Hakutulokset
2396 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinen
Kuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin pätemättömäksi
Näyttövelvollisuus testamentin moiteperusteen olemassaolosta on testamentin moittijalla. Kokonaisarviointinaan hovioikeus katsoi, että tuomiossa selostetut Pertti A:n terveydentila, korkea ikä, Riitta A:lta saamansa hoiva, tahdonvoimien ilmeinen ero ja G:n sekä Riitta A:n aktiivisuus osoittivat yhdessä, ettei testamentin tekeminen tai sen sisältö ole ollut Pertti A:n vapaan tahdon tulosta. Näin ollen Pertti A:n 10.2.2017 allekirjoittama testamentti oli pätemätön. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä lapsensa palauttamatta jättäneelle vanhemmalleSEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka mukaan siitä, että vanhempi jättää toisessa jäsenvaltiossa olevan lapsensa palauttamatta nimetylle huoltajalle, voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaikka ei ole käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti, kun taas silloin, kun lapsi on ensin mainitun jäsenvaltion alueella, tämä sama teko on rangaistava vain, jos on käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti. - Uutiset
23.11.2020 7.55
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun pesänjakajan suorittaman avioehdon sovittelun kumoamisesta ja miehen vapauttamisesta velvollisuudesta maksaa tasinkoa ex-vaimolleen 218.240,20 euroa
Avioehtosopimuksen sovittelun puolesta puhui jossain määrin A:n toiminta puolisoiden yhteisen talouden hyväksi hoitamalla puolisoiden yhteisen lapsen syntymän jälkeen puolisoiden yhteistä kotia ja lasta sekä aivan puolisoiden yhteiselämän loppuvaiheessa ostamalla B:n omistamalta ja talousvaikeuksissa tuolloin olleelta yhtiöltä kahteen asuinhuoneistoon oikeuttavat osakkeet. Sen sijaan sovittelua eivät puoltaneet A:n työskentely B:n yhtiössä, puolisoiden taloutta koskevat seikat sekä avioehtosopimuksen teko-olosuhteet ja olosuhdemuutokset. Tuomiossa tarkemmin selostetuin tavoin avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehtosopimuksen sovitteleminen edellyttää hyvin vahvoja perusteita. Kaikkia sovitteluharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punniten hovioikeus katsoi, että avioehtosopimuksen noudattaminen ei johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että B saisi perusteettomasti taloudellista etua A:n kustannuksella. Asiassa ei näin ollen ollut edellytyksiä avioehdon sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 15.00
Kriminaalihuollon tukisäätiö: Vankien lapsia koskevat suositukset nyt myös suomen kielellä – ohjeet koskevat muun muassa poliittisia päättäjiä, poliisia, tuomareita, vankiloiden henkilökuntaa sekä vankien lapsia hoitavia ihmisiäEuroopan neuvosto on laatinut kaikille 47 jäsenmaalleen suositukset siitä, miten vankien lapsille taataan samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikille muillekin lapsille. Children of Prisoners Europe -järjestö julkaisi suosituksesta lapsiystävällisen version, ja nyt nämä lapsiystävälliset suositukset ovat ilmestyneet myös suomen kielellä. Kriminaalihuollon tukisäätiö on käännättänyt suositukset englannista suomeksi, ja lasten vertaisryhmissä on varmistettu, että suomennos on lapsille ymmärrettävä. Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden tietoon ja oman mielipiteen ilmaisuun. - Uutiset
17.11.2020 13.49
Hovioikeus: Lapsille ei ollut perusteita määrätä edunvalvojan sijaista rikosasiassaKäräjäoikeuden päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 12.29
Oikeusasiamies: Perintätoimiston neuvontavelvollisuudesta velalliselle kääntyä perintätoimeksiannon antaneen velkojan puoleen
OA saattoi asiassa esittämänsä käsitykset perintätoimiston menettelystä velkojana toimineelle HUS:ille, jonka tehtävänä on julkisen tehtävän ostopalveluna perintäyhtiölle siirtäneenä valvoa perintäyhtiön menettelyä sen laskujen perinnässä. OA lähetti jäljennöksen päätöksestä HUS:ille. - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiin
Asunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi käteisnostoja ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehneen miehen petoksesta 3 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan naiselle rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena 9.050 euroa
Vastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä avioliittolain mukaisessa omaisuuden osituksessa A:ta ja pesänjakajaa salaamalla heiltä omaisuuttaan 18.100 euron arvosta. Vastaaja oli jätettyään ilmoittamatta ositusprosessissa pankkitileiltänsä 13.4. -17.5.2017 eli ennen ositusperusteen syntyhetkeä 17.5.2017 käteiseksi nostamansa 18.100 euroa saanut pesänjakajan laatimaan osituslaskelman vastaajan omaisuuden osalta liian alhaisena ja määräämään vastaajan A:lle maksettavan tasingon 9.050 euroa liian alhaiseksi. Vastaaja oli siten menettelyllään aiheuttanut A:lle 9.050 euron taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 14.41
Esitys pakkoavioliiton kumoamisesta lausunnoille 4. joulukuuta saakka
Pakkoavioliiton kumoaminen halutaan mahdollistaa. Oikeusministeriössä on valmistunut asiasta luonnos hallituksen esitykseksi, joka on nyt lausunnolla. Esitysluonnoksen mukaan avioliittolakiin lisättäisiin säännökset pakottamalla solmitun avioliiton kumoamisesta. Avioliiton kumoamisen oikeudelliset vaikutukset olisivat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuisi siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa. Kumoaminen antaisi avioliittoon pakotetulle paremman aseman ja oikeudet kuin avioliiton mitätöiminen. - Uutiset
4.11.2020 15.00
Hallinto-oikeus: Digi- ja väestötietoviraston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun yleinen edunvalvoja oli saanut päämiestä kuulematta luvan tehdä päämiehensä puolesta sopimuksen perinnönjaosta
Koska lääkärinlausuntojen antamisesta oli asiaa ratkaistaessa kulunut jo yli kaksi vuotta, pelkästään niiden perusteella ei ollut ollut selvää, että valittajan kuuleminen holhousviranomaisessa olisi ollut terveydellisistä syistä ilmeisen tarpeetonta. Holhousviranomaisen olisi siksi tullut varata valittajalle mahdollisuus tulla kuulluksi hakemuksesta. Koska digi- ja väestötietoviraston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sen päätös oli kumottava ja asia palautettava virastolle udelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 8.30
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa ei ollut enää perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselleAsia oli tullut KO:ssa vireille 21.10.2019, jolloin isä ei ollut noudattanut lasten tapaamisoikeudesta vahvistettuja sopimuksia. Oikeudenkäyntiaineistosta ilmeni, että isä on noudattanut sanottuja sopimuksia marraskuusta 2019 alkaen. Ottaen huomioon, että KO oli täsmentänyt tapaamisoikeutta koskevia ehtoja ja että tapaamissopimusten määräyksiä oli HO:n ratkaisun antamishetkellä noudatettu jo lähes vuoden ajan, perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselle ei enää ollut. Äidin vastauksessaan nimeämät uudet todisteet eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitut perustelut huomioon ottaen KO:n päätös uhkasakon asettamisesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 14.00
Hovioikeus arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä, elatusavun määrää vuoroasumisessa, elatusapujen palauttamista ja hovioikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Isän elatuskykyyn vaikuttavien kulujen määrä oli todettu KO:ssa riidattomaksi. Riidatonta oli myös ollut isän tulotaso syyskuuhun 2019 saakka, jolloin hän oli irtisanoutunut silloisesta työstään ja ryhtynyt yksityisyrittäjäksi samalle alalle. Isä oli valituksessaan ilmoittanut tämänhetkisten nettotulojensa olevan 1.760 euroa. Ottaen huomioon myös asiassa oikeuskäytännöstä esitetyn HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut siitä, että isän elatuskykyä laskettaessa hänen tuloikseen oli katsottu 3.200 euroa kuukaudessa ja siten hänen elatuskykynsä lapsen elatusapua laskettaessa oli ollut 1.742,37 euroa. HO myös katsoi, ettei isää ollut syytä vapauttaa suorittamasta elatusapua pelkästään sillä perusteella, että lapsi asuu yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi ollut aiheuttaa palauttaa KO:n ratkaisun nojalla mahdollisesti suoritettuja elatusapuja. HO harkitsi oikeaksi, ettei isää velvoiteta korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
28.10.2020 9.10
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen: Koska hakijoiden välinen aikaisempi avioliitto Pakistanissa oli ollut vielä voimassa, hakijoille ei ollut voitu antaa esteettömyystodistusta Suomessa
Asiassa oli riidatonta, että A ja B olivat olleet avioliitossa vuodesta 2018 lukien. Avioliitto oli myös valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen merkitty väestötietojärjestelmään. Koska A:n ja B:n aikaisempi avioliitto oli ollut vielä voimassa, heille ei ollut voitu antaa heidän pyytämäänsä esteettömyystodistusta. Valituksenalaista päätöstä ei siten ole syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
26.10.2020 10.22
Hovioikeus arvioi elatusavun määrää vuoroasumistilanteessa
Lapsen vuoroasuminen on 1.12.2019 lukien yksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa nimenomaisesti säännellyistä asumisratkaisuista. HO totesi, että vaikka vuoroasumista koskevassa sopimuksessa tai tuomioistuimen ratkaisussa on viimeksi mainitun lain 7 b §:n 2 momentin ja 9 a §:n 2 momentin mukaan otettava kantaa siihen, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi, elatusasiassa ei lähtökohtaisesti ole vuoroviikoittaisen asumisen tilanteessa asiallista perustetta käsitellä lähivanhemman ja toisen vanhemman asumiskustannuksia, silloin kun ne ovat kohtuulliset, ja lapsen osuutta niistä toisistaan poikkeavalla tavalla. Tästä seuraa, että kun kummankin vanhemman on otettava asumisensa järjestämisessä huomioon lapsen asumistarve, kummankin vanhemman asumiskustannuksista osan, elatusapuohjeen mukaan 19 prosenttia, on katsottava kohdistuvan lapsen asumiskustannuksiin, ja vastaavasti tuo osa on lisättävä lapsen elatuksen tarpeeseen. KO:n ratkaisun lopputulosta, jossa isä oli velvoitettu maksamaan elatusapua sekä A:lle että B:lle 50 euroa, ei ollut syytä A:n ja B:n valituksen johdosta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 15.16
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma: Väkivaltaa torjutaan monin keinoin
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma painottaa digitaalisen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Keskeistä on myös rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten kouluttaminen ja väkivallan katkaisuohjelmien kehittäminen. Naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan merkittävä ongelma Suomessa. Esimerkiksi kansallisen rikosuhritutkimuksen 2018 mukaan joka kymmenes nainen oli viimeisen vuoden aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa; nykyisen tai entisen kumppaninsa tekemää väkivaltaa oli kokenut viisi prosenttia naisista. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä suosituksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi. - Uutiset
20.10.2020 14.30
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa varhaiskasvatuspäätöksen käsittelyaikaan
Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kunta oli laiminlyönyt sille kuuluvan päätöksentekovelvollisuuden, kun kunnan menettelystä johtuen kantelijan lapsi ei ollut saanut varhaiskasvatuspaikkaa siinä ajassa ja siten kuin varhaiskasvatuslaki edellyttää. Lisäksi se, ettei lapsen yksilöllistä tarvetta oltu selvitetty varhaiskasvatuslain vaatimusten mukaisesti, oli saattanut vaarantaa lapsen yksilölliset oikeudet. Apulaisoikeusmies päätyi antamaan kunnalle huomautuksen lainvastaisesta menettelystä. - Uutiset
20.10.2020 10.10
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja pesänselvittäjän vahingonkorvausvastuutaAsiassa ei esitetty tuomiossa mainittujen kertomusten lisäksi muuta selvitystä, jonka perusteella riidan kohteena olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Siten hovioikeus katsoi, ettei asiassa esitetty sellaista vahvaa näyttöä, jonka perusteella kirjoitusasultaan selvää ja sinällään täytäntöönpantavissa olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut aiheuttanut testamentin tulkintaa koskevalla ratkaisullaan tai erityisjälkisäädökseksi tulkitsemansa määräyksen täyttämistä koskevilla toimillaan vahinkoa kuolinpesälle. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 15.48
Etelä-Suomen AVI: Lastensuojelun sijaishuollon toiminta järjestetty kunnissa pääosin hyvin - parannettavaa lääkehoidon toteuttamisessa ja omavalvontasuunnitelmissa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kartoittanut alueensa kuntien ja sote-kuntayhtymien lastensuojelun sijaishuoltoyksiköiden toimintaa vuodelta 2019. Valtaosassa alueen kunnista ja sote-kuntayhtymistä sijaishuolto rakentuu yksityisen palvelutoiminnan varaan. - Uutiset
15.10.2020 15.00
Huoltoriidan täytäntöönpanoriidassa oli erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista pääsäännöstä poiketen hakijan peruutettua hakemuksensa sen jälkeen, kun tuomioistuin oli vahvistanut ettei hän ole lapsen isä
Tapauksessa A oli peruuttanut 3.7.2019 vireille panemansa hakemuksen sen johdosta, että KO oli 5.3.2020 antamassaan tuomiossa vahvistanut, ettei A ole lapsen isä ja että B on lapsen isä. Kyseinen isyyden kumoamista ja vahvistamista koskevan kanteen oli 27.9.2019 pannut vireille lapsi, jota oli edustanut hänelle määrätty edunvalvojan sijainen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista lainkohdan pääsäännöstä poiketen. Asianosaisten oli siten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa ja A oli vapautettava velvollisuudesta korvata B:lle oikeudenkäyntikuluina KO:sta oikeusapumaksu 70 euroa ja oikeusavun omavastuuosuus 198 euroa, määrät yhteensä 268 euroa, sekä Suomen valtiolle / Keski- Suomen oikeusaputoimistolle asian hoitamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 297 euroa, sekä kaikille näille korvauksille tuomitusta koronmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020)