Hakutulokset
8831 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
15.4.2021 11.45
Työtuomioistuin: Laivalla työskennelleen talousapulaisen työsopimusta alkoholin käytön takia ei olisi tullut päättää ilman varoitusta - aiemmin annettu varoitus ei ollut enää voimassa
Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein työntekijän sinänsä moitittavaa menettelyä ei pidetty niin vakavana, että työsopimus olisi voitu päättää ilman varoitusta. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. - Uutiset
15.4.2021 9.30
Paikallisen sopimisen alatyöryhmä: Ei edellytyksiä yhteisiin esityksiin, mutta keskustelu jatkuuPaikallisen sopimisen alatyöryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen. - Uutiset
14.4.2021 11.30
Tuomareiden koulutuksen kehittäminen – selvitys uudistuksen vaikutuksista
Tuomareiden koulutusta on uudistettu 1.1.2017 voimaan tulleella tuomioistuinlailla sekä siihen liittyvällä lainsäädännöllä mukaan lukien tuomioistuinharjoittelusta annettu laki. - Uutiset
14.4.2021 11.10
Hovioikeus: Työn tarjoamatta jättäminen ei ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisesta
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö jättänyt tarjoamatta kantajalle työtä sen vuoksi, että tämä oli riitauttanut palkkasaatavansa, ja siitä, mikä merkitys oli annettava tämän seikan lausumiselle yhtiön KO:lle toisessa asiassa antamassa vastauksessa huomioon ottaen yhtiön myöhempi kiistäminen. HO piti uskottavana, ettei vastaajayhtiön tarkoitus ollut ollut antaa asiassa sanotun sisältöisiä tunnustusta, eikä yksin tämä seikka siten riittänyt osoittamaan kantajaa syrjityn. Asiassa mainitsemillaaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli näyttänyt, ettei kantajalle työn tarjoamatta jättäminen ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisesta. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 9.40
KHO pyytää ennakkoratkaisua ammattipätevyysdirektiivin tulkinnasta lastentarhanopettajan ammattipätevyyden tunnustamista koskevassa asiassa
KHO:ssa on ratkaistavana, onko kansallinen viranomainen (Opetushallitus) voinut hylätä A:n hakemuksen, joka koskee lastentarhanopettajan ammattipätevyyden tunnustamista. A on hakenut ammattipätevyyden tunnustamista Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa vuonna 1980 suorittamansa varhaiskasvatusalan tutkinnon, Virossa vuosina 2006 ja 2013 suorittamiensa korkeakoulututkintojen, jotka eivät ole kasvatustieteen alalta, sekä vuonna 2017 Viron opettajaliiton myöntämän lastentarhanopettajan ammattipätevyyttä koskevan asiakirjan perusteella. - Uutiset
14.4.2021 9.00
Työtuomioistuin: Kun virkamies oli tuomittu rangaistukseen muusta teosta kuin siitä, jonka vuoksi hänet oli pidätetty virantoimituksesta, hänelle tuli maksaa häneltä virantoimituksesta pidättämisen ajalta palkkauksesta pidätetty määrä
Työtuomioistuin totesi, että törkeä metsästysrikos on säädetty rangaistavaksi RL 48a luvun 1 ja 1 a §:issä kun taas metsästysrikkomus on rangaistava metsästyslain 74 §:n nojalla. Näiden tekojen tunnusmerkistötekijät ovat erilaiset ja toisistaan riippumattomat. A:ta oli esitutkinnassa epäilty ja KO:ssa syytetty kahdesta teosta, joilla oli omat teonkuvauksensa. Työtuomioistuin katsoi, että metsästysrikkomuksen teonkuvaus ei ollut osaksikaan sisältynyt törkeää metsästysrikosta koskeneen syytteen teonkuvaukseen. Metsästysrikkomusta koskeneen syytteen hyväksyminen ei siten tarkoittanut, että törkeää metsästysrikosta koskeva syyte olisi siinä yhteydessä tullut osaksikaan hyväksytyksi. Työtuomioistuin katsoi, että A oli tuomittu rangaistukseen muusta teosta kuin siitä, jonka johdosta hänet oli pidätetty virantoimituksesta. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus oli siten hyväksyttävä. Kyseessä olevaa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 53 §:n 2 momentin määräystä on pidettävä sanamuodoltaan selkeänä, eikä määräyksen sanamuodon vastaiselle tulkinnalle ollut tässä asiassa näytetty olleen perusteita. Työnantajan oli siten perustellusti pitänyt tietää rikkovansa edellä mainittua määräystä jättäessään maksamatta A:lle häneltä virantoimituksen pidättämisen ajalta palkkauksesta pidätetyn määrän. Näin ollen VM oli tuomittava maksamaan hyvityssakkoa JHL ry:lle valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 53 §:n määräyksen rikkomisesta. - Uutiset
12.4.2021 11.40
Hovioikeus: Kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi
HO katsoi, toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut näyttänyt, että kantajan irtisanomisen todellisena syynä olisi ollut toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi, vaan kyseessä oli tosiasiassa ollut työnantajan pyrkimys työntekijän irtisanomiseen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Näin ollen kantajan irtisanomiselle ei ollut asiallista ja painavaa syytä, vaan työsopimuksen päättämistä oli pidettävä perusteettomana. Kantajan vaatimukset hyväksyttiin HO:ssa palkkaetujen korvaamisesta perusteeltaan pyhätyökorvausten ja vuosilomapalkan osalta sekä perusteeltaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Vaatimukset hylättiin perusteeltaan siltä osin kuin ne koskivat ylityökorvauksia sekä saamatta jäänyttä talvilomapalkka. (Vailla lainvoimaa 12.4.2021) - Uutiset
12.4.2021 10.25
Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla
Maanantaina (12.4.) julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin. - Uutiset
9.4.2021 11.45
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Lakanneen valtakunnallisen työehtosopimuksen oikeusvaikutukset - jäävätkö, jotkut normit voimaan ilman nimenomaista sopimista (ns. jälkivaikutusoppi)?
Lakanneen työehtosopimuksen oikeusvaikutukset on uusi oikeudellinen kysymys, josta on vain vähän oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Yleensä on tarkasteltu vain ns. välitilaa eli aikaa ennen kuin on päästy sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta. Metsäteollisuuden irtaannuttua työehtosopimustoiminnasta syntyi käytännössä ensimmäistä kertaa tilanne, jossa joudutaan suoraan arvioimaan tilannetta, jossa uutta työehtosopimusta ei ole tarkoitus enää sopia. Syntynyt uusi tilanne on ainakin osittain seuraamusta siitä, että paikallinen sopiminen ei ole edistynyt työnantajaliittojen ja työnantajien toivomalla tavalla.Avoin uutinen - Uutiset
9.4.2021 11.00
Kaupungilla oli perusteltu syy lastentarhanopettajan työsopimuksen purkamiseen koeaikana - purkamista ei ollut tehty epäasiallisilla perusteilla
Asiassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kantajan 16.8.2016 ja 20.12.2016 solmittuihin työsopimuksiin voitu kantajaa sitovasti ottaa koeaikaa koskeva ehto. Tämä arviointi oli tehtävä kummankin työsopimuksen osalta erikseen. Mikäli koeaikaa koskeva ehto tai ne molemmat katsottiin päteväksi, oli ratkaistava, oliko työsuhteen purkaminen tapahtunut koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Mikäli taas ehtoa tai jompaa kumpaa niistä ei katsottu kantajaa sitovaksi, tuli ratkaistavaksi, oliko työnantajalla ollut oikeus purkaa kantajan työsuhde TSL 8 luvun 1 §:n mukaisesti. Mikäli katsottiin, että työsuhde oli päätetty lainvastaisesti, kysymys oli vielä TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrästä ja oikeudesta odotusajan palkkaan. (Vailla lainvoimaa 9.4.2021) - Uutiset
9.4.2021 9.00
Kausityöntekijän mahdollisuus vaihtaa työnantajaa paranee ja työnantajan hallinnollinen taakka kevenee - muutokset voimaan 17. kesäkuuta 2021
Kolmansista maista Suomeen tulevien kausityöntekijöiden mahdollisuus vaihtaa työnantajaa helpottuu, kun kausityölain muutokset tulevat voimaan. Työnantajat taas voivat uudistuksen jälkeen tehdä ilmoituksen Maahanmuuttovirastolle useammasta työntekijästä kerrallaan. Muutokset koskevat työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla. Presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset perjantaina (9.4.). - Uutiset
8.4.2021 9.00
Kansainvälisen rekrytoinnin opas työnantajille on julkaistu
Kokka kohti Suomea-hanke (ESR) on tuottanut TEM:n aloitteesta yritysten rekrytoinnin tueksi oppaan kansainvälisestä rekrytoinnista. Oppaan työstämisessä on ollut mukana laaja joukko viranomaisia ja asiantuntijoita. Oppaasta löytyy kattavasti ohjeita kansainvälisen osaajan rekrytointiin, työn aloitukseen ja viranomaisasioihin. Lisäksi oppaassa käydään läpi rekrytoinnin eettisyyttä ja monimuotoisen työyhteisön hyötyjä. Opas on julkaistu sähköisenä Business Finlandin Internetsivuilla keskiviikkona 7.4.2021.Avoin uutinen - Uutiset
7.4.2021 16.00
Kuopion kouluhyökkäys - HAO kumosi valtakunnansyyttäjän toimiston hallintojohtajan päätöksen ja oikeutti toimittajan saamaan tiedot poliisimiesten henkilöllisyydestä sekä poliisimiesten ja asianomistajan vammakuvauksista
Valtakunnansyyttäjän toimisto tiedotti 8.10.2019, ettei poliisimiehiä vastaan aloiteta esitutkintaa Kuopiossa 1.10.2019 tapahtuneesta kouluhyökkäyksestä. Valittajalle sähköpostitse toimitetuista asiaa koskevista päätöksistä oli salattu tieto poliisimiesten nimistä, tilanteessa loukkaantuneen poliisimiehen vammat sekä koiran ja etälamauttimen käytöstä kouluhyökkäyksestä epäillylle aiheutuneet vammat. HAO katsoi, että pyydetyt tiedot on annettava viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä säädetyllä tavalla sen jälkeen, kun HAO:n päätös on saanut lainvoiman. (Ei lainvoim. 7.4.2021) - Uutiset
7.4.2021 9.11
Virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitun poliisin valituslupahakemus hylättiin
KKO on hylännyt virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitun poliisimiehen valituslupahakemuksen. Helsingin hovioikeuden antama tuomio jäi näin ollen voimaan. - Uutiset
6.4.2021 13.24
Palkkaturvalakia ja merimiesten palkkaturvalakia muutetaan - lausuntoaika päättyy 26.4.2021
Esityksessä ehdotetaan, että palkkaturvalain 9 §:n mukaista palkkaturvan enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon. Vastaavasti merimiesten palkkaturvalain 8 §:n perusteella maksettavien vahingonkorvausten ja hyvitysten enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
6.4.2021 11.00
Hovioikeus: Pysäköinninvalvojaa kohti ajanut syyllistyi liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen
Asiassa oli näytetty, että vastaaja oli tarkoituksella kiihdyttänyt autoa suoraan kohti pysäköinninvalvojaa, että pysäköinninvalvoja oli joutunut väistämään välttääkseen auton osumisen itseensä ja että auto oli ohittanut pysäköinninvalvojan erittäin läheltä. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi myös virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Vastaaja tuomittiin 5 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 11.55
Hovioikeus: Vartijoiden ajoneuvoihin asennettujen kameroiden käyttöönotto olisi tullut käsitellä yhteistoimintamenettelyssä - kysymys ei ollut kieltoerehdyksestä
Kamerat oli asennettu ajoneuvon sisäpuolelle tuulilasin eteen siten, että ne olivat kuvanneet ajoneuvosta ulospäin. Kameran kääntäminen kuvaamaan ajoneuvon sisäosia ja ajoneuvossa olevia henkilöitä ei ollut ollut mahdollista. Kameraan olivat siten tallentuneet ajoneuvon etupuoliset tapahtumat. Kamerat oli asennettu siten, että ne olivat oletusarvoisesti käynnistyneet ajoneuvoa käynnistettäessä. Vartijalla oli kuitenkin halutessaan ollut mahdollisuus sammuttaa kamera. Kamera oli joka tapauksessa sammunut, kun ajoneuvo oli sammutettu. HO katsoi asiassa lausutuin perustein KO:n tavoin, että vastaaja oli syyllistynyt yhteistoimintavelvoitteen rikkomiseen. Aihetta syyksilukemisen muuttamiseen ei ollut. Aihetta myöskään tuomitun rangaistuksen (15 ps) muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 11.49
Hovioikeus: Ylemmät toimihenkilöt olivat voineet perustellusti luottaa siihen, että työajanlyhennysvapaajärjestelmä oli vakiintunut heidän työsuhteittensa osaksi
Ylemmille toimihenkilöille oli katkeamatta vuodesta 1997 kertynyt seitsemän työajan lyhennysvapaapäivää ilman, että työnantaja olisi saattanut näiden tietoon, että vapaapäivien määrä on sidottu toimihenkilöiden kulloiseenkin työehtosopimukseen. Näin ollen ylemmät toimihenkilöt olivat voineet perustellusti luottaa siihen, että työajanlyhennysvapaajärjestelmä oli vakiintunut tällaisena heidän työsuhteittensa osaksi, jonka muuttaminen olisi edellyttänyt osapuolten sopimusta eikä työnantajalla ollut ollut oikeutta lyhennysvapaiden määrän yksipuoliseen vähentämiseen. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 9.00
Hallitus esittää parannuksia ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaan
Hallitus esittää uutta lainsäädäntöä, jonka avulla parannettaisiin ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa ja ansiomahdollisuuksia sekä tasapuolistettaisiin alan yritysten kilpailumahdollisuuksia. Koska ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä, heidän oikeudellinen asemansa on lainsäädännön näkökulmasta tällä hetkellä pitkälti sääntelemätön. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, viimeistään ennen satokautta 2021. - Uutiset
31.3.2021 13.52
Hallitus esittää: Ulkomailla työskentelevien valtion virkamiesten rokotushaittojen korvaaminen samoin ehdoin kuin kotimaassa työskentelevien
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annettua lakia osin väliaikaisesti ja osin toistaiseksi. Esityksen mukaan lain mukaisena vahinkona voitaisiin korvata valtion virkamiehelle sekä hänen mukana seuraavalle perheenjäsenelleen sekä eräille virkamieheen rinnastettaville henkilöille covid-19-pandemian vuoksi ulkomailla annetusta rokotteesta aiheutuneet haittavaikutukset samoin edellytyksin kuin Suomessa annetusta rokotteesta korvattaisiin lääkevahinkona. Lisäksi tarkennettaisiin lain soveltamisalaa koskevaa säännöstä siten, että lakia sovellettaisiin myös siviili- ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä oleviin henkilöihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sen covid-19-rokotevahinkoa koskevat säännökset olisivat voimassa 31.12.2022 saakka. Niiden voimassaoloaikana haettuja korvauksia voitaisiin maksaa niiden voimassaolon päättymisen jälkeenkin.