Hakutulokset
2534 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
13.7.2021 13.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Isoon-Britanniaan
HO katsoi, että lapsen asuinpaikka oli asiassa todetuin perustein välittömästi ennen väitettyä palauttamatta jättämisen ajankohtaa 8.6.2021 ollut Iso-Britannia, jonne hänen elinpiirinsä keskus eli sosiaalinen ympäristönsä oli vakiintunut. Asiassa ei ollut ilmennyt huoltolain 34 §:ssä tarkoitettuja perusteita palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Isoon-Britanniaan. Äiti oli oikeutettu saamaan asiassa lapsen palauttamisesta aiheutuvat kulunsa korvatuiksi. Kulut olivat määrällisesti riidattomia. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
12.7.2021 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi 8-vuotiaan lapsen asumisen äidille
Vaikka KO:n ratkaisun muuttaminen merkitsi 8-vuotiaan lapsen koulun ja asuinpiirin vaihtamista toistamiseen lyhyen ajan sisällä, oli asumisen jatkuvuudelle äidin luona annettava tässä tilanteessa tätä suurempi painoarvo. (Vailla lainvoimaa 12.7.2021) - Uutiset
9.7.2021 15.32
Hovioikeus: Riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta oli - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi
Asiakirjoista ilmeni, että A:n kuolinpesän pesänselvitys on edelleen kesken, ja asunto-osakkeen myynnistä saadut varat on talletettu sulkutilille pesänselvittäjän kieltäydyttyä ajamasta peräytettäväksi vaadittuja kanteita. HO totesi, että kanteiden käsitteleminen ennen pesänselvityksen päättämistä edistäisi tässä tapauksessa selvityksen päätymistä oikeaan lopputulokseen, ja selvityksen jälkeen perinnönjaossa tulisivat jaetuksi kaikki jäämistövarat, mikäli valittajan kanteet hyväksyttäisiin ja ne johtaisivat kuolinpesän varojen lisääntymiseen. Selvää oli, että pesänselvittäjän kieltäydyttyä nostamasta kanteita muun muassa varojen puutteen vuoksi, kysymys ei nyt ollut tilanteesta, jossa pesänselvityksen tavoitteet tulisivat paremmin toteutetuiksi pesänselvittäjän toimin. Tässä tapauksessa pesänselvitysjärjestelmän tavoitteet puolsivat HO:n mielestä sitä, että valittajan kuolinpesän osakkaana omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun ajamat kanteet oli otettava tutkittaviksi. Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän PK1 9 luvun 13 §:ssä pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta ja että valittajalla oli oikeus ajaa kanteita saamansa valtuutuksen nojalla omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun. (Vailla lainvoimaa 9.7.2021.Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
7.7.2021 15.00
Hovioikeus: Vuoroasuminen ja vuoroasumisen muut ehdot - Uutiset
7.7.2021 9.37
KHO:n viisi vuosikirjapäätöstä ulkomaalaisasioissa
KHO:2021:102 Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa perhesiteen perusteella – Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen – Maahantulokiellon päättyminen – Aikaisemman karkottamispäätöksen perusteena olleet seikat
KHO:2021:101 Ulkomaalaisasia – Pakolaisaseman lakkauttaminen – Kansalaisuusvaltion passin hakeminen – Uudelleen turvautuminen kansalaisuusvaltion suojeluun – Vapaaehtoisuus
KHO:2021:100 Ulkomaalaisasia – Karkottaminen – Maahantulokielto kolme vuotta – Suomessa syntynyt ulkomaalainen – Yleinen järjestys ja turvallisuus – Rikokset – Karkottamisen kokonaisharkinta – Siteet Suomeen – Siteet kansalaisuusvaltioon – Perhe-elämän suoja – Lapsen etu – Välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus
KHO:2021:99 Ulkomaalaisasia – Perheenyhdistäminen – Pakolaisaseman saanut perheenkokoaja – Toimeentuloedellytys – Toimeentuloedellytyksen soveltaminen – Kolmen kuukauden määräaika
KHO:2021:98 Ulkomaalaisasia – Perheenyhdistäminen – Pakolaisaseman saanut perheenkokoaja – Toimeentuloedellytys – Toimeentuloedellytyksen soveltaminen – Kolmen kuukauden määräaika – Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen - Uutiset
7.7.2021 9.35
Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen lasten seksuaalista verkkohyväksikäyttöä vastaan
Mepit hyväksyivät 6. heinäkuuta väliaikaisen asetuksen, joka antaa verkkopalvelujen vapaaehtoisesti havaita ja poistaa lasten seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia. Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan verkkomateriaalin määrä on lisääntynyt hälyttävästi pandemian aikana. Parlamentti hyväksyi äänin 537 puolesta, 133 vastaan ja 24 tyhjää säädöksen, joka suojaa lapsia tehokkaammin seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja riistolta, kun he käyttävät sähköposti-, chat- ja viestipalveluja. - Uutiset
6.7.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsen etu oli jäänyt luotettavalla tavalla selvittämättä käräjäoikeuden kirjallisessa menettelyssä
Asiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa mainittujen seikkojen perusteella siitä huolimatta, ettei äiti ollut määräajassa antanut häneltä pyydettyä lausumaa. Näin ollen asia oli palautettava käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi ja hankkia olosuhdeselvitys. (Vailla lainvoimaa 6.7.2021) - Uutiset
5.7.2021 14.00
Hovioikeus hyväksyi yhteishuollon - äidin vaatimalle tehtävänjakomääräykselle ei ollut lapsen edun mukaista perustetta
Erilaisista näkemyksistä huolimatta asiassa ei ollut ilmennyt, että mikään huoltoon liittyvä päätös olisi jäänyt tekemättä tai selvästi viivästynyt. Asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen ja asiaa kokonaisuutena harkiten ei ollut ilmennyt lapsen edun mukaista perustetta antaa määräystä tehtävien jaosta vanhempien välillä. Myöskään asiassa esitetty uusi kirjallinen todistelu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun lapsen huollon osalta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
2.7.2021 14.28
EUT:n ennakkoratkaisu eurooppalaisen perintötodistuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen voimassaolosta ja oikeusvaikutuksista
Eurooppalaisen perintötodistuksen oikeaksi todistettu jäljennös, johon on merkitty ”voimassa toistaiseksi”, on voimassa 6 kuukauden ajan sen antamispäivästä ja sillä on asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut oikeusvaikutukset, jos se oli voimassa silloin, kun se esitettiin ensimmäisen kerran toimivaltaiselle viranomaiselle. Eurooppalaisen perintötodistuksen oikeusvaikutukset ulottuvat kaikkiin todistuksessa nimenomaisesti mainittuihin henkilöihin, vaikka he eivät olisikaan itse hakeneet todistusta. - Uutiset
28.6.2021 14.51
Isällä tuomio kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, karkotus ym - lasten huolto uskottiin yksin äidille ja lapsille valvotut kuukausitapaamiset
Oli ilmeistä, ettei yhteishuolto tulisi toimimaan eikä olisi siten lasten edun mukainen ratkaisu. Näin ollen lasten huolto uskottiin yksin heidän äidilleen. Lasten edun mukaisena voitiin pitää sitä, että heille vahvistetaan oikeus tavata isäänsä kerran kuukaudessa valvotusti lasten kotipaikan sosiaaliviranomaisten osoittamassa tapaamispaikassa. Lisäksi vanhemmat olivat olleet yksimielisiä siitä, että isä voi pitää lapsiin yhteyttä puhelimitse päivittäin. Äiti oli ilmoittanut lasten arkeen sopivan sen, että nämä puhelut ajoittuvat klo 18.00 ja 19.00 väliseen aikaan. Tämän yhteydenpitotavan ei voitu katsoa olevan lasten edun vastainen, joten lapsille voitiin vahvistaa oikeus pitää yhteyttä isäänsä puhelimitse. HO ei myöntänyt isälle jätkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 28.6.2021) - Uutiset
28.6.2021 10.00
Korkein hallinto-oikeus: Kun osapuolten välinen sopimus rajoitti adoptiopalvelunantajan oikeutta periä muita kuin sopimukseen perustuvia maksuja, uutta seurantapalvelumaksua ei olisi voitu periä myöskään adoptiolain nojalla
Kansainvälinen adoptio – Seurantapalvelumaksu – Luottamuksensuoja – Sopimus adoptiopalvelusta perittävistä maksuista – Adoptioseurannan pidentyminen – Seurantaraporttien toimittamiseen liittyvistä työvaiheista aiheutuvat kustannukset - Uutiset
24.6.2021 11.10
Hovioikeus muutti isän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksi vaikka yhteishuolto voi olla tulevaisuudessa haastavaa
Lapsen isä oli KO:ssa kertonut, etteivät vanhemmat ole moneen vuoteen kyenneet keskustelemaan keskenään. Lasta koskevat asiat oli ratkaistu viranomaisten avustuksella. Äiti oli puolestaan kertonut, että asiat olivat ratkenneet siten, että isä oli tehnyt päätöksen, joihin hän oli sitten suostunut. Osapuolten kuulemisessa KO:ssa oli selvinnyt, ettei vanhempien välillään ollut keskusteluyhteyttä, vaikka äiti oli todennut, ettei yhteydenpidossa pitäisi olla ongelmia. KO:n näkemyksen mukaan vanhempien välit olivat huonot eikä välien korjaantuminen ollut odotettavissa. KO:n mukaan oli epätodennäköistä, että vanhemmat vastaisuudessakaan kykenisivät yhteistoimintaan lasta koskevissa asioissa. Tästä syystä KO oli katsonut, ettei lapsen edun mukaista ollut, että hän olisi vanhempiensa yhteisessä huollossa. HO puolestaan katsoi asiassa todettuja seikkoja punnittuaan ja ottaen huomioon vanhempien yhteisen huollon ensisijaisuuden, että ratkaisussa mainittuja yhteishuoltoa puoltavia seikkoja oli pidettävä huoltomuodon valinnassa painavampina. KO:n päätöstä oli siten muutettava ja lapsen huolto oli uskottava vanhemmille yhteisesti. (Vailla lainvoimaa 24.6.2021) - Uutiset
23.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi jakamattoman kuolinpesän varoja omalle tililleen siirtäneen toisen osakkaan menettelyä – kyse perinnönjaon ennakosta voitiin sulkea varmuudella pois
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja asiassa kuvatulla menettelyllään syyllistynyt kavallusrikokseen, vai vapauttiko hänet rikosoikeudellisesti vastuusta hänen väittämällään tavalla se, ettei hän ollut tiennyt toimintansa lainvastaisuutta ja/tai oliko kyse ollut hänen väittäminsä tavoin perinnönjaon ennakosta. Kavalletun omaisuuden arvo oli ollut syytteessä mainittu 96.805 euroa. HO katsoi, että väitteet vaihtoehtoisista tapahtumainkuluista voitiin sulkea pois. Kavallusta oli pidettävä kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta 1 v ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja velvoitettiin korvaamaan kuolinpesälle anastamansa hallussaan olleet jakamattoman kuolinpesän varat 96.805 euroa viivästyskorkoineen 29.12.2016 lukien. (Vailla lainvoimaa 23.6.2021) - Uutiset
23.6.2021 12.36
Kansainvälisiä perheasioita koskevaa EU-asetusta täydentävä sääntelyehdotus lausunnolle
Avioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta aletaan soveltaa vuoden 2022 elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on tällä alalla toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2022 elokuusta alkaen, jolloin EU-asetusta tulee alkaa soveltaa. Mietinnöstä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.9.2021 asti. - Uutiset
21.6.2021 11.00
Kummitytön vaatimus muistisairaan testamentin pätemättömäksi julistamisesta ei menestynyt hovioikeudessakaan
Sairaus pätemättömyysperusteena - Testamentin pätemättömyys taivuttelun perusteella - Testamentin tekijän erehtyminen - Perintökaaren mukainen perinnöttömäksi tekeminen - Oikeustoimilain mukainen pätemättömyys (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
17.6.2021 11.41
Hovioikeus: Alle 12-vuotiasta lasta ei ollut aiheellista kuulla hovioikeudessa
Ottaen huomioon sosiaalitoimen laatiman olosuhdeselvityksen ajankohta ja laajuus sekä vanhempien välinen konfliktitilanne ja sen seurauksena lapselle (8 v.) aiheutuva lojaliteettiristiriita, lapsen kuulemista ei voitu pitää asian ratkaisemisen kannalta välttämättömänä, saati lapsen edun mukaisena. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei lasta ollut aiheellista kuulla HO:ssa. Isän vaatimus lapsen kuulemisesta HO:ssa hylättiin. - Uutiset
16.6.2021 10.00
Hovioikeus: Vuoroasuminen eri paikkakunnilla ei ollut 5-vuotiaan lapsen edun mukainen ratkaisu
Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi toisin kuin KO, että vuoroasuminen ei ollut lapsen edun mukaista. Tästä seurasi se, että lapsi oli määrättävä asumaan toisen vanhempansa luona ja tapaamaan toista vanhempaa vuoroasumista suppeammin, vaikka HO:nkin käsityksen mukaan kumpi tahansa vanhemmista kykenisi huolehtimaan lapsen tarpeista. Ottaen huomioon, että ainoastaan isä oli vastustanut vuoroasumista ja oli valittajana HO:ssa vaatinut lapselle vuoroasumista suppeampaa äidin tapaamisoikeutta, eikä asiaa käsiteltäessä ollut käynyt ilmi, että lapsen asuminen isän luona ei olisi lapsen edun mukaista, lapsi oli määrättävä asumaan isänsä luona ja tapaamaan äitiään päätöksessä vahvistettavin tavoin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 16.00
Hovioikeus: Määräämisperiaate ja lapsen etu huoltoasiassa
Yhteenvetona asiassa selostetuista oikeusohjeista HO totesi, ettei tuomioistuin ole ehdottomasti sidottu asianosaisten vaatimuksiin lapsiasiassa, vaan niistä voidaan poiketa lapsen edun sitä vaatiessa. Muu kuin nimenomaisesti vaadittu määräys voi tulla arvioitavaksi esimerkiksi silloin, kun se perustuu lapsen omaan näkemykseen. Lapsen näkemykselle tulee antaa merkitystä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti sekä ottaen huomioon myös se, millaisissa olosuhteissa lapsen tahto on muodostunut. Lapsen huoltoa koskevassa asiassa on kysymys ennen kaikkea lapsen oikeusturvasta, mikä ilmenee esimerkiksi lapsen huollosta annetun lain 1 ja 2 §:stä. Jo tästä syystä määräämisperiaatetta ei voida soveltaa näissä asioissa yhtä tiukasti kuin esimerkiksi vahingonkorvausasioissa, joihin OK 24 luvun 3 §:n 1 momentin esitöissä viitataan. Määräämisperiaatteen kannalta huomionarvoista on sekin, että lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva määräys, vaikka se sisällöltään poikkeaisi asianosaisten vaatimuksista, ei ole erilainen oikeusseuraamus kuin mitä asianosaiset ovat vaatineet. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 11.00
Hovioikeus palautti avioeroasian yhteydessä kirjallisessa menettelyssä äidin vaatimusten mukaisesti ratkaistun huoltoasian käräjäoikeuteenJutun palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. KKO:n ratkaisun KKO 2012:80 mukaan jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla merkitystä arvioitaessa palauttamista. Ratkaisun KKO 2020:40 mukaan asian palauttamista vastaan puhuvat yleensä siitä aiheutuva oikeudenkäynnin pitkittyminen sekä asianosaisille aiheutuvat kulut ja muut haitat. Jos asianosaisen muutoksenhakuoikeus vaarantuu, asia on kuitenkin pääsääntöisesti perusteltua palauttaa alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi. Lasten isä oli HO:ssa riitauttanut äidin esittämät perusteet yksinhuollolle. Vanhemmat olivat kumpikin nimenneet itsensä asiassa todistelutarkoituksessa kuultaviksi. Asianosaisten muutoksenhakuoikeus olisi vaarantunut, jos HO olisi tutkinut asian ja ottanut todistelun vastaan ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen huoltoasian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
10.6.2021 13.00
MML: Oletko perinyt kiinteistön? Nyt voit hakea lainhuutoa sähköisesti
Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa on julkaistu uusia lainhuutohakemuksia. Henkilöasiakkaana voit jatkossa hakea lainhuutoa, kun olet saanut kiinteistön esimerkiksi perinnönjaossa, osituksen perusteella tai testamentilla. - Uutiset
10.6.2021 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että hakijalle oli erityisiä syitä myöntää oikeusapua hänen oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittäviin kustannuksiinsa elatusapuasiassa
Hakijalle myönnettiin hakemuksen vireille tulosta KO:ssa 22.2.2021 lukien oikeusapu 0 prosentin omavastuuosuudella oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin KO:ssa vireillä olevassa asiassa. Oikeusavun enimmäistuntimäärä on 30 tuntia. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
9.6.2021 11.30
Kuolinpesä ja omankädenoikeus - hovioikeus arvioiVastaaja oli syyllistynyt omakädenoikeuteen alkaessaan purkaa kuolinpesän omistamalla kiinteistöllä sijaitsevaa ja kiinteistöön liitettyä autonmaalausuunia ilman kiinteistön omistajan lupaa. Sopimuksen vastaista toimintaa ei kuitenkaan tullut arvioida omankädenoikeutena, vaan mahdollisena sopimusrikkomuksena. Asiassa mainituin perustein KO:n syyksilukemista oli muutettava siten, että syyte oli hylättävä siltä osin kuin vastaajan syyksi oli luettu toimiminen vastoin KO:n 23.1.2017 vahvistamaa sovintoa. Muilta osin syyksilukemista ei ollut syytä muuttaa. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 60 ps. Kuolinpesän vaatimus uunin uudelleen rakentamisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta oli ennenaikainen ja se hylättiin. (Vailla lainvoimaa 9.6.2021) - Uutiset
8.6.2021 11.46
”SOPPA -työryhmään" nimitettiin vain naisia - apulaisoikeusasiamies otti kantaa
Kansallisen asiantuntijaryhmään, jossa valmistellaan ohjeistusta lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisten selvitysten (olosuhdeselvitysten) laatimisen tueksi (”SOPPA -työryhmä”), nimitettiin vain naisia. Ottaen huomioon THL:n pääjohtajan linjauksen laitoksen tavoitteista sekä hänen työryhmän kokoonpanon täydentämistä koskevan päätöksensä, ei THL:n menettely asiassa antanut apulaisoikeusasiamiehelle aihetta enempään. - Uutiset
3.6.2021 10.14
KKO kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset: Edunvalvojan määräämiseen isyysasiassa oli lapsen edun kannalta erittäin painava syy
Lapsen henkilökohtainen kuuleminen oli tarpeen hänen etunsa arvioimiseksi asiassa, joka koski edunvalvojan määräämistä isyyden kumoamiskanteen nostamista varten. Kuuleminen voitiin toteuttaa noudattaen, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 15 a §:ssä säädetään.
A oli tunnustamisen perusteella vahvistettu lapsen isäksi. Oikeudenkäynnin aikana oli selvinnyt, että lapsen biologinen isä oli todennäköisesti B. Lapsi ja B olivat alkaneet pitää yhteyttä ja tavata säännöllisesti, ja kuultaessa lapsi ilmoitti pitävänsä B:tä isänään. Samaan aikaan lapsen ja A:n välinen yhteydenpito oli kokonaan päättynyt. Edunvalvojan määräämiseen katsottiin olevan lapsen edun kannalta erittäin painava syy, ja hakemus hyväksyttiin. - Uutiset
3.6.2021 9.20
Hovioikeus pohti oliko perillinen luopunut perinnöstä velkojia sitovasti
RA oli osallistunut PA:n jälkeen toimitettuun perunkirjoitukseen, toiminut perukirjassa mainittuna pesänilmoittajana ja -hoitajana, merkinnyt itsensä perukirjaan kuolinpesän osakkaaksi, laatinut kuolinpesän veroilmoituksia sekä maksanut hänelle määrätyn perintöveron. Mikään edellä mainituista toimista ei yksinään osoita, että hän olisi ottanut perinnön vastaan. Arvioitaessa näitä toimia kuitenkin kokonaisuutena ja ottaen huomioon perittävän kuoleman ja perinnöstä luopumisilmoituksen tekemisen välillä kulunut huomattavan pitkä noin 23 vuoden aika ja se, että RA ei ollut hakenut lykkäystä tai muutosta hänen ilmoittamastaan perintöosuudestaan hänelle määrätyn perintöverotuksen osalta, sekä se, mitä hovioikeuden päätöksessä on todettu yleisen oikeusvarmuuden kannalta merkityksellistä näkökohdista, ei asiaa voitu arvioida muutoin kuin että RA:lla oli ollut tahto vastaanottaa perintö PA:n jälkeen sekä sitoutua perinnöstä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. RA oli edellä kuvatuin tavoin toimiessaan ottanut perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitetulla tavalla vastaan perinnön PA:n jälkeen. Hän ei siten ollut 2.6.2016 allekirjoittamallaan ja 8.6.2016 Hämeen maistraattiin talletetulla luopumisilmoituksellaan voinut enää velkojiaan sitovasti luopua sanotusta perinnöstä. (KKO:ssa; VL:2021-108) - Uutiset
1.6.2021 13.30
Elatusapuvelan maksuvapautuksen uusi verkkohakemus tuli käyttöönKelan henkilöasiakkaat voivat jatkossa hakea elatusapuvelan maksuvapautusta uudella verkkohakemuksella. Elatusapuvelan maksuvapautuksen uusi verkkohakemus tuli käyttöön 29. toukokuuta 2021. - Uutiset
31.5.2021 12.18
Työryhmä selkeyttämään sukuelinten silpomisen rangaistavuutta rikoslaissa
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämistä rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Eduskunnalle luovutettiin vuonna 2019 kansalaisaloite koskien tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä ja eduskunnan lakivaliokunta antoi viime syksynä kansalaisaloitetta koskevan mietinnön. Sen pohjalta eduskunta päätti edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Samalla edellytetään, että tarvittavat lakiehdotukset annetaan eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. - Uutiset
31.5.2021 11.20
KKO: Kuolleen asianosaisen perillisellä ei ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan päätöksen purkamista
Vuonna 2019 kuolleen A:n biologinen lapsi C vaati, että käräjäoikeuden 24.8.2012 antama päätös adoptiosuhteen vahvistamisesta A:n ja jo päätöstä annettaessa täysi-ikäisen B:n välille puretaan OK 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla C:n esittämien uusien seikkojen ja todisteiden perusteella. Korkein oikeus katsoi, ettei C:llä ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan käräjäoikeuden päätöksen purkamista, koska C ei ollut asianosainen adoptiota koskevassa asiassa eikä myöskään sillä perusteella, että hän oli A:n rintaperillinen. Adoptiopäätöksen voimassaoloon ei tässä asiassa liittynyt myöskään sellaisia julkista intressiä koskevia seikkoja, jotka olisivat puoltaneet asialegitimaation laajentamista asianosaispiirin ulkopuolelle. Sen vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen tutkimatta. - Uutiset
28.5.2021 14.37
Komissio haluaa kuulla mielipiteitä rajatylittävistä perhesuhteista 11. elokuuta mennessä
Yhdessä EU-maassa vahvistettua lapsen ja vanhemman välistä oikeudellista sidettä ei välttämättä tunnusteta toisessa EU-maassa. Tämä voi aiheuttaa ongelmia matkustettaessa tai muutettaessa toiseen EU-maahan ja vaarantaa tähän siteeseen perustuvat lapsen oikeudet (esim. elatusapu tai perimys). - Uutiset
28.5.2021 14.10
Hovioikeus: Hakemuksessa yksilöidyn omaisuuden myyminen oli tarpeen omaisuuden osittamiseksi
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi, että hakemuksessa yksilöidyn omaisuuden myyminen oli tarpeen omaisuuden osittamiseksi. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
28.5.2021 12.00
Hovioikeus: Kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ei ollut syntynyt eikä vastaaja ollut saanut perusteetonta etua – kysymys myös kuolinpesän edustamisesta ja uuteen todisteeseen vetoamisesta
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, ettei kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ole syntynyt eikä vastaaja ole saanut perusteetonta etua. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen siltä osin kuin kanne oli hylätty ei siten ollut. Kanteen tullessa hylätyksi tällä perusteella hovioikeuden ei ollut tarpeen lausua vaatimusten vanhentumisesta. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
27.5.2021 16.00
Hovioikeus: Isyydestä oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö
Lapsen äidin kertomus hänen ja miehen seurustelusuhteesta sekä hänen raskaaksi tulemisestaan seurustelusuhteen aikana oli ollut yksityiskohtainen ja selkeä eikä asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta hänen kertomuksensa luotettavuutta olisi ollut aihetta epäillä. Kirjallisena todisteena esitetystä elatussopimuksesta ilmeni, että mies oli allekirjoittanut elatussopimuksen 29.5.1952 ja sitoutunut siinä suorittamaan lapselle elatusapua siihen saakka, kunnes tämä täyttää 17 vuotta. Miehen sitoutuminen mainittuun pitkäkestoiseen elatusvastuuseen jo ennen lapsen syntymää osoitti, että mies ja lapsen äiti olivat olleet sukupuoliyhteydessä ja että mies oli pitänyt itseään lapsen isänä. Kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat ja postikortit osoittivat, että mies ja lapsi olivat tavanneet ja mies oli pitänyt lapseen yhteyttä lähettämällä tälle postikortteja. Yhteydenpidolle ei ollut ilmennyt muuta aihetta kuin heidän välinen isä-lapsi-suhde. Asiassa mainittuja seikkoja ja asiassa vastaanotettua näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö siitä, että mies on lapsen isä. (Vailla lainvoimaa 27.5.2021) - Uutiset
27.5.2021 10.00
Hovioikeus vapautti täytäntöönpanoriidan vireille laittaneen isän oikeudenkäyntikulujen korvausvastuustaIsän valituksen johdosta asiassa oli kysymys KO:n ratkaisun oikeellisuudesta oikeudenkäyntikulujen osalta. KO:n päätös kumottiin siltä osin kuin isä oli velvoitettu korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Muilta osin asia ei ollut HO:n tutkittavana. (Vailla lainvoimaa 27.5.2021) - Uutiset
26.5.2021 10.38
Hovioikeus määräsi 8-vuotiaan pojan isänsä yksinhuoltoon ja asumaan tämän luona huolimatta siitä, että lapsen olosuhteet olivat jossain määrin vakiintuneet äidin luokse
Vanhempien välillä oli eron jälkeen käyty useita lapsen (s. 2012) asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyneitä oikeudenkäyntejä ja vanhempien välinen konflikti oli pitkäaikainen ja syvä. Lapsi oli asunut vanhempiensa eron jälkeen molempien vanhempien luona siten, että vuosina 2014-2017 hän on asunut äidin luona ja vuosina 2017-2020 isän luona kesäkuuhun 2020 asti, jolloin äiti oli tuolloin voimassa olleen tapaamissopimuksen vastaisesti jättänyt lapsen palauttamatta isälle. Lapsen ja isän väliset tapaamiset eivät olleet toteutuneet kesäkuun 2020 jälkeen ennen helmikuuta 2021. Olosuhdeselvityksen laatineiden selvitystyöntekijöiden näkemyksen mukaan äiti oli antanut lapsen ikään ja kehitystasoon nähden lapselle suurta päätäntävaltaa tapaamisen toteutumisten suhteen ja ollut passiivisuudellaan myötävaikuttamassa isän ja lapsen tapaamisten tauon pitkittymiseen. HO katsoi kuten KO, että molemmat vanhemmat olivat lähtökohtaisesti sopivia lapsen lähivanhemmaksi. HO päätyi siihen, että lapsen edun mukaista oli, että hänet määrätään asumaan isän luona huolimatta siitä, että lapsen olosuhteet olivat kesäkuun 2020 jälkeen asiassa todetulla tavalla jossain määrin vakiintuneet äidin luokse. HO päätyi siihen, että yhteishuollon ylläpitäminen olisi ollut tapauksessa lapsen edun vastaista ja että lapsi oli määrättävä yksin isänsä huoltoon. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO katsoi, ettei hakemuksen vastustamista voitu tapauksen tilanteessa pitää sillä tavoin aiheettomana, että asiassa olisi ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan osaksikaan isän oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 26.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 15.00
Hovioikeus: Alzheimerin taudin vuoksi testamentin tekemiseen oli vaikuttanut tekijän sieluntoiminnan häiriö
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin selvitetyksi, että A:lta oli hänen sairastamansa keskivaikean Alzheimerin taudin vuoksi puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen hänen tehdessään 31.5.2005 allekirjoitetun testamentin ja että testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut A:n sieluntoiminnan häiriö. Testamentti oli sen vuoksi pätemätön kantajiin nähden. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että testamentti oli, kuitenkin vain kantajiin nähden, pätemätön myös sen vuoksi, että B oli taivuttanut A:n tekemään testamentin käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.30
Hovioikeus: Pelkkä vuoroasuminen ei vapauta toista vanhempaa velvollisuudesta maksaa elatusapua, vaan hänen on näytettävä toteen, että hän osallistuu yhdenvertaisesti lapsen kaikkien kustannusten maksamiseen
Kun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsilisät maksettiin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan lapsen äidille sekä se, että isän elatuskyky oli pienempi, HO totesi johtopäätöksenään (pääkäsittelyä pitämättä), että isä oli näyttänyt osallistuvansa lapsen elatukseen vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa ilman elatusavun maksuvelvoitetta. Lapsen isä oli näin ollen vapautettava velvollisuudesta suorittaa lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 8.50
Hovioikeuden päätös perukirjan editiomääräystä koskevassa kanteluasiassa
KO:n antamaa muutoksenhakuohjausta ei muutettu. Kantelu ja täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
20.5.2021 10.00
Asianajajien valvontalautakunnan neljä ratkaisua
1. Asianajaja menetteli harhaanjohtavasti kiinteistön myynnissä (huomautus)
2. Oikeudenkäyntikulut sai periä suoraan vastapuolelta (ei seuraamusta)
3. Julkihomo-twiitistä ei seuraamusta
4. Entinen asianajaja olisi ansainnut 2.000 euron seuraamusmaksun, mikäli hän olisi vielä ollut asianajaja. - Uutiset
14.5.2021 16.00
Rekisteröidyn parisuhteen päättyminen - ei-biologisen vanhemman vaatimus oheishuoltajuuden poistamisesta annetun päätöksen kumoamisesta ei menestynyt hovioikeudessa
Henkilötodistelusta ja olosuhdeselvityksestä saadun selvityksen perusteella HO päätyi naisen oheishuoltajuuden poistamisen ja vaaditun tapaamisoikeuden suhteen samoihin johtopäätöksiin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 14.5.2021) - Uutiset
14.5.2021 15.30
Tasa-arvo - Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään eläkkeen äitiyslisän myöntämisestä naisille, joilla on tietty määrä lapsia (Espanja)
Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä annettua direktiiviä 79/7/ETY ei voida soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön, jossa säädetään, että naisille, joilla on vähintään kaksi biologista tai adoptoitua lasta, maksetaan eläkkeen äitiyslisää, jos he jäävät eläkkeelle lakisääteisessä eläkeiässä tai jos he jäävät varhennetulle vanhuuseläkkeelle tietyillä laissa säädetyillä perusteilla, paitsi siinä tapauksessa, että asianomainen jää vapaaehtoisesti varhennetulle vanhuuseläkkeelle. - Uutiset
11.5.2021 9.20
Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan artikkeleissa julkaistua – OTL, VT, perheoikeuden väitöskirjatutkija Tiina Väisänen: Eläke- ja henkivakuutukset avioero-osituksessa – nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiäVapaaehtoiset eläkevakuutukset ja erilaiset säästöominaisuuden sisältävät henkivakuutukset ovat mielenkiintoinen yhdistelmä yhtäältä yksityisin varoin rahoitettua sosiaaliturvaa ja toisaalta sijoitusomaisuutta. Niiden tarkoituksena on turvata vakuutetun tai tämän nimeämän edunsaajan toimeentulo vakuutustapahtuman jälkeen, mutta samalla ne ovat myös tapa sijoittaa varallisuutta. - Uutiset
10.5.2021 15.00
Hovioikeus: Isänsä ja äitinsä rahavaroja kavaltaneen pojan teko oli törkeä
KO oli hylännyt syytteen. HO päätyi asiassa esitetyn perusteella siihen, että kavalluksessa täyttyi kaksi ankaroittamisperustetta. Syytteessä mainituilla perusteilla kavallus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaaja oli siten syyllistynyt siihen törkeään kavallukseen, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta kuitenkin siten, ettei hän ollut tehnyt kavallusta käyttäen hyväksi erityisen vastuullista asemaa. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta törkeästä kavalluksesta oli rikoksen vahingollisuus, vastaajan syyllisyys sekä yleinen rangaistuskäytäntö huomioon ottaen 1 v 2 kk vankeutta. Vastaajaa ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity, joten vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdollisena. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 24.415 euroa ja B:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 47.201 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.6.2018 lukien. (Vailla lainvoima 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 13.30
Hovioikeus ei muuttanut koulutusavustuksesta annettua tuomiota
Asiassa oli kysymys siitä, oliko lapsen äidin elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön sekä siitä, oliko isän elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen palkastaan tehtävät ulosmittaussuoritukset. Viime kädessä kysymys oli koulutusavustuksen maksettavaksi määräämisen ja sen määrän kohtuullisuuden arvioinnista. HO piti KO:n määräämää (300 €/kk) koulutusavustusta ja sen määrää kohtuullisena ja katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 11.00
Erimielinen hovioikeus velvoitti testamentin toimeenpanijan korvaamaan kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja ylittänyt toimivaltansa, kun hän oli laatinut omaisuuden erotteluun liittyviä asiakirjoja ja oliko hän mainitulla menettelyllään aiheuttanut kuolinpesälle kannevaatimuksen mukaisen vahingon. Näyttötaakka vastaajan menettelystä aiheutuneeksi väitetystä vahingosta oli vahingonkorvausta vaativalla valittajalla. HO katsoi, että vastaaja oli ryhtyessään omaisuuden erottelua koskeviin toimiin ylittänyt toimivaltansa A:n testamentin toimeenpanijana. HO katsoi edelleen, että erottelua valmistelevat toimenpiteet olivat asiassa mainittuihin seikkoihin nähden olleet selvästi tarpeettomia. Kun toimenpiteet olivat olleet testamenttimääräykset huomioon ottaen selvästi tarpeettomia, HO katsoi, että vastaaja oli toiminut törkeän huolimattomasti. Ainakaan huolimattomuutta ei voitu pitää lievänä. Hän oli siten velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon. Vahingon määrä oli tarpeettomista toimenpiteistä laskutettu ja kuolinpesän tililtä veloitettu 2.800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 11.00
Hovioikeus salli vedota pesänjakajan esteellisyyteen vasta hovioikeudessa - päätös pesänjakajan määräämisestä kumottiin
A:n ilmoitusta siitä, että hän oli vasta KO:n antaman päätöksen jälkeen saanut tietää, että pesänjakajaksi määrätty lakimies (LM) avustaa B:tä toisessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, ei ollut aihetta epäillä. Ottaen huomioon, että A oli saanut tietää B:n ja LM:n toiseen asiaan liittyvästä toimeksiantosuhteesta vasta käräjäoikeuskäsittelyn päätyttyä, HO katsoi, että A:lla oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa LM:n esteellisyyteen. Näin ollen HO salli A:n vedota väitteeseen LM:n esteellisyydestä vasta HO:ssa tehtynä sekä vaatia asianajaja AA:n määräämistä pesänjakajan tehtävään. HO totesi, että asia oli ratkaistu KO:ssa hakemuksen mukaisena, koska A ei ollut vastannut hakemukseen eikä asiaa ollut sen vuoksi KO:ssa enemmälti tutkittu. HO:ssa esille tulleilla seikoilla voitiin katsoa olevan merkitystä harkittaessa sitä, kuka tulee määrätä pesänjakajan tehtävään. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen oli tarkoituksenmukaista, että KO ensimmäisenä oikeusasteena tutkii asian ja lausuu pesänjakajan henkilöstä. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.3.2021) - Uutiset
7.5.2021 9.36
KKO:n ratkaisu avioehtosopimuksen pätemättömyydestä
Kun avioliittolain 66 §:ssä säädettyä todistamisvaatimusta ei ollut noudatettu, avioehtosopimus katsottiin pätemättömäksi, vaikka puolison tiedettiin omakätisesti ja vapaaehtoisesti allekirjoittaneen avioehtosopimuksen.
Asiassa ei ollut osoitettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta katsoa, että puolison vetoaminen muotovirheeseen merkitsisi oikeuden väärinkäyttöä tai että sitä olisi pidettävä kunnian vastaisena ja arvottomana. Siten hän ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota muotovirheeseen. (Ään.) - Uutiset
7.5.2021 9.10
Hovioikeuden tuomio toisen puolison yritystoiminnan hyväksi tehdystä työpanoksesta avopuolisoiden omaisuuden erottelussa
Koska M Oy:n pääomistaja oli ollut N 50 %:n osuudella elokuuhun 2014 saakka, ei A:n tai B:n työskentely M Oy:ssä ollut perustunut avoliittoon avopuolisoiden yhteistalouden purkautumisesta annetun lain tarkoittamalla tavalla. Siten A:n vaatimus hyvityksestä vuosilta 2012, 2013 ja vuodelta 2014 elokuuhun saakka tuli hylätä. Koska A oli tämän jälkeen omistanut M Oy:stä puolet ja saanut samansuuruista palkkaa kuin B, A:n työpanos oli tullut myös hänen omaksi hyväkseen. A oli yhtiön omistajana voinut vaikuttaa omaan palkkaansa ja oman työpanoksensa suuruuteen. Siten asiassa jäi näyttämättä, että perusteetonta etua olisi aiheutunut ja kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
6.5.2021 16.00
Huoltoriidassa tehty kantelu hylättiin
Äidin mukaan KO:n päätöksen perustelut olivat hyvin niukat ja päätös oli puutteellinen monilta osin. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei kantelu antanut aihetta toimenpiteisiin. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
4.5.2021 8.30
Työryhmä kehittää lasten vuoroasumisen huomioon ottamista palveluissa ja etuuksissa
Lasten vuoroasuminen ja muut lasten kahden kodin tilanteet huomioidaan tällä hetkellä vaihtelevasti julkisissa palveluissa, hallinnossa ja sosiaaliturvassa. Keväällä 2021 työnsä käynnistävän työryhmän tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lasten vuoroasumista koskevien ehdotusten käsittelemiseksi. Uuden työryhmän tavoitteena on käsitellä tutkimuksessa ja aiemmissa työryhmissä esiin nostetut ehdotukset erityisesti sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmää koskevan lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi. Työryhmä voi esittää myös muuta lainsäädäntöä koskevia muutosehdotuksia. - Uutiset
29.4.2021 10.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitus
HO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut tutkia kysymyksessä olevan asian ja harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä tapaohjeiden vastaisesta toiminnasta, että valvontalautakunnan olisi tullut jättää seuraamus määräämättä tai määrätä seuraamukseksi ainoastaan huomautus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 29.4.2021)