Hakutulokset
2360 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
5.3.2021 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen (takavarikon) tasingon saamista koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuomiollaan kumonnut KA:n ja AA:n tekemän osituksen. Puolisoiden välillä ei siten ollut ositusta, jonka perusteella KA:lla olisi takavarikkohakemuksen mukainen maksuvelvollisuus AA:lle. AA oli käräjäoikeudessa lisäksi esittänyt vaatimuksia velvoittaa KA maksamaan hänelle tasinkoa, restituutiota tai vahingonkorvausta. Nämä vaatimukset oli kuitenkin esitetty vain mikäli käräjäoikeudessa esitetty ensisijainen vaatimus ei menesty. Kun AA:n ensisijainen vaatimus oli käräjäoikeudessa hyväksytty, turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä ei ollut ennakkoturvattavuuden suhteen aihetta arvioida toisin AA:n toissijaistenkaan vaatimusten perusteella. Turvaamistoimivaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei ositussopimus ollut kohtuutonAnni A ei väittänyt, että Pekka A olisi epäasiallisesti painostanut häntä allekirjoittamaan ositussopimuksen tai että hän olisi taloudellisen tilanteensa vuoksi ollut pakotettu tyytymään Pekka A:n muokkaaman lopullisen ositussopimusversion mukaisesti määräytyvään tasinkoon. Anni A oli siten voinut vapaasti hyväksyä ositussopimuksen tai olla sitä hyväksymättä. Asiassa ei ilmennyt muitakaan seikkoja, joiden perustella sopimuksenteko-olosuhteiden voitaisiin katsoa olleen epäasianmukaiset. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen edellytykset sovittelulle ositussopimuksen kohtuuttomuuden perusteella eivät täyttyneet. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 15.00
Lapset eivät olleet tavanneet isäänsä vuosiin - hovioikeus ei myöntänyt tapaamisoikeuden vahvistamista vastustaneelle äidille jatkokäsittelylupaa
KO oli todennut mm., että laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähtee siitä, että lapsen edun mukaista on tavata hänestä erossa asuvaa vanhempaa ja pitää häneen yhteyttä. On lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että hänellä on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää suhdetta kumpaankin vanhempaansa. Tilanteessa, jossa vanhemmat ja lapsi eivät ole lainkaan asuneet perheenä yhdessä eikä lapsi tunne toista vanhempaansa tai tuntee hänet huonosti, lapsen tulee voida tutustua vanhempaansa vähitellen. Lapsen tapaamisoikeudesta tehtävä ratkaisu perustuu lapsen edun kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty. Lapsen iästä riippumatta lapsen etu ei välttämättä ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat ainoastaan yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. Tässä asiassa lasten (9 v ja 11 v) mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä, kun muu asiassa saatu selvitys ei tukenut sitä, että lasten mielipide vastaisi heidän kokonaisvaltaista etuaan. Käsillä ei ollut mitään syitä, joiden vuoksi lasten etu olisi edellyttänyt äidin vaatimin tavoin tapaamisten epäämistä. Sen sijaan lapsen edun vastainen olisi KO:n käsityksen mukaan tuomioistuimen ratkaisu, joka jättäisi vastuun yhteydenpidosta taikka tapaamisista ja niiden aloittamisen oikeasta ajankohdasta lapsille itselleen. Lasten edun mukaista oli, että heille luodaan edellytykset suhteen muodostamiselle isään vähitellen. Tapaamiset oli perusteltua määrätä aloitettavaksi tuettuina. Asiassa ei ollut käsillä sellaisia seikkoja, jotka aiheuttaisivat tarpeen määrätä tapaamiset toteutettaviksi valvottuina. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 9.16
KKO: Lapsen asuinpaikaksi välittömästi ennen palauttamatta jättämistä oli vakiintunut Suomi, joten edellytyksiä määrätä lapsi palautettavaksi Belgiaan ei ollut
Lapsi oli syntynyt joulukuussa 2019 Belgiassa, jossa hänen vanhempansa asuivat erillään. Äiti ja hänen kanssaan asunut lapsi olivat matkustaneet äidin sukulaisten luokse Suomeen helmikuussa 2020. Belgiassa he olivat olleet vajaan kahden viikon ajan heinäkuussa 2020 ennen kuin olivat matkustaneet takaisin Suomeen.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että lapsen asuinpaikaksi välittömästi ennen palauttamatta jättämistä elo–syyskuussa oli vakiintunut Suomi. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä määrätä lasta palautettavaksi Belgiaan. - Uutiset
3.3.2021 14.00
Hovioikeus palautti 3- ja 6-vuotiaiden lasten asumisen äidille
Lapset olivat vanhempien eron jälkeen asuneet äidin luona ennen heidän jäämistään isän luokse Y:hyn. Asiassa selostettu epäily äidin syyllistymisestä lasten pahoinpitelyyn oli johtanut siihen, että lastenvalvoja oli neuvonut isää pitämään lapset luonaan tutkinnan ajan ja Satakunnan käräjäoikeus oli samasta syystä antanut väliaikaismääräyksen lasten asumisen siirtämisestä Y:hyn isän luokse. Jälkikäteen arvioituna kysymys ei kuitenkaan ollut ollut sellaisesta kriisitilanteesta, että lasten asumista olisi ollut perusteltua siirtää pois äidiltä. Lasten edun mukaista oli siten palauttaa heidän asumisensa takaisin äidille. (Vailla lainvoimaa 3.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 13.01
Hovioikeuskin piti vuoroviikkoasumista lasten edun mukaisena ratkaisuna, vaikka vanhempien välit olivat riitaiset eikä heillä ollut toimivaa yhteistyötä lasten asioissa
HO totesi mm., etteivät vanhempien kommunikointiongelmat poistu tuomioistuimen ratkaisulla. Lasten edun mukaista on, että vanhemmat panostavat yhteistyön ja kommunikoinnin parantamiseen. On tärkeää, että vanhemmat pystyvät keskinäisistä riitaisuuksistaan huolimatta kommunikoimaan keskenään, mitä jo lasten yhteishuolto joka tapauksessa edellyttää. Arvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO katsoi, että lapset olivat osoittaneet vuoroasumisen vaatimaa sopeutumiskykyä ja joustavuutta ja että vuoroasuminen oli lasten edun mukainen ratkaisu. Lasten isä oli pääkäsittelyssä ilmoittanut, että vuoroasuminen olisi lasten kannalta paras ratkaisu ja myös äiti oli pitänyt vuoroasumista parhaana ratkaisuna, jos lapsia ei määrätä asumaan hänen luonaan. (Vailla lainvoimaa 2.3.20201) - Uutiset
2.3.2021 8.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen ja perinnönjaon moitteesta - Uutiset
26.2.2021 16.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lapsen Ruotsiin palauttamiseksi
HO katsoi, ettei äiti ollut tuonut lasta luvattomasti Suomeen marraskuussa 2020 noudattaessaan viranomaisen antamaa määräystä. Tapauksen olosuhteissa äidillä oli oikeus luottaa Ruotsin maahanmuuttoviranomaisen ilmoittamiin tietoihin lapsen maahantuloa koskevista rajoituksista sekä siihen, että lapsen turvapaikkahakemus käsitellään Suomen viranomaisten ilmoittamalla tavalla Suomessa. Sen vuoksi lapsen palauttamatta jättämistä Ruotsiin ei voitu pitää huoltolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla luvattomana, vaikka isä ei ollutkaan antanut suostumustaan lapsen oleskelulle Suomessa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu myöskään tehdä johtopäätöstä, että äiti olisi isän väittämällä tavalla käyttänyt turvapaikkasääntelyä väärin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021) - Uutiset
25.2.2021 11.20
Isä ei ollut tavannut 12-vuotiasta lastaan vuosiin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi isälle lastaan koskevan tietojensaantioikeuden
Isä oli vaatinut, että KO:n päätös kumotaan siltä osin kuin hänelle ei ollut myönnetty tietojensaantioikeutta lapsensa koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon ja viranomaisiin liittyvissä asioissa. Isä oli vaatinut, että hänelle myönnetään tietojensaantioikeus lapsensa edellä mainittuihin asioihin. HO totesi, että oikeuskäytännössä on varsin yleistä, että vanhemmalla on lasta koskeva tietojensaantioikeus niissäkin tilanteissa, joissa vanhemmalla ei ole mitään muuta huoltajalle kuuluvaa oikeutta. HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tietojensaantioikeuden myöntämistä koskevasta pääsäännöstä olisi ollut syytä poiketa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2021) - Uutiset
24.2.2021 14.03
Hovioikeus kohtuullisti täytäntöönpanohakemuksensa peruuttaneen isän maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää
Isän velvoittamista korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä oli pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Asiassa oli näin ollen OK 21 luvun 8 b §:n nojalla peruste alentaa isän äidille korvattavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Asian näin päättyessä äiti sai pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isälle sovintoon päätyneen täytäntöönpanoriidan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. HO katsoi, että äiti oli velvoitettava korvaamaan isälle tämän oikeudenkäyntikulut KO:ssa siltä osin kuin ne johtuivat lainoppineen avustajan käyttämisestä. Asianosaiskulujen osalta HO totesi, että isä oli toimittanut KO:lle asianmukaisen erittelyn asianosaiskulujen perusteista (KKO 1997:195). Kulut koostuivat toimenpiteistä ennen avustajan hankkimista, istuntoihin osallistumisesta ja sijaisen hankkimisesta istuntojen ajaksi. OK 21 luvun 8 §:n nojalla voidaan asianosaiselle korvata välittömästi oikeudenkäyntiin liittyvä menetys. Tällaisena voidaan pitää osallistumisesta istuntoihin, joissa läsnäolo on tarpeen, aiheutuva ansionmenetys sekä esimerkiksi sijaisen hankkimisesta liikkeeseen oikeudenkäynnin ajaksi yrittäjälle seurannut kustannus (ks. myös HE 107/1998 vp s. 19). HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan myös isän asianosaiskulut. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan isälle tämän vaatimat 7.887,74 euroa oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Näin ollen KO:n päätöstä oli muutettava. Asian lopputulos huomioon ottaen äiti oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 9.38
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia – Kansalaisuusaseman määrittäminen – Vieraan valtion kansalaisuuden saaminen hakemuksesta – Suomen kansalaisuuden menettäminen – Vuoden 1968 kansalaisuuslaki – Väestötietomerkintä – Olosuhteiden vakiintuminen – Luottamuksensuoja - Uutiset
22.2.2021 14.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Espanjaan
Koska lapsen isä oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Espanjaan ilman lapsen äidin suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut lapsen äidillä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 13.14
Hovioikeus hylkäsi huostaanotettujen lasten isän vaatimuksen laajasta tiedonsaantioikeudesta
HO katsoi, ettei asiassa ollut lasten etuun perustuvia syitä määrätä isälle laajaa tiedonsaantioikeutta heidän koulua, terveyttä ja lastensuojelua koskeviin tietoihinsa myöskään lapsenhuoltolain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
18.2.2021 15.15
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta koskevassa asiassa
Asiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana valituksen johdosta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta ja sen arvostamisesta, tasingon määrästä sekä osituksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 10.30
Elatusavun muutosvaatimus - hovioikeus arvioi tuliko puolisoiden välisessä osituksessa saatu 70 000 euroa ottaa huomioon isän elatuskyvyssä
Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko KO:ssa maksettavaksi tuomittujen elatusapujen määriä korotettava sen vuoksi, että isän elatuskyky oli KO:n arvioimaa suurempi huomioon ottaen hänen osituksessa kesällä 2017 saamansa 70.000 euroa ja hänellä vuonna 2017 olleet tulot noin 60.000 euroa. Jos elatusavun määrä jäi alle täysimääräisen elatustuen määrän, oli arvioitavana myös se, oliko siihen syynä isän puutteellinen elatuskyky. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki isän valituksen lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta - uhkasakko voitiin jättää määräämättä pandemiatilanteessa
HO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kysymys ollut ollut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n soveltamisesta. KO:n päätöksen maininta (s. 13) mainitun säännöksen soveltamisesta oli virheellinen. Mainitun lain 30 §:n valituskielto ei siten soveltunut tapaukseen. Isän valitus tutkittiin. Pääasian osalta HO katsoi mm., ettei äidin ilmoittaman oikeellisuutta ollut tapauksen olosuhteissa syytä epäillä. HO katsoi mainituissa olosuhteissa uskottavaa myös olleen, ettei äiti ollut huhtikuussa 2020 tiennyt eikä hän ollut voinut tietää, miten hänen tulisi toimia poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa lapsen ja isän tapaamisten suhteen, kun lapsella ja sittemmin tämän perheenjäsenillä oli ollut mahdolliseen koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Isän ja äidin ilmeisen riitaiset välit olivat estäneet asiasta sopimisen. Mainituissa olosuhteissa äidillä oli ollut hyväksyttävä syy keskeyttää tapaamiset yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi huhtikuussa 2020. Tapaamisen 1.7.2020 peruuntuminen kokonaan oli KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin aiheutunut paitsi äidin lapsen luovuttamispaikkaa koskeneesta erehtymisestä myös siitä, ettei isä ollut ottanut lasta enää myöhässä vastaan. Äiti oli erehdyksensä havaittuaan pyrkinyt myötävaikuttamaan tapaamisen toteutumiseen. Kysymys oli ollut yksittäisestä tapahtumasta, kun tapaamiset olivat muutoin 2.5.2020 alkaen toteutuneet. Näin ollen yksinomaan 1.7.2020 peruuntuneen tapaamiskerran vuoksi uhkasakon asettaminen ei ollut kohtuullista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 11.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: 199.673,75 euron rahasuorituksia oli pidettävä suosiolahjoina vaikka suoritusten ja perittävän kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä
Tuomiossa esitetyn perusteella 2.10.2007 tehdyistä yhteensä 169.000 euron suorituksista 159.673,75 euroa ja 11.8.2005 tehtyä 40.000 euron suoritusta oli pidettävä Toini B:n Matti B:lle antamina lahjoina, joilla oli ilmeisesti tarkoitettu suosia Matti B:tä A:n vahingoksi. Lakiin ei sisälly nimenomaista aikarajaa, milloin luovutusta ei enää ajankulumisen vuoksi voida pitää suosiolahjana. Oikeuskirjallisuudessa kohtuullisena aikarajana on pidetty perittävän kuolemaa edeltävää kymmentä vuotta. Oikeuskäytännössä kohtuullisena pidettävä aikaraja on vaihdellut, eikä kymmenen vuoden takaisen lahjan huomioon ottaminen suosiolahjana ole harvinaista. Mitä lyhyempi aika lahjan antamisen ja perittävän kuoleman välillä on, sitä todennäköisempää on, että luovutusta pidetään suosiolahjana varsinkin, jos perittävä on lahjan antaessaan ollut iäkäs. (Aarnio, Aulis - Kangas, Urpo; Suomen jäämistöoikeus I, 2009, s. 845 - 848.) Ratkaisussaan KKO 2012:96 korkein oikeus päätyi pitämään suosiolahjana lahjaa, jonka perinnönjättäjä oli antanut 23 vuotta ennen kuolemaansa. Edellä esitetyn perusteella oikeuskirjallisuudessa esitetty kymmenen vuoden aikaraja ei ole ehdoton, ja kohtuullinen aika tulee arvioida tapauskohtaisesti. Nyt kysymyksessä olevat rahasuoritukset oli tehty 11.8.2005 ja 2.10.2007. Toini B oli kuollut 9.12.2015. Hovioikeus päätyi siihen, että kysymys oli ollut suosiolahjasta siitä huolimatta, että rahasuoritusten ja Toini B:n kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 10.00
Vuonna 2019 syntyneen lapsen huolto ja asuminen muutettiin isälleEsitetyn kirjallisen ja suullisen todistelun perusteella oli selvitetty, että äiti oli ollut haluton myötävaikuttamaan lapsen ja isän suhteen kehittymiseen. Äiti ei ollut noudattanut KO:n asiassa antamia ratkaisuja eikä ollut osoittanut tehneensä konkreettisia toimenpiteitä lapsen ja isän tapaamisten toteuttamiseksi kuluneen runsaan vuoden aikana. HO piti selvänä, ettei äiti ollut valmis muuttamaan kielteistä suhtautumistaan isään, mikäli lapsi määrätään asumaan äitinsä luona. Tällaista lopputulosta ei ollut pidettävä lapsen edun kannalta hyväksyttävänä. Lapsen myönteisen suhteen säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapsi määrättiin asumaan isänsä luona ja lapsella oli oikeus tavata äitiään KO:n päätöksessä vahvistetuin tavoin. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että huoltomuotona muu kuin yksinhuolto ei tullut kysymykseen näissä olosuhteissa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 11.00
Hovioikeus: Haastemiehen käyttämälle sijaistiedoksiannolle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä lapsen huoltoa ym. koskevassa asiassa
HO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
9.2.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden päätöstä 5-vuotiaan pojan asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaa
Todistelusta kokonaisuudessaan oli pääteltävissä, että KO:n päätöksen jälkeen lapsen olosuhteet olivat isän luona samoin kuin äidin luona vakiintuneet lapsen elämän sujuessa hyvin. Kuvatunlaisessa tilanteessa vanhempien ollessa erittäin tasavertaisia toimimaan pojan lähivanhempana HO katsoi, että KO:n päätöstä lapsen asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 12.43
YK:n lapsen oikeuksien komitealta Suomea koskeva ratkaisu lapsen edun ensisijaisuuden merkityksestä turvapaikka-asiassa – Suomen valtion on hyvitettävä loukkausYK:n lapsen oikeuksien komitea antoi 4. helmikuuta 2021 ratkaisunsa lapsen edun ensisijaisuudesta turvapaikka-asiassa. Ratkaisussa todettiin tapauksessa loukatun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 (lapsen edun ensisijaisuus), 19 (lapsen suojeleminen väkivallalta) ja 22 (lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun, pakolaiset ja turvapaikanhakijat) artikloja. - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Viroon
HO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 9.39
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassa
HO katsoi, että lapsen isä oli pääosin voittanut asian ja vastaavasti lapsen äiti hävinnyt. Isän vaatimukset oli kuitenkin hyväksytty OK 21 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vain osaksi, eikä hänen häviämiltään osin ollut ollut kysymys vain harkinnanvaraisista seikoista, joilla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Sen vuoksi äiti oli velvoitettava korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluista vain osa. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus KO:ssa oli ollut 8.974,25 euroa. Huomioon ottaen asian laatu ja käsittelyvaiheet KO:ssa HO katsoi, että vaadittu määrä tarpeellisista toimenpiteistä tässä asiassa oli liiallinen. Kohtuullisena kulujen määränä voitiin pitää 5.000 euroa, mistä summasta äidin pääosin hävinneenä asianosaisena oli korvattava isälle 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä
Käräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallasta
Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011.Avoin uutinen - Uutiset
3.2.2021 8.00
14-vuotiaalle lapselle ei vahvistettu oikeutta tavata isäänsäKO oli katsonut asiassa mainittuja seikkoja arvioiden, ettei tapaamisoikeuden vahvistaminen nyt jo 14-vuotiaan lapsen mielipiteen vastaisesti olisi ollut hänen etunsa mukaista. Hakemus oli siten hylättävä. Lapsen isä vaati HO:ssa, että lapselle vahvistetaan oikeus tavata isäänsä valvotusti lapsen kotipaikan perheoikeudellisen yksikön osoittamassa tapaamispaikassa kerran kuukaudessa kahden tunnin ajan. HO tutki edellytykset jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.20201) - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 15.48
Tutkimus: Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vaihtelee Suomessa alueellisesti huomattavasti
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyajat rikosprosessissa ovat alueellisesti epätasa-arvoistavia. Tämä käy ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rikosprosessin kestoa ja käsittelyaikojen alueellisia eroja. Tutkimuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen. Pahimmillaan asian käsittely jatkuu useita vuosia. Pisimpään kestää yleensä esitutkintavaihe, jossa myös alueiden väliset erot olivat suurimmat. - Uutiset
28.1.2021 10.00
Hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää tutkimuksen tekemisen yhteydessä muodostuneen huoltoriitoihin liittyvän aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa
Turun hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää Turun hovioikeuden päätöksessä 30.3.2017 tarkoitettuun aineistoon perustuvan tutkimuksen yhteydessä muodostuneen aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa 31.12.2027 saakka ja tutkia aineistoa. Tutkijoiden on käsiteltävä salassa pidettäviä tietoja siten, etteivät asianosaiset ja heitä koskevat arkaluonteiset tiedot ole tunnistettavissa. Aineisto on hävitettävä, kun tutkimustyö on valmistunut ja joka tapauksessa viimeistään 31.12.2027. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
27.1.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta, kun koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle ei ollut voitu ennakoida 19.3.2020 annetussa päätöksessä
KO:n mainitsemat syyt eivät olleet lainkohdassa tarkoitettuja perusteita, joiden vuoksi sovittelu voitiin jättää toimittamatta Tässä asiassa sovittelu oli ollut erityisen välttämätöntä, koska täytäntöönpantavassa 19.3.2020 annetussa päätöksessä ei ollut voitu ennakoida koronapandemiasta aiheutuneita liikkumisrajoituksia ja niiden vaikutuksia kansainväliselle lentoliikenteelle. Asiassa oli väitetty rajoitusten estäneen perustepäätöksen mukaisia tapaamisia. Tapaamisten järjestäminen jatkossa edellyttää siten välttämättä molempien vanhempien myötävaikutusta, mikä on mahdollista ainoastaan sovittelussa. KO:n olisi siten tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
22.1.2021 11.15
Hovioikeus korotti asianajajalle maksettavaa palkkiota huoltoriidan valmistelutoimenpiteiden osalta
HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, kuinka suuren tuntimäärän perusteella asianajajalle oli maksettava palkkiota KO:ssa käsitellyn lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian valmistelutoimenpiteiden osalta. AA oli katsonut, että KO oli perusteettomasti alentanut hänelle valmistautumisen osalta korvattavan työajan vaaditusta 30 tunnista 20 tunniksi. HO harkitsi kokonaisuutena arvioiden kohtuulliseksi määrätä asianajajalle maksettavaksi palkkiota valmistautumisen osalta kaikkiaan 25 työtunnin perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 14.53
Hovioikeus jätti tutkimatta valituksensa peruuttaneen äidin sovinnon vahvistamista ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset ja velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut äidin valitukseen vastaamisen osaltaÄiti oli valituksensa peruuttamisen jälkeen esittänyt HO:lle vaatimuksen koskien asianosaisten välisen sovinnon vahvistamista ja lapsen tapaamisoikeutta. Koska äiti oli esittänyt edellä mainitut vaatimukset valituksen peruuttamisen jälkeen, mainitut vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. Ottaen huomioon asian lopputulos ja syy asian käsittelyn päättymiseen HO:ssa, HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:n mukainen erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa äidin valitukseen vastaamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 8.29
Hovioikeus maksuvälinepetosta koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden ei olisi tullut sallia jakamattoman kuolinpesän kahden osakkaan käyttävän rekisteristä poistetun yhtiön puhevaltaa
A ja B eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, että heidät olisi valittu edustamaan yhtiötä säännöksessä tarkoitetussa osakkeen omistajien kokouksessa. Näin ollen KO:n ei olisi tullut sallia heidän käyttävän yhtiön puhevaltaa asiassa. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Vasta asian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen tapahtuneiden, edelleen vielä kesken olevien yhtiön selvitystoimien merkitys ei ollut ollut asiaa KO:ssa ratkaistaessa lainkaan arvioitavana. Näihin seikkoihin nähden HO ei voinut oikeusastejärjestyksen vuoksi ottaa asiaa merkittäviltä osin tosiasiallisesti ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltäväkseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava lukuun ottamatta puolustajan palkkiota koskevaa määräystä ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. HO ei ollut havainnut, että asian käräjäoikeuskäsittelyssä olisi tapahtunut edellä mainitun lisäksi jokin muu sellainen menettelyvirhe, jonka olisi voitu otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 10.40
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata äidin 5.456 euron oikeudenkäyntikulut lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassaHO katsoi, että kysymys oli molempien osapuolten näkökulmasta katsottuna osavoittotilanteesta, mikä puolsi vahvasti oikeudenkäyntikulujen jakautumista siltä pohjalta, että asianosaiset vastasivat omista kuluistaan. Näissä olosuhteissa asiassa ei ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan osaksikaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. KO:n päätöslauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.00
Isyyden kumoamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
Koska KO ei ollut varannut B:lle tilaisuutta vastata kanteeseen, asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia ei ollut myöskään A:n kanteen osalta ollut sellainen, että kanteen olisi voinut heti jättää tutkimatta kuulematta A:ta henkilökohtaisesti asiassa. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia palautettiin, HO ei lausunut siitä, oliko A:n tai B:n isyyden kumoamista koskeva kanne nostettu isyyslaissa tarkoitetussa määräajassa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut
HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässä
Kuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
31.12.2020 14.20
KHO: Maahanmuuttovirasto ei ollut lainkaan arvioinut Suomea sitovan Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisen assosiaatiosopimuksen sekä siihen liittyvän assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 määräysten ja niiden tulkintaa koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön merkitystä oleskelulupa-asiassaUlkomaalaisasia – Oleskelulupa – Perheenjäsen – Hallinnon lainalaisuusvaatimus – Viranomaisen selvittämisvelvollisuus – Turkin tasavallan ja Euroopan talousyhteisön välinen assosiaatiosopimus – Assosiaationeuvoston päätös – Unionia sitova kansainvälinen sopimus – Välitön oikeusvaikutus – Lailliset työmarkkinat – Asian palauttaminen Maahanmuuttovirastolle - Uutiset
30.12.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Turvakielto ja kanta.fi palvelu
Kantelija arvosteli noudatettua käytäntöä, jonka mukaan hän ei huoltajana pääse katsomaan tyttärensä tietoja Omakannassa, koska lapsen äidillä on turvakielto. Kantelun mukaan lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus, eikä turvakielto koske kantelijaa. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan pitävänsä ongelmallisena sitä, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia ja tätä kautta rajoittavat toisen huoltajan oikeutta terveystietojen saantiin. Apulaisoikeusasiamies on saattanut asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen järjestelmien kehittämisen ja viranomaisten yhteistyön tärkeydestä Kelan, THL:n ja Digi- ja väestötietoviraston tietoon. - Uutiset
28.12.2020 9.24
KHO:n ratkaisut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallasta tutkia yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä hakemus syrjinnän kieltämisestä hedelmöityshoidossa ja hallintolainkäyttölain mukaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvoitteen soveltamisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan
KHO:2020:159 ja KHO:2020:160. - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen
Asiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 11.40
Hovioikeus arvioi lakiosan suuruutta: Tuliko ennakkoluovutukset arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti?
Hovioikeudessa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko vastaaja perinnönjaon moiteoikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksia vastustaessaan voinut vedota siihen, että ennakkoluovutukset tuli arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti. Pääasian osalta kysymys oli kantajan/valittajan lakiosan määräytymisessä keskeisesti siitä, minkä ajankohdan perusteella perittävän antamat kiinteistölahjat oli arvostettava ja mikä arvo niille oli lakiosalaskelmassa annettava. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että ennakkoperinnöille ja suosiolahjoille oli lakiosalaskelmassa määrättävä se arvo, joka niillä vastaanotettaessa oli ollut. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 7.13
Hovioikeus: Testamentti oli pätemätön sieluntoiminnan häiriön vuoksi
Todistustaakka testamentin pätemättömyydestä oli siihen vetoavalla eli Pelastakaa Lapset ry:llä myötäpuolineen. Tuomiossa testaattorin B:n terveydentilasta, todistuslausekkeesta ja testamentintekotilaisuudesta esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoi, että Pelastakaa Lapset ry myötäpuolineen esitti asiassa riittävän näytön siitä, että B:ltä oli testamentin tekohetkellä puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Valittajilla oli näin ollen näyttövelvollisuus siitä, että B:n henkinen suorituskyky olisi testamentin tekohetkellä ollut hänen yleistä tasoaan parempi, mikä ei tullut asiassa näytetyksi. Tuomiossa mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen ja katsoi, että B:n 16.8.2011 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö ja testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 16.00
Käräjäoikeus ratkaisi lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian ennen vastaukselle asetetun määräajan päättymistä - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen
Tietoa määräajan pidennyksestä ei ollut välitetty asiaa käsitelleelle tuomarille eikä tietoa ollut myöskään kirjattu Tuomas-tietojärjestelmään. Asia oli tämän vuoksi ratkaistu sen jälkeen, kun alkuperäinen määräaika oli päättynyt 5.8.2020. Valittajaa ei ollut siten kuultu asiassa ja hän oli kärsinyt haittaa päätöksestä. KO:n päätös oli saavuttanut lainvoiman. KO:n päätös oli siten poistettava OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 10.29
Kuntainfo: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2021Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2021 lukien 167,35 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 0,20 prosenttia.Avoin uutinen - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja muutti omaisuuden erottelua koskevaa pesänjakajan päätöstä siten, että entinen avopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle 30.000 euron hyvitys
Esitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että B:n toiminta tai panostus yhteiseen talouteen olisi ylittänyt tavanomaisen perhe-elämään kuuluvan toiminnan siten, että se olisi syy-yhteydessä A:n varallisuuden säilyttämiseen tai karttumiseen. Asiassa ei näytetty B:n antaneen sellaista panosta hänen ja A:n yhteistalouden hyväksi, että se oikeuttaisi avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti pakottamalla solmitun avioliiton purkamisesta
Oikeusministeriö ehdottaa avioliittolain muuttamista siten, että pakkoavioliittojen purkaminen olisi mahdollinen. Hankkeessa selvitetään myös, onko syytä muuttaa ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevaa sääntelyä.