Hakutulokset
2394 hakuosumaa
- Uutiset
16.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki isän valituksen lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta - uhkasakko voitiin jättää määräämättä pandemiatilanteessa
HO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kysymys ollut ollut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n soveltamisesta. KO:n päätöksen maininta (s. 13) mainitun säännöksen soveltamisesta oli virheellinen. Mainitun lain 30 §:n valituskielto ei siten soveltunut tapaukseen. Isän valitus tutkittiin. Pääasian osalta HO katsoi mm., ettei äidin ilmoittaman oikeellisuutta ollut tapauksen olosuhteissa syytä epäillä. HO katsoi mainituissa olosuhteissa uskottavaa myös olleen, ettei äiti ollut huhtikuussa 2020 tiennyt eikä hän ollut voinut tietää, miten hänen tulisi toimia poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa lapsen ja isän tapaamisten suhteen, kun lapsella ja sittemmin tämän perheenjäsenillä oli ollut mahdolliseen koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Isän ja äidin ilmeisen riitaiset välit olivat estäneet asiasta sopimisen. Mainituissa olosuhteissa äidillä oli ollut hyväksyttävä syy keskeyttää tapaamiset yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi huhtikuussa 2020. Tapaamisen 1.7.2020 peruuntuminen kokonaan oli KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin aiheutunut paitsi äidin lapsen luovuttamispaikkaa koskeneesta erehtymisestä myös siitä, ettei isä ollut ottanut lasta enää myöhässä vastaan. Äiti oli erehdyksensä havaittuaan pyrkinyt myötävaikuttamaan tapaamisen toteutumiseen. Kysymys oli ollut yksittäisestä tapahtumasta, kun tapaamiset olivat muutoin 2.5.2020 alkaen toteutuneet. Näin ollen yksinomaan 1.7.2020 peruuntuneen tapaamiskerran vuoksi uhkasakon asettaminen ei ollut kohtuullista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 11.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: 199.673,75 euron rahasuorituksia oli pidettävä suosiolahjoina vaikka suoritusten ja perittävän kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä
Tuomiossa esitetyn perusteella 2.10.2007 tehdyistä yhteensä 169.000 euron suorituksista 159.673,75 euroa ja 11.8.2005 tehtyä 40.000 euron suoritusta oli pidettävä Toini B:n Matti B:lle antamina lahjoina, joilla oli ilmeisesti tarkoitettu suosia Matti B:tä A:n vahingoksi. Lakiin ei sisälly nimenomaista aikarajaa, milloin luovutusta ei enää ajankulumisen vuoksi voida pitää suosiolahjana. Oikeuskirjallisuudessa kohtuullisena aikarajana on pidetty perittävän kuolemaa edeltävää kymmentä vuotta. Oikeuskäytännössä kohtuullisena pidettävä aikaraja on vaihdellut, eikä kymmenen vuoden takaisen lahjan huomioon ottaminen suosiolahjana ole harvinaista. Mitä lyhyempi aika lahjan antamisen ja perittävän kuoleman välillä on, sitä todennäköisempää on, että luovutusta pidetään suosiolahjana varsinkin, jos perittävä on lahjan antaessaan ollut iäkäs. (Aarnio, Aulis - Kangas, Urpo; Suomen jäämistöoikeus I, 2009, s. 845 - 848.) Ratkaisussaan KKO 2012:96 korkein oikeus päätyi pitämään suosiolahjana lahjaa, jonka perinnönjättäjä oli antanut 23 vuotta ennen kuolemaansa. Edellä esitetyn perusteella oikeuskirjallisuudessa esitetty kymmenen vuoden aikaraja ei ole ehdoton, ja kohtuullinen aika tulee arvioida tapauskohtaisesti. Nyt kysymyksessä olevat rahasuoritukset oli tehty 11.8.2005 ja 2.10.2007. Toini B oli kuollut 9.12.2015. Hovioikeus päätyi siihen, että kysymys oli ollut suosiolahjasta siitä huolimatta, että rahasuoritusten ja Toini B:n kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 10.00
Vuonna 2019 syntyneen lapsen huolto ja asuminen muutettiin isälle
Esitetyn kirjallisen ja suullisen todistelun perusteella oli selvitetty, että äiti oli ollut haluton myötävaikuttamaan lapsen ja isän suhteen kehittymiseen. Äiti ei ollut noudattanut KO:n asiassa antamia ratkaisuja eikä ollut osoittanut tehneensä konkreettisia toimenpiteitä lapsen ja isän tapaamisten toteuttamiseksi kuluneen runsaan vuoden aikana. HO piti selvänä, ettei äiti ollut valmis muuttamaan kielteistä suhtautumistaan isään, mikäli lapsi määrätään asumaan äitinsä luona. Tällaista lopputulosta ei ollut pidettävä lapsen edun kannalta hyväksyttävänä. Lapsen myönteisen suhteen säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapsi määrättiin asumaan isänsä luona ja lapsella oli oikeus tavata äitiään KO:n päätöksessä vahvistetuin tavoin. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että huoltomuotona muu kuin yksinhuolto ei tullut kysymykseen näissä olosuhteissa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 11.00
Hovioikeus: Haastemiehen käyttämälle sijaistiedoksiannolle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä lapsen huoltoa ym. koskevassa asiassa
HO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
9.2.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden päätöstä 5-vuotiaan pojan asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaa
Todistelusta kokonaisuudessaan oli pääteltävissä, että KO:n päätöksen jälkeen lapsen olosuhteet olivat isän luona samoin kuin äidin luona vakiintuneet lapsen elämän sujuessa hyvin. Kuvatunlaisessa tilanteessa vanhempien ollessa erittäin tasavertaisia toimimaan pojan lähivanhempana HO katsoi, että KO:n päätöstä lapsen asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 12.43
YK:n lapsen oikeuksien komitealta Suomea koskeva ratkaisu lapsen edun ensisijaisuuden merkityksestä turvapaikka-asiassa – Suomen valtion on hyvitettävä loukkausYK:n lapsen oikeuksien komitea antoi 4. helmikuuta 2021 ratkaisunsa lapsen edun ensisijaisuudesta turvapaikka-asiassa. Ratkaisussa todettiin tapauksessa loukatun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 (lapsen edun ensisijaisuus), 19 (lapsen suojeleminen väkivallalta) ja 22 (lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun, pakolaiset ja turvapaikanhakijat) artikloja. - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Viroon
HO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 9.39
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassa
HO katsoi, että lapsen isä oli pääosin voittanut asian ja vastaavasti lapsen äiti hävinnyt. Isän vaatimukset oli kuitenkin hyväksytty OK 21 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vain osaksi, eikä hänen häviämiltään osin ollut ollut kysymys vain harkinnanvaraisista seikoista, joilla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Sen vuoksi äiti oli velvoitettava korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluista vain osa. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus KO:ssa oli ollut 8.974,25 euroa. Huomioon ottaen asian laatu ja käsittelyvaiheet KO:ssa HO katsoi, että vaadittu määrä tarpeellisista toimenpiteistä tässä asiassa oli liiallinen. Kohtuullisena kulujen määränä voitiin pitää 5.000 euroa, mistä summasta äidin pääosin hävinneenä asianosaisena oli korvattava isälle 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä
Käräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallasta
Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011.Avoin uutinen - Uutiset
3.2.2021 8.00
14-vuotiaalle lapselle ei vahvistettu oikeutta tavata isäänsäKO oli katsonut asiassa mainittuja seikkoja arvioiden, ettei tapaamisoikeuden vahvistaminen nyt jo 14-vuotiaan lapsen mielipiteen vastaisesti olisi ollut hänen etunsa mukaista. Hakemus oli siten hylättävä. Lapsen isä vaati HO:ssa, että lapselle vahvistetaan oikeus tavata isäänsä valvotusti lapsen kotipaikan perheoikeudellisen yksikön osoittamassa tapaamispaikassa kerran kuukaudessa kahden tunnin ajan. HO tutki edellytykset jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.20201) - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 15.48
Tutkimus: Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vaihtelee Suomessa alueellisesti huomattavasti
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyajat rikosprosessissa ovat alueellisesti epätasa-arvoistavia. Tämä käy ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rikosprosessin kestoa ja käsittelyaikojen alueellisia eroja. Tutkimuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen. Pahimmillaan asian käsittely jatkuu useita vuosia. Pisimpään kestää yleensä esitutkintavaihe, jossa myös alueiden väliset erot olivat suurimmat. - Uutiset
28.1.2021 10.00
Hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää tutkimuksen tekemisen yhteydessä muodostuneen huoltoriitoihin liittyvän aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa
Turun hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää Turun hovioikeuden päätöksessä 30.3.2017 tarkoitettuun aineistoon perustuvan tutkimuksen yhteydessä muodostuneen aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa 31.12.2027 saakka ja tutkia aineistoa. Tutkijoiden on käsiteltävä salassa pidettäviä tietoja siten, etteivät asianosaiset ja heitä koskevat arkaluonteiset tiedot ole tunnistettavissa. Aineisto on hävitettävä, kun tutkimustyö on valmistunut ja joka tapauksessa viimeistään 31.12.2027. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta, kun koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle ei ollut voitu ennakoida 19.3.2020 annetussa päätöksessä
KO:n mainitsemat syyt eivät olleet lainkohdassa tarkoitettuja perusteita, joiden vuoksi sovittelu voitiin jättää toimittamatta Tässä asiassa sovittelu oli ollut erityisen välttämätöntä, koska täytäntöönpantavassa 19.3.2020 annetussa päätöksessä ei ollut voitu ennakoida koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle. Asiassa oli väitetty rajoitusten estäneen perustepäätöksen mukaisia tapaamisia. Tapaamisten järjestäminen jatkossa edellyttää siten välttämättä molempien vanhempien myötävaikutusta, mikä on mahdollista ainoastaan sovittelussa. KO:n olisi siten tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 11.15
Hovioikeus korotti asianajajalle maksettavaa palkkiota huoltoriidan valmistelutoimenpiteiden osalta
HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, kuinka suuren tuntimäärän perusteella asianajajalle oli maksettava palkkiota KO:ssa käsitellyn lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian valmistelutoimenpiteiden osalta. AA oli katsonut, että KO oli perusteettomasti alentanut hänelle valmistautumisen osalta korvattavan työajan vaaditusta 30 tunnista 20 tunniksi. HO harkitsi kokonaisuutena arvioiden kohtuulliseksi määrätä asianajajalle maksettavaksi palkkiota valmistautumisen osalta kaikkiaan 25 työtunnin perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 14.53
Hovioikeus jätti tutkimatta valituksensa peruuttaneen äidin sovinnon vahvistamista ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset ja velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut äidin valitukseen vastaamisen osalta
Äiti oli valituksensa peruuttamisen jälkeen esittänyt HO:lle vaatimuksen koskien asianosaisten välisen sovinnon vahvistamista ja lapsen tapaamisoikeutta. Koska äiti oli esittänyt edellä mainitut vaatimukset valituksen peruuttamisen jälkeen, mainitut vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. Ottaen huomioon asian lopputulos ja syy asian käsittelyn päättymiseen HO:ssa, HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:n mukainen erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa äidin valitukseen vastaamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 8.29
Hovioikeus maksuvälinepetosta koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden ei olisi tullut sallia jakamattoman kuolinpesän kahden osakkaan käyttävän rekisteristä poistetun yhtiön puhevaltaa
A ja B eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, että heidät olisi valittu edustamaan yhtiötä säännöksessä tarkoitetussa osakkeen omistajien kokouksessa. Näin ollen KO:n ei olisi tullut sallia heidän käyttävän yhtiön puhevaltaa asiassa. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Vasta asian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen tapahtuneiden, edelleen vielä kesken olevien yhtiön selvitystoimien merkitys ei ollut ollut asiaa KO:ssa ratkaistaessa lainkaan arvioitavana. Näihin seikkoihin nähden HO ei voinut oikeusastejärjestyksen vuoksi ottaa asiaa merkittäviltä osin tosiasiallisesti ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltäväkseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava lukuun ottamatta puolustajan palkkiota koskevaa määräystä ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. HO ei ollut havainnut, että asian käräjäoikeuskäsittelyssä olisi tapahtunut edellä mainitun lisäksi jokin muu sellainen menettelyvirhe, jonka olisi voitu otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 10.40
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata äidin 5.456 euron oikeudenkäyntikulut lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassaHO katsoi, että kysymys oli molempien osapuolten näkökulmasta katsottuna osavoittotilanteesta, mikä puolsi vahvasti oikeudenkäyntikulujen jakautumista siltä pohjalta, että asianosaiset vastasivat omista kuluistaan. Näissä olosuhteissa asiassa ei ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan osaksikaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. KO:n päätöslauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.00
Isyyden kumoamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
Koska KO ei ollut varannut B:lle tilaisuutta vastata kanteeseen, asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia ei ollut myöskään A:n kanteen osalta ollut sellainen, että kanteen olisi voinut heti jättää tutkimatta kuulematta A:ta henkilökohtaisesti asiassa. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia palautettiin, HO ei lausunut siitä, oliko A:n tai B:n isyyden kumoamista koskeva kanne nostettu isyyslaissa tarkoitetussa määräajassa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut
HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässä
Kuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
31.12.2020 14.20
KHO: Maahanmuuttovirasto ei ollut lainkaan arvioinut Suomea sitovan Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisen assosiaatiosopimuksen sekä siihen liittyvän assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 määräysten ja niiden tulkintaa koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön merkitystä oleskelulupa-asiassaUlkomaalaisasia – Oleskelulupa – Perheenjäsen – Hallinnon lainalaisuusvaatimus – Viranomaisen selvittämisvelvollisuus – Turkin tasavallan ja Euroopan talousyhteisön välinen assosiaatiosopimus – Assosiaationeuvoston päätös – Unionia sitova kansainvälinen sopimus – Välitön oikeusvaikutus – Lailliset työmarkkinat – Asian palauttaminen Maahanmuuttovirastolle - Uutiset
30.12.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Turvakielto ja kanta.fi palvelu
Kantelija arvosteli noudatettua käytäntöä, jonka mukaan hän ei huoltajana pääse katsomaan tyttärensä tietoja Omakannassa, koska lapsen äidillä on turvakielto. Kantelun mukaan lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus, eikä turvakielto koske kantelijaa. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan pitävänsä ongelmallisena sitä, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia ja tätä kautta rajoittavat toisen huoltajan oikeutta terveystietojen saantiin. Apulaisoikeusasiamies on saattanut asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen järjestelmien kehittämisen ja viranomaisten yhteistyön tärkeydestä Kelan, THL:n ja Digi- ja väestötietoviraston tietoon. - Uutiset
28.12.2020 9.24
KHO:n ratkaisut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallasta tutkia yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä hakemus syrjinnän kieltämisestä hedelmöityshoidossa ja hallintolainkäyttölain mukaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvoitteen soveltamisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan
KHO:2020:159 ja KHO:2020:160. - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen
Asiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 11.40
Hovioikeus arvioi lakiosan suuruutta: Tuliko ennakkoluovutukset arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti?
Hovioikeudessa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko vastaaja perinnönjaon moiteoikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksia vastustaessaan voinut vedota siihen, että ennakkoluovutukset tuli arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti. Pääasian osalta kysymys oli kantajan/valittajan lakiosan määräytymisessä keskeisesti siitä, minkä ajankohdan perusteella perittävän antamat kiinteistölahjat oli arvostettava ja mikä arvo niille oli lakiosalaskelmassa annettava. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että ennakkoperinnöille ja suosiolahjoille oli lakiosalaskelmassa määrättävä se arvo, joka niillä vastaanotettaessa oli ollut. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 7.13
Hovioikeus: Testamentti oli pätemätön sieluntoiminnan häiriön vuoksi
Todistustaakka testamentin pätemättömyydestä oli siihen vetoavalla eli Pelastakaa Lapset ry:llä myötäpuolineen. Tuomiossa testaattorin B:n terveydentilasta, todistuslausekkeesta ja testamentintekotilaisuudesta esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoi, että Pelastakaa Lapset ry myötäpuolineen esitti asiassa riittävän näytön siitä, että B:ltä oli testamentin tekohetkellä puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Valittajilla oli näin ollen näyttövelvollisuus siitä, että B:n henkinen suorituskyky olisi testamentin tekohetkellä ollut hänen yleistä tasoaan parempi, mikä ei tullut asiassa näytetyksi. Tuomiossa mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen ja katsoi, että B:n 16.8.2011 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö ja testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 16.00
Käräjäoikeus ratkaisi lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian ennen vastaukselle asetetun määräajan päättymistä - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen
Tietoa määräajan pidennyksestä ei ollut välitetty asiaa käsitelleelle tuomarille eikä tietoa ollut myöskään kirjattu Tuomas-tietojärjestelmään. Asia oli tämän vuoksi ratkaistu sen jälkeen, kun alkuperäinen määräaika oli päättynyt 5.8.2020. Valittajaa ei ollut siten kuultu asiassa ja hän oli kärsinyt haittaa päätöksestä. KO:n päätös oli saavuttanut lainvoiman. KO:n päätös oli siten poistettava OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 10.29
Kuntainfo: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2021Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2021 lukien 167,35 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 0,20 prosenttia.Avoin uutinen - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja muutti omaisuuden erottelua koskevaa pesänjakajan päätöstä siten, että entinen avopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle 30.000 euron hyvitys
Esitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että B:n toiminta tai panostus yhteiseen talouteen olisi ylittänyt tavanomaisen perhe-elämään kuuluvan toiminnan siten, että se olisi syy-yhteydessä A:n varallisuuden säilyttämiseen tai karttumiseen. Asiassa ei näytetty B:n antaneen sellaista panosta hänen ja A:n yhteistalouden hyväksi, että se oikeuttaisi avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti pakottamalla solmitun avioliiton purkamisesta
Oikeusministeriö ehdottaa avioliittolain muuttamista siten, että pakkoavioliittojen purkaminen olisi mahdollinen. Hankkeessa selvitetään myös, onko syytä muuttaa ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevaa sääntelyä. - Uutiset
11.12.2020 10.00
Hakemuksensa huoltoriidassa peruuttanut oli velvollinen korvamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut
HO katsoi, ettei asiassa ollut lainkohdan tarkoittamaa erityistä syytä poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan asianosainen, joka on peruuttanut hakemuksensa korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 11.10
Yhteishuolto vai yksinhuolto, kun vanhemmat eivät juuri tunne toisiaan – hovioikeus arvioiAsiassa ei ollut tullut esiin, että vanhemmat olisivat olleet jyrkästi erimielisiä huoltoon liittyvistä kysymyksistä vaikka eivät kaikista asioista ehkä olleet olleet yksimielisiäkään. Toisaalta oli huomattava, että vanhemmat eivät kertomansa mukaan juuri tunteneet toisiaan eivätkä tietäneet tai olleet edes keskustelleet toistensa näkemyksistä lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä. HO katsoi kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen, että lapsen etu toteutui parhaiten, kun huoltajuus pysyi yksin lapsen äidillä. Isän oleskelulupahakemuksen ja huoltoasian mahdollisilla yhtymäkohdilla ei ollut merkitystä arvioitaessa yhteishuollon edellytyksiä nimenomaan lapsen edun näkökulmasta. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 8.15
Kuntainfo: Koottua tietoa lastensuojelulain muutoksista 1.1.2020 sekä lapsikaappaustilanteista
Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut kuntainfon lastensuojeluun liittyvistä asioista, joista ministeriöltä on pyydetty ohjausta. Näitä asioita ovat 1.1.2020 voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset sekä valtioiden rajat ylittävät lapsikaappaustilanteet. - Uutiset
4.12.2020 15.35
Toisen vanhemman erottaminen lapsen huoltoon liittyvästä päätöksenteosta pelkkänä varotoimenpiteenä ei ollut perusteltuaLapsen (s. 2018) äiti vaati HO:ssa, että lapsi jää vanhempiensa yhteiseen huoltoon sillä tehtävänjakomääräyksellä, että äiti päättää yksin lapsen päiväkotiin, kouluun, terveydenhuoltoon ja passiin liittyvistä asioista. HO ei myöntänyt äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
3.12.2020 14.22
Kela: Muutoksia elatustuen ja elatusavun määrään vuoden 2021 alusta
Elatustuki ja elatusapu nousevat ensi vuoden alussa elinkustannusindeksin muutoksen vuoksi.Avoin uutinen - Uutiset
2.12.2020 15.30
Elatusapukannetta ja tapaamisoikeuden vahvistamishakemusta ei olisi tullut jättää tutkimatta käräjäoikeudessa - tuomioistuimen ei tarvinnut viran puolesta selvittää toimivallan olemassaoloa
HO katsoi toisin kuin KO, ettei kannetta olisi tullut jättää tutkimatta KO:ssa. Oikeusastejärjestyksestä johtuen KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen siellä käsiteltäväksi. Tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian osalta lopputulos oli sama. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oliko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti jättäessään tutkimatta isän vaatimukset kirjallisessa menettelyssä ilman yhteenvedon laatimista ja oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvien väliaikaismääräystä koskevien vaatimusten tutkimisen
HO:ssa oli A:n valituksen johdosta ensiksi kysymys siitä, oliko KO:ssa tapahtunut menettelyvirhe, kun KO oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja ilman yhteenvedon laatimista. Toiseksi oli kysymys siitä, olisiko KO:n tullut tutkia tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvää väliaikaismääräystä koskevat vaatimukset vai oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tämän. HO katsoi asiassa mainituin perustein, ettei KO:ssa ollut tapahtunut A:n väittämää menettelyvirhettä. Pääasian osalta HO hylkäsi B:n vaatimuksen väliaikaismääräyksen antamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 11.20
Hovioikeus arvioi 9-vuotiaan lapsen mielipiteen merkitystä ja isoäiti-lapsenlapsisuhdetta - isoäidin vaatimus tapaamisoikeuden vahvistamisesta oli voitu hylätä
HO totesi mm., että lapsen kuulemisen tuomioistuimessa tai lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisessa sosiaalilautakunnalta hankittavassa selvityksessä ei ollut nyt esillä olevan kysymyksen osalta hänen ikäänsä ja kaikkeen siihen, mitä asiassa oli tullut muutoin ilmi, nähden perusteltua. Kaiken asiassa esille tulleen perusteella isoäidin ja lapsen välinen isoäiti-lapsenlapsisuhde ei KO:n lausumin tavoin tässä tapauksessa täyttänyt 9 c §:n 1 momentissa säädettyä erityisen läheisyyden määritelmää, vaikka sitä sinänsä voitiin pitää lapsen kannalta merkityksellisenä. Se, että isoäidin ja lapsen välillä ei ollut ollut lapsen vanhempien ja isoäidin välirikon alkamisen jälkeen tavanomaistakaan yhteydenpitoa, ei lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenevin tavoin voinut laajentaa erityisen läheisyyden käsitettä tilanteessa, jossa säännöksessä tarkoitettua erityistä läheisyyttä ei objektiivisesti arvioiden ollut. Asiassa lausutulla KO:n ratkaisun perusteluja täydentäen HO päätyi siihen, ettei KO:n päätöksen lopputulosta ollut valituksen johdosta syytä muuttaa. Lapsen vanhemmat voittavat muutoksenhaun valituksen osalta mutta hävisivät sen vastavalituksen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 10.41
Hovioikeus: Testamentin moitekannetta hoitaneella asianajajalla voitin katsoa olleen erityinen syy olla ilmoittamatta vastapuolille asiakkaansa vaatimuksia - huomautus oli poistettava
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan testamentin moitekanne oli tullut nostaa viimeistään 18.3.2019. AA oli saanut 1.3.2019 tiedon testamentin mahdollisesta moiteperusteesta ja selvittänyt sen jälkeen asiaa ennen kanteen nostamista. Ottaen huomioon AA:n käytettävissä ollut aika kanteen nostamiselle ja asiassa ilmenneet muut olosuhteet, HO katsoi, ettei AA ollut voinut päämiehensä välttämättömiä etuja vaarantamatta ilmoittaa ennen moitekanteen nostamista vastapuolille päämiehensä vaatimuksia. AA:lla voitin siten katsoa olleen tässä tapauksessa erityinen syy olla ilmoittamatta vastapuolille asiakkaansa vaatimuksia. Valvontalautakunnan ratkaisua oli näin ollen tältä osin pidettävä ilmeisen virheellisenä ja AA:n kannalta kohtuuttomana. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 8.30
Hovioikeus keskeytti 11-vuotiaan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanonAsian käsittelyn tässä vaiheessa ei ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Ottaen huomioon lapsen ikä, joka tällä hetkellä on 11 vuotta, ja hänen ilmoittamansa mielipide sekä se, että mielipiteen osalta syiden selvittäminen oli vielä kesken, HO harkitsi, että täytäntöönpanon keskeyttämiselle oli riittävät perusteet. - Uutiset
30.11.2020 14.06
Hovioikeus arvioi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystäHovioikeus katsoi, että B oli saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua A:n kustannuksella käräjäoikeuden katsoman 47.854,23 euron lisäksi myös siltä osin kuin A oli metsänmyyntituloilla lyhentänyt osapuolten yhteistä asuntolainaa kiinteistön omistusosuuttaan enemmän eli 11.328,73 euroa. B:n A:lle maksettavaksi tuomittu hyvityksen määrä oli siten korotettava 59.182,96 euroksi. - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessa
HO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020)Avoin uutinen - Uutiset
25.11.2020 11.19
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksen
Tapaohjeiden kohdan 7.1 mukaan asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kysymys siitä, oliko AA toiminut tapaohjeiden kohdan 7.1 vastaisesti nostamalla testamentin moitekanteen ilmoittamatta vastapuolille asiakkaidensa vaatimuksia. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 15.19
Liikennevahinkolautakunta: Kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa
Lautakunnassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kyseessä avoliitto ja toisaalta siitä, olivatko lesken henkilökohtaiset olosuhteet muuttuneet avoliiton johdosta niin olennaisesti, ettei hänellä voitu katsoa enää olevan oikeutta perhe-eläkkeeseen liikennevakuutuksen perusteella. Lautakunta katsoi, ettei avoliitto sellaisenaan yksin ole peruste perhe-eläkkeen lakkauttamiselle, jos edunsaajan elatuksen tarpeesta ja olosuhteista on esitetty selvitystä, jonka perusteella kokonaisarvio lesken elatuksen tarpeesta on tehtävissä. Lautakunta katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että puheena olevassa tapauksessa kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella liikennevakuutuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa. - Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinen
Kuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin pätemättömäksi
Näyttövelvollisuus testamentin moiteperusteen olemassaolosta on testamentin moittijalla. Kokonaisarviointinaan hovioikeus katsoi, että tuomiossa selostetut Pertti A:n terveydentila, korkea ikä, Riitta A:lta saamansa hoiva, tahdonvoimien ilmeinen ero ja G:n sekä Riitta A:n aktiivisuus osoittivat yhdessä, ettei testamentin tekeminen tai sen sisältö ole ollut Pertti A:n vapaan tahdon tulosta. Näin ollen Pertti A:n 10.2.2017 allekirjoittama testamentti oli pätemätön. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020)