Hakutulokset
9163 hakuosumaa
- Uutiset
4.3.2022 14.51
Helsingin käräjäoikeus: Ulkoministeriö syrji Iähetystöneuvoksen vakinaisessa virassa työskennellyttä kantajaa tehtävään määräämisessä tasa-arvolain syrjintäkiellon vastaisesti
Kun UM oli tehtävään valitessaan syrjäyttänyt kantajan, joka oli ansioituneempi kuin valituksi tulleet toista sukupuolta olevat ja iältään huomattavasti nuoremmat henkilöt, asiassa oli syntynyt tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama. KO katsoi, ettei UM ollut osoittanut, että se olisi punninnut valituksi tulleiden ja valitsematta jääneen hakijan kykyjä ja ominaisuuksia keskenään. UM:llä ei ollut ollut menettelylleen hyväksyttävää syytä. UM:n siirtosuunnittelumenettelyä ei voitu pitää UM:n esittämällä tavalla tasa-arvolain vastaisen syrjinnän oikeuttamisperusteena. Kohtuulliseksi hyvityksen määräksi KO harkitsi 11 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
3.3.2022 12.30
Ohjeistus työnantajille alkutuotannon kausityövoiman turvallisesta maahantulosta on valmistunut
Suomeen tuleva kausityöntekijä on oltava rokotettu THL:n ohjeiden mukaisesti. Vaihtoehtoisesti maahan pääsee, kun kuuluu huoltovarmuuden kannalta kriittiseen työvoimaan, johon alkutuotannon työntekijät lasketaan kuuluvaksi. Rokottamaton maahan saapuva henkilö testataan rajalla. Ukrainassa vallitseva sotatila vaikuttaa monin tavoin ukrainalaisten mahdollisuuksiin tulla Suomeen kausitöihin. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ukrainalaisten kausityötodistusten myöntämisessä, maahan saapumisessa ja rokotevaatimuksissa haetaan kaikki mahdollinen jousto. - Uutiset
2.3.2022 16.00
Hovioikeus kumosi määräyksen työriidan sovintosopimuksen salassapidosta
Hovioikeus katsoi asiassa mainitsemillaan perusteilla, ettei sovintosopimuksen salassapidolle ollut perustetta miltään osin. Määräys sovintosopimuksen salassapidosta oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
2.3.2022 11.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut kohdellut työsopimuksensa purkanutta työntekijää epäasiallisesti
KO oli katsonut, ettei kantajalla ollut ollut perustetta purkaa työsuhdettaan eikä hänellä ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut työnantajan menettelystä palkkariita-asian hoitamisen osalta ja johtopäätöksenään katsoi, ettei kyse ollut ollut nyt arvioitavana olevien säännösten kannalta moitittavasta menettelystä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset häirintäilmoitusten käsittelyä koskevilta osin. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset. Koska perustetta kantajan vaatimille korvauksille ei ollut, asiassa ei olut tarpeen arvioida niiden määriä tai sitä, oliko kantajan menettänyt oikeutensa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sen vuoksi, ettei hän ollut vedonnut työnantajan menettelyn oikea-aikaisesti. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 10.690,49 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
2.3.2022 8.00
EUT:n ennakkoratkaisu julkisen sektorin työntekijöiden kuten poliisien ja palomiesten yötyön järjestämisestä (Bulgaria)
Työaikadirektiivin 2003/88/EY 8 artiklaa ja 12 artiklan а alakohtaa on tulkittava siten, ettei niissä edellytetä sellaisen kansallisen lainsäädännön antamista, jossa säädetään, että julkisen sektorin työntekijöiden, kuten poliisien ja palomiesten, yötyön säännöllinen kesto on lyhyempi kuin näiden työntekijöiden osalta säädetty päivätyön säännöllinen kesto. Tällaisiin työntekijöihin on joka tapauksessa sovellettava työajan, palkan, korvausten tai muiden vastaavien etujen muodossa muita suojelutoimenpiteitä, joilla voidaan kompensoida heidän suorittamansa yötyön aiheuttama erityinen rasitus. EU:n perusoikeuskirjan 20 ja 31 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltion lainsäädännössä yksityissektorin työntekijöiden osalta seitsemäksi tunniksi vahvistettua yötyön säännöllistä kestoa ei sovelleta julkisen sektorin työntekijöihin, mukaan lukien poliisit ja palomiehet, jos tällainen erilainen kohtelu perustuu objektiiviseen ja kohtuulliseen perusteeseen eli kun se vastaa asianomaisessa lainsäädännössä hyväksyttävästi tavoiteltua päämäärää, ja kun se on oikeassa suhteessa tähän päämäärään. - Uutiset
1.3.2022 15.34
EK: Uudesta yhteistoimintalaista soveltamisohjeet
Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022. EK:ssa on laadittu uutta lakia koskevat soveltamisohjeet. - Uutiset
1.3.2022 11.30
Tutkimus: Syrjintää esiintyy työelämässä laajasti ja eri perustein, yleisimmin terveydentilaan ja ikään perustuen - anonyymi työnhaku hyödytti ikääntyneitä sekä henkilöitä, joilla oli vieraskielinen nimi
Tiistaina 1. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy työelämässä laajasti ja eri perustein, yleisimmin terveydentilaan ja ikään perustuen. Yhtä selkeää työkalua systemaattisen rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi ei löytynyt, mutta Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilu antoi viitteitä anonyymistä työnhausta toimivana työkaluna rekrytointisyrjinnän vähentämisessä. - Uutiset
1.3.2022 8.28
Hallinto-oikeus: Kansallisen huoltovarmuuden ja poikkeusoloihin varautumisen turvaaminen olisi vaarantunut, mikäli kausityöntekijälistan tietosisältö olisi julkaistu
Hallinto-oikeus katsoi kuten maa- ja metsätalousministeriö, että kansallisen huoltovarmuuden ja poikkeusoloihin varautumisen turvaaminen olisi vaarantunut, mikäli mainittu tietosisältö olisi julkista. Kausityöntekijälista oli siis julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 8 kohdan perusteella salassa pidettävä. Tässä tilanteessa listan salassapidettävyyttä ei ollut tarpeen arvioida maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä lisäksi mainitun saman momentin 20 kohdan kannalta eikä ministeriön lausunnossa viitatun 24 kohdan tai tietosuojalainsäädännön kannalta. (Vailla lainvoimaa 1.3.2022) - Uutiset
28.2.2022 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi sähkölaitoksen työntekijöiden lisäeläkettä koskevat vaatimukset
Asiassa oli yhtiön valituksen johdosta arvioitavana ensinnäkin, oliko yhtiön eläkesäännön mukainen eläkeoikeus tullut kunkin kantajan työsopimuksen ehdoksi ja jos oli, niin minkä sisältöisenä yhtiö oli sitoutunut tarjoamaan kantajille eläke-etuuden. Viimeksi mainituilta osin oli riidanalaista, oliko yhtiö sitoutunut tarjoamaan kantajille lisäeläke-etuuden työsopimuksen solmimishetken mukaan määräytyvänä turvana siten, että heillä on sovitussa eläkeiässä oikeus tietyn suuruiseen kokonaiseläkkeeseen lainsäädännön muutoksista huolimatta. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi kantajien 1. vahvistusvaatimuksen siitä, että yhtiöllä on työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden perusteella velvollisuus maksaa kullekin kantajalle hänen tulevasta eläketapahtumasta lukien määrältään sellainen lisäeläke, että tuo lisäeläke yhdessä kyseisen kantajan työeläkelain mukaisen työeläkkeen määrän kanssa määräytyvät saman suuruiseksi kokonaiseläkkeeksi, kuten ne olisivat määräytyneet, jos eläketapahtuma olisi tapahtunut työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. HO hylkäsi myös kantajien 2. vahvistusvaatimuksen siitä, että kullakin kantajalla on oikeus jäädä vastaajan kustantamalle vahvistusvaatimuksen 1 kohdassa euromäärältään määräytyvälle lisäeläkkeelle samassa eläkeiässä, kuin heillä olisi ollut, jos tuo eläkeikä olisi tullut täyteen työntekijäin eläkelain 885/2004 säännösten voimassa ollessa eli ennen 1.1.2017. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
28.2.2022 11.00
Hovioikeus: Työturvallisuusvelvoitteiden rikkomisesta varoitetun varastomiehen työsopimus oli voitu purkaa
Mainitsemillaan ja muuten KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi KO:n oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätöksen siitä, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukainen erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus ja että kantajan irtisanomisajan palkkaa ja työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskevat korvausvaatimukset olivat perusteettomia. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
25.2.2022 12.00
Koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jääville oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä - laki vahvistettu
Sairasvakuutetulla on oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun henkilöllä on PCR- tai antigeenitestillä todettu koronatartunta ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on todettu koronatartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Lait tulevat voimaan 28. helmikuuta 2022 ja ovat voimassa 30. kesäkuuta 2022 asti. Lakeja sovelletaan takautuen 1. tammikuuta 2022 jälkeen tartunnan vuoksi alkaneisiin poissaoloihin. Tasavallan presidentti vahvisti lain perjantaina 25.2.2022. Valtioneuvosto antoi perjantaina myös asetuksen tartuntatautipäivärahahakemuksiin liitettävistä todistuksista. - Uutiset
25.2.2022 11.30
Kioskityöntekijän osa-aikainen työsuhde voitiin purkaa yhtiön tuotteiden luvattoman ottamisen perusteella - osapuolet vastasivat omista kuluistaan hovioikeudessa kantajan peruutettua valituksensa
KO oli katsonut, että työnantajalla oli ollut TSL 8 luvun 1 §:n tarkoittama erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus heti päättyväksi. Purkamisperuste oli tullut kantajan tietoon 21.1.2020 ja työsopimus oli purettu seuraavana päivänä. Oikeus vedota purkamisperusteeseen ei siten ollut rauennut. Kanne oli hylättävä. Kantajan peruutettua valituksensa HO:ssa pääasian osalta lausunnon antaminen siitä raukesi. Käräjäoikeuskulujen osalta kantaja ei ollut, ottaen huomioon, että valitus oli pääasian osalta peruutettu, esittänyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella asia olisi syytä ratkaista toisin kuin mitä KO oli tehnyt. HO katsoi, että tässä tapauksessa kantajan velvoittaminen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa olisi ollut kohtuutonta ottaen huomioon yhtiön prosessin aikana tapahtunut ja sen varallisuusasemaan vaikuttanut yllättävä konkurssi ja kantajan asema oikeudenkäynnissä työntekijänä. Näin ollen asiassa oli olemassa erityinen syy poiketa lain pääsäännöstä hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikulujen osalta ja määrätä, että osapuolet vastaavat omista kuluistaan. (Vailla lainvoimaa 25.2.2022) - Uutiset
25.2.2022 11.00
Hallinto-oikeus: Hovioikeuden presidentti oli tehnyt nimityspäätöksensä harkintavaltansa rajoissa - lähes kahden vuoden käsittely hallinto-oikeudessa ei loukannut oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa
Päätös ylivirastomestarin nimittämisestä ei ollut lainvastainen. Asian käsittelyn ei voitu katsoa viivästyneen siten, että viivästyminen olisi loukannut valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Ei lainvoim. 25.2.2022. Julkaisematon) - Uutiset
24.2.2022 13.00
Hallinto-oikeus: Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomittu poliisivankilan vartija oli voitu irtisanoa ja pidättää välittömästi virantoimituksesta
Poliisilaitoksen päätöksen mukaan KO oli 15.10.2020 tuominnut valittajan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion perusteella poliisilaitos oli katsonut valittajan rikkoneen valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentissa asetettua velvollisuutta käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Tuomio sekä valittajan aiemmin saamat kaksi varoitusta huomioon ottaen poliisilaitos oli katsonut valittajan soveltumattomaksi poliisilaitoksen vartijan tehtävään. Valittaja vaati HAO:ssa päätöksen kumoamista. Toissijaisesti valittaja vaati irtisanomisen lieventämistä varoitukseksi. HAO hylkäsi valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. (Ei lainvoim. 24.2.2022. Julkaisematon.) - Uutiset
24.2.2022 7.39
Komissio esitti ihmisarvoisen työn maailmanlaajuista edistämistä koskevan strategian ja valmistelee pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltoa
Komissio antoi 23.2.2022 ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa koskevan tiedonannon, jossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen ihmisarvoisen työn edistämiseen niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa. Yksi sen päätavoitteista on lapsi- ja pakkotyövoiman poistaminen. Tuoreimmat luvut osoittavat, että ihmisarvoinen työ on edelleen utopiaa monille. Joka kymmenes lapsi maailmassa, eli 160 miljoonaa lasta, joutuu työskentelemään, ja 25 miljoonaa ihmistä joutuu tekemään pakkotyötä. - Uutiset
23.2.2022 14.49
Yhteistoiminta-asiamiehen verkkosivusto on avattuUusi yt-asiamies.fi –sivusto tarjoaa kattavan tietopaketin yhteistoiminnasta työpaikoilla sekä yhteistoiminta-asiamiehen toiminnasta. Sivusto on tällä hetkellä suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkielinen versio on tulossa. - Uutiset
23.2.2022 14.30
Hallinto-oikeus: Rannikkolaivaston komentaja oli voinut päätyä seuraamusharkinnassaan pursimiehen määräaikaiseen virantoimituksesta erottamiseen - asiaa oli ennen päätöksen antamista selvitetty hallintolain edellyttämällä tavalla riittävästiAsiassa lausuttu ja tapahtumista kokonaisuutena saatu selvitys huomioon ottaen asiaa oli ennen päätöksen antamista selvitetty hallintolain edellyttämällä tavalla riittävästi. Määräaikaisen erottamisen lainmukaisuuden osalta HAO totesi, että valittajalle oli tapahtumapäivään 9.7.2020 nähden alle kymmenen kuukautta aiemmin annettu kirjallinen varoitus toisen sotilaan lievästä pahoinpitelystä. Tämä oli voitu ottaa huomioon harkittaessa seuraamusta päivän tapahtumista. Valittajan käytös tapahtumapäivänä oli ollut vähintäänkin epäasiallista ja se oli voitu tulkita tilanteessa jopa aggressiiviseksi. Tässä tilanteessa Rannikkolaivaston komentaja oli voinut valittajan käytös ja erityisesti harkinnassa vaikuttava muihin sotilaisiin kohdistuvan epäasiallisen aggressiivisen käytöksen toistuvuus huomioon ottaen katsoa, ettei varoitusta ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena ja päätyä seuraamusharkinnassaan määräaikaiseen virantoimituksesta erottamiseen. Seuraamuksena 2 kuukauden määräaikaista erottamista ei ollut pidettävä kohtuuttomana. Päätöksen muuttamiseen ei ollut syytä. (Ei lainvoim. 23.2.2022. Julkaisematon.) - Uutiset
22.2.2022 14.30
EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin täytäntöönpano toi muutoksia lähetettyjen työntekijöiden säännöksiin 1.2.2022
Liikkuvuuspaketin sosiaali- ja markkinasäännösten kansallinen täytäntöönpano toi muutoksia liikennepalvelulakiin ja eräisiin muihin siihen liittyviin lakeihin. Muutosten myötä Suomeen lähetetyt maantieliikenteen kuljettajat ovat työehtojen määräytymisen osalta samassa asemassa muiden alojen lähetettyjen työntekijöiden kanssa. - Uutiset
21.2.2022 11.42
Vierashuoneessa FL, KTM Seija Pikkarainen: Paras ja pätevin vai sittenkin sopivin – Empiirinen oikeustutkimus kunnallisten viranhaltijoiden virantäyttömenettelyistä
Kunnissa on perinteisesti ajateltu, että heillä on itsehallintonsa nojalla oikeus ja valta valita virkaan sopivimmaksi katsomansa henkilö. Perustuslakiuudistuksen 1.3.2000 jälkeen valtion hallinnosta tutut nimitysperusteet taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto laajenivat koskemaan myös kunnallista virantäyttöä. Kunnan viranomaisella on edelleen lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimuksista täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat kuitenkin perustuslain 125 §:n yleiset nimitysperusteet, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 12 § ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 8 §:n syrjintäkiellot sekä tasa-arvolain (609/1986) 8 §:n syrjintäkielto silloin, kun hakijoina on eri sukupuolta olevia henkilöitä. Nimitysharkintaa ohjaavat lisäksi hallintolaki (434/2003) ja sen hyvän hallinnon periaatteet.Avoin uutinen - Uutiset
21.2.2022 11.40
Hovioikeus äänesti risteilypäällikön työsuhteen irtisanomista koskevassa riidassa - korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 35.079,19 euroksi, hyvitys 5.000 euroksi ja oikeudenkäyntikulut KO:ssa 30.000 euroksi
Laivayhtiön valituksen johdosta asia oli HO:ssa arvioitavana samassa laajuudessa kuin KO:ssa. HO:ssa ratkaistavina kysymyksinä siten olivat kantajan kanneperusteiden mukaisesti - oliko vastaajalla ollut merityösopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaiset asialliset ja painavat syyt kantajan työsopimuksen irtisanomiselle, - oliko kantajaa hänen työsuhteensa aikana syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ja/tai oliko kantajaan hänen työsuhteensa aikana tai sen jälkeen kohdistettu lain 16 §:n mukaisia kiellettyjä vastatoimia, ja - oliko vastaaja aiheuttanut kantajalle merityösopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella korvattavaa vahinkoa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi asiassa oli ensin arvioitava, oliko kantajan tehtävä risteilypäällikkönä vakinaistunut. Eriävä mielipide koski seuraavia kysymyksiä: i) oliko laivayhtiöllä ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus; ii) oliko työntekijään kohdistettu kiellettyjä vastatoimia: iii) mitkä olivat korvauksen ja hyvityksen määrät; ja iv) oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022)