Hakutulokset
8833 hakuosumaa
- Uutiset
23.2.2021 13.05
Työtuomioistuin hylkäsi Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteetKanteen muuttaminen - Kanteen tutkiminen - Neuvotteluvelvollisuus - Uutiset
22.2.2021 11.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut ollut objektiivisesti arvioituna hyväksyttävää syytä maksaa erilaista palkkaa
Kaikkia asiassa lausuttuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi kuten KO, ettei yhtiöllä ollut ollut objektiivisesti arvioituna hyväksyttävää syytä maksaa erilaista palkkaa kantajalle ja hänen myötäpuolilleen. Paikallisen lisän määrä oli tullut osaksi verrokkityöntekijöiden tehtäväkohtaista palkkaa ja se oli otettava vahingonkorvauksen määrää arvioitaessa huomioon. Asiassa lausutuilla perusteilla ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden nojalla vahingonkorvausvelvollisuus alkaa vahingon syntyhetkestä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 7.30
Työtuomioistuimen lausunto postikeskuksissa työskenteleviin vuokratyöntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vähimmäispalkan määrätymisestäLausuntoasiassa esitetyn selvityksen perusteella katsottiin, että postikeskuksissa tehtävä postin käsittelyyn ja lajitteluun liittyvä työ kuului jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja että käräjäoikeudessa vireillä olevan asian vastaajalla oli oikeus soveltaa mainittua työehtosopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena postikeskuksissa työskentelevien vuokratyöntekijöiden työsuhteisiin yleissitovan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta. Vielä lausunnossa katsottiin, että jakelua koskevan työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkka määräytyi työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaisesti siten, että jos työtä teetettiin työaikajärjestelmän mukaan kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 7-päiväisen jakelun mukaan. Jos työtä taas ei teetetty kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti. - Uutiset
19.2.2021 10.00
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettua taloudellista ja tuotannollista perusteetta irtisanomiselle
TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu irtisanomisperuste edellyttää tarjolla olevan työn vähentymistä olennaisesti ja pysyvästi. HO katsoi näytetyksi, että tarjolla ollut työ oli vähentynyt olennaisesti. Kantajan väittämä epäasiallinen syy irtisanomiselle ei ollut pelkästään hänen kertomuksellaan tullut näytetyksi. Työn vähentymisen tulee olennaisuuden lisäksi olla myös pysyvää. HO katsoi asiassa todetuin perustein jääneen näyttämättä, että tarjolla olevan työn vähentyminen oli ollut pysyvää. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021) - Uutiset
18.2.2021 10.30
Työtuomioistuin: Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ollut menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisestiAsiassa oli kysymys siitä, tuliko erään Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kuluttajaoikeusneuvojana työskentelevän henkilön tehtävä sijoittaa viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen vaativuustasoon 6 vai 7. Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan kyseisen henkilön tehtävän vaativuustasoon 6. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ollut loukattu. Työtuomioistuin katsoi myös, ettei vaativuustason vahvistamisessa ollut näytetty tapahtuneen kantajan väittämää menettelyvirhettä. - Uutiset
15.2.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Koulutusjohtajan päätös lukion lehtorin virkasuhteen irtisanomisesta ei ollut lainvastainen
Valittajalle oli opiskelijoihin kohdistuneesta epäasiallisesta käyttäytymisestä sekä oppitunneilta myöhästymisistä, poistumisista ja poissaoloista annetuilla varoituksilla annettu viranhaltijalain 35 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla mahdollisuus korjata menettelyään. Kun otettiin huomioon valittajan toiminta näiden varoitusten jälkeen, valittajan oli katsottava menettelyllään rikkoneen ja laiminlyöneen virkasuhteeseensa olennaisesti vaikuttavia velvoitteita siten, että hänen virkasuhteensa irtisanomiseen oli ollut olosuhteita kokonaisuutena arvioiden kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy. Koulutusjohtajan päätös valittajan virkasuhteen irtisanomisesta ei ollut lainvastainen. Kaupunginhallitus oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. (Ei lainvoim. 15.2.2021) - Uutiset
15.2.2021 11.30
Hovioikeus katsoi kaikkien työsuhteen tunnusmerkistötekijöiden täyttyneen - korvausta tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa
HO katsoi, että kantaja oli tehnyt henkilökohtaisesti työtä henkilöstöpalvelut Oy:n maksamaa palkkaa vastaan kolmelle eri osakeyhtiölle, jotka olivat työn suorituksen saaneina yrityksinä kukin osaltaan käyttäneet direktio-oikeuttaan kantajaan. Näissä olosuhteissa näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi ollut laskutuspalvelusta. HO katsoI toisin kuin KO, että kantaja oli tehnyt työtä työsopimuksen perusteella kokoaikaisesti kysymyksessä olevan ajan. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle maksamatta olevan palkan vaaditun mukaisesti. HO hyväksyi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ylityökorvauksista. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvaukseksi tehdyistä ylitöistä 67.560,28 euroa korkoineen. Myös kantajan vaatimukset lomakorvauksen ja odotusajan palkan osalta hyväksyttiin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 14.58
Mepit vaativat alustatalouden työntekijöille yhtäläisiä työehtoja sekä työ- ja yksityiselämän parempaa tasapainoa eriarvoisuuden ja työssäkäyvien köyhyyden poistamiseksi
Parlamentti hyväksyi päätöslauselman keskiviikkona (10.2.) äänin 365 puolesta, 118 vastaan ja 208 tyhjää. - Uutiset
11.2.2021 14.00
Työsopimus päätettiin perusteettomasti
Kantaja oli 25.9.2018 tehnyt yhtiön kanssa työsopimuksen. Työsuhde oli alkanut 22.10.2018. Yhtiö oli 5.7.2019 antanut kantajalle varoituksen työstä kieltäytymisestä, joka varoitus oli ollut ainoa kantajalle annettu varoitus. Yhtiö oli sittemmin 2.10.2019 irtisanonut työsuhteen päättymään 14 vuorokauden irtisanomisajalla. - Uutiset
11.2.2021 11.25
Hovioikeus: Vahingonkorvausvaatimus keikkatulojen menetyksestä oli voitu hylätä
Koska A:n kanne tuli hylätyksi jo sillä perusteella, ettei kanteessa väitettyä sopimusta ollut näytetty syntyneen, asiassa ei ollut tarvetta lausua muista korvausvastuun edellytyksistä eikä myöskään vaaditun korvauksen määrästä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO katsoi, ettei KO:n tuomiota ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 10.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovun tehneet työriidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan
Asiassa oli järjestetty sovitteluistunto, jossa osapuolet olivat päässeet sovintoon pääasian ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta sekä jossa osapuolet olivat pyytäneet hovioikeutta vahvistamaan sen. Osapuolet olivat jättäneet oikeudenkäyntikulujensa korvausvelvollisuuden KO:ssa HO:n ratkaistavaksi. Sovinnon sisällöstä oli pääteltävissä, että kantajan alkuperäinen kannevaatimus oli menestynyt osittain hotellin myönnyttyä osittain kanteessa vaadittuun määrään. Näissä olosuhteissa kantajan ei voitu katsoa kokonaan hävinneen asiaansa. Asia oli verrattavissa OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen osavoittotilanteeseen. Sovinnon lopputulos huomioon ottaen HO harkitsi kohtuulliseksi, että osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Sen vuoksi hotellin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
10.2.2021 10.00
Työtuomioistuin: Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottuTyöntekijät olivat olleet mielenilmauksena poissa työstä kahtena peräkkäisenä työpäivänä. Mielenilmaus oli alkanut muutaman päivän kuluttua työnantajan irtisanoman paikallisen palkkiopalkkasopimuksen voimassaolon päättymisestä. Mielenilmauksella oli vastustettu sopimuksen päättymiseen liittynyttä palkkojen alenemista. Ratkaisussa katsottiin, että mielenilmauksen ja työnantajan toimenpiteiden välillä oli ollut ilmeinen ajallinen ja asiallinen yhteys. Mielenilmauksella oli pyritty painostamaan työnantajaa toimimaan kuin paikallista sopimusta ei olisi irtisanottu. Kyse oli siten ollut työtaistelutoimenpiteestä. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen paikallista sopimusta koskeviin määräyksiin. - Uutiset
10.2.2021 9.17
KKO: Työnantaja oli toimittanut työsopimuksen irtisanomisen TSL 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta
Työnantaja oli 13.5.2015 saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Työnantaja oli 27.5.2015 ilmoittanut työntekijälle harkitsevansa irtisanomista ja varannut työntekijälle tilaisuuden tulla kuulluksi 1.6.2015 järjestettävässä kuulemistilaisuudessa. Työnantaja oli 2.9.2015 irtisanonut työsopimuksen sen jälkeen, kun työntekijälle varattua tilaisuutta tulla kuulluksi oli työntekijän aloitteesta siirretty kahdesti ja hän oli ilmoittanut, ettei sairauden vuoksi voisi osallistua siirrettyynkään kuulemistilaisuuteen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työnantaja oli toimittanut työsopimuksen irtisanomisen TSL 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
10.2.2021 8.32
Tasa-arvovaltuutettu on antanut kolme lausuntoa liittyen avoimien tehtävien ilmoitteluun ja työnhakijoiden valintamenettelyyn
Yhdessä tapauksessa yritys oli ilmoittanut työnhakupalvelussa julkaistussa ilmoituksessa hakevansa kahta myyntiedustajaa (TAS 279/2020). Ilmoituksen mukaan työnhakijan tuli olla mies. Toisessa tapauksessa Facebook-palstalla sisällöntuottajaksi haettiin mies- tai muunsukupuolista henkilöä (TAS 323/2020). Kolmannessa tapauksessa työnvälitysilmoitus kauneushoitolan ajanvaraustehtäviin oli muotoiltu sukupuolineutraalisti, mutta miespuoliselle henkilölle oli todettu puhelimitse, että toimeksiantajan toiveena oli naispuolinen työnhakija (TAS 319/2020). - Uutiset
10.2.2021 7.46
ETK: Oletko lähdössä töihin Britanniaan? Ulkomaantyössä on nyt monta uutta sääntöä
EU:n ja Britannian uusi kauppa- ja yhteistyösopimus tuli voimaan vuodenvaihteessa. Uutta sopimusta sovelletaan työskentelijöihin, jotka aloittavat työn Britanniassa 1. tammikuuta 2021 jälkeen. - Uutiset
9.2.2021 8.30
Työtuomioistuin: Työnantaja ei ollut voinut määrätä osittaisella hoitovapaalla olleelle työntekijälle työajan pidennystunteja ns. perälautamääräyksen perusteella sopimatta asiasta erikseen työntekijän kanssa
Tuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella. Osittaisesta hoitovapaasta ja sen muuttamisesta tuli työsopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuului muun muassa lyhennetyn työajan pituus. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Koska yhtiö oli toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, sen ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut asiaa liittojen välillä neuvoteltaessa ymmärtää ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen tulkintakäytännön oikaisemiseksi. Kun työnantajaliitto ei ollut toiminut näin, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
5.2.2021 16.00
200 päivän säännön perusteella työsuhteensa päättänyt työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan irtisanomisajan palkkaan
Kantaja oli riidatta ollut lomautuksen alkamisen jälkeen poissa töistä yli 200 päivää ennen irtisanoutumistaan. Tätä aikaa ei ollut katkaissut pidetty vuosiloma, eikä kantaja ollut tehtyjen työtarjousten perusteella menettänyt oikeuttaan saada TSL 5 luvun 7 §:n mukaan hänelle kuuluvaa irtisanomisajan palkkaa. Kun yhtiö ei ollut maksanut irtisanomisajan palkkaa ajallaan, kantajalla oli oikeus saada myös vaatimansa odotusajan palkka. Irtisanomisajan palkan sekä odotusajan palkan määrät olivat riidattomia. Irtisanomisajan palkan osalta maksuvelvollisuus oli vahvistettava kantajan vaatimin tavoin myös valtiota vastaan. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 8.52
Hovioikeus: Yhtiö oli rikkonut työntarjoamisvelvoitettaan eikä työsopimuksen irtisanomiselle siten ollut asiallista ja painavaa syytä
Näin ollen yhtiö oli velvoitettava suorittamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa lausutut seikat sekä yhtiön työsopimuslain vastainen menettelytapa huomioon ottaen yhtiö oli velvollinen suorittamaan kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 7 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. KO:n tuomio kumottiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 13.51
Hallituksen esitys: Työnantajan oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta laajenee
Hallitus esittää, että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Lakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään 3 kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Näin huomioidaan työnantajien erilaiset tarpeet ja tilanteet, joissa työtä tehdään. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021. - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallasta
Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011.Avoin uutinen