Hakutulokset
2377 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
15.10.2020 15.00
Huoltoriidan täytäntöönpanoriidassa oli erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista pääsäännöstä poiketen hakijan peruutettua hakemuksensa sen jälkeen, kun tuomioistuin oli vahvistanut ettei hän ole lapsen isä
Tapauksessa A oli peruuttanut 3.7.2019 vireille panemansa hakemuksen sen johdosta, että KO oli 5.3.2020 antamassaan tuomiossa vahvistanut, ettei A ole lapsen isä ja että B on lapsen isä. Kyseinen isyyden kumoamista ja vahvistamista koskevan kanteen oli 27.9.2019 pannut vireille lapsi, jota oli edustanut hänelle määrätty edunvalvojan sijainen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista lainkohdan pääsäännöstä poiketen. Asianosaisten oli siten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa ja A oli vapautettava velvollisuudesta korvata B:lle oikeudenkäyntikuluina KO:sta oikeusapumaksu 70 euroa ja oikeusavun omavastuuosuus 198 euroa, määrät yhteensä 268 euroa, sekä Suomen valtiolle / Keski- Suomen oikeusaputoimistolle asian hoitamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 297 euroa, sekä kaikille näille korvauksille tuomitusta koronmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 9.18
Hovioikeus ei vapauttanut miestä elatusvelvollisuudesta avioliiton aikana syntyneelle lapselle
Helsingin hovioikeus pysytti Helsingin käräjäoikeuden 29.1.2020 elatusapuasiassa antaman tuomion. Käräjäoikeus oli velvoittanut avioliiton perusteella määräytyneen lapsen isän, joka ei kuitenkaan ollut lapsen biologinen isä, suorittamaan lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 11.45
Hovioikeus: Avioeron harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu - ilmoitus poistettiin
A oli avioerohakemuksen riitauttaessaan saattanut KO:n ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko B kyennyt terveydentilastaan huolimatta saattamaan avioeroasian lainmukaisesti tuomioistuimessa vireille. KO oli asiassa lausutusta huolimatta menetellyt asian käsittelyssä kuten tavanomaisessa avioeroasiassa ja lähettänyt asianosaisille ilmoituksen harkinta-ajan alkamisesta. Toisin kuin B oli vastauksessaan väittänyt, KO ei ollut ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, oliko hakemus laitettu asianmukaisesti vireille. Käräjänotaarin asianosaisille lähettämä epävirallinen sähköpostiviesti ei korvannut perusteltua ja muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Koska KO ei ollut ottanut kantaa sen ratkaistavaksi saatettuun ehdotonta prosessinedellytystä koskevaan kysymykseen, KO:n menettelyä rasitti oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut jutun lopputulokseen. Näin ollen KO:n harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus oli poistettava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 10.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi ulkomailla asuvalle edunvalvojan kuolinpesän pesänselvitykseen ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa mukaan lukien testamentin tiedoksiannon vastaanottamiseen tarvittavat toimet
HO totesi, että vaikka asiaan osallinen A ei itse kokisi tarpeelliseksi osallistua X:n kuolinpesän asioihin, oli joka tapauksessa tarpeen, että hänen oikeuttaan kuolinpesän osakkaana valvotaan. Tähän nähden oli perusteltua, että poissa olevalle A:lle määrätään edunvalvoja. Näin ollen holhoustoimilain 10 §:n 2 kohdan edellytykset edunvalvojan määräämisen tarpeelle olivat täyttyneet. KO:n päätös oli kumottava, ja A:lle oli määrättävä edunvalvoja hakemuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 16.00
Hovioikeus arvioi kuittauksen edellytyksiä - asianajotoimiston valitus ei menestynyt
Asiassa oli kysymys siitä, oliko velkomusasian vastaajalla ollut oikeus kuitata entisen aviopuolisonsa B:n asianajotoimistolle (yhtiölle) siirtämästä saatavasta vastaajan maksama B:n osuus osituskustannuksista. Asiassa oli ensisijaisesti arvioitava, oliko kuittaukseen ollut lakiin perustuva oikeus. Mikäli lakiin perustuvaa oikeutta kuittaukseen ei katsottaisi olleen, asiassa oli toissijaisesti arvioitava, olivatko asianosaiset 6.8.2014 sopineet kuittauksesta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että vastaajalla oli ollut oikeus käyttää hänellä B:ltä oleva vastasaatava yhtiöllä vastaajalta olevan saatavan kuittaukseen kuittauksen yleisten edellytysten ja velkakirjalain 27 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti. Asiassa ei siten ollut tarpeen arvioida, olivatko asianosaiset sopineet kuittauksesta ja oliko kuittaukseen ollut oikeus tällaisen sopimuksen perusteella. Asianajotoimisto velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut HO:ssa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 11.25
KHO: Avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriin
KHO katsoi, että avoliittolain mukainen avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriin. A:lle ei siten kerry veronalaista ansiotuloa, kun hänelle suoritetaan esillä oleva 109 000 euron suuruinen hyvitys. Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuodelle 2018. (Ään. 4-1) - Uutiset
9.10.2020 16.00
Ilman avustajaa elatusriitaa hoitaneen isän sallittiin esittää uutta todistelua vielä prekluusion jälkeenkin - käräjäoikeuden käsittelyratkaisu kumottiin
Asiassa oli lapsen edun mukaista, että elatusapu määrätään elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaisesti eikä asiaa tarvitse saattaa heti uudestaan vireille. Elatusavun määrääminen puutteellisiin tietoihin perustuen oli kohtuuton seuraamus todistelun ilmoittamisen laiminlyömisestä tässä tapauksessa. Huomioon ottaen asian laatu ja erityisesti se, ettei isällä ollut ollut lainkaan avustajaa KO:ssa HO katsoi, että hänellä oli ollut pätevä aihe vedota todisteisiin vielä KO:n jatketussa valmisteluistunnossa. Sen vuoksi KO:n käsittelyratkaisu oli kumottava. Isän sallittiin esittää nimeämänsä uusi todistelu. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 14.43
Hovioikeus: Elatusavun vahvistamisen jälkeen tapahtuneet olosuhteiden muutokset evät antaneet aihetta poistaa tai alentaa vahvistettua elatusapua
Isän vaatimus hylättiin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Koska isä oli hävinnyt valituksensa, hän oli oikeusapulain 22 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan oikeusapua korvauksetta saavan lapsen (s. 2012) avustajaksi määrätyn asianajajan palkkion valtiolle laillisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 9.27
Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta lasten seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi verkossaValtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että internetissä tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön pystytään puuttumaan tehokkaasti ja kannattaa Euroopan komission asetusehdotusta lasten seksuaalista hyväksikäytön ehkäisemiseksi verkossa. Asetus turvaisi sähköisen viestinnän palveluntarjoajien mahdollisuuksia paljastaa ja raportoida lasten seksuaaliseksi hyväksikäytöksi määriteltyä aineistoa ja poistaa tällaista materiaalia. Asetuksessa säädettäisiin erityisesti siitä, millaisin teknologisin menetelmin sähköisen viestinnän käsittely on sallittua. - Uutiset
30.9.2020 11.33
Hovioikeus palautti äitiyden vahvistamista koskevan asian käräjäoikeuteen ja määräsi oikeusgeneettisen tutkimuksen suoritettavaksi
A oli saapunut Suomeen kahden lapsen kanssa, joista toinen, vuonna 2011 syntynyt poika, oli merkitty väestötietojärjestelmään hänen lapsekseen. A oli pyytänyt maistraattia muuttamaan hänen väestötietojärjestelmässä olevia tietojaan siten, että myös B merkitään hänen lapsekseen. Maistraatti ei ollut muuttanut kyseistä tietoa väestötietojärjestelmään katsoen, että se ei ollut saanut luotettavaa selvitystä vanhempi-lapsisuhteesta B:n syntymäpäivämerkintöjä koskevien ristiriitaisuuksien vuoksi. B:n isän oli ilmoitettu menehtyneen ennen perheen saapumista Suomeen. Näin ollen ja kun B:tä ei ollut väestötietojärjestelmään merkitty A:n lapseksi, hänellä ei ollut virallista huoltajaa. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko A:sta ja B:stä määrätä tehtäväksi oikeusgeneettinen tutkimus ja vahvistaa A olevan B:n äiti. KO:n päätös kumottiin. HO määräsi suoritettavaksi oikeusgeneettisen tutkimuksen A:sta sta ja B:stä. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 11.30
Käräjäoikeuden laamannilla ei ollut oikeutta hakea ratkaisun poistamista - käsillä ei ollut voimakas julkinen intressi
Asiassa oli avioeroa hakeneen osapuolen hakemuksen johdosta määrätty pesänjakaja, vaikka hakemus oli tältä osin peruutettu ennen ratkaisun antamista. Hakija ei ollut vaatinut ratkaisun poistamista ja oli ilmoittanut, ettei pesänjakajanmääräystä tulla käyttämään. Osapuolilla oli mahdollisuus sopia osituksesta siitä riippumatta, oliko pesänjakaja määrätty vai ei. Asiassa ei näin ollen ollut käsillä sellainen voimakas julkinen intressi, jonka vuoksi KO:n laamannilla olisi ollut oikeus hakea ratkaisun poistamista. HO jätti laamannin tekemän kantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 15.15
Hovioikeuden ratkaisu lakiosan täydennyksestä
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla ja B:llä kummallakin oikeus saada lakiosan täydennyksenä C:ltä myötäpuolineen 13.675,88 euron suuruinen osuus laskennallisesta 22.281,41 euron lakiosasta. Asiassa oli arvioitava myös, mikä merkitys G:n jälkeen vuonna 2017 tehdylle perinnönjaolle oli annettava siltä osin kuin A:lle ja B:lle kuuluva lakiosa olisi ollut 17.211,08 euron osalta täytettävissä suoraan kuolinpesän varoista perinnönjaon yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 16.00
Hovioikeus oli erimielinen lapsen tapaamisoikeutta koskevan jutun palauttamisesta
Lapsi A (s. 2006) oli vuoden 2019 huhtikuusta alkaen asunut isänsä kanssa Tanskassa. KO:n päätös tapaamisoikeuden toteuttamisen järjestelyistä ja kustannuksista ei siten ollut enää täytäntöönpantavissa A:n osalta eikä ollut tarkoituksenmukaista lausua B:n (s. 2013) tapaamisoikeuden järjestelyistä asioiden liitännäisyyden vuoksi. Näin ollen asia oli muuttunut oleellisesti toisenlaiseksi kuin se oli ollut KO:ssa asiaa käsiteltäessä, ja siten asia oli palautettava KO:een. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hylkäsi valitukset eikä muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.10
KHO: Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä oleskelulupahakemukset kun perheenyhdistämisellä pyrittiin kiertämään maahantulosäännöksiä
Hakijoiden ja valittajan välillä ei voitu katsoa olevan kiinteää perhe-elämää, minkä vuoksi asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin ulkomaalaislain 66 a §:n perusteella. Oleskelulupien hylkääminen ei myöskään merkinnyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista puuttumista perhe-elämän suojaan. - Uutiset
21.9.2020 15.28
Hovioikeus: Sillä seikalla, että puolisot olivat mahdollisesti asuneet erillään jo ennen avioliiton solmimista, ei ollut merkitystä arvioitaessa avioeron myöntämisen edellytyksiä
Avioerohakemus olisi tullut hylätä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 9.32
KHO äänesti: Tuomiokapituli oli voinut antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle pastorille
Avioliittolakia muutettiin 1.3.2017 voimaan tulleella lailla siten, että avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt. Pastori A oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon avioliittolain muutoksen jälkeen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tuomiokapituli voinut pitää avioliittolain sallimaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon vihkimistä kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksen vastaisena toimintana ja antaa A:lle tämän johdosta kirjallisen varoituksen. Tuomiokapitulin ei KHO:n ratkaisussa esitettyyn nähden voitu katsoa toimineen lainvastaisesti, kun se oli antanut A:lle kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen. Asiaa ei ollut perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen perustetta tässä pappisviran hoitamista koskevassa yhteydessä arvioida suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut tuomiokapitulin päätöksen. - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin
Asiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 13.30
Hovioikeus arvioi tuliko lapsi määrätä äidin yksinhuoltoon vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteiden perusteella
KO oli perustellut päätöstään määrätä lapsi äidin yksinhuoltoon keskeisesti vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteilla. Edellä olevan johdosta tämän kyvyn arvioinnilla oli myös HO:ssa olennainen merkitys asiaa ratkaistaessa. Asianosaiset olivat kertoneet olennaisilta ja asian ratkaisuun vaikuttavilta osin niin kuin KO:n tuomiosta ilmeni. Asiassa mainitsemillaan ja muutoin KO:n mainitsemilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhteishuoltajuudelle ollut tällä hetkellä edellytyksiä. KO:n päätöstä ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi avioehdon päteväksi – ositusta kuitenkin soviteltiin
Avioehtosopimuksen pätevyyttä arvioidessaan hovioikeus ensinnäkin totesi, ettei asiassa esitetty näyttö osoita S M:n sopimusta tehtäessä olleen sellaisessa tilassa, ettei hän olisi kyennyt ymmärtämään tehdyn sopimuksen merkitystä. Hovioikeus piti tässä suhteessa merkityksellisenä S M:n terveydentilaa nimenomaan sopimuksen tekopäivänä. Toiseksi hovioikeus totesi, ettei yksinomaan sopimuksen sisällön perusteella voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että J M olisi sopimuksen perusteella tavoitellut oikeudetonta etua S M:n kustannuksella. Tehty avioehtosopimus oli sisällöltään tavanomainen ja avioehdon luonteeseen kuuluu, että varakkaampi osapuoli yleensä hyötyy siitä enemmän kuin toinen. Juuri tällaisessa tilanteessa avioehtosopimus tyypillisesti solmitaan. Avioehtosopimuksen solmimiselle oli näin ollen ollut järkevä peruste. Huomattava myös oli, että avioehtosopimuksen perusteella J M:n S M:lle ostama ja yksin S M:n nimissä ollut Viipurissa sijainnut asunto oli jäänyt avio-oikeuden ulkopuolelle. Sopimus oli tehty pankissa ja sen sisältö oli käyty osapuolten kanssa läpi. Avioehtosopimuksen tekemisestä oli myös ollut yleisesti puhetta osapuolten välillä jo ennen avioliiton solmimista. Vielä hovioikeus totesi, että avioehtosopimus oli tehty melko pian avioliiton solmimisen jälkeen ja joka tapauksessa useita vuosia ennen avioeroa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 10.00
Elatusavun alentamiskanne hylättiinOlosuhteissa ei katsottu tapahtuneen niin olennaisia muutoksia, että HO:n vahvistaman elatusavun alentaminen olisi ollut kohtuullista. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
11.9.2020 14.12
Apulaisoikeusasiamies: Lähiomaisen hautajaisiin pääsyn epääminen poikkeusolojen takia
Palvelukeskuksessa sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä toimittiin virheellisesti, kun asukasta oli estetty osallistumasta miehensä hautajaisiin. - Uutiset
11.9.2020 9.29
KKO:n ratkaisu omaisuuden erotteluasiassa: hyvitys, sovittelu, pesänjakajan palkkio
Avopuoliso B oli ostanut puoliosuuden kiinteistöstä, josta avopuoliso A ennestään omisti puolet ja jolla sijaitsevassa omakotitalossa avopuolisot asuivat. A ja B olivat yhdessä ottaneet pankkilainan, joka pääosin oli käytetty B:n ostaman kiinteistöosuuden kauppahinnan maksamiseen ja talon korjauskuluihin. Siltä osin kuin A oli maksanut B:n hyväksi käytettyä lainaosuutta, avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen maksamisen edellytysten katsottiin täyttyvän ja B velvoitettiin suorittamaan hyvitystä A:lle. Kysymys myös hyvityksen sovittelun edellytyksistä sekä pesänjakajan palkkiosta. - Uutiset
10.9.2020 14.00
Hovioikeus arvioi lapsen asumisesta sovinnon tehneiden vanhempien oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta
HO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut HO:ssa korkoineen. Äidin oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.9.2020) - Uutiset
10.9.2020 12.20
KKV: Lasten kuluttajansuojasta digimaailmassa tarvitaan lisää tutkimustietoa
Lapset aloittavat käyttämään digitaalisia laitteita ja medioita yhä nuorempina. Samalla heistä tulee kuluttajia ja houkutteleva kohderyhmä markkinoijille. Kilpailu- ja kuluttajaviraston katsauksen perusteella lapset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän taidoissaan ja mahdollisuuksissaan käyttää digitaalisia palveluja on suuria eroja. Siksi kuluttajansuojaan liittyvien kysymysten, kuten tietojen luovuttamisen ja mainonnan tunnistettavuuden, arvioimiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa. - Uutiset
9.9.2020 13.30
Lapsen huoltoa ja elatusta koskeva riita palautettiin käräjoikeuteen
HO katsoi, että olosuhdeselvityksen hankkiminen ja todistelun vastaanottaminen voi tässä tapauksessa soveliaimmin tapahtua KO:ssa. Elatusapuvaatimuksen osalta HO totesi mm., että lapsen elatusapu on kysymys, josta vanhemmat voivat sopia keskenään. Siihen nähden isällä ei olisi ollut oikeutta enää HO:ssa riitauttaa asiaa tältä osin. Isällä ei ollut kuitenkaan KO:ssa ollut lainoppinutta avustajaa, joten hän ei ollut välttämättä ollut tietoinen tästä seikasta. Tästä syystä ja kun asia joka tapauksessa huoltokysymyksen osalta käsitellään uudelleen ja kun tuolta osin annettavalla ratkaisulla saattaa olla olennaista merkitystä myös elatusapukysymyksen ratkaisuun, HO katsoi, ettei ollut perusteltua jättää tutkimatta isän elatusapua koskevia vaatimuksia. Näin ollen asia oli myös tältä osin palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
8.9.2020 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 29.5.-10.7.2020 oli kysymys muun muassa asiakirjan julkaisemisesta, hovioikeusmenettelystä ilman pääkäsittelyä, omaisuudenjakosopimuksen sovittelusta, asemakaavan kulttuuriympäristöön liittyvästä valitusoikeudesta, törkeästä aserikoksesta, lainhuudon kirjaamisesta, patenttiriidan oikeuspaikasta, opettajan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja rakennusluvan myöntämiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. - Uutiset
8.9.2020 10.00
Hovioikeus määräsi isänsä luokse kiireellisesti sijoitetun lapsen asumaan oikeudenkäynnin ajaksi isänsä luona
Lain esitöiden mukaan väliaikaisen määräyksen ei tulisi aiheuttaa tarpeettomia muutoksia vallitsevissa oikeudellisissa ja tosiasiallisissa olosuhteissa (HE 224/1982 vp, s. 18). HO katsoi, että väliaikaismääräyksen tarkoituksena on ennen kaikkea lapsen suojaaminen ja hänen etunsa turvaaminen oikeudenkäynnin aikana. Jos lapsen turvallisuus on vaarassa hänen nykyisessä asuinpaikassaan tai olosuhteet siellä ovat muutoin sellaiset, että lapsen etu vaatii hänen asuinpaikkansa välitöntä muuttamista, väliaikaismääräys olisi annettava. Asiassa mainittu huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden nojalla lapsen edun vuoksi oli aihetta määrätä väliaikaisesti lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta KO:n päätöksestä poikkeavalla tavalla HO:n päätöslauselman mukaisesti. - Uutiset
2.9.2020 13.37
Äidillä ei ollut koronavirustilanteesta johtuvaa perusteltua tai hyväksyttävä syytä evätä lapsen ja isän tapaamiset - jatkokäsittelylupaa ei myönnetty
Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden KO oli katsonut, ettei äidillä ollut ollut tässä tapauksessa koronavirustilanteesta johtuvaa perusteltua tai hyväksyttävä syytä evätä lapsen (s. 2013) ja isän tapaamiset. Lapsen äiti oli velvoitettu sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa tapaamisten toteuttamisessa. Vaadittu 500 euroa oli kohtuullinen määrä uhkasakolle. HO ei myöntänyt päätöksestä valittaneelle äidille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2020) - Uutiset
31.8.2020 12.10
Lapsiasianeuvottelukunta: Eriarvoistuminen ja osattomuus lapsen oikeuksien esteinä
Lapsiasianeuvottelukunta käsitteli kokouksessaan lapsen oikeuksien toteutumisen merkittävimpiä esteitä Suomessa ja evästi kansallisen lapsistrategian tekijöitä. Ensiarvoisen tärkeänä neuvottelukunta piti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten aseman parantamista ja eriarvoistumiskehitykseen puuttumista. Apuna tilanteeseen nähtiin lasten osallistamisen, lapsivaikutusten arvioinnin sekä oikein kohdistettujen palvelujen varmistamisen. Lapsiasianeuvottelukunta painotti vastuun jakamista: jokaisen on edistettävä lasten oikeuksia. - Uutiset
25.8.2020 7.57
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin osittain tehottomaksi
Hovioikeus totesi, että SO:n 17.11.2017 allekirjoittama testamentti oli siltä osin tehoton kuin siinä on määrätty Pikkumurto-nimisestä kiinteistöstä rakennuksineen ja koti-irtaimistoineen, mikäli ensiksi kuolleen perilliset kohdistavat siihen otto-oikeutensa. Mainituilla perusteilla legaatinsaajalle ei ollut määrättävä osittaistakaan omistusoikeutta kyseiseen kiinteistöön. Esinelegaatin toteuttaminen ei tullut kyseeseen johtuen keskinäisen testamentin toissijaissaajien eli K:iden vaatimuksista. Esinelegaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, eikä voi esittää arvomääräisiä kompensaatiovaatimuksia kuolinpesästä. (Vailla lainvoimaa 25.8.2020) - Uutiset
20.8.2020 9.51
KKO äänesti - vanhemman elatuskykyä oli hoitovapaan aikana arvioitava hänen tosiasiallisten tulojensa perusteellaVanhemman elatuskykyä oli hoitovapaan aikana arvioitava hänen tosiasiallisten tulojensa perusteella. Vanhemman hoitovapaata edeltävän elatuskyvyn perusteella kohtuulliseksi elatusavun määräksi katsottiin kuitenkin tosiasiallisiin tuloihin perustuvaa elatuskykyä vastaavaa määrää korkeampi määrä. (Ään.) - Uutiset
19.8.2020 7.52
FINE: Ulkomailta saadun shekin lunastus, pankin esittämät oudot kysymykset, kuolinpesän monimutkaiset asiat, huijaukset sekä maksukortin väärinkäyttö ovat esimerkkejä kesän aikana pankkiasioiden neuvonnassa nousseista asioistaVaikka moni ei muista edes käyttäneensä shekkejä saati nähneensä niitä aikoihin, kysytään niistä neuvonnassa viikoittain. Shekin lunastus voi osoittautua hyvinkin monimutkaiseksi asiaksi, koska useimmat pankit eivät ota niitä vastaan. Asiakkaalle jääkin usein ainoaksi vaihtoehdoksi ottaa yhteyttä shekin myöntäjään ja yrittää sitä kautta saada rahat itselleen esimerkiksi tilisiirtona. - Uutiset
18.8.2020 8.00
Hovioikeus vahvisti väliaikaismääräyksellä lapsille oikeuden tavata äitiään 9 kuukauden jälkeen - rikosepäilyt eivät vaikuttaneet asian ratkaisemiseenEdellisestä tapaamisesta oli kulunut jo noin 9 kuukautta. HO totesi, että lasten kannalta on erittäin tärkeää, että lasten (s. 2008, 2010, 2012) suhde äitiinsä turvataan oikeudenkäynnin aikana. HO totesi edelleen, että äitiin kohdistuvista esitutkinnassa olevista rikosepäilyistä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä ja asian ollessa vasta esitutkintavaiheessa rikosepäilyt eivät vaikuta asian ratkaisemiseen. Koska edellisestä lasten sekä äidin välisestä tapaamisesta on kulunut pitkä aika, tapaamisten uudelleen käynnistämisen ja lasten luottamuksen rakentamisen vuoksi lasten edun mukaista on järjestää tapaamiset aluksi valvottuina, minkä jälkeen tapaamisia jatketaan päivätapaamisilla, kunnes HO ratkaisee pääasian. - Uutiset
14.8.2020 10.10
Käräjäoikeus: Testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta ei aiheuttanut sen pätemättömyyttä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Yhteenvetona käräjäoikeus totesi, että A:n testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta ei aiheuttanut sen pätemättömyyttä. Muihin perusteisiin kanteessa ei vedottu. Kanne tuli siten hylätä. (Vailla lainvoimaa 14.8.2020) - Uutiset
14.8.2020 9.56
KKO:n ratkaisu rangaistuksen määräämisestä henkilölle, joka oli esiintynyt oikeudenkäyntiasiamiehenä ja asianajajana ilman oikeustieteellistä tutkintoa ja toimilupaa
A oli erehdyttänyt useita henkilöitä ilmoittamalla olevansa oikeustieteen kandidaatti tai asianajaja ja esiintynyt heidän avustajanaan riita- ja rikosoikeudenkäynneissä, vaikka hänellä ei ollut ollut suomalaista oikeustieteellistä tutkintoa eikä oikeutta toimia oikeudenkäyntiavustajana. A:n syyksi oli alempien tuomioistuinten tältä osin lainvoimaisiksi jääneissä tuomioissa luettu 9 törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkominen. KKO:ssa oli A:n ja B:n valitusten johdosta kysymys ainoastaan siitä, oliko HO:n tuomitsemaa 1 vuoden 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta alennettava vai korotettava ja oliko se muutettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. A:lle tuomittu yhteinen ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 1 vuodeksi 5 kuukaudeksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on päättynyt 13.6.2019. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
7.8.2020 8.00
Antiikkiautosta tehtyä kauppakirjaa ei pidetty valeasiakirjana eikä sen vuoksi mitättömänä tai pätemättömänä
J oli kuollut 15.1.2016. Hänen varallisuuteensa oli hänen eläessään kuulunut Austin Healey -merkkinen henkilöauto. Auto oli vastaajan hallussa. Kantaja oli vaatinut, että vastaaja luovuttaa henkilöauton kantajan hallintaan. Vastaaja oli kieltäytynyt luovuttamasta autoa kantajalle. Vastaaja oli vedonnut siihen, että hän on auton omistaja, koska hän oli 5.8.2015 kauppakirjan mukaisesti maksanut ajoneuvosta J:lle 3 100 euroa. KO oli katsonut ottaen huomioon, että kauppakirjan sanamuoto oli selvä ja yksiselitteinen eikä sisältänyt yllättäviä tai poikkeuksellisia ehtoja, että kauppakirjan sisältö tuli tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Tehty kauppa oli kauppakirjan sanamuodon mukaisesti pätevä ja sitova oikeustoimi. Kantaja ei ollut näyttänyt, että kauppaa olisi pidettävä myöskään OikTL 31, 33 tai 34 §:n perusteella pätemättömänä ensinnäkään siten, että vastaaja olisi ottanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt. Toiseksi ei ollut ollut kyse OikTL 33 §:ssä 13 tarkoitetuista olosuhteista eikä kolmanneksi OikTL 34 §:ssä tarkoitetusta valeasiakirjasta. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseen
Asiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
29.7.2020 10.30
Oikeusasiamies: Oikeudenkäynnin käsittelyjärjestyksestä ilmoittaminen
Kantelija arvosteli Rovaniemen hovioikeuden menettelyä lapsen asumista ym. koskevassa asiassa. Kantelun mukaan hovioikeus oli ilmoittanut, että asiassa toimitetaan pääkäsittely 10.12.2019. Kantelijan yllätykseksi hovioikeus oli kuitenkin ratkaissut asian 30.10.2019 annetulla päätöksellä. Oikeusasiamiehen mielestä hovioikeuden taholta asiassa asianosaisille lähetettyjen, hovioikeuden selvityksessä kerrottujen viestien perusteella kantelija oli perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että asiassa toimitetaan viesteistä ilmenevänä ajankohtana pääkäsittely. Oikeusasiamies korostaa, että ajantasaisen tiedon saamisen tärkeys korostuu tilanteessa, jossa asian käsittelyjärjestys muuttuu siitä, mitä asianosainen on hänelle ilmoitetun perusteella voinut luottaa käsittelyjärjestyksen olevan. Mitä tuli alustavasti sovitun pääkäsittelyn peruuttamiseen muutoin, oikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää menettelyä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen hovioikeudenlaamannin tietoon. - Uutiset
24.7.2020 9.53
Lapsen etu ei vaatinut, että hovioikeus ennen valituksen ratkaisemista antaa käräjäoikeuden päätöksestä poikkeavan väliaikaisen määräyksen lapsen tapaamisoikeudesta
Lapsen äiti oli perustellut vaatimustaan sillä, että lapsen isällä oli pitkäaikainen alkoholismitausta eikä hän ollut päässyt irti alkoholista. Äidin mukaan isällä oli heikko turvaverkosto. Olosuhdeselvityksessä oli suositeltu vain valvottuja tapaamisia. Äidin mukaan vapaat tapaamiset merkitsisivät 4- vuotiaan pojan saattamista merkittävään vaaraan. - Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
17.7.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös
Koska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota lastensuojelulain säännösten noudattamiseen, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittämään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota (kohdassa 3.2) todettuun viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän huomiota yleisellä tasolla (kohdassa 3.3) lapsen ja lapselle läheisten tapaamisten suunnittelusta ja asiakassuunnitelmaan kirjaamisesta sanottuun. - Uutiset
17.7.2020 9.32
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perintöasetuksen tulkinnasta
Pyyntö on esitetty asiassa, jonka E. E. on pannut vireille saadakseen Kaunasiin (Liettua) sijoittautuneelta notaarilta perintötodistuksen hänen äitinsä kuoltua Saksassa. - Uutiset
17.7.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun asetuksen tulkinnasta
Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010 10 artiklaa on tulkittava siten, että ilmaisulla ”jos 5 tai 8 artiklan nojalla sovellettavassa laissa ei ole säädetty avioerosta” tarkoitetaan yksinomaan tilanteita, joissa sovellettavassa ulkomaisessa laissa ei säädetä avioerosta missään muodossa. - Uutiset
16.7.2020 8.00
Ulkomaalaislain muutos vireillä: Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksi
Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Samassa yhteydessä selvitetään, miten toimeentuloedellytykset vaikuttavat pakolaisaseman ja toissijaista suojelua saaneiden perhe-elämän suojaan ja perheenyhdistämisen toteutumiseen. - Uutiset
14.7.2020 12.25
Tilastokeskus: Parisuhdeväkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät kevään aikana
Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä. - Uutiset
13.7.2020 7.27
Hovioikeus määräsi äidin ilman isän suostumusta Suomeen tuoman lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin – koronapandemia ei ollut este
Äiti oli maaliskuussa 2020 luvattomasti vienyt lapsen pois Ruotsista ja jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Ruotsiin ilman isän suostumusta. Lapsen poisvieminen oli loukannut isällä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli määrättävä siksi heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 10.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 9.13
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi isän olevan velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa isän peruttua täytäntöönpanohakemuksensa lasten tapaamisoikeusasiassa
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna pääsääntönä on, että kantaja, joka peruuttaa kanteensa, korvaa vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Isän B:n esittämät perustelut eivät muodostaneet sellaista mainitussa lainkohdassa tarkoitettua erityistä syytä, jonka perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi ollut perusteltua määrätä pääsäännöstä poikkeavasti. Sen vuoksi B oli velvollinen korvaamaan äidille A:lle käräjäoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteen
Hovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
1.7.2020 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ratkaisu ei täyttänyt riitaisessa hakemusasiassa annettavalle päätökselle asetettuja vaatimuksiaPäätöksen puutteellisuuden ja materiaalisessa prosessinjohdossa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.7.2020) - Uutiset
29.6.2020 10.00
Hovioikeus: Tapaamisoikeuden poistaminen ei ollut lasten edun mukaista
Lapset (s. 2004, 2006 ja 2007) olivat olosuhdeselvityksen aikaan olleet epävarmoja siitä, haluavatko he tavata isäänsä säännöllisesti. Siinäkään tapauksessa, että lapset olisivat ilmaisseet selkeän kielteisen kantansa tapaamisille, tapaamisoikeuden poistamista ei huoltolain mukaisen asian yhteydessä voitu perustaa yksin tähän seikkaan, vaan asiaa oli arvioitava kokonaisuutena. Tapaamisoikeuden toteutumista ei voitu jättää myöskään yksin sen varaan, pitävätkö lapset oma-aloitteisesti yhteyttä isäänsä. Sosiaalitoimen olosuhdeselvityksessä ei ollut suositettu tapaamisten poistamista kokonaan, vaan suosituksena oli ollut, että tapaamiset järjestetään tuetusti päivätapaamisina. Asiassa kuvattuja seikkoja kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), ettei tapaamisoikeuden poistaminen ollut lasten edun mukaista. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020)