut 18.6.2016 alkaen kantajan kanssa kanteessa tarkoitetut 17 määräaikaista työsopimusta. Viimeisen määräaikaisen sopimuksen voimassaolo oli päättynyt 9.1.2019. Riidatonta oli ollut, ettei kantajalla ollut hoitotason ensihoitajan pätevyyttä. Työvoiman tarpeen pysyvyyttä tukevat seikat huomioon ottaen asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että kantajan määräaikaisten työsopimusten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu kesto osoittivat työvoiman tarpeen pysyvyyden TSL 1 luvun 3 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Näin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ollut ollut kantajan kohdalla sallittua. Kantajan työsopimuksen oli siten katsottava olleen toistaiseksi voimassa. Kantaja työsuhde oli kestänyt hiukan yli 2,5 vuotta. Kantaja oli ollut työttömänä pääkäsittelyn ajankohtana reilun vuoden. Oikeana korvauksena pidettiin 5 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
28.5.2021 8.00
KHO esittää hallintotuomioistuinten kokoonpanosäännösten ajantasaistamista
Korkein hallinto-oikeus on hallintotuomioistuinten ylituomareiden aloitteesta sekä omien havaintojensa perusteella selvittänyt tarvetta tehdä muutoksia hallintotuomioistuinten ratkaisukokoonpanoja koskeviin säännöksiin. Kokoonpanosäännöksissä määritellään, kuinka monta tuomaria erilaisten asioiden tai kysymysten ratkaiseminen edellyttää, ja millaisissa tilanteissa asiat voidaan ratkaista lähtökohtana olevaa suppeammassa tai laajemmassa kokoonpanossa. - Uutiset
27.5.2021 12.03
Tasa-arvolaissa säädettyjen hyvitysten määriä tarkistettiinHyvityksen euromäärä on 15.6.2018 voimaan tulleen asetuksen mukaan ollut vähintään 3 620 euroa ja mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa työhönottotilanteessa enintään 18 130 euroa. Jatkossa euromäärät ovat 3 740 euroa ja 18 690 euroa. Uusi asetus tulee voimaan 15. kesäkuuta 2021.