Hakutulokset
2829 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
1 - 100 .......... 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 1001 - 1100 1101 - 1200 1201 - 1300 .......... 2801 - 2829
- Uutiset
2.5.2019 8.00
Edustustot eivät jatkossa enää hoida jäämistöasioita
Toukokuun alusta lukien edustustot eivät enää hoida jäämistöasioita. Virkatodistus- ja osoitetiedusteluja hoidetaan vain erityistapauksissa. Lisäksi muutos mahdollistaa, että ulkoministeriö voi sopia ulkopuolisten palveluntarjoajien käyttämisestä notaaripalveluissa. - Uutiset
30.4.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjälle voitu antaa lupaa kuolinpesän omistuksessa olevan tilan myymiseksi
HO katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut näyttänyt, ettei tarvittavien rahavarojen hankkiminen pesään olisi voinut tapahtua OK 19 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuin velkakiinnityksin pesän kiinteistöihin tai ettei tarvittavia rahavaroja olisi voitu saada esimerkiksi metsää myymällä. Kiinteistön myynti velkojen suorittamiseksi olisi ollut myyntiä vastustavan A:n kannalta kohtuutonta ottaen huomioon pesänselvittäjän ilmoittamien velkojen määrä ja kiinteistön arvo. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle kiinteistön myymiseksi ollut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
29.4.2019 11.28
Hovioikeus arvioi ositusmenettelyssä täysin passiiviseksi jääneen miehen menettelyä - syyte törkeästä petoksesta hylättiin
Asiassa oli syyttäjän valituksen perusteella ratkaistava, oliko mies tahallaan salannut varojaan ositustoimituksessa ja siten erehdyttänyt pesänjakajaa tai käyttänyt pesänjakajan erehdystä hyväkseen ositustoimituksessa siten, että hänen menettelynsä täyttäisi petosrikoksen tunnusmerkistön. Miehen täydellinen passiivisuus ositustoimituksessa oli riidatonta, kuten myös miehen tilillä ositusperusteen syntyhetkellä olleet varat ja se, ettei niitä ollut otettu huomioon ositustoimituksessa. Syyttäjän valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2019) - Uutiset
25.4.2019 8.12
Hovioikeuden ratkaisu hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta avoerossa
A vapautettiin velvollisuudesta maksaa B:lle käräjäoikeuden pesänjakajan ratkaisun pysyttämä rahana maksettava 43.405,11 euron suuruinen hyvitys. Hyvityksen määräksi vahvistettiin pesänjakajan määräämän 51.000 euron asemesta 7.594,89 euroa. Hyvitys tuli tältä osin katetuksi yhteisen omaisuuden säästöstä. (KKO muutti HO:n ratkaisua: KKO:2020:65) - Uutiset
18.4.2019 16.00
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeus on vahvistettava lähtökohtaisesti niin, että se toteutetaan muuna kuin lapsen kouluaikana
Tapaamisoikeus, joka edellyttää lapsen poissaoloa koulusta, on poikkeuksellinen. Sanotun perusteella lapsen poissaoloa koulusta edellyttävän tapaamisoikeuden toteuttaminen ei ollut lapsen (s. 2009) edun mukaista nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tapaamisia oli mahdollista toteuttaa myös kouluajan ulkopuolella ja lapsi vastusti tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvaa poissaoloa koulusta sekä sovittelijat olivat sitä mieltä, että lapsen toiveita tuli kunnioittaa. Lapsi oli ilmoittanut vastustamisesta sovittelijoiksi määrätyille sosiaalityöntekijälle ja -ohjaajalle, jotka ammattinsa puolesta ovat asiantuntijoita lapsen mielipiteen selvittämisessä. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi lapsen mielipidettä olisi ollut syytä arvioida toisin kuin nämä olivat tehneet. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 9.48
Hovioikeus: Vainajan elinaikana ilmaisemalle toiveelle hautaamisen paikasta ei voitu antaa muistisairauden vuoksi merkitystä
Helsingin hovioikeus pysytti KO:n tuomion, jonka mukaan Helsingissä viimeiset vuotensa asuneen henkilön (s. 1928 ja k. 2018) hautaaminen määrättiin tapahtuvaksi vainajan aikaisemmalle pitkäaikaiselle kotipaikkakunnalle Rovaniemelle. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 12.03
KKO äänesti lapsen palauttamatta jättämisestä
A ja B sekä heidän yhteisessä huollossaan oleva lapsensa olivat asuneet yhdessä Belgiassa keväästä 2016 lukien B:n työkomennuksen vuoksi. Kun lapsi oli 5-vuotias, B:n työ päättyi ja perhe matkusti yhdessä Suomeen 1.10.2018. A vaati, että lapsi määrätään palautettavaksi Belgiaan. Kysymys siitä, oliko lapsen asuinpaikkavaltio Belgia vai Suomi. Lisäksi kysymys siitä, oliko A hyväksynyt lapsen muuttamisen Suomeen. Koska perhe oli asettunut asumaan Belgiaan usean vuoden ajaksi ja asunutkin siellä noin 2,5 vuoden ajan, Korkein oikeus katsoi, että lapsen asuinpaikaksi oli hänen elinympäristönsä tosiasiallisen vakiintumisen vuoksi muodostunut Belgia. Korkein oikeus katsoi, että A:n toiminta ja käyttäytyminen sen jälkeen, kun hän oli kesällä 2018 ymmärtänyt B:n palaavan Suomeen, oli osoitus siitä, että hän oli hiljaisesti hyväksynyt lapsen poisviemisen Belgiasta ja Suomeen muuttamisen. Palauttamisvaatimus oli selvästi epäjohdonmukaisessa suhteessa A:n käyttäytymiseen. Kyseessä ei siten ollut lapsen luvaton palauttamatta jättäminen. (Ään.) - Uutiset
17.4.2019 11.28
Käräjätuomariin ja maaoikeusinsinööriin kohdistetut perikunnan rangaistusvaatimukset hylättiin heti haastetta antamatta
C:n perikunta / A ja B (kantajat) olivat vaatineet, että Kanta-Hämeen käräjäoikeuden maaoikeusasian käsittelyyn osallistuneet virkamiehet käräjätuomari ja maaoikeusinsinööri tuomitaan rangaistukseen virkarikoksesta, törkeästä kunnianloukkauksesta, törkeästä ryöstöstä ja törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa. Kantajat olivat lisäksi vaatineet asiassa vahingonkorvausta. Perusteinaan kantajat olivat muun ohella lausuneet, että vastaajat olivat osallistuneet todistajanlausunnon väärentämiseen ja että vastaajat olivat väärentäneet lainhuudon. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
16.4.2019 16.00
Vanhemman elatuskyky ei määräydy pelkästään vanhemman tosiasiallisten tulojen perusteella
HO arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä toisin kuin KO. Isän elatuskykyä arvioitaessa oli hyväksyttävä syy ottaa huomioon hänen todelliset tulonsa, jotka jossain määrin alittivat hänen aikaisemmat tulonsa. Äidin saamaa tasinkoa ja hänen täysi-ikäiseltä lapseltaan saamaa 200 euron kuukausittaista korvausta ei otettu huomioon ädin elatuskyvyn arvioinnissa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.4.2019) - Uutiset
16.4.2019 11.00
Väitös: Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa
OTM, VT Kirsikka Linnanmäki väittelee 4. toukokuuta 2019 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa - Lapsioikeutta, sovitteluteoriaa ja empiriaa yhdistävä tutkimus". Väitöskirja käsittelee lapsen huoltoriitojen (asiantuntija-avusteista) sovittelua tuomioistuimessa ja sitä, miten lapsen etua menettelyssä tavoitellaan. Aihetta tarkastellaan lapsioikeudellisesti, sovitteluteoreettisesti ja käytännössä empiirisen aineiston avulla. Linnanmäki on tutkinut, miten lapsen etu ja sovittelu määrittyvät ja miten lapsioikeudellinen ja sovitteluteoreettinen näkökulma ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun riitoja ja konflikteja lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sovitellaan tuomioistuimissa. - Uutiset
15.4.2019 10.10
KHO:n ratkaisu ositus- ja perinnönjakokirjan julkisuudestaMaanmittauslaitokselle osoitettu asiakirjapyyntö koski ositus- ja perinnönjakokirjaa, joka oli kuulunut aikanaan käräjäoikeudessa ratkaistuun lainhuutoasiaan. Asiakirja oli siirtynyt käräjäoikeudesta maanmittaustoimistolle ja myöhemmin Maanmittauslaitokselle siinä yhteydessä kun maakaaressa tarkoitetut kirjaamisviranomaisen tehtävät oli vuoden 2010 alusta siirretty käräjäoikeuksilta maanmittaustoimistoille. Tällaisen asiakirjan julkisuus sitä Maanmittauslaitokselta pyydettäessä määräytyi julkisuuslain eikä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaisesti. Asiakirjapyynnön ratkaiseminen kuului Maanmittauslaitoksen toimivaltaan. - Uutiset
15.4.2019 10.00
Hovioikeus: Epätäsmällisyyksien ja puutteiden vuoksi käräjäoikeuden tuomiolauselman mukainen ratkaisu ei ollut täytäntöönpanokelpoinen
Käräjäoikeuden tuomiolauselma sisälsi lukuisia ehdollisia määräyksiä. Käräjäoikeus oli myös velvoittanut EJ:n sakon uhalla esittämään oikeudelle seitsemää eri tiliä koskevia tilitietoja vuosilta 2013 ja 2014 ja vahvistanut EJ:n varoihin lisättävän edellä mainitun editiovaatimuksen kautta "vielä tuntemattomat, mutta mahdollisesti" selville saatavat varat. Tuomiolauselmasta ei käynyt ilmi, miten kantajan hyväksytyt ja osin ehdolliset vaatimukset tosiasiallisesti muuttavat osituksen lopputulosta. Asia oli palautettava käräjäoikeuden käsiteltäväksi ratkaisun lopputuloksen epäselvyyden ja siitä aiheutuvan täytäntöönpanokelvottomuuden vuoksi. (Vailla lainvoimaa 15.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 16.00
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti huoltoriidan käsittelyssä
HO totesi, että KO oli järjestänyt asiassa valmisteluistunnon varaamatta isälle tilaisuutta täydentää tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta, antamatta tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta äidille lausumaa varten tiedoksi tai ilmoittamatta hänelle, että hän voi vastata tapaamisoikeutta koskevaan vaatimukseen valmisteluistunnossa. KO ei ollut myöskään todennut päätöksessään, että isän tapaamisoikeutta oikeutta koskeva vaatimus olisi jäänyt sillensä, koska hän ei ollut saapunut valmisteluistuntoon. HO katsoi, ettei KO ollut käsitellyt tapaamisoikeutta koskevaa vaatimusta. KO oli menetellyt virheellisesti. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 11.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 9.51
KHO:n ratkaisu purkutyöpalvelun arvonlisäverosta
Unionin tuomioistuimen annettua asiassa KHO:n pyynnöstä ennakkoratkaisun KHO katsoi, että sekä ennakkoratkaisuhakemuksen kohdassa 1. että kohdassa 2. tarkoitetussa tilanteessa oli arvonlisäverotuksen kannalta kysymys kahdesta eri liiketoimesta. Kohdassa 1. tarkoitetussa tilanteessa purkutyösopimuksen oli katsottava sisältävän yhtäältä A Oy:n suorittaman palvelun myynnin purkutyön tilaajalle ja toisaalta A Oy:n edelleen myytävissä olevan metalliromun oston purkutyön tilaajalta. Kohdassa 2. tarkoitetussa tilanteessa purettavaksi ostettava -sopimuksen oli katsottava sisältävän yhtäältä purettavan kohteen omistajan suorittaman tavaran myynnin A Oy:lle ja toisaalta A Oy:n suorittaman purkutyöpalvelun myynnin tavaran myyjälle. HAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
9.4.2019 8.44
Hovioikeuden päätös venäläisen huoltopäätöksen tunnustamisesta
A:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko KO:n menettely asiassa ollut asianmukainen ja oliko KO:n ratkaisua venäläisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamisesta aihetta muuttaa A:n vetoamien seikkojen johdosta. HO totesi, ettei KO olisi lausumillaan perusteilla saanut ratkaista asiaa varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi. Tuomioistuin voisi huoltolain 38 §:n mukaan menetellä näin vain silloin, jos kuultavan olinpaikka ei olisi vaikeuksitta selvitettävissä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:n asuinpaikka oli Suomessa ja hänellä oli vakituinen osoite. Edellä lausutusta huolimatta HO ratkaisi viivästyksen välttämiseksi asian palauttamatta sitä KO:een. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei syytä KO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 9.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 13.00
15 000 euron luottohakemuksen miehensä pankkitunnuksia luvattomasti käyttäen tehnyt nainen tuomittiin törkeän petoksen asemasta petoksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen
Nainen oli täyttänyt luottohakemuksen verkossa ja merkinnyt luotonhakijaksi hänen itsensä lisäksi miehen, vaikka mies ei ollut tosiasiallisesti ollut tietoinen luoton hakemisesta eikä antanut suostumustaan lainaehtoihin sitoutumiseen. Nainen oli allekirjoittanut hakemuksen verkossa tunnistautumalla omien pankkitunnustensa lisäksi miehen pankkitunnuksia luvattomasti käyttäen. Luotonantaja oli maksanut myöntämällään luotolla naisen avoinna olevia luottoja naisen määräämällä tavalla. Loppu lainasummasta eli 465,85 euroa oli maksettu naisen nimissä olleelle tilille. Nainen oli menettelyllään aiheuttanut pankille ja miehelle ainakin 15.000 euron suuruisen välittömän taloudellisen vahingon vaaran. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
5.4.2019 8.51
Hovioikeus pohti miten lasten elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky määräytyvät
Hovioikeudessa oli kysymys siitä, miten lasten elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky määräytyvät. Isän OR:n elatuskykyä laskettaessa riitaista oli se, otetaanko lasten tapaamisesta aiheutuvat kustannukset huomioon hänen elatuskykyään määrättäessä. Äidin MS:n elatuskyvyn määräytymisen osalta riitaista oli se, onko MS:llä ollut hyväksyttävä peruste alhaisemmalle tulotasolle osittaisen hoitovapaan aikana. Lasten elatuksen määräytymisen osalta riitaista oli se, onko NR:n terveydenhoitokulut otettava huomioon. Lisäksi riitaista oli se, onko OR:llä oikeus tehdä luonapitoöiden perusteella vähennys elatusavusta. (Vailla lainvoimaa 5.4.2019) - Uutiset
4.4.2019 11.00
Velan takaisinmaksua koskevaa ehtoa soviteltiin kuolinpesän osakkaiden vaatimuksesta
Perittävän ei ollut näytetty eläessään aktiivisesti vaatineen lainan takaisinmaksua. Laina on edelleen maksamatta. KO oli todennut, että mikäli velan takaisinmaksua koskevaan ehtoon ei nyt puututa, kysymyksessä olevat kiinteistöt voivat olla myymättä ja velka erääntymättä vielä vuosia tai vuosikymmeniä. Asiassa kerrottuun nähden kysymyksessä olevan velan takaisinmaksua koskevan ehdon soveltaminen olisi johtanut OikTL 36 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kohtuuttomuuteen ja ehtoa oli soviteltava. Vastaajalle 28.1.2018 antaman velan takaisinmaksua koskevaa ehtoa soviteltiin siten, että velka erääntyy maksettavaksi 1.7.2019. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lainan saaneelle vastaajalle. (Vailla lainvoimaa 4.4.2019) - Uutiset
3.4.2019 14.20
Suomen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan oleskeluluvan neljäksi vuodeksi saaneen valittajan hakemuksen hänen määrämiseksi Turkissa olevan alaikäisen veljensä huoltajaksi
Hakemuksen tarkoitus oli, että valittaja voisi alaikäisen veljensä (s. 13.8.2003) huoltajana tehdä UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että hänen alaikäinen veljensä saisi jättää oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä. KO:n päätös valittajan hakemuksen tutkimatta jättämisestä kumottiin. HO määräsi valittajan suostumuksensa mukaisesti lapsen oheishuoltajaksi tekemään UM:n maahantuloasioiden yksikön johtoryhmälle hakemuksen siitä, että lapsi saisi jättää Suomessa oleskelua koskevan oleskelulupahakemuksen Turkin Ankarassa olevassa Suomen suurlähetystössä Intian New Delhissä olevan Suomen suurlähetystön asemesta. Valittajalle annettu oheishuoltajanmääräys rajoittuu tähän tehtävään. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019) - Uutiset
2.4.2019 9.00
Hovioikeuden päätös isän vasta hovioikeudessa esittämän tiedonsaantioikeutta koskevan vaatimuksen tutkimisesta, käräjäoikeudessa tehdyn tapaamisoikeutta koskevan sovinnon muuttamisen edellytyksistä ja valvottujen tapaamisten järjestämisestä vankilassa
Isän vasta hovioikeudessa esittämä tiedonsaantioikeutta koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. Tapaamisoikeutta koskevan sovinnon muuttamiselle ei ollut hyväksyttäviä perusteita. Tapaamisoikeuden ehtoja muutettiin vankila-aikana järjestettävien tapaamisten osalta. (Vailla lainvoimaa 2.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 12.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanoriidan hävinneen äidin oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiä
HO ei sallinut äidin esittää nimeämäänsä uutta todistetta teemalla ”Äidin ajoneuvon korjaustarpeet, oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden vaikutus perheen tilanteeseen ja mahdollisuuteen korjata ajoneuvo”. Pääasian osalta HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
29.3.2019 11.50
Huhtikuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia
Huhtikuussa 2019 tulee voimaan lukuisia säädöksiä ja säädösmuutoksia, muun muassa:
- Äitiyslaki siihen liittyvine säädöksineen tulee voimaan 1.4.2019
- Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan 1.4.2019
- Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astuu voimaan 1.4.2019
- Sähköiset rahtikirjat käyttöön 11.4.2019 voimaan tulevalla tiekuljetussopimuslain muutoksella
- Jehovan todistajien vapautuslaki kumotaan 1.4.2019 alkaen - Uutiset
20.3.2019 9.12
KKO äänesti: Yhdistysten hyväksi tehty testamentti oli peruttu uudella testamentilla
A oli vuonna 1980 tehnyt B:n hyväksi yleistestamentin. Siihen sisältyi myös määräys, jonka mukaan A:n omaisuus menee kahdelle yleishyödylliselle yhdistykselle, jos B on kuollut ennen A:ta. A oli vuonna 2004 tehnyt B:n kanssa keskinäisen yleistestamentin muistamatta aikaisemmin tekemäänsä testamenttia. Vuonna 2004 tehdyssä testamentissa ei ollut määräyksiä muista testamentinsaajista eikä aikaisemmin tehdyn testamentin voimassaolosta. B kuoli ensin. A:n kuoltua yhdistykset vaativat vahvistettavaksi, että A:n niiden hyväksi vuonna 1980 antama testamenttimääräys oli edelleen voimassa.
Korkein oikeus katsoi, että A:n testamenttaustahto ilmeni vuonna 2004 tehdystä, hänen koko omaisuuttansa koskevasta yleistestamentista. Kyseisestä testamentista ei ilmennyt A:n tahdon olleen, että hänen omaisuutensa menisi yhdistyksille. Aikaisempi testamentti oli siten tullut peruutetuksi uudella testamentilla, minkä takia yhdistysten vaatimus hylättiin. (Ään.) - Uutiset
20.3.2019 8.57
Hovioikeus: Elatusapuvelkaa koskevaan luottotietomerkintään ei tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”
Valittaja A vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Oulun seudun ulosottovirasto velvoitetaan pyytämään luottotietotoiminnan harjoittajia poistamaan A:ta koskevat 3.6.2015 ja 26.5.2016 päivätyt maksuhäiriömerkinnät. Hovioikeus totesi muun muassa, että luottotietomerkinnät ovat niiden tarkoitukseen nähden tarpeellisia myös sen jälkeen, kun varsinainen ulosottomenettely on jo päättynyt. Vaikka yksityisoikeudellisia velkoja koskeva luottotietomerkintä voitaisiinkin poistaa velan vanhennuttua, ei samaa periaatetta voida kuitenkaan soveltaa elatusapuvelkaan, kun otetaan huomioon elatusapusaatavan verraten lyhyt vanhentumisaika ja se, että luottotietomerkinnät palvelevat yleistä etua. Luotonantajien kannalta verraten tuoreiden maksuhäiriömerkintöjen poistaminen luottotiedoista heikentäisi luottotietojen kattavuutta ja näin vaikeuttaisi luotonantajan mahdollisuuksia arvioida velallisen kykyä huolehtia maksuvelvoitteistaan, mikä vaarantaisi muun ohella rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Näin ollen ja erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan soveltamisohjeeseen viitaten hovioikeus katsoi, että luottotietomerkintöjen käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän hoitamista varten. Asiassa ei siten tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
18.3.2019 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta perheenyhdistämiseen ja perheenjäsenen oleskeluluvan peruuttamisesta
Unionin tuomioistuin totesi muun muassa, että oikeudesta perheenyhdistämiseen annetun neuvoston direktiivin 16 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että tapauksessa, jossa kolmannen maan kansalaisen perheenjäsenten oleskelulupien saamista varten on esitetty väärennettyjä asiakirjoja, se seikka, että nämä perheenjäsenet eivät olleet tietoisia näiden asiakirjojen vilpillisestä luonteesta, ei ole esteenä sille, että kyseinen jäsenvaltio peruuttaa nämä luvat mainitun säännöksen nojalla. - Uutiset
15.3.2019 11.30
Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta määräajan ylityksen vuoksi kun siihen ei ollut vedottu
Perinnönjaon moiteaika on materiaalinen määräaika. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on aina vedottava materiaalisen määräajan ylitykseen. Jos määräaika on kulunut umpeen ja siitä tehdään oikeudenkäyntiväite, moitekanne on jätettävä tutkimatta. Kyseessä oli asia, jossa sovinto on sallittu. Koska asiassa ei vedottu määräajan ylitykseen, käräjäoikeus ei ollut voinut jättää kannetta tutkimatta tällä perusteella. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 10.30
KHO: Estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse ei ollut
Lastensuojelulain 49 §:n 3 momentista ei johtunut estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse tilanteessa, jossa KO oli HAO:n päätöksen jälkeen antamallaan väliaikaismääräyksellä määrännyt isän lapsen yhteishuoltajaksi, mutta ei ollut määrännyt lapsen asumisesta. - Uutiset
15.3.2019 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi perinnönjaon moitekanteen – kysymys myös omaisuuden arvosta rahauudistuksen jälkeenPerukirjaan tehdystä merkinnästä samoin kuin todistukseen sisältyvästä kuittausmerkinnästä oli pikemminkin pääteltävissä, että asiakirjan laatimisen tarkoituksena oli ollut kyseisen rahamäärän vastaanottamisen todentaminen perunkirjoitusta varten. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen ja todistuksen 15.10.1973 oikeudellista merkitystä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että todistusta ei voitu vastoin SK:n kiistämistä pitää häntä oikeudellisesti sitovana tahdonilmaisuna siitä, että hän oli saanut koko perintöosuutensa IK:n jälkeen. Suomessa 1.1.1963 toteutetun rahauudistuksen yhteydessä niin sanottu uusi markka säädettiin (L 277/1962, 2 §) vastaamaan sataa vanhaa markkaa ja yksi uusi penni yhtä vanhaa markkaa. Tähän nähden SK:n saaman ennakkoperinnön arvona ei voitu pitää vaadittua 104 276,51 euroa vaan pesänjakajan käyttämää 1 042,77 euroa. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
14.3.2019 15.21
Alaikäiset eivät voi kesäkuusta 2019 alkaen poikkeusluvallakaan solmia avioliittoja
Alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettely kumotaan. Lainmuutos tulee voimaan 1. kesäkuuta 2019. Jatkossa vain 18 vuotta täyttäneet voivat solmia avioliiton. - Uutiset
14.3.2019 11.40
Äiti vastasi myöhässä lapsen tapaamisoikeutta koskevaan hakemukseen - hakemuksen mukaisesti ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO oli laiminlyönyt yleisen velvollisuutensa huolehtia siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi. Tämä puute ei ollut myöskään voinut korjaantua asian suullisessa valmistelussa tai pääkäsittelyssä, kun niitä ei ollut toimitettu. Tämän vuoksi ja koska äidin KO:een määräajan jälkeen saapuneesta lausunnosta ilmenevien hakemuksen vastustamisperusteiden käsittelyä ensimmäisenä oikeusasteena vasta HO:ssa ei voitu pitää asianosaisten muutoksenhakumahdollisuuksien kannaltakaan tarkoituksenmukaisena, KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 14.3.2019) - Uutiset
13.3.2019 12.17
Apulaisoikeuskansleri: Lastensuojelun asianmukainen valvonta tulee turvata – aluehallintoviraston ylijohtajalle huomautus
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vaatii toimia lastensuojelun valvonnan asianmukaisuuden ja ripeyden varmistamiseksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valvonta on ollut ruuhkautunutta lähes koko viraston toiminta-ajan, ja lastensuojelua koskevien kanteluiden käsittely on viivästynyt merkittävästi. Vuonna 2018 pisin kantelun käsittelyaika oli yli 49 kuukautta. Tilanne on perustuslain ja hallintolain vastainen, ja apulaisoikeuskansleri pitää sitä erittäin vakavana. Valvonnan toimimattomuus vaarantaa lastensuojelun asiakkaiden oikeuksien toteutumisen. - Uutiset
12.3.2019 15.00
Lapsistrategiaa pohjustettuLapsistrategiaa pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia, lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy, lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee, jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku, ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään ja lapsiperheiden köyhyys vähenee. Vision toteuttamisen keinoja ovat lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva hallinto ja päätöksenteko sekä lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri. - Uutiset
11.3.2019 16.00
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja puolison perintöoikeuttaHovioikeus katsoi, ettei A:n ja K:n välisessä keskinäisessä testamentissa annettu määräyksiä sen tilanteen varalta, että A K:n kuoleman jälkeen solmisi avioliiton. Tällaisia määräyksiä siihen ei voitu sisällyttää testamentin tulkinnallakaan eikä edes keskinäistä testamenttia täydentämällä. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, ettei keskinäisen testamentin perusteella voitu sivuuttaa puolison perintöoikeutta. Näin ollen A:n jäämistö oli jaettava perintökaaren 3 luvun säännösten mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
8.3.2019 11.30
Biologinen isyys varmistui vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen - testamentti julistettiin biologisen tyttären vaatimuksesta pätemättömäksi erehtymisen vuoksi
KO:ssa oli ollut ensisijaisesti kyse siitä, oliko T testamenttia tehdessään erehtynyt sillä tavalla, että se oli määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Toissijaisesti oli ollut kyse siitä, oliko T pakotettu tekemään testamentti tai oliko hänet siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdon heikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka että hänet oli petollisesti vietelty tekemään testamentti. Testamentinsaajat vaativat HO:ssa KO:n tuomion (testamentin pätemättömäksi julistaminen) kumoamista ja että biologisen tyttären kanne hylätään ja että hänet velvoitetaan korvaamaan testamentinsaajien oikeudenkäyntikulut. Testamentinsaajille ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2019) - Uutiset
7.3.2019 11.00
Täysi-ikäisen poikansa edunvalvojaksi määrätty äiti ei pitänyt pojan ja isän tapaamisia pojan edun mukaisena - hovioikeus arvioi äidin sopivuutta edunvalvojaksi
Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että edunvalvojan sopimattomuudesta on kysymys muun ohella silloin, kun hän toimii päämiehensä edun vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa edunvalvoja ei sovi tehtäväänsä, koska edunvalvonnan tarkoitus ei toteudu edunvalvojan toimien tai laiminlyönnin vuoksi. Edunvalvojan toiminta koskettaa merkittävällä tavalla päämiehen perusoikeuksia, kuten itsemääräämisoikeutta sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Edunvalvojan on toiminnallaan edistettävä päämiehensä perusoikeuksien toteutumista. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että edunvalvojan on huomioitava päätöksentekonsa vaikutukset päämiehensä sosiaalisiin suhteisiin. HO:ssa oli kysymys siitä, olko äiti osoittautunut sopimattomaksi edunvalvojan tehtävään sillä perusteella, että hän ei salli A:n ja tämän isän yhteydenpitoa. HO määräsi lapsen edunvalvojaksi äidin ohella yleisen edunvalvojan, jonka tehtävänä on päättää isään kohdistuvaan yhteydenpitoon ja tapaamisiin liittyvistä asioista. (Vailla lainvoimaa 7.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 14.10
Lapsen huoltoa koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen tuomiovirheen perusteella
OK 8 luvun 13 §:n ja 5 luvun 18 §:n 4 momentin säännösten perusteella KO:n olisi tullut antaa äidin 5.7.2018 saapunut lausuma tiedoksi isälle. Isän oman ilmoituksen sekä KO:n 14.8.2018 päivätyn lausumapyynnön ja käräjätuomarin lausuman perusteella HO katsoi, että näin ei ollut tapahtunut. Asiassa oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Ottaen huomioon KO:n päätöksen perustelut HO katsoi, että virheellä oli ollut olennainen vaikutus asian lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 8.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa 17-vuotiaan lapsen peruuttamattoman poliklinikka-ajan maksun perintään
Apulaisoikeusasiamies katsoo, että lapsen edun vuoksi tulee lasta suojella ylivelkaantumiselta siten, että maksuunpanon aiheellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä merkitsee apulaisoikeusasiamiehen mielestä sitä, että yli 15-vuotiaan lapsen tahdon selvittämiseksi lasku ensi vaiheessa lähetetään hänelle. Mikäli lapsi nimenomaisesti ilmaisee tahtonsa olevan, että laskua ei lähetetä huoltajalle, on apulaisoikeusasiamiehen mielestä maksuunpano yli 15-vuotiaalle lapselle lähtökohtaisesti perusteltu ainakin, jos hän on alkujaan itsenäisesti pyrkinyt hoitoon. Mikäli lapsi ei reagoi laskuun, ei estettä maksun laskutukselle ja perinnälle huoltajalta lapsen elantomenona ole, mikäli tapauksen olosuhteet puoltavat arviota maksun luonteesta elatusmenona. Apulaisoikeusasiamies pyysi HUS:ia ilmoittamaan hänelle 31. tokokuuta 2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut sille aihetta. - Uutiset
4.3.2019 10.43
Vakavan aivovamman työtapaturmassa saanut isä ei kyennyt tapaamaan lapsiaan ilman toisen aikuisen läsnäoloa ja tukea - erimielinen hovioikeus ei suostunut tapaamisten järjestämiseen isovanhempien luona
Asiassa esitetyn perusteella tapaamisten järjestäminen isän vanhempien kotona heidän toimiessaan tapaamisten valvojina ei ollut lasten (s. 2010 ja 2012) edun mukaista. HO totesi, että tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kun lapset kasvavat ja jos aikuiset saavat ristiriitatilanteensa korjattua. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan katsoi, että tapaamisia tulee järjestää myös isän vanhempien luona KO:n päätöslauselmasta ilmenevin tavoin. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
28.2.2019 8.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asianajotoimiston ja pesänselvittäjänä toimineen asianajajan olevan velvollisia korvaamaan asianajajan laiminlyönnin johdosta päämiehelle aiheutuneen vahingon
Kun asianajaja B:n viaksi jäävää huolimattomuutta ei voitu pitää perintökaaren 19 luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla lievänä, asianajotoimisto ensisijaisesti ja B toissijaisesti olivat velvollisia korvaamaan A:lle laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. (KKO:2021:10: Hovioikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin) - Uutiset
25.2.2019 10.36
Ulkoprosessuaalinen sovinto osituksesta - hovioikeus vapautti vahingonkorvauskanteensa käräjäoikeudessa peruuttaneen kantajan velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut
Asiassa lausutut huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli erityisiä syitä määrätä korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poiketen. KO:n päätöstä muutettiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 1.159,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2019) - Uutiset
21.2.2019 13.26
Henkilöasiakirjat turvallisemmiksi: neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti alustavaan sopuunEU tiukentaa henkilöasiakirjojen turvallisuusvaatimuksia henkilöllisyyspetosten vähentämiseksi. Neuvoston puheenjohtajamaan Romanian ja Euroopan parlamentin edustajat pääsivät tänään epäviralliseen sopimukseen asetuksesta, jolla vahvistetaan EU-kansalaisten henkilökorttien ja EU-kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka eivät ole EU-kansalaisia, myönnettävien oleskelulupien turvallisuutta. Alustava yhteisymmärrys esitetään nyt EU-suurlähettiläille vahvistettavaksi neuvoston puolesta. - Uutiset
20.2.2019 11.30
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeus
Asiassa lausuttu huomioon ottaen isän ei voitu katsoa sillä tavoin hävinneen oikeudenkäyntiä, että hän olisi ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa osaksikaan. Sillä, että tapaamiset olivat aluksi käynnistyneet äidin oikeudenkäynnin aikana esittämällä tavalla, ei ollut asiassa merkitystä, koska sovittelun tarkoituskin on, että asia voitaisiin ratkaista vanhempien kesken sovinnollisesti ja sovinnon syntymistä yleensä edesauttaa se, että vanhemmat ovat valmiita joustamaan alkuperäisistä näkemyksistään sekä tekemään ja jopa ehdottamaan kompromisseja. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa korkoineen. Koska isä oli voittanut asian HO:ssa, äiti oli velvoitettava korvaamaan isän tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2019) - Uutiset
19.2.2019 12.06
Hovioikeuden ratkaisu lakiosan täydennyksestä - Uutiset
13.2.2019 14.00
Isän pyyntö lisäajan myöntämisestä vastaukselle saapui muutama tunti liian myöhään käräjäoikeuteen - hovioikeus palautti lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian kokonaisuudessaan
HO otti huomioon lapsen isän valituksessaan esittämät väitteet. Asia oli näiden väitteiden johdosta tullut riitaiseksi siten, että oikeusastejärjestyksen vuoksi HO ei voinut ottaa asiaa käsiteltäväkseen, vaan asia oli palautettava kokonaisuudessaan KO:een. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
13.2.2019 9.00
Aikuisiän adoptioon liittyvät perusedellytykset eivät täyttyneet
Se seikka, että lasta käydään katsomassa ulkomailla vuosittain kesäloman aikana 3 viikkoa ja pidetään muutaman kerran kuukaudessa yhteyttä puhelimitse ei ole sellainen vanhemman ja lapsen välinen suhde kuin mitä adoptiolain 4 §:ssä tarkoitetaan. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
12.2.2019 12.11
Asiakirjojen hyväksymismenettelyä yksinkertaistetaan EU-maissa
Tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Uudistuksella pyritään vähentämään esimerkiksi avioliitto- ja syntymätodistusten hyväksymiseen liittyviä muodollisuuksia ja kustannuksia. Uudistus merkitsee, että EU-maiden viranomaiset eivät enää jatkossa edellytä niin sanotun apostille-todistuksen esittämistä tiettyjen yleisten asiakirjojen yhteydessä, kun kyse on toisen EU-maan viranomaisen antamasta asiakirjasta. Apostille-todistuksella osoitetaan asiakirjan aitous. - Uutiset
8.2.2019 9.40
Lapsenhuoltolaki uudistuu joulukuun 2019 alusta lukien
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Lakia muutetaan vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten perhetilanteiden monimuotoistumista. Lapsenhuoltolain uudistuksella täsmennetään huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen kirjataan lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
8.2.2019 8.33
Äitiyslaki tulee voimaan huhtikuun 2019 alusta – lakia täydentävät asetukset hyväksyttiin
Äitiyslaki tulee voimaan 1. huhtikuuta 2019. Uusi laki sisältää säännökset äitiyden määräytymisestä. Lakiin kirjataan periaate, jonka mukaan lapsen synnyttäjä on lapsen äiti. Eduskunta hyväksyi äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen 1.3.2018. Lakia täydentävät asetukset hyväksyttiin 7. helmikuuta valtioneuvostossa ja oikeusministeriössä. - Uutiset
7.2.2019 10.22
Hovioikeuden tuomio elatussopimusten muuttamisesta takautuvasti, maksettujen elatusapujen palauttamisesta ja kuluvastuusta
Kanne oli tullut vireille KO:ssa 26.4.2018. Asia oli aikavälin 1.1.2018-25.4.2018 osalta jätettävä 8.2.2017 tehtyjen elatussopimusten varaan, ja lasten isä oli siten vapautettava velvollisuudesta suorittaa mainitulta ajalta elatusapua lapsilleen enemmän kuin mihin hän oli sopimuksissa velvoittautunut. Taannehtivasti korotettujen elatusapujen palauttamisvelvollisuutta voitiin pitää lapsen edun vastaisena. Perustetta poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan lapsi ei asian hävitessään yleensä joudu kuluvastuuseen (KKO 2003:104 ja 105) ei ollut esitetty. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 10.42
Hovioikeus ei muuttanut vuonna 2002 syntyneen lapsen yksinhuollosta tehtyä päätöstä
Lapsen äiti oli vaatinut KO:n päätöstä muutettavaksi niin, että hänen ja lapsen isän yhteinen lapsi (s. 2002) määrätään vanhempiensa yhteishuoltoon. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden vuoksi yhteishuoltoon siirtyminen toisi lapsen kannalta mitään sellaista etua, jonka perusteella huollon muuttamiselle voitaisiin katsoa olevan aihetta. Lapsen etu ei merkittävästi puoltanut aikaisemman päätöksen (v. 2012) muuttamista ja yhteishuoltoon siirtymistä senkään vuoksi, että lapsi on jo 16-vuotias ja tulee täysikäiseksi marraskuussa 2020. Isän esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 16.00
Hovioikeus pysytti lasten asumisen isällä - 9-vuotiaan lapsen mielipiteelle ei voitu juurikaan antaa itsenäistä merkitystä
HO totesi mm., että oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella 9-vuotiaan lapsen ei yleensä vielä ole katsottu olevan niin kehittynyt, että hänen mielipiteelleen voitaisiin juurikaan antaa itsenäistä merkitystä. Tässä asiassa ei ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella lapsen osalta olisi ollut syytä poiketa tästä yleisestä käsityksestä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 14.23
Hovioikeus poisti hakemuksen mukaisen päätöksen lapsen yhteishuollosta
Äiti oli allekirjoittanut ja palauttanut todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta. Hakemuksesta ei ollut lähetetty tietoa äidin avustajaksi hakemuksessa ilmoitetulle julkiselle oikeusavustajalle. HO katsoi, että KO:n ei olisi tullut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella selvittämättä tarkemmin lapsen etua siitä huolimatta, ettei lapsen äiti ollut määräajassa antanut KO:n häneltä pyytämää lausumaa ja ottaen huomioon, ettei hakemusta ollut annettu tiedoksi äidin avustajalle. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 15.30
Lapsen vankeusrangaistuksen suorittamisessa ei ollut kyse pysyvästä tai edes kovin pitkäaikaisesta olosuhteiden olennaisesta muutoksesta - elatusavusta annettua käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu
Isän vaatimus oli perustunut siihen, että lapsi (16 v) on suorittamassa vankeusrangaistusta. Asiaa kokonaisuutena harkiten HO katsoi, ettei isän elatusvelvollisuuden poistamiselle ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 11.30
Hovioikeus kumosi neljän lapsen oheishuoltajuudesta tehdyn päätöksen
HO:ssa oli isän valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, oliko vanhempien yhteishuollon tai huoltajien tehtävienjaon kannalta merkityksellisissä olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, että vanhempien yhteishuoltajuutta koskevaa päätöstä olisi aihetta muuttaa isän vaatimin tavoin. Lisäksi kysymys oli KO:n päätöksen oikeellisuudesta oheishuoltajuutta koskevan määräyksen osalta. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. Oheishuoltajuutta puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että näissä olosuhteissa riittäviä perusteita oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. KO:n päätös oli näin ollen tältä osin kumottava. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 10.30
Hovioikeus: Huoltoriidan vireille laittanut äiti velvoitettiin sovinnosta huolimatta korvamaan lähes 2/3 isän vaatimista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa
Arvioitaessa kuluvastuun muodostavan erityisen syyn käsilläoloa, keskeistä on se, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen. Äiti oli vaatinut sekä huollon että tapaamisten osalta merkittäviä muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen. Olosuhdeselvitys ei ollut tukenut äidin taholta esitettyjä näkemyksiä huollon tai tapaamisten ongelmista ja olosuhdeselvityksen mukaan äidin esittämät muutokset eivät olisi lasten edun mukaisia. Asiassa ei ollut osoitettu, että äidin vaatimukset olisivat olleet alunperin perusteltuja muilta osin kuin lasten huoltoa koskevan väliaikaismääräyksen osalta. Verrattaessa kummankin osapuolen asiassa esittämiä vaatimuksia, niiden perusteita sekä sovinnon lopputulosta isän voitiin selvästi katsoa voittaneen asian KO:ssa. Lopputulos oli rinnastettavissa pitkälti siihen, että äiti olisi peruuttanut hakemuksensa tai luopunut vaatimuksistaan. Pelkästään se seikka, että osapuolten välinen riita oli päättynyt muodollisesti sovintoon ja samassa yhteydessä lasten passien ja tapaamisaikojen suhteen oli tehty myös vähäisiä täsmennyksiä aiempaan päätökseen, ei antanut aihetta arvioida tilannetta toisin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 10.00
Ensimmäiset Sovittelijapäivät 6. - 7.2. kokoavat yhteen sovittelun ammattilaisia – tilaisuus katsottavissa myös verkosta
Suomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestetään 6. - 7. helmikuuta Helsingissä. Tapahtumaan kokoontuu sovittelun ammattilaisia eri puolilta Suomea. - Uutiset
30.1.2019 13.21
Pakkoavioliittojen ehkäisyä ja torjuntaa tehostetaan
Oikeusministeriössä on laadittu muistio, johon on koottu tilannetietoa pakkoavioliittojen ehkäisystä ja torjunnasta sekä suunnitelluista toimenpiteistä. Avioliittoon pakottaminen on rikoslain mukaan rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rangaistavaa on paitsi varsinainen pakottaminen, myös henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliittoon. Muistiossa korostetaan, että viranomaisten keskinäinen yhteistyö sekä viranomaisten yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi. - Uutiset
25.1.2019 13.35
Jehovan todistajien hyväksi tehty testamentti mitätöitiin väärentämisen vuoksi – todistelussa painoi enemmän Rikosteknisen tutkimuskeskuksen lausunto joka perustui käsialatutkimuksen asiantuntemukseen ja kahden tutkijan yhtenevään itsenäiseen arvioon, kuin kahden grafologin keskenään ristiriitaiset lausunnot
Käräjäoikeus katsoi Rikosteknisen tutkimuskeskuksen lausunnon, jota myös todistaja H:n lausunto tuki, osoittavan, että keskinäisen testamentin allekirjoitukset oli kirjoittanut sama henkilö eikä testamentti ollut testamentin tekijöiden itse allekirjoittama. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. Hovioikeus ei myöntänyt Jehovan todistajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 10.40
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden osituksen sovittelua koskevaa ratkaisua
Hovioikeus katsoi muun muassa, että muun kuin Kyykerinkadun kiinteistön osalta ositusta ei ollut perusteita kohtuullisuusarvioinnissa lähteä tarkastelemaan uudelleen. Osituksen sovittelun tarkoituksena ei ole toimittaa uutta ositusta osapuolten välillä. Hovioikeus katsoi näytetyksi, että Kyykerinkadun kiinteistön arvo oli ositushetkellä ollut osapuolten sopiman arvon 160.000 euron sijaan todellisuudessa MN:n kanteessaan vaatimat 40.000 euroa. Näin ollen ositussopimuksessa kiinteistön arvo oli arvioitu liian korkeaksi ja MN:n maksettavaksi sovittu vastiketta koskeva ehto oli kiinteistössä myöhemmin ilmenneiden virheiden vuoksi kohtuuton. Tämän vuoksi ositussopimusta oli tältä osin soviteltava siten, että kiinteistön arvona pidetään 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 8.02
Apulaisoikeusasiamies: Kuolintodistuksen viivästykselle ei ollut perustuslain 21 §:n kannalta hyväksyttäviä syitä
Kantelijan mukaan hänen puolisonsa kuoli yllättäen kotona 22.3.2017. Kantelija ei ollut vielä lokakuuhun 2017 mennessä saanut pyynnöstään huolimatta kuolintodistusta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kantelijan puolison oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen oli ylittänyt kohtuuttomasti kuolemansyyn selvittämisestä annetussa asetuksessa säädetyn määräajan. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on katsottu, että organisaatioon ja resursseihin liittyvillä seikoilla ei lähtökohtaisesti voida pätevästi perustella poikkeamista siitä, mitä PL 21 §:n säännös edellyttää asian viivytyksettömältä käsittelyltä. - Uutiset
23.1.2019 9.00
Avioerohakemuksen sillensäjättämispäätös poistettiin tuomiovirheen perusteella
Asian ratkaisseen käräjäsihteerin käräjäoikeuden henkilökohtaiseen sähköpostiin oli määräajassa tullut toisen vaiheen avioerohakemus. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
22.1.2019 16.04
Isyyden kumoamiskanteelle kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut erittäin painavaa syytäLapsen äiti oli kertonut, että hänellä oli ennen raskautta ollut seurustelusuhde B:n lisäksi myös toisen miehen kanssa. Äidillä oli näin ollen ollut aihe epäillä B:n isyyttä jo hyvissä ajoin ennen kanteen nostamiselle säädetyn määräajan umpeutumista. Riitaisuudet tai miehen väkivaltainen käytös eivät tosiasiassa olleet estäneet isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamista määräajassa. Terveydentilaan liittyviä seikkoja ei ollut pidettävä isyyslaissa tarkoitettuna painavana syynä kanteen myöhäiselle nostamiselle. Se seikka, että lapsen äiti ei ollut ollut tietoinen isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamiselle säädetystä määräajasta, ei muodostanut painavaa syytä kanteen nostamiselle määräajan jälkeen. Myöskään sille, että kanneaika oli ylittynyt vain muutamalla viikolla, ei voitu antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä. Kanne oli näin ollen jätettävä tutkimatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lapsen äidille. Vastavalitus raukesi. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
21.1.2019 12.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta perintötodistuksestaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun asetuksen 650/2012 65 artiklan 2 kohtaa ja asetuksessa 650/2012 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen 1329/2014 1 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että haettaessa todistusta asetuksen N:o 650/2012 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti lomakkeen IV käyttö on vapaaehtoista. - Uutiset
21.1.2019 10.06
Velkajärjestelyn selvittäjän tekemää asuinhuoneiston kauppaa ei pidetty alihintaisena - vahingonkorvausvaatimus hylättiin
AA oli selvittäjänä 31.10.2014 myynyt valittajan (A) asunnon 160.000 euron hinnalla siten kuin KO:n tuomiossa oli selostettu. A oli vaatinut, että AA velvoitetaan maksamaan hänelle vahingonkorvauksena enintään 80 000 euroa viivästyskorkoineen 1.11.2014 lukien. Kysymys myös A:n asianosaiskelpoisuudesta. Asianosaiskelpoisuuden osalta HO katsoi, että koska kauppahinnan suuruudella ja siitä mahdollisesti seuraavalla AA:n vahingonkorvausvelvollisuudella on vaikutusta A:n taloudelliseen asemaan, hänellä oli oikeus esittää asiassa vaatimuksia. HO hyväksyi pääkäsittelyä pitämättä KO:n tuomion perustelut siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei AA:n selvittäjänä tekemä kauppa ollut ollut alihintainen. Tähän nähden HO:lla ei ollut tarvetta lausua siitä, oliko B:llä ollut oikeus isänsä (A) puolesta hyväksyä asunnosta saatu kauppahinta. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 16.00
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien aviovarallisuusasetuksen ja parisuhdevarallisuusasetuksen soveltaminen alkaa 29. tammikuuta
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevia EU:n asetuksia aletaan soveltaa 29.1.2019. Asetukset yhtenäistävät varallisuussuhteisiin sovellettavia kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä. Asetuksista toinen koskee aviopuolisoiden varallisuussuhteita ja toinen rekisteröityjen parien varallisuussuhteita. Asetuksissa säädetään siitä, minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen ja minkä valtion lakia sovelletaan puolisoiden varallisuussuhteita koskevassa asiassa, kun siinä on jokin kansainvälinen liittymä. Asetuksissa on myös säännökset toisessa jäsenvaltiossa annettujen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. - Uutiset
18.1.2019 15.21
Perukirjan laatinutta pankin lakimiestä vastaan nostettu syyte luottamusaseman väärinkäytöstä hylättiin
A:n esittämän rangaistusvaatimuksen mukaan V oli rikkonut perintökaaren lainkohtia sillä tavoin, että V oli jättänyt P:n jälkeen laatimaansa perukirjaan merkitsemättä A:n osakkuusaseman ja omavaltaisesti vetänyt pois osakkuuden vahvistaneen asiakirjan ennen perunkirjoitusta. KO oli katsonut, ettei A ollut näyttänyt V:n menetelleen väittämällään tavoin. A:n kuvaama V:n menettely ei ollut täyttänyt A:n nimeämien rikosten tunnusmerkistöjä eikä muunkaan rangaistavaksi säädetyn menettelyn tunnusmerkistöä. V:n syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily ja syytteet oli hylätty. V:n menettelyn ei ollut osoitettu olleen moitittavaa eikä huolimatonta. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 14.27
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassa - kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiä
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 8 b §:n mukaiset edellytykset kohtuullistaa lapsen äidin maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n ratkaisua muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 12.12
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksi
Käräjäoikeus oli päätöksessään katsonut, että TL:n asuinpaikka hänen kuollessaan oli ollut Italiassa, mutta että Helsingin käräjäoikeudella oli TL:n kotipaikan alioikeutena toimivalta pesänselvittäjän määräämistä koskevassa asiassa. Käräjäoikeus oli viitannut tältä osin perintökaaren 26 luvun 1 §:n säännöksiin. AL:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko suomalainen tuomioistuin ollut toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevan asian. Punnittuaan kaikkia asiassa ilmi tulleita seikkoja TL:n elinolosuhteista hänen kuolemaansa edeltävinä vuosina ja hänen kuolinhetkellään hovioikeus katsoi, että TL:llä oli katsottava olleen läheisempi liittymä Italiaan kuin Suomeen. TL:n asuinpaikka oli sen vuoksi ollut Italiassa hänen kuolinhetkellään. Näin ollen Helsingin käräjäoikeus ei ollut EU:n perintöasetuksen 4 artiklan mukaisesti toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevaa asiaa. Sen olisi pitänyt jättää pesänselvittäjän määräämistä koskeva hakemus tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 14.48
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden huomiota eroperheille tarkoitettujen palveluiden riittävään saatavuuteen lastenvalvojien palveluiden osaltaApulaisoikeusasiamies saattoi Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tietoon käsityksensä siitä, että tilanne lastenvalvojapalvelujen saatavuudessa vuoden 2017 loppupuoliskolla oli lainvastainen. Oikeusasiamies kiinnitti samalla vastaisen varalle kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden huomiota eroperheille tarkoitettujen palveluiden riittävään saatavuuteen lastenvalvojien palveluiden osalta. - Uutiset
16.1.2019 14.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu avioliittoa, vanhempainvastuuta ja elatusvelvollisuutta koskevan tuomion tunnustamisestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen 44/2001 27 artiklaan ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen 2201/2003 19 artiklaan sisältyviä vireilläolosääntöjä on tulkittava siten, että kun tuomioistuin, jossa kanne on myöhemmin nostettu, antaa avioliittoa, vanhempainvastuuta tai elatusvelvollisuutta koskevassa asiassa näiden sääntöjen vastaisesti tuomion, josta on tullut lainvoimainen, ne ovat esteenä sille, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa kanne on ensin nostettu, kieltäytyvät pelkästään tästä syystä tunnustamasta tätä tuomiota. Erityisesti tämä sääntöjenvastaisuus ei voi yksinään oikeuttaa mainitun tuomion tunnustamatta jättämistä siitä syystä, että se on selvästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita tässä jäsenvaltiossa. - Uutiset
15.1.2019 11.00
Hovioikeuden päätös kanteenmuutoksesta perintöriidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Estettä kannevaatimusten käsittelemiselle ei ollut, joten asia oli palautettava KO:n ratkaistavaksi myös kyseisen kannekohdan osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
21.12.2018 13.40
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisasiassaPerheenkokoaja B oli saanut Suomesta toissijaista suojelua ja asunut maassa noin 10 vuotta. Puolisoilla oli kaksi Suomessa syntynyttä lasta. Korkein hallinto-oikeus otti huomioon perheenkokoajan toistaiseksi jatkuvan työkyvyttömyyden, hänen terveydentilassaan tapahtuneen olennaisen heikkenemisen sekä jatkuvan hoidon ja huolenpidon tarpeen. KHO katsoi muun muassa, että näissä olosuhteissa oli kohtuutonta edellyttää, että B muuttaisi kotimaahansa viettämään perhe-elämää. A oli hakenut perheenkokoajan omaishoitajaksi, mutta päätös oli ollut kielteinen puuttuvan oleskeluluvan vuoksi. Harkinnassa otettiin lisäksi huomioon, että perheyhteyden katketessa A joutuisi palaamaan Irakiin yksinhuoltajana kahden pienen lapsen kanssa sekä se, että perheenkokoajan terveydentilan vuoksi yhteydenpito olisi todennäköisesti varsin vaikeaa. Näissä olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että toimeentuloedellytyksestä poikkeamiselle oli poikkeuksellisen painava syy. Perheyhteyden säilyminen kumpaankin vanhempaan oli myös lasten edun mukaista. - Uutiset
18.12.2018 15.17
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat vuonna 2019
Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2019 lukien 158,74 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 1,5 prosenttia eli täysimääräinen tuki nousee 2,35 euroa kuukaudessa. Myös elatusvelvollisen pitää maksaa 1,5 % enemmän elatusapua tammikuusta alkaen. - Uutiset
18.12.2018 14.00
Hakemus väliintulosta lahjanlupausta koskevassa asiassa hylättiin
Hakijat olivat pyytäneet osallistua väliintulijoina äitinsä A:n puolella asian oikeudenkäyntiin, jossa kantajana on A ja vastaajana B:n kuolinpesä, ja joka asia koskee B:n C:lle antamaa lahjanlupausta. KO oli katsonut asiassa kerrotuin perustein, etteivät hakijat olleet esittäneet todennäköisiä syitä väitteelleen, että tämä asia olisi koskenut heidän oikeuttaan. HO ei myöntänyt hakijoille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2018) - Uutiset
12.12.2018 16.00
Sähköinen perhekeskus – kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset
Perhekeskusten sähköiset palvelut tulisi koota samaan verkkopalveluun, esittää Sähköinen perhekeskus - Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset -selvityksen tehnyt työryhmä. Sähköinen perhekeskus sisältäisi erilaisen ohjaus- ja neuvontainformaation lisäksi uusia sähköisiä palveluja, kuten itsearvioinnit, yhteydenottomahdollisuuden, ajanvarauksen ja etäpalvelut. Tällä hetkellä lapsille ja perheille tarjotut sähköiset palvelut ovat hyvin hajanaisia ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Asiakkaat kuitenkin odottavat paljon sähköisiltä palveluilta. - Uutiset
12.12.2018 14.00
Hovioikeus: Kuuluttaminen ei turvaa perillisen tai hänen puolestaan toimivan tahon mahdollisuutta tehdä lakiosavaatimus tai muu määräaikaan sidottu toimenpide määräajassa
Huomioon ottaen testamentin tiedoksiannon tarkoitus on tärkeää, että tiedoksianto suoritetaan tavalla, joka turvaa perillisen tai hänen puolestaan toimivan tahon mahdollisuuden tehdä lakiosavaatimus tai muu määräaikaan sidottu toimenpide määräajassa. Kuuluttaminen ei tätä turvaa. (Lainvoimainen) - Uutiset
10.12.2018 16.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen sovittelustaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osituksen sovittelulle avioliittolain 103 b §:n mukaisia perusteita, ja mikäli näin katsottiin olevan, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys siitä, mihin A:n avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen ja miltä osin B:llä katsottiin olevan avio-oikeus. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
5.12.2018 13.51
Hovioikeuden ratkaisu osituksen moitetta koskevassa asiassaHarkitessaan kaikkia sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja hieman painavampia. Sovittelua vastaan puhuvien seikkojen vaikutus voitiin kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa sitä, kuinka paljon A:n avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta oli katsottava avio-oikeuden alaiseksi. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 13.47
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lailla perustetun kansallisen elimen toimivallasta päättää unionin oikeuden vastaisten kansallisten oikeussääntöjen soveltamatta jättämisestä - poliisivoimien palvelukseen ottamisen yläikäraja
Unionin oikeutta ja erityisesti unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kansallisella elimellä, joka on lailla perustettu turvaamaan unionin oikeuden soveltaminen tietyllä alalla, ei ole toimivaltaa päättää unionin oikeuden vastaisen kansallisen oikeussäännön soveltamatta jättämisestä. - Uutiset
4.12.2018 11.40
Hovioikeus määräsi lapset heti palautettavaksi Ruotsiin siellä asuvan isän väitetystä väkivaltaisuudesta huolimatta
Hovioikeus katsoi, että äiti B oli 16.8.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin ilman isän A:n suostumusta ja että palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle ei ollut perusteita. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettaviksi Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 4.12.2018) - Uutiset
3.12.2018 14.00
Poikansa 12 puukoniskulla surmannut isä tuomittiin taposta 8 vuoden vankeusrangaistukseen - hovioikeus arvioi hätävarjeluväitettä, lieventäviä asianhaaroja ja isänsä menettäneen lapsen oikeutta elatuskorvaukseen
HO katsoi samoin kuten KO, että tekoa oli arvioitava tappona. Rikoksen lieventävät asianhaarat oli otettu huomioon rangaistusta määrättäessä, kun rangaistus oli tuomittu tapon tunnusmerkistön alarajalta. Enempään rangaistuksen alentamiseen ei ollut aihetta. KO oli hylännyt vaatimuksen kärsimyskorvauksen suorittamisesta 5,5-vuotiaalle lapselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut kärsimyskorvauksen osalta. Vastaaja velvoitettiin maksamaan C:lle korvausta elatuksen menetyksestä 155 euroa kuukaudessa tekopäivästä 1.2.2018 lukien, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai siihen saakka, kunnes hän sitä ennen kykenee itsensä elättämään tai asiasta muutoin määrätään. Korvauksesta on vähennettävä, mitä A:lle on suoritettu tai tullaan suorittamaan kansaneläkelain nojalla lapseneläkkeenä. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
30.11.2018 11.00
Hovioikeuden ratkaisu riitautetun testamentin saajan oikeudesta hakea pesänselvittäjän määräämistä
Käräjäoikeus oli menetellyt oikein katsoessaan, että se ei voinut pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemusasian yhteydessä tutkia testamentin väitettyä pätemättömyyttä tai tehottomuutta. Tilanteessa, jossa A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitainen testamenttausvallan väitetyn ylityksen perusteella, ei ollut syytä arvioida toisin kuin tilannetta erityisesti tapauksessa KKO 2007:99. A:lla oli erityisjälkisäädöksen saajana oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä riippumatta siitä, millä perusteella A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitautettu. Hakemusta ei ollut jätettävä tutkimatta puhevallan väitetyn puuttumisen vuoksi. A:lla oli myös riittävä oikeussuojan tarve saada pesä pesänselvittäjän hallintoon eikä perintökaaren 22 luvun 3 §:n määräys tietyn omaisuuden määräämisestä erityiseen hoitoon riittänyt turvaamaan hänen oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
27.11.2018 11.55
KKO:n ratkaisu kuolinpesän osakkuudesta ja oikeudesta hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistäAviopuolisot C ja D olivat määränneet keskinäisessä testamentissaan, että toisen heistä kuoltua eloonjäänyt puoliso saa kaiken vainajan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Testamentin toissijaismääräyksen mukaan molempien kuoltua C:n omaisuus meni D:n lapselle K:lle. Puolisot tuomittiin avioeroon, jolloin sovellettavaksi tuli perintökaaren 11 luvun 8 §:n testamenttimääräyksen tehottomuutta koskeva säännös. C:n kuoltua K vaati pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen katsoen, että testamentin tulkinnan perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää toissijaismääräystä voimassa avioeron jälkeen ja ettei K siten ollut testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että K testamentin toissijaissaajana tuli oikeutensa riidanalaisuudesta huolimatta katsoa C:n kuolinpesän osakkaaksi. Hänellä oli siten oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. - Uutiset
26.11.2018 10.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevassa asiassa
Pesänjakaja oli laatinut 26.2.2016 päivätyn omaisuuden erottelukirjan. Pesänjakaja oli hylännyt A:n esittämän hyvitysvaatimuksen ja siihen liittyvät viivästyskorkovaatimukset. Moitekanne oli nostettu 24.8.2016. KO oli hylännyt A:n moitekanteen. Pesänjakajan ratkaisua ei ollut muutettu. A:n toissijaiset kannevaatimukset oli jätetty tutkimatta. A vaati HO:ssa, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle 35.137,50 euroa ensisijaisesti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityksenä, toissijaisesti velkasuhteen perusteella tai viimesijaisesti vahingonkorvauksena sekä 200 euroa vahingonkorvauksena autovahingon vakuutuksen omavastuuosuudesta, molemmat summat viivästyskorkoineen 26.6.2015 lukien. HO ei pääkäsittelyä pitämättä muuttanut KO:n tuomiota. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli käsittelyratkaisusta ja A:n hyvitysvaatimusta koskevasta ratkaisusta sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. Hän lausui erikseen kannevaatimusten tutkimisesta, vanhentumisesta, velkomuksesta ja viimesijaisesti vahingonkorvausta koskevasta vaatimuksesta sekä vahingonkorvausvaatimuksesta autovahingon omavastuuosuudesta. (KKO:2020:18: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen) - Uutiset
23.11.2018 15.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei menetellyt virheellisesti kiinteistön myyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelyssä
KO ei ollut menetellyt virheellisesti jättäessään istuntokäsittelyn toimittamatta. KO ei ollut menetellyt virheellisesti myöskään jättäessään pyytämättä kirjallisen lisälausuman valittajalta. Kiinteistön myyntilupaa koskeva pesänjakajan hakemus ei ole OK 8 luvun 1 momentissa tarkoitettu asia, jolloin asian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä on harkinnanvaraista. KO ei ollut menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut näin tehnyt. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa myöskään pääasian osalta. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
23.11.2018 9.12
Hallinto-oikeuden ratkaisu puhevallasta asiassa jossa oli kysymys henkilökohtaisen avustajan saamisesta kaupungin lautakunnan huostassa olleen lapsen koulunkäynnin tueksiHallinto-oikeus totesi, että lapsen huoltoon kuuluu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetty lapsen edustaminen tämän henkilöä koskevissa asioissa. Huostaanotosta huolimatta lapsen huoltajat edustavat lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, ellei laissa ole toisin säädetty. Puhevaltaa koskevassa arvioinnissa oli annettava merkitystä sille, oliko käsiteltävänä olevalla asialla merkitystä huostaanoton tarkoituksen toteutumiseen lastensuojelulain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kun otettiin huomioon, että opetuksen järjestämisestä päättäminen on lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin säännöksellä nimenomaisesti säädetty sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätösvaltaan kuuluvaksi, vireillepano-oikeus ja puhevalta valitusasiassa oli Y:n kaupungin sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä. (Lainvoimainen) - Uutiset
15.11.2018 11.30
Hyvityksen vaatiminen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa - hovioikeus arvioi riidan hävinneen naisen oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
KO oli velvoittanut naisen (A) suorittamaan miehelle (B) hyvityksenä 8 000 euroa (vaatimus oli ollut 15 618 euroa) ja korvaamaan kaksi kolmasosaa B:n oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi perustelluksi alentaa A:n korvausvelvollisuuden kolmasosaan B:n vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä KO:ssa. A oli peruuttanut valituksensa HO:ssa pääasian osalta ja KO:n ratkaisua muutettiin hänen hyväkseen oikeudenkäyntikulujen osalta vain vähäiseltä, harkinnanvaraista seikkaa koskevalta osaltaan. Tähän nähden A oli velvoitettava korvaamaan B:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:sta kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 11.03
Lasten asumista koskevaan isän hakemukseen ei annettu vastausta - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu
Kysymys oli ollut osapuolille ja heidän lapsilleen (s. 2002 ja 2005) erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. KO voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa KO oli kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ollut ollut riidaton. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei KO ollut voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. KO:n olisi tullut varmistaa lasten äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. KO:n olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla lasten isää istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella KO olisi voinut selvittää, oliko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu, asian käsittelyä oli jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voitu käsitellä HO:ssa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
8.11.2018 7.59
Hovioikeuden pohdintoja lapsen takautuvasta elatusavusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiin ja takautuvaa elatusapua myönnettiin yhden vuoden ajalta
Hovioikeus totesi muun muassa, että lainsäätäjän tarkoituksena on selvästi ollut pitää taannehtivuus poikkeuksena suhteessa pääsääntöön, jonka mukaan elatusapu määrätään kanteen vireillepanosta lukien. Tässä tapauksessa lapsi oli taannehtivuusvaatimusta koskevana aikana ollut alle yksivuotias ja äitinsä kotihoidossa, joten hänen hoitamisestaan johtuvat juoksevat kulut olivat olleet kohtalaisen pienet. Ensimmäisen lapsen syntyminen aiheuttaa kuitenkin verrattain arvokkaiden varusteiden, kuten lastenvaunujen ja auton turvakaukalon, hankkimisen. Lapsen aineellisten tarpeiden tyydyttämisen edellyttämät kustannukset ovat siten suuret. B oli lapsen syntymästä alkaen ollut tietoinen elatusvelvollisuudestaan eikä tästä huolimatta ollut osallistunut elatukseen lainkaan. Yhtä kalenterivuotta käsittävää taannehtivaa vaatimusta ei voitu B:n tulotaso huomioon ottaen pitää tämän kannalta kohtuuttomana. Näin ollen oli kohtuullista, että elatusapua määrättiin suoritettavaksi jo 1.1.2015 lukien. Hovioikeudessa käsiteltävänä olevan ajanjakson osalta vaaditun elatusavun määrää 1.932 euroa B ei kiistänyt. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018) - Uutiset
7.11.2018 12.16
Hovioikeus velvoitti vastaajan suorittamaan kantajalle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystä 17.549,56 euroa korkoineen
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus näytetyksi, että A oli kertomuksensa mukaisesti sijoittanut varojaan B:n nimissä osakkeisiin, B oli avoliiton päättyessä jättänyt tilittämättä nuo varat takaisin A:lle ja B oli edellä selostetuin tavoin saanut mainitut varat yhteensä 17.549,56 euroa hyväkseen. B oli siten saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua, josta A:lla oli oikeus saada hyvitystä 17.549,56 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
6.11.2018 15.36
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perillisten oikeudesta työntekijän vuosilomakorvaukseenTyöaikadirektiivin 7 artikla ja perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan silloin, kun työsuhde päättyy työntekijän kuoleman takia, oikeus kyseisen säännöksen ja kyseisen määräyksen nojalla kertyneeseen palkalliseen vuosilomaan, jota työtekijä ei ole pitänyt ennen kuolemaansa, raukeaa voimatta synnyttää sellaista oikeutta rahalliseen korvaukseen mainitusta lomasta, joka voi siirtyä työntekijän oikeudenomistajille perintönä. - Uutiset
6.11.2018 10.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti alaikäisavioliittojen poikkeuslupamenettelyn kumoamisesta
Oikeusministeriössä on valmisteltu esitys, jonka toteutuessa alaikäisen mahdollisuus saada poikkeuslupa avioitua jää maassamme oikeushistoriaan. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi avioliittolain säännös, jonka mukaan oikeusministeriö voi erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua. Nyt ehdotettu muutos noudattaa kansainvälistä kehityslinjaa. Alaikäisen mahdollisuudesta saada poikkeuslupa avioitumiselleen on viime vuosina luovuttu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Myös YK:n piirissä on korostettu lapsiavioliittojen ennaltaehkäisemisen tärkeyttä. - Uutiset
6.11.2018 9.32
Pitkäaikainen avopuoliso jäi asumaan yhteiseen kotiin toisen avopuolison kuoleman jälkeen - vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttä
HO katsoi, että käsiteltävässä asiassa tosiasiallisen asumisen jatkumisen salliminen huoneistoon liittyvien maksujen suorittamista vastaan ei sinänsä antanut aihetta olettaa, että omistajan ja asukkaan välillä olisi ollut vuokrasuhde. Vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttä. HO katsoi, ettei valittaja A ollut esittänyt mitään varteenotettavia seikkoja, joiden perusteella B:n olisi katsottava antaneen hänelle perustellun käsityksen, että B olisi sitoutunut kysymyksessä olevan asunnon vuokraukseen toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella A:n vetoamalla vuokrajärjestelyllä. HO katsoi, ettei valitus antanut aihetta arvioida kysymystä vuokrasopimuksen olemassaolosta toisin kuin KO. Myöskään asumishyötyä tai sen määrää tai oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei ollut aihetta arvioida toisin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 6.11.2018) - Uutiset
2.11.2018 15.15
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste muutoksenhausta aviopuolisoiden välisen elatussopimuksen vahvistamista koskevaan päätökseenPuolisoiden välinen elatussopimus – Sopimuksen vahvistaminen – Sosiaalihuolto – Hallintovalitus – Valitusluvan tarve - Uutiset
31.10.2018 10.00
Hovioikeuden päätös lasten palauttamisesta Ruotsiin
Asiassa oli kysymys siitä, oliko lasten äiti antanut suostumuksensa sille, että hänen ja lasten isän yhteiset yhteishuollossa olevat lapset A ja B muuttavat pysyvästi Ruotsista Suomeen isänsä luo asumaan, vai oliko isä luvattomasti vienyt lapset pois Ruotsista tai jättänyt palauttamatta lapset Ruotsiin. HO katsoi, että isä oli 19.6.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta Ruotsiin ilman äidin suostumusta. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettavaksi Ruotsiin. Äidin avustajan palkkiota ei voitu korottaa oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n nojalla sillä perusteella, että osa työstä oli tehty ruotsiksi, kun Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Näin ollen AA:n vaatimus palkkion korottamisesta 20 prosentilla hylättiin. (Vailla lainvoimaa 31.10.2018) - Uutiset
29.10.2018 13.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vangin oikeutta perhe- ja yksityiselämän suojaan loukatun valvomattomat tapaamiset epäämällä – 1.000 euron korvaus
Hovioikeus katsoi, että A:lle olisi tullut myöntää valvomattomat tapaamiset viimeistään 22.6.2016. Näin ollen hänen perustuslain ja EIS 8 artiklan takaamaan oikeuteensa perhe-elämään oli rikottu perusteettomasti 4–5 kuukauden ajan. Hovioikeus katsoi, että valtion korvausvastuu oli oikeutta perhe-elämään koskevan loukkauksen perusteella syntynyt. Hovioikeus harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2018) - Uutiset
25.10.2018 15.55
Hallitus esittää kumottavaksi alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettelyn
Hallitus esittää, että alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa alle 18-vuotiaat eivät enää voisi solmia avioliittoja Suomessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
25.10.2018 12.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksen
Käräjäoikeus oli määrännyt äiti A:n laajennettuun lähestymiskieltoon isä HB:n sekä yhteisten lasten VB:n ja CB:n suojaksi. Hovioikeus katsoi kuitenkin jääneen näyttämättä, että A olisi uhannut HB:tä tai heidän lapsiaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rikoksella. HB ja lastensuojelun työntekijä L olivat voineet kokea A:n käytöksen aggressiivisena ja uhkaavana heidän riitaisuuksiensa vuoksi, mutta tämä ei vielä riittänyt objektiivisesti arvioiden osoittamaan sitä, että A tulisi tekemään HB:n tai heidän lastensa henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi, että kysymys ei ollut A:n HB:hen tai lapsiin kohdistamasta rikoksella uhkailusta tai vakavasta häirinnästä. Lasten koulunkäyntiin puuttuminen marraskuussa 2017 puolsi lähestymiskiellon määräämistä, mutta yksittäisenä tapauksena se ei yksin eikä myöskään yhdessä asiassa esille tulleen A:n muun menettelyn kanssa riittänyt osoittamaan, että edellytykset lähestymiskieltoon määräämiselle olisivat olemassa. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi tekemään H, V tai CB:tä kohtaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään heitä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla, mikäli lähestymiskieltoa ei määrätä. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018) - Uutiset
24.10.2018 14.10
KHO:n ratkaisu lesken hallintaoikeuden arvon määrittämisestä perintöverotuksessa
Perittävä oli yksin omistanut puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu, mutta leski oli perukirjassa vedonnut avioliittolain mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. KHO katsoi, että tällaisessa tilanteessa, jossa perukirjan perusteella arvioiden koko asunto jäi kuulumaan perillisten kesken jaettavaan jäämistöön, asuntoon kohdistuvan lesken hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa laskettava ja vähennettävä asunnon koko arvosta eikä sen puoliosuudesta. HAO:n päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus. - Uutiset
24.10.2018 12.11
Hovioikeuskin jätti tutkimatta kanteen perintöomaisuuden palauttamisesta ennenaikaisenaKäräjäoikeus katsoi, että palautusvelvollisuuden oikeellisuus liittyy kysymykseen kuolinpesän osakasasemasta. Koska kuolinpesän osakasasemaa ei tässä vaiheessa ollut lainvoimaisesti selvitetty ja oli mahdollista, että jako oli oikean osakaspiirin suorittama, niin vaatimus jaetun perintöomaisuuden palauttamisesta oli ennenaikainen. Tästä syystä kanne oli tässä vaiheessa jätettävä tutkimatta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 24.10.2018)
1 - 100 .......... 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 1001 - 1100 1101 - 1200 1201 - 1300 .......... 2801 - 2829