Hakutulokset
2586 hakuosumaa
- Uutiset
7.4.2020 10.00
Lakimiesuutiset 75 vuotta – numero 2/2020 julkaistu
Uusimman lehden aiheita ovat muun muassa uudistunut lapsenhuoltolaki, asiakirjojen julkisuus, väestön ikääntyminen, Kela, juristikoulutuksen aloituspaikat, työrauha, sosiaalioikeus, saamelaiskäräjät sekä tietenkin korona. Haastateltavina muun muassa Outi Antila, Pilvi Alopaeus, Oskari Korhonen ja Eelis Paukku. - Uutiset
1.4.2020 12.08
Apulaisoikeuskansleri: Alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä tulisi selkeyttää
Apulaisoikeuskansleri esittää, että sisäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla selkeytetään alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä. Säännöksen epäselvyys tuotiin esiin kunnan tekemässä kantelussa. - Uutiset
31.3.2020 10.57
Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan koiraa koskevan hallinnan palauttamiskanteen
Kysymys oli riidattomasta hallinnan palauttamiskanteesta, joka voitiin saattaa erilliskanteella tutkittavaksi ja ratkaista tuomioistuimessa. (Vailla lainvoimaa 31.3.2020) - Uutiset
30.3.2020 11.00
Edunvalvojan tehtävän lakkauttamista / edunvalvojan vaihtamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
Asiassa esitettyyn nähden HO katsoi, että valittajan hakemus sellaisena, miksi se oli hänen asiassa selostettujen kirjoitustensa johdosta muodostunut, ei ollut ollut niin puutteellinen, että se olisi tullut jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 30.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla
Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös lasten tapaamisoikeuskustannusten huomioon ottamisesta velkajärjestelyn maksuohjelmassa
Maksukyvyn arviointiasetuksessa ei ole erikseen mainittu tapaamisoikeuskustannuksia eikä siten määritelty, minkä suuruisina ne otetaan huomioon, joten ne on lähtökohtaisesti otettava huomioon velallisen esittämän erillisen selvityksen perusteella. HO palautti asian KO:een päätöksestä johtuvien muutosten tekemiseksi maksuohjelmaan. (Vailla lainvoimaa 23.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 12.15
Opas: Pakkoavioliitot ja rikosoikeudelliset seuraamukset
Mikä on pakkoavioliitto? Miten pakkoavioliiton uhrin tunnistaa ja mitä tehdä, jos kohtaa uhrin? Entä mitä lainsäädännössämme sanotaan pakkoavioliitosta? Näihin kysymyksiin tarjotaan vastauksia oikeusministeriön tuoreessa oppaassa. Erityisesti viranomaisille suunnatun oppaan tarkoituksena on lisätä tietoa avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta ja auttaa tunnistamaan pakkoavioliiton mahdolliset uhrit. Oppaassa on myös käytännönläheisiä ohjeita, miten tulee toimia, jos kohtaa pakkoavioliiton uhrin tai henkilön, joka on vaarassa joutua pakkoavioliittoon. - Uutiset
18.3.2020 13.04
Isyyden vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla päätyä siihen, ettei asiassa voida määrätä tehtäväksi oikeusgeneettistä tutkimusta ja hylätä kannetta sillä perusteella. Oikeusgeneettisellä tutkimuksella on merkittävä vaikutus asian lopputulokseen. Koska KO oli ratkaissut asian määräämättä tutkimusta tehtäväksi, tuli asia oikeusastejärjestys huomioon ottaen palauttaa KO:een, jonka tulee määrätä tutkimus suoritettavaksi, ja sen jälkeen ratkaista asia uudelleen. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Asiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 13.21
Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin: Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna. - Uutiset
10.3.2020 16.00
Isän rangaistusvaatimus törkeästä petoksesta liittyen lapsen elatusavun alentamista koskevaan asiaan hylättiin - perusmuotoinen petos oli puolestaan vanhentunut
Siltä osin kuin lapsen äidin oli katsottu menetelleen petosrikoksen tunnusmerkistön mukaisella tavalla, aiheutetun vahingon määrä olisi ollut enintään 10.666,68 euroa. Kyseistä vahingon määrää ei voitu pitää RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena huomattavana hyötynä, eikä myöskään 2 kohdan mukaisena huomattavaa tai erityisen tuntuvana vahinkona. Teko ei siten täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä. Syyte törkeästä petoksesta oli näin ollen hylättävä. Kun syyteoikeus perusmuotoisen petoksen osalta oli vanhentunut, syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli kokonaisuudessaan hylättävä. HO ei myöntänyt lapsen isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 10.00
Hovioikeuden erimielinen päätös lisäsuorituksen vahvistamista koskevassa asiassa - oliko perinnön arvo arvioitava sille perunkirjaan merkityn arvon vai perinnönjaon ajankohdan käyvän arvon mukaisestiEnemmistö katsoi näyttämättä jääneen, että valittajan saaman perintöosuuden arvo olisi lisäsuoritusvelvollisuutta määrättäessä ollut alhaisempi kuin mitä selvittäjä oli katsonut. Syytä KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että valittajan perinnönjaossa saaman omaisuuden käypä arvo oli uskottavasti asiassa todetulla tavalla arvioitu noin puolitoista vuotta perinnönjaon jälkeen olennaisesti alhaisemmaksi kuin perunkirjoituksessa lähes kolme vuotta ennen perinnönjakoa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 13.00
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden äidille määräämän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksiLapsen etua arvioitaessa ei ole merkitystä yksin sillä seikalla, ovatko vanhemmat olleet tai saattavatko olla eri mieltä jostakin huollon alaan kuuluvista kysymyksistä, vaan miten huolto turvaa lapsen tasapainoista kehitystä. Ainakin toistaiseksi vanhempien näkemyserot huoltoon liittyvissä asioissa eivät olleet olleet laajoja tai ratkaisevia. Vanhempien kommunikointiin liittyvistä haasteista huolimatta lapsen (s. 2009) elämään liittyvät isot ratkaisut ja myös arkielämän asiat oli saatu hoidettua. HO totesi, että vakavat erimielisyydet koskien lapsen terveydenhuoltoa voivat sinänsä puoltaa yksinhuoltoa. Koska terveydenhuoltoon liittyvien asioiden osalta kysymys oli mahdollisista tulevista seikoista, ei tällä perusteella voitu katsoa, että yksinhuolto olisi lapsen edun mukaista. Myöskään näkemyserot koskien koulunkäyntiä eivät olleet niin vakavia ja käytännössä merkityksellisiä, että nämä olisivat puoltaneet yksinhuoltoa. Asian lopputulokseen nähden isä ei ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:sa eikä korvaamaan julkisen oikeusavustajan arvioitua palkkiota. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.48
Hovioikeus ei muuttanut kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta tehdyn päätöksen lopputulosta - perinnöstä luopumista ei ollut tapahtunutAsiassa ei ollut edes väitetty, että 10.10.2017 päivätty kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus tai sitä koskeva jäljennös olisi toimitettu B:lle, joka oli ollut A:n isän kuolinpesän pesänhoitaja, ennen kuin A:n kuolinpesäosuus oli ulosmitattu 1.12.2017. Asiassa ei ollut myöskään väitetty, että kysymys olisi kirjallisen luopumisilmoituksen tallettamisesta maistraattiin. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli todettu kirjallisen luopumisilmoituksen tehokkaasta tiedoksiantamisesta sille, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, oliko suullisen tiedoksiannon tapahtumista B:lle ennen ulosmittausta pidettävä esitetyn näytön perusteella uskottavana. HO hyväksyi KO:n päätöksen lopputuloksen asiassa. (Lainvoimainen) - Uutiset
6.3.2020 11.30
Hovioikeus sovitteli ositusta
Puolisot olivat avioliiton solmimishetkellä olleet 50- ja 52-vuotiaita eikä heillä ole yhteisiä lapsia. Asiassa oli miehen valituksen johdosta ratkaistavana se, johtaako normaalisäännöin toimitettava ositus miehen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että nainen saa perusteettomasti taloudellista etua ottaen erityisesti huomioon sen, että mies oli omistanut kiinteän omaisuutensa jo ennen avioliittoaan naisen kanssa. Kysymys oli myös maataloustukisaatavan ja X:n Viljan tuoton huomioon ottamisesta osituksessa. KO:n tuomiota muutettiin. Ositusta soviteltiin niin, että naisen oikeutta tasinkoon rajoitettiin siten, että laskennallisesta tasingosta vähennetään 85.000 euroa. Mies voitti muutoksenhaun sen keskeisen kysymyksen osalta, että peruste osituksen sovittelulle oli olemassa. Valituksen menestymiseen nähden nainen oli syytä velvoittaa korvaamaan 2/3 miehen oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassa
Avoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassa
A:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 10.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin kansalaisuudestaEnnakkoratkaisupyyntö – SEUT 20 artikla – Euroopan unionin kansalaisuus – Unionin kansalainen, joka ei ole milloinkaan käyttänyt liikkumisvapauttaan – Aviopuolison, joka on kolmannen maan kansalainen, oleskelukorttihakemus – Hylkääminen – Elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan – Unionin kansalaisen riittävien varojen puuttuminen – Puolisoiden velvollisuus asua yhdessä – Kansalliset lainsäädäntö ja käytäntö – Mahdollisuus tosiasiallisesti käyttää unionin kansalaisille myönnettyjen oikeuksien pääosaa – Menettäminen - Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luona
Arvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia
Pesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia. - Uutiset
24.2.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden menettelyä (virheen korjaamista) elatusavun muuttamista koskevassa asiassa
Virhe oli tapahtunut tuomioistuimen harkinnassa, eikä sitä näin ollen olisi saanut korjata OK 24 luvun 10 §:n nojalla. KO:n virheen korjaus oli tapahtunut isän eduksi. Siinä oli otettu huomioon isän yleiset elinkustannukset hänen KO:ssa vaatimallaan tavalla ja laskettu elatusavun määrä isän tämän mukaisesti korjatun elatuskyvyn pohjalta. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että mainitut elinkustannukset oli tullut ottaa korjatun tuomion mukaisesti huomioon isän elatuskykyä määritettäessä. Isän valituksessaan esiin nostama kysymys elatusavun kohtuullisuudesta oli arvioitavissa HO:ssa KO:n korjatun tuomion ja asianosaisten HO:ssa esittämän pohjalta. Isä ei ollut vaatinut asian palauttamista KO:een. Nämä seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiaa ollut perusteltua KO:n oikeudenkäyntivirheestä huolimatta palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. KO:n tuomitsemaa korotettua elatusapua ei voitu pitää isän kannalta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 15.32
Hovioikeus: Valvotut tapaamiset ovat aina viimesijainen vaihtoehto ja niihin tulee turvautua ainoastaan, mikäli tuetut tapaamiset eivät riitä turvaamaan lapsen etua
HO arvioi, tuliko lapsen (3 v.) ja isän väliset tapaamiset toteuttaa toistaiseksi vain valvottuina vai siten, että tapaamiset toteutetaan toteutuneiden valvottujen tapaamisten jälkeen tuettuina tapaamisina. Tässä tapauksessa valvottuja tapaamisia puoltavia seikkoja olivat lapsen ja isän välisistä tapaamisista kulunut pitkä aika sekä äidin ja isän välinen väitetystä pahoinpitelystä ja lapsikaappausuhasta johtuva luottamuspula. HO totesi, että tässä tilanteessa lapsen ja isän väliset tapaamiset oli perusteltua aloittaa valvottuina, mutta valvottuja tapaamisia ei tule jatkaa pidempään kuin se on välttämätöntä. Kaikki asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen HO harkitsi lapsen edun mukaista olevan, että tapaamiset muuttuvat tuetuiksi kymmenen toteutuneen valvotun tapaamiskerran jälkeen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että tieto lapsen kotikunnasta voitiin antaa isälle - valvottujen tapaamisten vahvistaminen ei ollut ristiriidassa lapsen edun kanssa
Lapsen (s. 2009) tai äidin etu ei antanut aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä olisi saanut tietää lapsen kotikuntaa, josta saattoi olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ollut esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten äiti oli subjektiivisesti kokenut uhan, HO päätyi lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ollut syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin. Lapsi ei ollut tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän oli asian ollessa KO:ssa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. HO:sa ei ollut kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen olisi voitu katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 13.21
Täytäntöönpanoriidan osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun valitusasian käsittely hovioikeudessa päättyi oikeastaan sovintoratkaisun seurauksena, vaikkakin muodollisesti isän tekemän valituksen peruutuksen seurauksena
Tässä tilanteessa muutoksenhaun näin päättyessä asiassa ei ollut voittanutta tai hävinnyttä osapuolta, joten osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. Samoista syistä HO:ssa valtion varoista maksetut määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 8.05
Hovioikeus arvioi osituksen esisopimuksen sitovuutta toisin kuin käräjäoikeus
Osituksen esisopimuksesta ei ole säännöksiä laissa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että puolisot voivat osituksen esisopimuksen estämättä hakea ositusta varten pesänjakajan määräämistä ja pesänjakajalla on tällöin viimekätinen valta päättää, mikä merkitys osituksen esisopimukselle on annettava (Kangas, Urpo: Perhevarallisuusoikeus 2018, s. 178). Osituskirjan mukaan pesänjakajan toimittama ositus 22.6.2010 A ja B:n välillä on toimitettu 4.2.2009 solmitun sopimuksen mukaisesti. Tämä ja osapuolten tarkoituksesta tuomiossa lausutut perusteet huomioon ottaen kyseinen sopimus on sitova heidän välisessä suhteessaan. Näin ollen A:n oli katsottava luopuneen osituksessa kanteen perusteena olevista osinkosaatavistaan. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 13.10
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista äidin avustajalle maksettu palkkio olosuhteiden muututtua olennaisesti käräjäoikeuden päätöksen jälkeenHO oli muutoksenhaun kohteena ollutta pääasiaa koskevassa 16.12.2019 antamassaan ratkaisussa nro 437 todennut, että olosuhteet olivat KO:n 28.6.2019 julistaman päätöksen jälkeen muuttuneet siten, että B ja C oli sijoitettu perhekotiin. Lisäksi lasten huostaanottoa koskeva asia oli vireillä HAO:ssa. Näihin seikkoihin nähden HO oli katsonut, että vallitsevissa, olennaisesti muuttuneissa olosuhteissa KO:n päätöksen täytäntöönpano oli käynyt mahdottomaksi sekä kumonnut KO:n päätöksen ja hylännyt äidin hakemuksen. HO katsoi, että tähän pääasian lopputulokseen nähden isä oli vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa äidin avustajalle maksettu palkkio. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 7.52
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion osituksen sovittelusta
Asiassa jäi näyttämättä, että B:n taloudellinen panos tai muu osallistuminen yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan olisi avioliiton aikana ollut merkittävästi A:n panosta vähäisempi. Tähän nähden ja ottaen huomioon avioliiton kesto asiassa ei ilmennyt sellaista epäsuhtaa puolisoiden panostuksessa yhteisen talouden hyväksi sekä omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi, että varakkaamman puolison tasingonmaksuvelvollisuus johtaisi kohtuuttomuuteen. Asiassa ei ollut edellytyksiä osituksen sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 9.00
Hovioikeus: Vastapuolen oikeusavun kustannusten korvaaminen käräjäoikeudessa olisi ollut kohtuutontaKokonaisarvionaan päätöksessä mainituista seikoista hovioikeus katsoi, että A:n velvoittaminen korvaamaan valtiolle B:lle annetun oikeusavun kustannukset käräjäoikeudesta olisi tässä tapauksessa OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. Hovioikeus harkitsi näin ollen oikeaksi vapauttaa A:n sanotusta korvausvelvollisuudesta kokonaan. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 16.00
Hovioikeus: Ulkopaikkakuntalaisen avustajan käyttämiselle oli perusteltu syy
Vaasan HAO:ssa vireillä ollut asia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan KO:ssa käsitelty asia olivat koskeneet samaa lasta, jonka vuoksi asioiden kiinteän yhteyden oli katsottava muodostavan perustellun syyn korvata matkustamisesta syntyneet lisäkulut ja ajanhukka asianajajalle. Aikaisempien asianajajan suorittamien toimeksiantojen perusteella syntyneen luottamussuhteen yhdessä valituksessa päämiehen ulkomaalaisuudesta ja kielitaidottomuudesta esitettyjen seikkojen kanssa voitiin myös katsoa tukevan asianajajan valintaa avustajaksi. Asianajajan kokonaispalkkioita korotettiin. Asianajajalle maksettiin KO:n määräämän palkkion lisäksi korvausta matka-ajasta ja matkakuluista, mikä määrä jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyyn
HO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 10.00
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2020 alussa voimaantulleita säädöksiä ja säädösmuutoksia
Ruotsissa tuli vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa lapsen oikeuksia, kotitalousvähennystä, pankkipalveluja, osakeyhtiöitä sekä eräitä rikosoikeudellisia säännöksiä. - Uutiset
4.2.2020 9.31
KKO äänesti: Kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään pesän hyväksi ajaa selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiamiehenä
Kuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi ajaa kolmansia vastaan selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta, vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. (Ään.) - Uutiset
3.2.2020 14.04
Hovioikeuden tuomio äidin maksettavaksi tuomittavasta elatusavusta - vammaistuen huomioon ottaminen, isän asumiskustannukset, omaishoidon tuki ja hoitovapaaVammaistukea ei ollut otettava huomioon osaksikaan harrastuskustannuksien määrässä - Isän asumiskustannuksista ei ollut vähennettävä niiden tämän luona asuvan kahden lapsen asumiskustannuksia, jotka eivät vaatineet äidiltä elatusapua - Koska hoitopalkkio on korvausta omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä, sitä ei voitu ottaa huomioon isän elatuskykyä määriteltäessä - Isän osittaisella hoitovapaalla ei ollut merkitystä hänen elatuskykyään harkittaessa - Asiaa käsiteltäessä ei ollut tullut esille erityistä syytä velvoittaa lapsia korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja (Vailla lainvoimaa 1.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa
Toinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 12.25
Lasten osallistumisoikeuksia arvioitu Suomessa
Lasten osallistumisoikeuksia Suomessa on arvioitu oikeusministeriön koordinoimassa pilotointihankkeessa. Helmikuussa julkaistavan arviointiraportin keskeisiä havaintoja esiteltiin 29. tammikuuta hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Arvioinnin mukaan Suomen lainsäädäntö ja osallistumisen rakenteet ovat lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta pääosin kunnossa, mutta käytännön toimeenpanossa ja viestinnässä on monilta osin vielä kehitettävää. - Uutiset
29.1.2020 11.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimustaKäräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 8.00
Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa meneteltiin virheellisesti siltä osin kuin lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta - apulaisoikeusasiamies esittää lainsäädännön täsmentämistä
Apulaisoikeusasiamies katsoi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa menetellyn virheellisesti siltä osin kuin kantelijan lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta. Koska lainsäädäntö ei nyt kyseessä olevassa asiassa ole yksiselitteinen, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä esittää käsityksensä virheellisestä menettelystä Helsingin kaupungille. Apulaisoikeusasiamies pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin asiassa mainituilta osin EIS 8 artiklan oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä lapsen edun arvioinnissa noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi. - Uutiset
27.1.2020 9.30
EIT:n ratkaisun tiivistelmä yksityis- ja perhe-elämän suojan rikkomisesta norjalaisessa huostaanottoasiassa on julkaistu Finlexissä
Asia koski sitä, rikkoivatko lastensuojeluviranomaiset oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa päättäessään pikkulapsen huostaanotosta ja biologisten vanhempien tapaamisoikeuden rajoittamisesta huostaanoton aikana. EIT katsoi, ettei huostaanotolla ollut rikottu EIS 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden rajoittamisella oli sen sijaan rikottu EIS 8 artiklaa. EIT myönsi valittajille yhteensä 10 000 euroa hyvityksenä aineettomasta vahingosta ja 2 300 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
22.1.2020 15.50
Pakkoavioliiton mitätöinnistä ja ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisesta voi lausua 2. maaliskuuta saakka
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio (VN/12734/2019), jossa käsitellään pakottamalla tai avioliiton esteestä huolimatta solmitun avioliiton purkamismenettelyä. Lisäksi arviomuistiossa käsitellään ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeita. Muistiossa esitetään mahdollisia lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja 2. maaliskuuta 2020 saakka. - Uutiset
22.1.2020 12.15
STM:n selvitys: Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön monialaisen yhteistyön rakenteita on vahvistetteva
Monialainen, onnistunut lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö edellyttää toimivia rakenteita, osaamista, riittäviä palveluja ja väkivallan vastaisen työn resursointia. Rakenteita on vahvistettava valtionhallinnossa, kunnissa ja valmisteilla olevissa tulevaisuuden sote-keskuksissa. Siten uhrit, väkivallan tekijät ja väkivallalle altistuneet lapset voivat saada tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa raportissa. Selvitystyön tarkoituksena oli arvioida lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen tilaa ja käytäntöjä Suomessa. Samalla etsittiin keinoja, joilla hyvät toimintamallit saadaan osaksi normaalia viranomaistoimintaa ja vakiinnutettua rakenteisiin. - Uutiset
21.1.2020 10.20
Hovioikeus jatkoi oikeusapua huoltoriidan käsittelemiseen hovioikeudessa
Oikeusavun antamista jatkettiin HO:ssa 30 tunnilla siten, että oikeusapu kattaa hakijan avustajan asianajajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 11.33
KKO: Ennen vuoden 1975 isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneellä oli kohtuusharkinnan perusteella tapauksen olosuhteissa oikeus lakiosaansa isänsä jälkeen
A oli syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen vuoden 1975 isyyslain (700/1975) voimaantuloa. Hän oli nostanut vuonna 2003 isyyden vahvistamiskanteen B:tä vastaan. Kanne oli jätetty tutkimatta isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) 7 §:n 2 momentin nojalla. B oli kuollut vuonna 2008. Uuden isyyslain (11/2015) tultua voimaan A oli nostanut uuden kanteen, jonka johdosta oli vahvistettu, että B on A:n isä.
Harkittaessa, oliko A:lla oikeus perintöön B:n jälkeen, otettiin huomioon, että B oli A:n syntymästä lähtien tiennyt olevansa A:n isä ja että A oli saatuaan selville isänsä henkilöllisyyden pyrkinyt aktiivisesti saamaan isyyden vahvistetuksi, mistä B ja myös tämän perilliset olivat tulleet tietoisiksi. Korkein oikeus vahvisti, että A:lla oli oikeus perintöön B:n jälkeen isyyslain 67 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetyn rajoituksen estämättä. - Uutiset
13.1.2020 14.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisesta
Käräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019) - Uutiset
13.1.2020 13.00
Hovioikeus vapautti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen elatusavun muutosriidassa sovinnon tehneen isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista lasten avustajalle maksetut oikeudenkäyntikulut
Asiassa mainituilla perusteilla oikeudenkäyntikulujen jättäminen valtion vahingoksi ei loukannut valtion oikeutta eikä ollut perustetta määrätä lasten oikeudenkäyntikuluja KO:ssa (5.574,39 euroa) ja HO:ssa lasten isän maksettavaksi. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 10.00
Hovioikeuskin velvoitti äidin korvamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluistaOttaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, äidin velvoittaminen korvaamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluista ei ollut OK 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut muutoinkaan ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 9.00
AVI: Varhaiskasvatuksen valvontaohjelmaa alettiin toteuttaa – tavoitteena yhdenmukainen ohjaus ja laadukas varhaiskasvatus
Valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa varhaiskasvatuksen ohjausta ja valvontaa. Vuonna 2020 valvonta kohdistuu erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen. Alkuvuoden alueellisilla tilaisuuksilla ohjataan varhaiskasvatuksen järjestäjien toimintaa. Aluehallintovirasto ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet varhaiskasvatuksen valvontaohjelman, jonka mukaista valvontaa alettiin toteuttaa 1.1.2020. Ohjelmassa kuvataan varhaiskasvatuksen valvonnan periaatteet ja vuosittaiset painopisteet. Tavoitteena on luoda yhdenmukaiset varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan toimintamallit sekä selkeyttää valvontaviranomaisten rooleja. - Uutiset
8.1.2020 14.17
Digi- ja väestötietovirasto: Perukirjan osakastietojen vahvistus 1.1.2020 alkaen
Maistraatit, Väestörekisterikeskus sekä maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyivät 1. tammikuuta 2020 Digi- ja väestötietovirastoksi. Uuden viraston tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuutta ja tarjota palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. Perukirjan osakastietojen vahvistaminen jatkuu Digi- ja väestötietovirastossa. Uusi virasto toimii valtakunnallisesti, joten kaikki vahvistushakemukset liitteineen skannataan ja käsitellään paikkakuntariippumattomasti saapumisjärjestyksessä. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida seuraavat asiat: - Uutiset
8.1.2020 11.45
Lapsenhuoltolain uudet säännökset tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019 - mikä muuttuiLapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019) ja eräät siihen liittyvät lait (91/2019), (192/2019), (193/2019) ja (194/2019) tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019. Lain uudistuksella täsmennettiin huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen on kirjattu lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä (LHL 9 c §). Lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn on myös parannettu. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella on laajennettu. Olosuhdeselvityksestä säädetään nykyistä tarkemmin. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
31.12.2019 9.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sähkön sisämarkkinoita koskevien säännösten ja julkisen palvelun velvoitteen tulkinnastaSähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietyiltä sähköntuotantoyrityksiltä perittävää pakollista maksua viranomaisen hallinnoimien energiansäästö- ja energiatehokkuusohjelmien rahoittamiseksi ei ole pidettävä tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvana julkisen palvelun velvoitteena.