Hakutulokset
8738 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
9.2.2021 8.30
Työtuomioistuin: Työnantaja ei ollut voinut määrätä osittaisella hoitovapaalla olleelle työntekijälle työajan pidennystunteja ns. perälautamääräyksen perusteella sopimatta asiasta erikseen työntekijän kanssa
Tuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perälautamääräyksen perusteella. Osittaisesta hoitovapaasta ja sen muuttamisesta tuli työsopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuului muun muassa lyhennetyn työajan pituus. Työehtosopimusosapuolet eivät olleet voineet pätevästi sopia siitä, että työnantajalla olisi yksipuolinen oikeus muuttaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen työaikaehtoa työehtosopimuksen perusteella. Koska yhtiö oli toiminut asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, sen ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Työnantajaliiton olisi sen sijaan tullut asiaa liittojen välillä neuvoteltaessa ymmärtää ryhtyä toimenpiteisiin virheellisen tulkintakäytännön oikaisemiseksi. Kun työnantajaliitto ei ollut toiminut näin, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
5.2.2021 16.00
200 päivän säännön perusteella työsuhteensa päättänyt työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan irtisanomisajan palkkaan
Kantaja oli riidatta ollut lomautuksen alkamisen jälkeen poissa töistä yli 200 päivää ennen irtisanoutumistaan. Tätä aikaa ei ollut katkaissut pidetty vuosiloma, eikä kantaja ollut tehtyjen työtarjousten perusteella menettänyt oikeuttaan saada TSL 5 luvun 7 §:n mukaan hänelle kuuluvaa irtisanomisajan palkkaa. Kun yhtiö ei ollut maksanut irtisanomisajan palkkaa ajallaan, kantajalla oli oikeus saada myös vaatimansa odotusajan palkka. Irtisanomisajan palkan sekä odotusajan palkan määrät olivat riidattomia. Irtisanomisajan palkan osalta maksuvelvollisuus oli vahvistettava kantajan vaatimin tavoin myös valtiota vastaan. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 8.52
Hovioikeus: Yhtiö oli rikkonut työntarjoamisvelvoitettaan eikä työsopimuksen irtisanomiselle siten ollut asiallista ja painavaa syytä
Näin ollen yhtiö oli velvoitettava suorittamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiassa lausutut seikat sekä yhtiön työsopimuslain vastainen menettelytapa huomioon ottaen yhtiö oli velvollinen suorittamaan kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 7 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. KO:n tuomio kumottiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 13.51
Hallituksen esitys: Työnantajan oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta laajenee
Hallitus esittää, että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Lakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään 3 kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Näin huomioidaan työnantajien erilaiset tarpeet ja tilanteet, joissa työtä tehdään. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021. - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallasta
Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011.Avoin uutinen - Uutiset
4.2.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä - irtisanominen ei ollut ollut perusteeton
Työnantajan edustajan kesäkuussa 2018 työntekijälle lähettämiä viestejä oli pidettävä sisällöltään sellaisina, että ne loivat syrjintäolettaman siitä, että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa perusteella. Asiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, ettei irtisanominen ollut ollut perusteeton ja että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä. Työnantaja oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuslain säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.20201) - Uutiset
2.2.2021 11.00
Hovioikeuden tuomio nollatuntisopimuksella työskennellen lomauttamisesta ja työsuhteen päättämisestä
KO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena lomautuksen ennakkoilmoituksen laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisesta
HO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
29.1.2021 10.30
Seitsemän vuotta vastaajan henkilökohtaisena avustajana työskennelleen työsuhde päätettiin työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti - menettely oli ollut erittäin moitittavaa
KO oli katsonut asiassa näytetyn, että vastaaja oli toiminut kantajan työnantajana. Koska kantajan työsuhteen päättämiseen ei riidattomasti ollut TSL 7:2 §:n mukaista perustetta, vastaaja oli työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt hänen työsopimuksensa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli harkinnut kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon vastaajan erittäin moitittava menettely kantajaa kohtaan, KO oli katsonut edellä mainitusta määrästä 6 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta ja 4 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajan menettämistä palkkaeduista. Vastaaja velvoitettiin antamaan kantajalle työtodistuksen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
29.1.2021 9.42
Hovioikeus: Rehtori laiminlöi rikosilmoituksen tekemisen
Rehtori oli laiminlyönyt rikosilmoituksen tekemisen, vaikka hänen tietoonsa oli tullut, että koulun opettaja oli sosiaalisen median kautta käynyt seksuaalissävytteistä keskustelua 16 vuotta nuoremman oppilaan kanssa. Ään. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021)Avoin uutinen - Uutiset
28.1.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Virantäytön valmistelu oli ollut virheellistä, minkä vuoksi teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan päätökset oli kumottava
Asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja ei hänen kohdallaan tapahtuneesta kelpoisuusehtojen täyttymisen virheellisestä tulkinnasta johtuen ollut ollut mukana hakijoiden ansiovertailussa. Saadusta selvityksestä ei muutoinkaan ilmennyt, miten hakijoiden koulutusta ja työkokemusta oli hakijoita haastatteluun valittaessa ja virkavalintaa tehtäessä tosiasiallisesti vertailtu keskenään. HAO katsoi, että virantäytön valmistelu oli ollut virheellistä, minkä vuoksi teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan päätökset oli kumottava. (Ei lainvoim. 28.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 13.37
Unionin tuomioistuin: Työnantajan käytäntö, jossa maksetaan palkanlisää vain niille vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksen vammaisuudesta työnantajan itse valitseman ajankohdan jälkeen, voi merkitä vammaisuuteen perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintääEnnakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – Direktiivi 2000/78/EY – 2 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a ja b alakohta – ”Syrjinnän käsite” – Välitön syrjintä – Välillinen syrjintä – Vammaisuuteen perustuva syrjintä – Erilainen kohtelu vammaisten työntekijöiden ryhmän sisällä – Palkanlisän myöntäminen vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksen vammaisuudesta työnantajan valitseman ajankohdan jälkeen – Palkanlisän jättäminen myöntämättä vammaisille työntekijöille, jotka ovat esittäneet todistuksensa ennen tätä ajankohtaa - Uutiset
26.1.2021 13.00
Apulaisoikeusasiamies: Esimies ei vastannut alaisestaan tehtyyn kanteluun
Kantelija arvosteli kirjoituksessaan 3.10.2019 oikeusasiamiehelle sitä, että kaupunginlakimies A ei ollut vastannut hänen valitukseensa (hallintokanteluun), joka hän oli 11.1.2019 tehnyt lakimies B:n menettelystä rakennusvalvontaa koskevassa kanteluasiassa. Kantelijan mukaan hänen kantelunsa oikeusasiamiehelle koski vain sitä, että hänen kanteluunsa lakimies B:stä ei vastattu. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3) esittämänsä näkökohdat kantelijan kirjoitukseen vastaamisesta kaupunginlakimies A:n tietoon lähettämällä hänelle jäljennöksen päätöksestään. Apulaisoikeusasiamies myös kiinnitti kaupunginlakimies A:n huomiota käsiteltäväksi tarkoitettujen asiakirjojen toimittamiseen asianmukaisesti kirjattavaksi kaupungin asianhallintajärjestelmään. - Uutiset
26.1.2021 11.00
Hovioikeus: Kysymys oli ollut koeaikapurusta - purkaminen ei ollut johtunut jostakin epäasiallisesta perusteesta
Se, oliko kyseessä koeaikapurku, purku tai esimerkiksi irtisanominen ilman irtisanomisaikaa, ratkaistiin oikeustoimen todellisen sisällön mukaisesti. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, että kysymys oli ollut koeaikapurusta. Työntekijä ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, ettei työsopimuksen purkaminen ollut liittynyt koeaikasopimuksen tarkoitukseen vaan oli johtunut jostakin epäasiallisesta perusteesta. Kun työsopimus purkamisen seurauksena päättyi välittömästi, ei työntekijällä ollut oikeutta saada irtisanomisajan palkkaa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
25.1.2021 11.15
Hovioikeus: Yhtiö (sivuliike) ei ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä irtisanomisesta päättäessään - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin kaikesta tuomitusta korvausvelvollisuudesta
Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö noudattanut yhteistoimintalain mukaista menettelyä ennen kantajan työsuhteen päättämistä käymällä yhteystoimintaneuvottelut ja olivatko neuvottelut täyttäneet yhteistoimintalain vaatimukset. Kysymys oli lisäksi siitä, milloin päätös kantajan irtisanomisesta oli tehty. Asiassa oli ollut riidatonta, että yhtiöllä oli Suomessa toimivana sivuliikkeenä ollut velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain säännöksiä. HO katsoi, ettei yhtiö ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä kantajan työsuhteen irtisanomisesta päättäessään. Edellytyksiä yhteistoimintalain 62 §:ssä tarkoitetun hyvityksen määräämiselle ei ollut. Kantajan oli maksettava yhtiölle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 15 400 euroa ja kulujen korvauksena 1 290,77 euroa ja oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 9 800 euroa ja kulujen korvauksena 510 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 7.00
Euroopan parlamentti vaatii EU-lakia, joka antaisi työntekijälle oikeuden olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella ilman kielteisiä seuraamuksia
Mepit pyytävät hyväksymässään lakialoitteessa komissiota esittämään uuden EU-lain, joka sallii työtekijän olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Ehdotuksessa olisi myös vahvistettava etätyön vähimmäisvaatimukset ja selvennettävä työoloja, työaikaa ja lepoaikaa koskevat ehdot. Parlamentti hyväksyi vaatimuksen lakialoitteesta äänin 472 puolesta, 126 vastaan ja 83 tyhjää. - Uutiset
21.1.2021 14.15
Oikeusasiamies: Poliisin nimilaattojen poistaminen virkatehtävässä
Kantelija arvosteli Helsingin poliisilaitoksen virkamiesten menettelyä poistaa virkapukujensa nimilaatat Helsingin - - - pidetyn - - - kokoontumisen yhteydessä. Kanteluun oli liitetty kuvia nimilaatat poistaneista poliisimiehistä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen poliisimiehen ykslöitävyysvaatimuksesta sekä nimilaatan käytöstä ylikonstaapeli A:n tietoon. Koska Helsingin poliisilaitos oli lausuntonsa perusteella hyväksynyt ylikonstaapeli A:n menettelyn, oikeusasiamies saattoi käsitykseni myös poliisilaitoksen tietoon. Oikeusasiamies myös esitti Poliisihallituksen harkittavaksi, olisiko sen antamaa määräystä tässä asiassa ilmenneen tulkinnanvaraisuuden johdosta syytä täsmentää. Oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös siihen, että Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön lausunnossa oli viitteitä siitä, että joissakin tilanteissa (muissakin kuin peite-, tarkkailu-, tiedustelu- tai juhla- yms. tilanteissa) poliisimiehen yksilöivän tunnisteen käytöstä voitaisiin kokonaan poiketa. Sikäli kuin tällaisia tilanteita on, oikeusasiamies pyysi Poliisihallitusta arvioimaan, onko lakia alemmanasteisen sääntelyn sisältö sopusoinnussa poliisilain 1 luvun 8 §:n 2 momentin ja PL 118 §:n kanssa. Mikäli mahdollisesti havaittavat ongelmat liittyvät asetuksen tasoiseen sääntelyyn, oikeusasiamies pyysi Poliisihallitusta saattamaan havaintonsa SM:n tietoon. - Uutiset
21.1.2021 11.16
Tietoturva, tietosuoja ja muut etätyön erityiskysymykset pohdinnassa Editan webinaarissa
Etätyö on etenkin koronapandemian aikana lisääntynyt huomattavasti. Etätyön tekemiseen liittyy riskejä, jotka työnantajien on syytä tunnistaa. Editan webinaarissa 19.1.2021 pohdittiin muun muassa etätyöhön liittyviä tietoturva- ja tietosuojariskejä, työnantajan vastuita, työajan määräytymistä etätyössä sekä työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Kouluttajina olivat Leena Alapuranen (OTL, tietosuojajohtaja) ja Maria Penttilä (asianajaja, varatuomari, Asianajotoimisto Roihu Oy).Avoin uutinen - Uutiset
20.1.2021 16.00
Henkilökohtaisen avustajan palkanneen vammaisen ei katsottu huolimattomuudesta laiminlyöneen työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia jättäessään ryhmähenkivakuutuksen ottamatta
Kantajan mukaan vastaaja oli kantajan äidin työnantajana toukokuun 2012 ja toukokuun 2015 välisenä aikana laiminlyönyt työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen ottamisen sillä seurauksella, ettei kantaja ollut saanut ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksettavaa henkivakuutuskorvausta. Kantaja oli vaatinut, että KO velvoittaa vastaajan maksamaan kantajalle ryhmähenkivakuutuksen korvausmäärää vastaavana vahingonkorvauksena 23.830 euroa korkolain 4 §;n 1 momentin mukaisine korkoineen 4.2.2018 lukien. KO oli hylännyt kanteen. Asiassa mainitut seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n johtopäätös sovellettavan lain osalta oli ollut oikea. Kyse oli olllut sopimusperusteisesta vastuusta. HO katsoi myös, että kantajalla oli ryhmähenkivakuutuksen edunsaajana asiavaltuus vahingonkorvauksen vaatimisen osalta. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset vastaajan tuottamuksen puuttumisen osalta. HO katsoi, että asiassa olisi ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa kantaja korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudesta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Muilta osin valitus hylättiin eikä KO:n tuomiota muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos oli voinut hylätä rikoksiin syyllistyneen järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen
HAO totesi, ettei hakijalla ole ehdotonta oikeutta tulla hyväksytyksi järjestyksenvalvojaksi. Kun otettiin huomioon järjestyksenvalvojalta edellytettävä rehellisyys ja luotettavuus, poliisilaitoksella oli hakijan törkeän kirjanpitorikoksen ja veropetosrikoksen perusteella ollut perusteet katsoa, että mainitut teot osoittivat sopimattomuutta järjestyksenvalvojan tehtävään. Ottaen myös huomioon hakijan aikaisemmat tuomiot poliisilaitos oli voinut katsoa, ettei hakija valituksenalaista päätöstä tehtäessä ollut täyttänyt järjestyksenvalvojaksi hyväksymiselle säädettyjä vaatimuksia rehellisyyden ja luotettavuuden osalta. (Ei lainvoim. 18.1.2021)