Hakutulokset
2828 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
1 - 100 .......... 301 - 400 401 - 500 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 1001 - 1100 .......... 2801 - 2828
- Uutiset
29.6.2020 10.00
Hovioikeus: Tapaamisoikeuden poistaminen ei ollut lasten edun mukaista
Lapset (s. 2004, 2006 ja 2007) olivat olosuhdeselvityksen aikaan olleet epävarmoja siitä, haluavatko he tavata isäänsä säännöllisesti. Siinäkään tapauksessa, että lapset olisivat ilmaisseet selkeän kielteisen kantansa tapaamisille, tapaamisoikeuden poistamista ei huoltolain mukaisen asian yhteydessä voitu perustaa yksin tähän seikkaan, vaan asiaa oli arvioitava kokonaisuutena. Tapaamisoikeuden toteutumista ei voitu jättää myöskään yksin sen varaan, pitävätkö lapset oma-aloitteisesti yhteyttä isäänsä. Sosiaalitoimen olosuhdeselvityksessä ei ollut suositettu tapaamisten poistamista kokonaan, vaan suosituksena oli ollut, että tapaamiset järjestetään tuetusti päivätapaamisina. Asiassa kuvattuja seikkoja kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), ettei tapaamisoikeuden poistaminen ollut lasten edun mukaista. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 9.00
Elatusapuriidassa sallittiin vedota äidin työsopimuksen määräaikaisuutta koskevaan seikkaan vasta hovioikeudessa
Asiassa oli mahdollista, että lapsen äiti oli asiaa KO:ssa käsiteltäessä voinut olla siinä käsityksessä, että hänen työsuhteensa olisi jatkunut myös tuon ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa myös lapsen etu edellytti, että hänelle maksettavaa elatusapua ei määrätä vanhentunein, puutteellisin tai muutoin virheellisin tiedoin. Tämän vuoksi ja koska lapsen äidin työsuhteen päättymisellä voi olla merkitystä hänen elatuskykynsä ja lapselle maksettavan elatusavun määrään, HO sallii lapsen vedota tuohon seikkaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksi
HO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
25.6.2020 12.15
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Digi- ja väestötietoviraston huomiota hallintolain 7 §:n asioiden asianmukaista käsittelyä koskevan säännöksen noudattamiseen
Kantelijan asiassa ei ollut maistraatissa toimittu riittävän huolellisesti, vaan kantelijalle oli toimitettu virheellinen virkatodistus ja kantelijan äidin asiakirjapyyntöön oli vastattu toimittamalla väärä asiakirja. - Uutiset
24.6.2020 10.17
Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää perinnöstä noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen luopumisilmoituksen jättäneelle jatkokäsittelylupa ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan käräjäoikeuden ratkaisuun - KKO oli erimielinen
A oli noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen jättänyt perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen maistraattiin tallettamista varten. A:n osuus kuolinpesästä oli tämän jälkeen ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi. A:n valitettua ulosmittauksesta käräjäoikeus katsoi A:n ryhtyneen kuolinpesään siten, ettei hän ollut voinut enää pätevästi luopua perinnöstä suhteessa velkojiinsa. KO hylkäsi A:n ulosottovalituksen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kysymys siitä, oliko A voinut velkojia sitovasti luopua perinnöstä, oli käsillä olleissa olosuhteissa niin epäselvä, että HO:n olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi, että KO:n päätöksen lopputuloksen oikeellisuutta ei ollut asiassa aihetta epäillä. Ennakkoratkaisuintressiä asiaan saattoi liittyä, mutta HO oli voinut tapauksen olosuhteissa katsoa, ettei myöskään lain soveltamisen kannalta ollut tärkeää myöntää jatkokäsittelylupaa. - Uutiset
24.6.2020 9.05
Pesänselvittäjän tehtävästä vapautetun varatuomarin kantelu käräjätuomarin toiminnasta jätettiin tutkimatta
Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei VT:lla ollut oikeudellista tarvetta saada käräjätuomarin menettelyä koskevaa asiaa tutkituksi kanteluteitse. Siltä osin kuin kantelussa oli esitetty väitteitä käräjätuomarin käräjäoikeuden ratkaisuun vaikuttaneesta menettelystä, ne tulevat HO:ssa arvioiduksi pesänselvittäjän vapauttamista koskevan valitusasian yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 16.00
Hovioikeus: Kuolinpesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon poisti osakkaan puhevallan
HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia vahvoja perusteita, jotka olisivat puoltaneet kuolinpesän osakkaan itsenäistä puhevaltaa asiassa. Ottaen huomioon asian laatu ja valittajan asiassa esittämät väitteet valittajalla kuolinpesän osakkaana ei myöskään ollutsellaista oikeussuojan tarvetta, joka olisi edellyttänyt pesänselvittäjän ohella erillistä puhevaltaa tässä velkomusasiassa. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 10.21
Hovioikeus: Yhtiöiden kautta omistettu varallisuus voitiin kohtuuden mukaan huomioida isän elatuskyvyssä
Lasten isä oli vaatinut, että KO:n tuomiota muutetaan siten, että hänen lapsilleen maksettavan elatusavun määräksi vahvistetaan puutteellisen elatuskyvyn takia nolla euroa tai että elatusavun määrät joka tapauksessa alennetaan enintään elatustuen määrää vastaaviksi. HO katsoi, ettei isä ollut esittänyt hyväksyttävää syytä tulojensa alhaisuudelle. Hänellä oli lisäksi yhtiöiden omistusosuuksien kautta varallisuutta, joka voitiin kohtuuden mukaan ottaa huomioon arvioitaessa hänen elatuskykyään. Näin ollen, ja ottaen vielä huomioon maataloustoiminnan myynti, HO katsoi, että isä oli kykenevä suorittamaan lapsilleen elatusapua. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 8.00
Lasten tapaamisten toteuttamiseksi oli perusteltua asettaa kiinteämääräinen 1 000 euron uhkasakko
KO katsoi tapauksessa, että oli aihetta epäillä, ettei äiti tulisi noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä ilman sakon uhkaa. Näin ollen oli perusteltua asettaa uhkasakko tapaamisten toteuttamiseksi. KO oli todennut, että uhkasakon keskeinen merkitys on sen asettamisessa eikä niinkään sen määrässä. Sen vuoksi riittävänä uhkasakon määränä KO piti 1 000 euroa. HO ei myöntänyt KO:n päätöksestä valittaneelle lasten äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä
HO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
15.6.2020 16.00
Hovioikeuskaan ei antanut lapsen isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestä
Asiassa oli kysymys siitä, oliko lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta muutettava siten, että vanhempiensa yhteishuollossa olevan lapsen huoltajien tehtäviä jaetaan niin, että isälle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä. Isä oli HO:n pääkäsittelyssä ilmoittanut, että mikäli hänelle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä, lapsen sukunimeksi tulee vanhempien sukunimiyhdistelmä. HO katsoi, että olosuhteet olivat sopimuksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet siten, että lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta voitiin muuttaa. HO katsoi kuten KO, ettei ollut lapsen edun mukaista antaa isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestä. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
15.6.2020 15.00
Hovioikeus oli erimielinen huoltoriidan oikeudenkäyntikuluista - kaikki vaatimuksensa käräjäoikeudessa hävinnyt isä vapautettiin korvausvelvollisuudestaAsiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että asiassa olisi aikaisemmin esitetty samoin perustein samankaltaisia vaatimuksia, jotka olisi hylätty tai että huoltoriita vanhempien välillä olisi muutoin krooninen. Esitettyjä vaatimuksia ei voitu myöskään katsoa esitetyn oikeuden väärinkäyttömielessä. Pelkästään se seikka, että kysymyksessä oli vaatimus asianosaisten aiemmin, vuonna 2014 tekemän sopimuksen muuttamisesta, ei kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen antanut aihetta suhtautua oikeudenkäyntikuluvastuuseen olennaisesti ankarammin kuin tilanteessa, jossa huoltoa ja sen liitännäisvaatimuksia käsitellään ensimmäistä kertaa. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimukset HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2020) - Uutiset
12.6.2020 8.00
EU:n perusoikeusviraston raportti tarkastelee EU:n perusoikeuskirjan kymmenvuotista taivalta
Vuotta 2019 tarkastelevan raportin keskiöön on nostettu kymmenettä vuottaan oikeudellisesti sitovana juhlinut EU:n perusoikeuskirja. Raportin fokus-jaksossa tarkastellaan perusoikeuskirjan soveltamistilanteita ja pohditaan, miten sen käyttöä ja tunnettuutta voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. FRA:n vuoden 2020 perusoikeusraportissa todetaan, että lisääntyvä suvaitsemattomuus ja ihmisten perusoikeuksiin kohdistuvat loukkaukset rapauttavat vuosien mittaan saavutettua huomattavaa edistymistä. Euroopan vähitellen toipuessa covid-19-pandemiasta eriarvoisuus ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kohdistuvat uhat kärjistyvät. - Uutiset
10.6.2020 14.30
KHO: Oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislaissa asetettu edellytys aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisesta Suomessa ei täyttynytPerheenkokoajan ja hänen vanhempiensa kiinteän perhe-elämän katkettua ratkaisussa todetuin tavoin muun omaisen oleskeluluvan myöntämiselle ulkomaalaislain 115 §:n 1 momentissa asetettu edellytys aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisesta Suomessa ei täyttynyt. - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenä
Asiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 8.00
Hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan
HO katsoi, että asiassa oli ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, ei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äitiä maksamaan isän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle osaksikaan ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 10.10
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ja ulosottoviraston päätökset ja vahvisti että ulosottoviranomainen on toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksenLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain yleisperustelujen (HE 96/1995) mukaan silloin kun huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös on aivan tuore, asianosaisten oikeusturva ei liiaksi vaarannu, vaikka täytäntöönpanoa voitaisiin hakea myös suoraan täytäntöönpanoviranomaiselta eli ulosottomieheltä. Koska menettelyn ei toisaalta tule olla monivaiheisempi kuin mitä asianosaisten oikeusturva edellyttää, ehdotetaan, että asianosainen voi pyytää lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa suoraan ulosottomieheltä, jos päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta. Olosuhteiden voidaan tuon ajan olettaa pysyneen muuttumattomina. Ulosottomies voi tällöin noutaa lapsen, jos täytäntöönpanoon ei muutoin suostuttaisi. Ehdotettua huoltopäätöksen suoran täytäntöönpanon mahdollisuutta voidaan puoltaa sillä, että näin päästäisiin nopeammin tuomioistuimen vahvistamaan ja lapsen edun mukaiseen asiantilaan. Edellä kerrottu huomioon ottaen ja koska A oli hakenut päätöksen täytäntöönpanoa ulosottoviranomaiselta määräajassa, hovioikeus katsoi, että ulosottoviranomainen oli toimivaltainen panemaan täytäntöön käräjäoikeuden julistaman lapsen huoltoa ja asumista koskevan päätöksen. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta lausua täytäntöönpanon vastustamista koskevasta hakemuksesta elatusvelvoitteita koskevissa asioissa
Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annettua asetusta (EY) N:o 4/2009 on tulkittava siten, että täytäntöönpanon vastustamista koskeva hakemus, jonka elatusvelallinen on esittänyt alkuperäjäsenvaltion tuomioistuimen kyseisen saatavan toteamisesta tekemän päätöksen täytäntöönpanoa vastaan ja joka liittyy läheisesti täytäntöönpanomenettelyyn, kuuluu kyseisen asetuksen soveltamisalaan sekä täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuinten kansainväliseen toimivaltaan. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on täytäntöönpanevan jäsenvaltion tuomioistuimena asetuksen N:o 4/2009 41 artiklan 1 kohdan ja asiassa sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti lausuttava sen näytön tutkittavaksi ottamisesta ja paikkansa pitävyydestä, jonka elatusvelallinen on esittänyt tukeakseen väitettään siitä, että hän maksanut suurimman osan velastaan. - Uutiset
5.6.2020 11.00
Hovioikeus: Osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti - ositusta ei soviteltu
HO:n ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden avioeron vireille tulon jälkeen tapahtunut arvonnousu AL 90 §:ssä tarkoitettua avio-oikeuden alaista arvonnousua, vai oliko osakkeiden arvonnousu katsottava omaisuudeksi, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta. Toiseksi oli ratkaistavana se, oliko asiassa perusteita osituksen sovittelulle. HO totesi, että aviovarallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että osakkeiden tuotto ei ole henkilön työllä ansaitsemaa omaisuutta. Kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kyetty osoittamaan perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti. Asiassa ei ollut näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus olisi johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että B olisi saanut perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon asiassa todettu avioliiton pitkä kesto (17 v) ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi. KO:n tuomio kumottiin ja pesänjakajan toimittama ositus sekä siihen sisältyvä päätös tasingon maksamisesta pysytettiin voimassa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
5.6.2020 9.18
KHO:n kaksi äänestysratkaisua perhe-elämän suojasta oleskelulupa-asioissa
Kun punnittiin yhtäältä hakijan edellä kuvattua menettelyä ja toisaalta sitä seikkaa, että hakija ja perheenkokoaja viettivät tosiasiallista perhe-elämää Suomessa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että maahanmuuton hallintaan liittyvää yleistä etua oli hakijan lain säännösten vastaisen menettelyn vuoksi pidettävä niin painavana, että perhe-elämän suojan oli kokonaisharkinnassa väistyttävä. Ulkomaalaislain 66 a §:ssä säädetty tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen oleskelulupaa koskevalta osalta. (Äänestys 5-3)
Myös toisessa tapauksessa KHO totesi, että kun punnittiin yhtäältä valittajan menettelyä ja toisaalta sitä seikkaa, että valittaja ja perheenkokoaja viettivät tosiasiallista perhe-elämää Suomessa, yleistä etua ei ollut valittajan tämän menettelyn vuoksi pidettävä niin painavana, että perhe-elämän suojan olisi tullut harkinnassa väistyä. Hallinto-oikeuden ja maahanmuuttoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi oleskeluluvan myöntämistä varten. (Äänestys 4-4) - Uutiset
4.6.2020 11.30
Hovioikeus ei määrännyt hautaa avattavaksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain tarkoittaman näytteen ottamiseksi - lain säännös ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa
OIL 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat tuomioistuimen määräämän näytteenoton ulkopuolelle. Säännöksen taustalla olevan hallituksen esityksen mukaan esitystä valmistellut työryhmä oli ehdottanut, että tutkimus olisi voitu määrätä tehtäväksi myös haudatusta vainajasta, mutta tästä oli kielteisen lausuntopalautteen vuoksi ja hautarauhan kunnioittamiseksi päätetty jatkovalmistelussa luopua (HE 56/2004 vp s. 12 ja 13). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuimella ei mainitun säännöksen nojalla ole oikeutta määrätä hautaa avattavaksi näytteen ottamiseksi. OIL:n säännöksen soveltaminen ei tässä tapauksessa ollut muodostanut ehdotonta estettä valittajan perimän selvittämiseksi, eikä säännös intressipunninnan perusteella ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 14.13
Hovioikeus: Avioerohakemus tuli puolisoiden yhteisestä vaatimuksesta hylätä
Puolisot olivat olivat olleet siinä käsityksessä, että avioerohakemus oli peruttu. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 10.54
Hovioikeus arvioi elatusavun muutosperustetta toisin kuin käräjäoikeus
HO katsoi, toisin kuin KO oli tehnyt, että kysymys oli vuonna 2015 vahvistetun elatusavun määrän tarkistamisesta kaikilta osin, missä yhtenä tekijänä muutosperusteen olennaisuutta arvioitaessa oli elatusapua suorittavan vanhemman muun elatusvastuun poistuminen. Muutosperusteen olemassaoloa tuli harkita kokonaisuutena kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen. Elatusapulaskelmasta tarkemmin ilmenevin tavoin asiassa oli perusteet muuttaa äidin lapselle suoritettavan elatusavun määrää muuttuneiden olosuhteiden perusteella. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 14.00
Huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteen olosuhdeselvityksen laatimiseksi
Mikäli KO:n tiedossa olisi ollut isä kanta äidin hakemukseen, asian käsittelyä olisi tullut yksin sen vuoksi jatkaa riita-asiain käsittelyä koskevassa järjestyksessä. Selvää oli myös se, että asiassa olisi jo pelkästään äidin hakemuksestakin ilmenevien seikkojen vuoksi ollut tarpeellista hankkia olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta, mikäli asianosaiset eivät olisi jo asian valmistelussa päässeet yhteisymmärrykseen lapsen edun mukaisesta ratkaisusta. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 10.30
Hovioikeus arvioi makaamisnäyttöä ja vahvisti yli 40 vuotta sitten kuolleen miehen isyyden - tuomio oli erimielinen näytön arvioinnin ja lopputuloksen osalta
Kantaja on 76-vuotias. Hänen isäksi väittämänsä henkilö on kuollut yli 40 vuotta sitten. Kantajan äidinkin kuolemasta on kulunut jo yli 30 vuotta. KO:n tuomiosta ilmeneviä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että makaamisesta ja kantajan äidin olosuhteista oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö. Isyyden vahvistaminen oli sen vuoksi tässä tapauksessa mahdollista. HO oli päätynyt tähän johtopäätökseen erityisesti sen vuoksi, koska asiassa ei ollut edes väitetty, että kantajan äidillä olisi ollut lapsen siittämisajankohtana muita seurustelusuhteita ja koska muista isäehdokkaista ei ollut esitetty mitään näyttöä. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi isän tietojensaantioikeuden rajoittamista
HO:ssa oli kysymys siitä, tuliko isälle KO:n päätöksen mukaisesti määrätä rajoittamaton oikeus saada lapsiaan koskevia tietoja, vai tuliko tietojensaantioikeutta rajoittaa äidin vaatimalla tavalla siten, että tietojensaantioikeudella ei loukata turvakieltoa ja että tietojensaantioikeus koululta rajataan vain Wilma-oikeuden yleisiin viesteihin ja sairaalasta vain lääkärinlausuntoihin. HO katsoi, ettei asiassa ollut syytä rajoittaa isän tietojensaantioikeutta muulla tavalla kuin, että turvakiellon voimassa ollessa isällä ei ole oikeutta saada sellaisia tietoja, joista ilmenee lasten tai äidin asuinpaikka tai osoite. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 9.35
Hovioikeus: Tiedoksianto huoltoriidassa oli voitu antaa sijaistiedoksiantona
Lapsen isän valituksesta ei käynyt ilmi, miksi haastemies ei ollut tavoittanut häntä useista yrityksistä huolimatta ja millä perusteilla hän katsoi, ettei sijaistiedoksianto ollut ollut riittävä. Isä ei ollut valituksessaan edes väittänyt, ettei hän olisi oleskellut siinä osoitteessa, josta haastemies oli yrittänyt tavoittaa häntä. Oli ilmeistä, että isä oli väitellyt tiedoksiannon vastaanottamista. Asiassa ei ollut tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia olisi ollut palauttettava KO:teen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 14.39
Hovioikeus arvioi maksuohjelmassa huomioon otettavien lasten tapaamisista aiheutuvien kustannusten määrää
HO totesi, että velallisen maksukyvyn arviointiasetuksessa (OM:n asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä) ei ole erikseen mainittu lasten tapaamisesta aiheutuvia kustannuksia eikä siten myöskään määritelty, minkä suuruisina ne voidaan ottaa huomioon velallisen maksuvaran vähennyksenä. Kysymyksestä ei ole myöskään julkaistuja KKO:n ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
22.5.2020 11.25
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta maahantulokieltoon määrätyn hakijan peruutettua lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksensa
Peruuttamisen syynä oli ollut se, että lapsen isä oli hakemuksen vireillepanon jälkeen saanut tiedokseen Maahanmuuttoviraston päätöksen, jossa hänet oli määrätty kahden vuoden ajaksi maahantulokieltoon. KO:n päätös kumottiin siltä osin, kuin lapsen isä oli velvoitettu suorittamaan korvaukseksi lapsen äidiille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 664,95 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
20.5.2020 15.12
Lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia äidin hakemusta - hovioikeus poisti lainvoiman saaneen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen
Kun huomioon otettiin lasten asumisesta esitetyt seikat ja se, että he olivat ennen Saksaan muuttamista asuneet Suomessa koko elämänsä sekä asiassa selostetut lasten äidin hakemuksensa tueksi esittämät seikat, lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia A:n hakemusta. Sen, että KO ei ollut varannut äidille tilaisuutta perustella, miksi hän katsoi Suomen tuomioistuimen olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, oli perusteltua otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n päätöksen lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.5.2020) - Uutiset
19.5.2020 16.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 26.3.2020 – 17.4.2020 oli kysymys muun muassa kiinteistökaupan purusta, valtuutetun oikeudesta tehdä oikeustoimia valtakirjan antajan kuoltua, hyvästä asianajotavasta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, pakolaisaseman saaneen henkilön luovuttamisesta rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, rikoksentekijän luovuttamisesta Romaniaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, kuolemantuottamuksesta, valtion palkkaturvasaatavan etuoikeudesta konkurssissa, asumisoikeuden takavarikosta salaisen omistajan velan vakuudeksi, tuomioistuimen oikeudestä määrätä esittämään todistusaineisto määrätyssä muodossa, aineettoman vahingon vuoksi maksetun korvauksen ulosmittauskiellosta, korvaavan vesirakennelman luvanvaraisuudesta ja luvan ehdoista sekä vahingonkorvauksesta rahanpesurikoksen yhteydessä. - Uutiset
14.5.2020 16.00
Hovioikeus: Valittaja oli menettänyt oikeutensa vedota käräjäoikeuden puheenjohtajan esteellisyyteen
HO totesi, ettei valittaja ollut tehnyt väitettä puheenjohtajan esteellisyydestä viipymättä saatuaan tiedon seikasta, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tehnyt puheenjohtajan esteelliseksi käsittelemään asiaa. Valittaja oli ilmoitettuaan harkitsevansa tarpeellisia toimenpiteitä puheenjohtajan menettelyn johdosta päätynyt esittämään vaatimuksen asian käsittelystä täysilukuisessa kokoonpanossa. Valittajalla oli ollut asiassa lainopillinen avustaja. Hän oli näin ollen OK 13 luvun 8 §:n nojalla menettänyt oikeutensa vedota KO:n puheenjohtajan esteellisyyteen ja valitus oli jätettävä tältä osin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.5.2020) - Uutiset
11.5.2020 12.15
Hovioikeus: Puoliso oli passiivisuutensa ja ajan kulumisen perusteella luopunut oikeudestaan vaatia omaisuuden ositusta
Hovioikeus katsoi, että B oli passiivisuutensa ja ajan kulumisen perusteella luopunut oikeudestaan vaatia omaisuuden ositusta. Näin ollen myöskään hänen perillisellään A:lla ei ollut oikeutta vaatia ositusta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.5.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.26
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti vanhemmuuslaista
Vanhemmuuden sääntely yhdistetään vanhemmuuslaiksi. Samalla on tarkoitus toteuttaa lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarkistustarpeet. - Uutiset
8.5.2020 9.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa toisin kuin käräjäoikeus
KO oli hyväksynyt isän hakemuksen, mutta toisaalta se oli tehnyt tapaamisoikeuteen muutoksen ja asettanut tapaamisoikeuden toteuttamiseksi turvaamistoimen äidin vaatimuksesta. Isän kannalta hakemuksen tekeminen oli ollut välttämätöntä, jotta hän olisi saanut tavata lapsiaan, mutta toisaalta myös tapaamisoikeuteen tehdyt muutokset olivat olleet lapsen edun vuoksi välttämättömiä. Näiden seikkojen sekä KO:n päätöksessä selostetun näytön ja KO:n ratkaisun lopputuloksen vuoksi HO katsoi, ettei isän voitu katsoa hävinneen asiaa niin vähäisiltä osilta, että hänellä olisi ollut OK 21 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada täysimääräisesti korvaus oikeudenkäyntikuluistaan KO:sta. KO:n olisi kyseisen lainkohdan nojalla pitänyt määrätä, että asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Mainituilla perusteilla HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava siltä osin kuin KO oli velvoittanut äidin korvaamaan isälle ja valtiolle isän oikeudenkäyntikulut KO:sta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 9.05
Hovioikeus tulkitsi testamenttia samoin kuin käräjäoikeus: Testamentin tarkoitus ei ollut rajoittaa lesken perintöoikeuttaKäräjäoikeus totesi, että kaikkeen perusteluissa kerrottuun viitaten toteen voitiin katsoa näytetyksi se, että RR:n oletettuna tarkoituksena testamenttia tehdessään ei ole ollut rajoittaa MR:n perintökaaren 3 luvun 1 §:n mukaista perintöoikeutta. Siten pesänjakajan tulkinta oli ollut oikea ja RR:n veljen kanne pesänjakajan ratkaisun kumoamisesta tuli hylätä. (Vailla lainvoimaa 5.5.2020) - Uutiset
4.5.2020 11.55
Hovioikeuden ratkaisu aviovarallisuussuhteista: Venäjän lain soveltaminen, kanteen muuttaminen, prekluusio, valeoikeustoimi, avioliittolain mukainen vallintarajoitus ja kanneaika
Lopputuloksena hovioikeus katsoi, ettei vaimon A:n näytetty saaneen tietoa miehen C:n ja riidan vastapuolen B:n välillä tehdystä kaupasta A:n ilmoittamaa aikaisemmin. Kanne oli nostettu avioliittolain 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kanneajassa, minkä vuoksi B:n ja C:n kiinteistönkauppa oli vallintarajoituksen vuoksi julistettava pätemättömäksi. (Vailla lainvoimaa 4.5.2020) - Uutiset
29.4.2020 15.00
Kavalluksesta neljä kuukautta vankeutta ja 10 000 euron korvausvelvollisuus kuolinpesälleAsiassa oli ensin ratkaistava, oliko T ollut oikeustoimikelpoinen hänen valtuuttaessaan vastaajan nostamaan tai siirtämään tililtään rahavaroja. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa esitetyillä perusteilla HO katsoi jääneen näyttämättä, etteikö T olisi ollut oikeustoimikelpoinen antaessaan valtuutuksia vastaajalle ja ainakin terveyskeskuksen vuodeosastolle siirtymiseensä asti. Asiassa oli seuraavaksi arvioitava, oliko vastaaja nostanut tai siirtänyt T:n tililtä ilman lupaa tai annetun luvan ylittäen omaan käyttöönsä 33.679 euroa. Asiassa esitetyillä perusteilla HO katsoi, että vastaaja oli ajalla 10.3.2017 - 10.05.2017 anastanut hallussaan olleita T:n varoja 11.4., 20.4. ja 10.5.2017 nostetut yhteensä 10.000 euroa ja 10.3.2017 nostetuista rahoista talteen ottamansa ja myöhemmin palauttamansa 4.100 euroa ja menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. HO katsoi, että T:n olot huomioon ottaen vastaaja oli aiheuttanut tälle mainitun erityisen tuntuvaa vahinkoa. Vastaajan menettely ei ollut osoittanut erityistä suunnitelmallisuutta tai tietoista pyrkimystä aiheuttaa T:lle sanotussa kohdassa tarkoitettua erityistä vahinkoa. Mainitun kvalifiointiperusteen ilmenemistapa tässä tapauksessa ei myöskään itsessään antanut aihetta arvioida rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt perusmuotoiseen kavallukseen. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
27.4.2020 11.41
Huoltoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei olisi tullut oikaista kirjoitusvirheenä
HO katsoi, ettei käräjäoikeuden OK 24 luvun 10 §:n nojalla tekemissä korjauksissa ollut kysymys sellaisista kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavista selvistä virheistä, joiden perusteella päätöstä olisi saanut oikaista mainitun lainsäännöksen perusteella. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 27.4.2020) - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioonHakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
15.4.2020 10.00
Hovioikeus: Äiti oli velvollinen maksamaan puolet isän kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa
HO totesi mm., että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudella on ihmisten käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Se, ettei osapuolilla ole todellista riskiä vastapuolen kulujen maksamisesta, alentaa kynnystä perusteettomien vaatimusten tekemiselle. Myös tästä syystä huoltoriidoissa tulee korkeimman oikeuden määrittämällä tavalla kussakin yksittäistapauksessa tarkasti pohtia oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta ottaen huomioon vaatimusten perusteet, asianosaisten menettely oikeudenkäynnissä sekä se, miten asianosaisen vaatimukset ovat menestyneet. Kuluvastuuta harkittaessa on OK 21:2:n ohella otettava huomioon myös muut OK 21 luvun säännökset. Jos toisen asianosaisen vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan tai suurimmalta osin, KKO 2005:42 ratkaisun mukaisesti hävinnyt asianosainen tulee pääsääntöisesti velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ellei voida todeta, että hänellä on ollut perusteltu syy vaatimuksilleen. Ottaen huomioon asiassa esitetty siitä, millaiset perusteet isällä oli ollut asioiden vireillepanoon ja miten asiat näihin perusteisiin nähden oli ratkaistu, asiassa oli ollut erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2020) - Uutiset
9.4.2020 11.00
Hovioikeus arvioi huolto- ja elatusriidan kuluvastuun jakautumistaHO:n ratkaistavaksi oli asiassa saavutetun sovinnon johdosta jäänyt vain oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus KO:ssa ja HO:ssa. HO katsoi, että silloin kun hakemusasian yhteydessä esitetty liitännäisvaatimus elatusavun tai koulutusavustuksen vahvistamisesta ei ole riippuvainen pelkästään hakemusasian ratkaisusta vaan muodostaa itsenäisen riidan kohteen ja kulujen kohdentuminen eri kysymyksiin on mahdollista eritellä, perusteltua ei ole arvioida elatusapuvaatimusten käsittelystä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus eri tavoin, kuin jos asia olisi laitettu vireille erillisellä kanteella. Tässä asiassa elatusapuja ja koulutusavustuksia koskevat kysymykset oli otettu erikseen ratkaistavaksi ja tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä koostui vain näiden asioiden ajamisesta. Sen vuoksi oli perusteltua katsoa KO:n tavoin, että asian hävinneen lasten isän korvausvelvollisuuteen sovellettiin OK 21 luvun 1 §:ää eikä 2 §:ää. Tässä arvioinnissa merkitystä ei ollut sillä, että osa kuluista kohdentui aikaan, jolloin asiaa oli valmistelu myös huolto- ja tapaamisoikeuden osalta. Lasten isä oli hävinnyt asian ja hän oli siten velvollinen OK 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan vastapuolien oikeudenkäyntikulut elatusapu- ja koulutusavustusasian osalta täysimääräisesti. Asianosaisten myös oikeudenkäyntikulujen osalta saavuttaman sovinnon johdosta HO katsoi, ettei lasten isää ollut velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista lasten äidin sekä lasten avustajalle HO:ssa maksettavaksi määrättäviä palkkioita. (Vailla lainvoimaa 9.4.2020) - Uutiset
7.4.2020 10.00
Lakimiesuutiset 75 vuotta – numero 2/2020 julkaistu
Uusimman lehden aiheita ovat muun muassa uudistunut lapsenhuoltolaki, asiakirjojen julkisuus, väestön ikääntyminen, Kela, juristikoulutuksen aloituspaikat, työrauha, sosiaalioikeus, saamelaiskäräjät sekä tietenkin korona. Haastateltavina muun muassa Outi Antila, Pilvi Alopaeus, Oskari Korhonen ja Eelis Paukku. - Uutiset
1.4.2020 12.08
Apulaisoikeuskansleri: Alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä tulisi selkeyttää
Apulaisoikeuskansleri esittää, että sisäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla selkeytetään alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä. Säännöksen epäselvyys tuotiin esiin kunnan tekemässä kantelussa. - Uutiset
31.3.2020 10.57
Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan koiraa koskevan hallinnan palauttamiskanteen
Kysymys oli riidattomasta hallinnan palauttamiskanteesta, joka voitiin saattaa erilliskanteella tutkittavaksi ja ratkaista tuomioistuimessa. (Vailla lainvoimaa 31.3.2020) - Uutiset
30.3.2020 11.00
Edunvalvojan tehtävän lakkauttamista / edunvalvojan vaihtamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
Asiassa esitettyyn nähden HO katsoi, että valittajan hakemus sellaisena, miksi se oli hänen asiassa selostettujen kirjoitustensa johdosta muodostunut, ei ollut ollut niin puutteellinen, että se olisi tullut jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 30.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavallaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös lasten tapaamisoikeuskustannusten huomioon ottamisesta velkajärjestelyn maksuohjelmassa
Maksukyvyn arviointiasetuksessa ei ole erikseen mainittu tapaamisoikeuskustannuksia eikä siten määritelty, minkä suuruisina ne otetaan huomioon, joten ne on lähtökohtaisesti otettava huomioon velallisen esittämän erillisen selvityksen perusteella. HO palautti asian KO:een päätöksestä johtuvien muutosten tekemiseksi maksuohjelmaan. (Vailla lainvoimaa 23.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 12.15
Opas: Pakkoavioliitot ja rikosoikeudelliset seuraamukset
Mikä on pakkoavioliitto? Miten pakkoavioliiton uhrin tunnistaa ja mitä tehdä, jos kohtaa uhrin? Entä mitä lainsäädännössämme sanotaan pakkoavioliitosta? Näihin kysymyksiin tarjotaan vastauksia oikeusministeriön tuoreessa oppaassa. Erityisesti viranomaisille suunnatun oppaan tarkoituksena on lisätä tietoa avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta ja auttaa tunnistamaan pakkoavioliiton mahdolliset uhrit. Oppaassa on myös käytännönläheisiä ohjeita, miten tulee toimia, jos kohtaa pakkoavioliiton uhrin tai henkilön, joka on vaarassa joutua pakkoavioliittoon. - Uutiset
18.3.2020 13.04
Isyyden vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla päätyä siihen, ettei asiassa voida määrätä tehtäväksi oikeusgeneettistä tutkimusta ja hylätä kannetta sillä perusteella. Oikeusgeneettisellä tutkimuksella on merkittävä vaikutus asian lopputulokseen. Koska KO oli ratkaissut asian määräämättä tutkimusta tehtäväksi, tuli asia oikeusastejärjestys huomioon ottaen palauttaa KO:een, jonka tulee määrätä tutkimus suoritettavaksi, ja sen jälkeen ratkaista asia uudelleen. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Asiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 13.21
Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin: Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna. - Uutiset
10.3.2020 16.00
Isän rangaistusvaatimus törkeästä petoksesta liittyen lapsen elatusavun alentamista koskevaan asiaan hylättiin - perusmuotoinen petos oli puolestaan vanhentunut
Siltä osin kuin lapsen äidin oli katsottu menetelleen petosrikoksen tunnusmerkistön mukaisella tavalla, aiheutetun vahingon määrä olisi ollut enintään 10.666,68 euroa. Kyseistä vahingon määrää ei voitu pitää RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena huomattavana hyötynä, eikä myöskään 2 kohdan mukaisena huomattavaa tai erityisen tuntuvana vahinkona. Teko ei siten täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä. Syyte törkeästä petoksesta oli näin ollen hylättävä. Kun syyteoikeus perusmuotoisen petoksen osalta oli vanhentunut, syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli kokonaisuudessaan hylättävä. HO ei myöntänyt lapsen isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 10.00
Hovioikeuden erimielinen päätös lisäsuorituksen vahvistamista koskevassa asiassa - oliko perinnön arvo arvioitava sille perunkirjaan merkityn arvon vai perinnönjaon ajankohdan käyvän arvon mukaisestiEnemmistö katsoi näyttämättä jääneen, että valittajan saaman perintöosuuden arvo olisi lisäsuoritusvelvollisuutta määrättäessä ollut alhaisempi kuin mitä selvittäjä oli katsonut. Syytä KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että valittajan perinnönjaossa saaman omaisuuden käypä arvo oli uskottavasti asiassa todetulla tavalla arvioitu noin puolitoista vuotta perinnönjaon jälkeen olennaisesti alhaisemmaksi kuin perunkirjoituksessa lähes kolme vuotta ennen perinnönjakoa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 13.00
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden äidille määräämän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksiLapsen etua arvioitaessa ei ole merkitystä yksin sillä seikalla, ovatko vanhemmat olleet tai saattavatko olla eri mieltä jostakin huollon alaan kuuluvista kysymyksistä, vaan miten huolto turvaa lapsen tasapainoista kehitystä. Ainakin toistaiseksi vanhempien näkemyserot huoltoon liittyvissä asioissa eivät olleet olleet laajoja tai ratkaisevia. Vanhempien kommunikointiin liittyvistä haasteista huolimatta lapsen (s. 2009) elämään liittyvät isot ratkaisut ja myös arkielämän asiat oli saatu hoidettua. HO totesi, että vakavat erimielisyydet koskien lapsen terveydenhuoltoa voivat sinänsä puoltaa yksinhuoltoa. Koska terveydenhuoltoon liittyvien asioiden osalta kysymys oli mahdollisista tulevista seikoista, ei tällä perusteella voitu katsoa, että yksinhuolto olisi lapsen edun mukaista. Myöskään näkemyserot koskien koulunkäyntiä eivät olleet niin vakavia ja käytännössä merkityksellisiä, että nämä olisivat puoltaneet yksinhuoltoa. Asian lopputulokseen nähden isä ei ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:sa eikä korvaamaan julkisen oikeusavustajan arvioitua palkkiota. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.48
Hovioikeus ei muuttanut kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta tehdyn päätöksen lopputulosta - perinnöstä luopumista ei ollut tapahtunutAsiassa ei ollut edes väitetty, että 10.10.2017 päivätty kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus tai sitä koskeva jäljennös olisi toimitettu B:lle, joka oli ollut A:n isän kuolinpesän pesänhoitaja, ennen kuin A:n kuolinpesäosuus oli ulosmitattu 1.12.2017. Asiassa ei ollut myöskään väitetty, että kysymys olisi kirjallisen luopumisilmoituksen tallettamisesta maistraattiin. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli todettu kirjallisen luopumisilmoituksen tehokkaasta tiedoksiantamisesta sille, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, oliko suullisen tiedoksiannon tapahtumista B:lle ennen ulosmittausta pidettävä esitetyn näytön perusteella uskottavana. HO hyväksyi KO:n päätöksen lopputuloksen asiassa. (Lainvoimainen) - Uutiset
6.3.2020 11.30
Hovioikeus sovitteli ositusta
Puolisot olivat avioliiton solmimishetkellä olleet 50- ja 52-vuotiaita eikä heillä ole yhteisiä lapsia. Asiassa oli miehen valituksen johdosta ratkaistavana se, johtaako normaalisäännöin toimitettava ositus miehen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että nainen saa perusteettomasti taloudellista etua ottaen erityisesti huomioon sen, että mies oli omistanut kiinteän omaisuutensa jo ennen avioliittoaan naisen kanssa. Kysymys oli myös maataloustukisaatavan ja X:n Viljan tuoton huomioon ottamisesta osituksessa. KO:n tuomiota muutettiin. Ositusta soviteltiin niin, että naisen oikeutta tasinkoon rajoitettiin siten, että laskennallisesta tasingosta vähennetään 85.000 euroa. Mies voitti muutoksenhaun sen keskeisen kysymyksen osalta, että peruste osituksen sovittelulle oli olemassa. Valituksen menestymiseen nähden nainen oli syytä velvoittaa korvaamaan 2/3 miehen oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassa
Avoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassa
A:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 10.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin kansalaisuudestaEnnakkoratkaisupyyntö – SEUT 20 artikla – Euroopan unionin kansalaisuus – Unionin kansalainen, joka ei ole milloinkaan käyttänyt liikkumisvapauttaan – Aviopuolison, joka on kolmannen maan kansalainen, oleskelukorttihakemus – Hylkääminen – Elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan – Unionin kansalaisen riittävien varojen puuttuminen – Puolisoiden velvollisuus asua yhdessä – Kansalliset lainsäädäntö ja käytäntö – Mahdollisuus tosiasiallisesti käyttää unionin kansalaisille myönnettyjen oikeuksien pääosaa – Menettäminen - Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luona
Arvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia
Pesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia. - Uutiset
24.2.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden menettelyä (virheen korjaamista) elatusavun muuttamista koskevassa asiassa
Virhe oli tapahtunut tuomioistuimen harkinnassa, eikä sitä näin ollen olisi saanut korjata OK 24 luvun 10 §:n nojalla. KO:n virheen korjaus oli tapahtunut isän eduksi. Siinä oli otettu huomioon isän yleiset elinkustannukset hänen KO:ssa vaatimallaan tavalla ja laskettu elatusavun määrä isän tämän mukaisesti korjatun elatuskyvyn pohjalta. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että mainitut elinkustannukset oli tullut ottaa korjatun tuomion mukaisesti huomioon isän elatuskykyä määritettäessä. Isän valituksessaan esiin nostama kysymys elatusavun kohtuullisuudesta oli arvioitavissa HO:ssa KO:n korjatun tuomion ja asianosaisten HO:ssa esittämän pohjalta. Isä ei ollut vaatinut asian palauttamista KO:een. Nämä seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiaa ollut perusteltua KO:n oikeudenkäyntivirheestä huolimatta palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. KO:n tuomitsemaa korotettua elatusapua ei voitu pitää isän kannalta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 15.32
Hovioikeus: Valvotut tapaamiset ovat aina viimesijainen vaihtoehto ja niihin tulee turvautua ainoastaan, mikäli tuetut tapaamiset eivät riitä turvaamaan lapsen etuaHO arvioi, tuliko lapsen (3 v.) ja isän väliset tapaamiset toteuttaa toistaiseksi vain valvottuina vai siten, että tapaamiset toteutetaan toteutuneiden valvottujen tapaamisten jälkeen tuettuina tapaamisina. Tässä tapauksessa valvottuja tapaamisia puoltavia seikkoja olivat lapsen ja isän välisistä tapaamisista kulunut pitkä aika sekä äidin ja isän välinen väitetystä pahoinpitelystä ja lapsikaappausuhasta johtuva luottamuspula. HO totesi, että tässä tilanteessa lapsen ja isän väliset tapaamiset oli perusteltua aloittaa valvottuina, mutta valvottuja tapaamisia ei tule jatkaa pidempään kuin se on välttämätöntä. Kaikki asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen HO harkitsi lapsen edun mukaista olevan, että tapaamiset muuttuvat tuetuiksi kymmenen toteutuneen valvotun tapaamiskerran jälkeen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että tieto lapsen kotikunnasta voitiin antaa isälle - valvottujen tapaamisten vahvistaminen ei ollut ristiriidassa lapsen edun kanssa
Lapsen (s. 2009) tai äidin etu ei antanut aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä olisi saanut tietää lapsen kotikuntaa, josta saattoi olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ollut esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten äiti oli subjektiivisesti kokenut uhan, HO päätyi lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ollut syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin. Lapsi ei ollut tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän oli asian ollessa KO:ssa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. HO:sa ei ollut kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen olisi voitu katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 13.21
Täytäntöönpanoriidan osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun valitusasian käsittely hovioikeudessa päättyi oikeastaan sovintoratkaisun seurauksena, vaikkakin muodollisesti isän tekemän valituksen peruutuksen seurauksenaTässä tilanteessa muutoksenhaun näin päättyessä asiassa ei ollut voittanutta tai hävinnyttä osapuolta, joten osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. Samoista syistä HO:ssa valtion varoista maksetut määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 8.05
Hovioikeus arvioi osituksen esisopimuksen sitovuutta toisin kuin käräjäoikeus
Osituksen esisopimuksesta ei ole säännöksiä laissa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että puolisot voivat osituksen esisopimuksen estämättä hakea ositusta varten pesänjakajan määräämistä ja pesänjakajalla on tällöin viimekätinen valta päättää, mikä merkitys osituksen esisopimukselle on annettava (Kangas, Urpo: Perhevarallisuusoikeus 2018, s. 178). Osituskirjan mukaan pesänjakajan toimittama ositus 22.6.2010 A ja B:n välillä on toimitettu 4.2.2009 solmitun sopimuksen mukaisesti. Tämä ja osapuolten tarkoituksesta tuomiossa lausutut perusteet huomioon ottaen kyseinen sopimus on sitova heidän välisessä suhteessaan. Näin ollen A:n oli katsottava luopuneen osituksessa kanteen perusteena olevista osinkosaatavistaan. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 13.10
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista äidin avustajalle maksettu palkkio olosuhteiden muututtua olennaisesti käräjäoikeuden päätöksen jälkeenHO oli muutoksenhaun kohteena ollutta pääasiaa koskevassa 16.12.2019 antamassaan ratkaisussa nro 437 todennut, että olosuhteet olivat KO:n 28.6.2019 julistaman päätöksen jälkeen muuttuneet siten, että B ja C oli sijoitettu perhekotiin. Lisäksi lasten huostaanottoa koskeva asia oli vireillä HAO:ssa. Näihin seikkoihin nähden HO oli katsonut, että vallitsevissa, olennaisesti muuttuneissa olosuhteissa KO:n päätöksen täytäntöönpano oli käynyt mahdottomaksi sekä kumonnut KO:n päätöksen ja hylännyt äidin hakemuksen. HO katsoi, että tähän pääasian lopputulokseen nähden isä oli vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa äidin avustajalle maksettu palkkio. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 7.52
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion osituksen sovittelusta
Asiassa jäi näyttämättä, että B:n taloudellinen panos tai muu osallistuminen yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan olisi avioliiton aikana ollut merkittävästi A:n panosta vähäisempi. Tähän nähden ja ottaen huomioon avioliiton kesto asiassa ei ilmennyt sellaista epäsuhtaa puolisoiden panostuksessa yhteisen talouden hyväksi sekä omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi, että varakkaamman puolison tasingonmaksuvelvollisuus johtaisi kohtuuttomuuteen. Asiassa ei ollut edellytyksiä osituksen sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 9.00
Hovioikeus: Vastapuolen oikeusavun kustannusten korvaaminen käräjäoikeudessa olisi ollut kohtuutontaKokonaisarvionaan päätöksessä mainituista seikoista hovioikeus katsoi, että A:n velvoittaminen korvaamaan valtiolle B:lle annetun oikeusavun kustannukset käräjäoikeudesta olisi tässä tapauksessa OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. Hovioikeus harkitsi näin ollen oikeaksi vapauttaa A:n sanotusta korvausvelvollisuudesta kokonaan. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 16.00
Hovioikeus: Ulkopaikkakuntalaisen avustajan käyttämiselle oli perusteltu syy
Vaasan HAO:ssa vireillä ollut asia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan KO:ssa käsitelty asia olivat koskeneet samaa lasta, jonka vuoksi asioiden kiinteän yhteyden oli katsottava muodostavan perustellun syyn korvata matkustamisesta syntyneet lisäkulut ja ajanhukka asianajajalle. Aikaisempien asianajajan suorittamien toimeksiantojen perusteella syntyneen luottamussuhteen yhdessä valituksessa päämiehen ulkomaalaisuudesta ja kielitaidottomuudesta esitettyjen seikkojen kanssa voitiin myös katsoa tukevan asianajajan valintaa avustajaksi. Asianajajan kokonaispalkkioita korotettiin. Asianajajalle maksettiin KO:n määräämän palkkion lisäksi korvausta matka-ajasta ja matkakuluista, mikä määrä jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyyn
HO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 10.00
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2020 alussa voimaantulleita säädöksiä ja säädösmuutoksia
Ruotsissa tuli vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa lapsen oikeuksia, kotitalousvähennystä, pankkipalveluja, osakeyhtiöitä sekä eräitä rikosoikeudellisia säännöksiä. - Uutiset
4.2.2020 9.31
KKO äänesti: Kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään pesän hyväksi ajaa selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiamiehenä
Kuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi ajaa kolmansia vastaan selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta, vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. (Ään.) - Uutiset
3.2.2020 14.04
Hovioikeuden tuomio äidin maksettavaksi tuomittavasta elatusavusta - vammaistuen huomioon ottaminen, isän asumiskustannukset, omaishoidon tuki ja hoitovapaaVammaistukea ei ollut otettava huomioon osaksikaan harrastuskustannuksien määrässä - Isän asumiskustannuksista ei ollut vähennettävä niiden tämän luona asuvan kahden lapsen asumiskustannuksia, jotka eivät vaatineet äidiltä elatusapua - Koska hoitopalkkio on korvausta omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä, sitä ei voitu ottaa huomioon isän elatuskykyä määriteltäessä - Isän osittaisella hoitovapaalla ei ollut merkitystä hänen elatuskykyään harkittaessa - Asiaa käsiteltäessä ei ollut tullut esille erityistä syytä velvoittaa lapsia korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja (Vailla lainvoimaa 1.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa
Toinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 12.25
Lasten osallistumisoikeuksia arvioitu Suomessa
Lasten osallistumisoikeuksia Suomessa on arvioitu oikeusministeriön koordinoimassa pilotointihankkeessa. Helmikuussa julkaistavan arviointiraportin keskeisiä havaintoja esiteltiin 29. tammikuuta hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Arvioinnin mukaan Suomen lainsäädäntö ja osallistumisen rakenteet ovat lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta pääosin kunnossa, mutta käytännön toimeenpanossa ja viestinnässä on monilta osin vielä kehitettävää. - Uutiset
29.1.2020 11.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimustaKäräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 8.00
Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa meneteltiin virheellisesti siltä osin kuin lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta - apulaisoikeusasiamies esittää lainsäädännön täsmentämistä
Apulaisoikeusasiamies katsoi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa menetellyn virheellisesti siltä osin kuin kantelijan lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta. Koska lainsäädäntö ei nyt kyseessä olevassa asiassa ole yksiselitteinen, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä esittää käsityksensä virheellisestä menettelystä Helsingin kaupungille. Apulaisoikeusasiamies pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin asiassa mainituilta osin EIS 8 artiklan oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä lapsen edun arvioinnissa noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi. - Uutiset
27.1.2020 9.30
EIT:n ratkaisun tiivistelmä yksityis- ja perhe-elämän suojan rikkomisesta norjalaisessa huostaanottoasiassa on julkaistu Finlexissä
Asia koski sitä, rikkoivatko lastensuojeluviranomaiset oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa päättäessään pikkulapsen huostaanotosta ja biologisten vanhempien tapaamisoikeuden rajoittamisesta huostaanoton aikana. EIT katsoi, ettei huostaanotolla ollut rikottu EIS 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden rajoittamisella oli sen sijaan rikottu EIS 8 artiklaa. EIT myönsi valittajille yhteensä 10 000 euroa hyvityksenä aineettomasta vahingosta ja 2 300 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
22.1.2020 15.50
Pakkoavioliiton mitätöinnistä ja ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisesta voi lausua 2. maaliskuuta saakka
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio (VN/12734/2019), jossa käsitellään pakottamalla tai avioliiton esteestä huolimatta solmitun avioliiton purkamismenettelyä. Lisäksi arviomuistiossa käsitellään ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeita. Muistiossa esitetään mahdollisia lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja 2. maaliskuuta 2020 saakka. - Uutiset
22.1.2020 12.15
STM:n selvitys: Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön monialaisen yhteistyön rakenteita on vahvistetteva
Monialainen, onnistunut lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö edellyttää toimivia rakenteita, osaamista, riittäviä palveluja ja väkivallan vastaisen työn resursointia. Rakenteita on vahvistettava valtionhallinnossa, kunnissa ja valmisteilla olevissa tulevaisuuden sote-keskuksissa. Siten uhrit, väkivallan tekijät ja väkivallalle altistuneet lapset voivat saada tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa raportissa. Selvitystyön tarkoituksena oli arvioida lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen tilaa ja käytäntöjä Suomessa. Samalla etsittiin keinoja, joilla hyvät toimintamallit saadaan osaksi normaalia viranomaistoimintaa ja vakiinnutettua rakenteisiin. - Uutiset
21.1.2020 10.20
Hovioikeus jatkoi oikeusapua huoltoriidan käsittelemiseen hovioikeudessa
Oikeusavun antamista jatkettiin HO:ssa 30 tunnilla siten, että oikeusapu kattaa hakijan avustajan asianajajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 11.33
KKO: Ennen vuoden 1975 isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneellä oli kohtuusharkinnan perusteella tapauksen olosuhteissa oikeus lakiosaansa isänsä jälkeen
A oli syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen vuoden 1975 isyyslain (700/1975) voimaantuloa. Hän oli nostanut vuonna 2003 isyyden vahvistamiskanteen B:tä vastaan. Kanne oli jätetty tutkimatta isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) 7 §:n 2 momentin nojalla. B oli kuollut vuonna 2008. Uuden isyyslain (11/2015) tultua voimaan A oli nostanut uuden kanteen, jonka johdosta oli vahvistettu, että B on A:n isä.
Harkittaessa, oliko A:lla oikeus perintöön B:n jälkeen, otettiin huomioon, että B oli A:n syntymästä lähtien tiennyt olevansa A:n isä ja että A oli saatuaan selville isänsä henkilöllisyyden pyrkinyt aktiivisesti saamaan isyyden vahvistetuksi, mistä B ja myös tämän perilliset olivat tulleet tietoisiksi. Korkein oikeus vahvisti, että A:lla oli oikeus perintöön B:n jälkeen isyyslain 67 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetyn rajoituksen estämättä. - Uutiset
13.1.2020 14.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisestaKäräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019) - Uutiset
13.1.2020 13.00
Hovioikeus vapautti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen elatusavun muutosriidassa sovinnon tehneen isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista lasten avustajalle maksetut oikeudenkäyntikulut
Asiassa mainituilla perusteilla oikeudenkäyntikulujen jättäminen valtion vahingoksi ei loukannut valtion oikeutta eikä ollut perustetta määrätä lasten oikeudenkäyntikuluja KO:ssa (5.574,39 euroa) ja HO:ssa lasten isän maksettavaksi. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 10.00
Hovioikeuskin velvoitti äidin korvamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluistaOttaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, äidin velvoittaminen korvaamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluista ei ollut OK 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut muutoinkaan ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 9.00
AVI: Varhaiskasvatuksen valvontaohjelmaa alettiin toteuttaa – tavoitteena yhdenmukainen ohjaus ja laadukas varhaiskasvatus
Valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa varhaiskasvatuksen ohjausta ja valvontaa. Vuonna 2020 valvonta kohdistuu erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen. Alkuvuoden alueellisilla tilaisuuksilla ohjataan varhaiskasvatuksen järjestäjien toimintaa. Aluehallintovirasto ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet varhaiskasvatuksen valvontaohjelman, jonka mukaista valvontaa alettiin toteuttaa 1.1.2020. Ohjelmassa kuvataan varhaiskasvatuksen valvonnan periaatteet ja vuosittaiset painopisteet. Tavoitteena on luoda yhdenmukaiset varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan toimintamallit sekä selkeyttää valvontaviranomaisten rooleja. - Uutiset
8.1.2020 14.17
Digi- ja väestötietovirasto: Perukirjan osakastietojen vahvistus 1.1.2020 alkaen
Maistraatit, Väestörekisterikeskus sekä maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyivät 1. tammikuuta 2020 Digi- ja väestötietovirastoksi. Uuden viraston tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuutta ja tarjota palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. Perukirjan osakastietojen vahvistaminen jatkuu Digi- ja väestötietovirastossa. Uusi virasto toimii valtakunnallisesti, joten kaikki vahvistushakemukset liitteineen skannataan ja käsitellään paikkakuntariippumattomasti saapumisjärjestyksessä. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida seuraavat asiat: - Uutiset
8.1.2020 11.45
Lapsenhuoltolain uudet säännökset tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019 - mikä muuttuiLapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019) ja eräät siihen liittyvät lait (91/2019), (192/2019), (193/2019) ja (194/2019) tulivat voimaan 1. joulukuuta 2019. Lain uudistuksella täsmennettiin huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen on kirjattu lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä (LHL 9 c §). Lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn on myös parannettu. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella on laajennettu. Olosuhdeselvityksestä säädetään nykyistä tarkemmin. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
31.12.2019 9.48
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sähkön sisämarkkinoita koskevien säännösten ja julkisen palvelun velvoitteen tulkinnastaSähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietyiltä sähköntuotantoyrityksiltä perittävää pakollista maksua viranomaisen hallinnoimien energiansäästö- ja energiatehokkuusohjelmien rahoittamiseksi ei ole pidettävä tämän säännöksen soveltamisalaan kuuluvana julkisen palvelun velvoitteena. - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 15.26
Hovioikeus arvioi testamentin väärennysväitettä toisin kuin käräjäoikeus ja julisti testamentin tehottomaksi
Näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että väärennysväitteen puolesta puhuvat seikat olivat niin vahvoja, ettei esitetty vastanäyttö riittännyt niitä horjuttamaan. Kanteen tueksi esitetty selvitys osoitti, että T:n testamentiksi väitetty asiakirja oli väärennetty, ja se oli siten julistettava mitättömäksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 12.32
Hovioikeus täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osaltaHO täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osalta, kun äidin vanhemmat eivät olleet enää halukkaita vastaanottamaan lasten tavaroita kotiosoitteeseensa. Asiassa kerrottuja seikkoja ja KO:n päätöksestä ilmeneviä olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa oli täsmennettävä siten, että lasten tavarat on palautettava lasten kotiosoitteeseen. Isän vastauksessaan esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 12.43
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksen yrityksestä testamenttiasiassa
Käsialatutkimuslausunnossa oli heikoimmalla mahdollisella identifioivalla johtopäätöksellä päädytty siihen, että väärentäjä olisi A. Asiassa jäi näin ollen rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että testamentin väärentäjä olisi A. Näin ollen syyte oli hylättävä ja A vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 13.00
Hovioikeus korotti muualta tulleen avustajan palkkiota
Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että tässä tapauksessa muualta tulleen avustajan käyttäminen oli ollut perusteltua. AA:lla oli siten oikeus korvaukseen matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista ja ajanhukasta. AA:lta ei peritty HO:ssa oikeudenkäyntimaksua. (Vailla lainvoima 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 9.00
Hovioikeus korosti koulunkäynnin aloittaneen lapsen olosuhteiden vakiinnuttamista - lapsen asumista ei muutettu isälle
Isä oli lausunut, että KO oli ratkaissut asian vakiintuneiden olosuhteiden ja lapsen edun vastaisesti. Isän mukaan lapsi oli asunut hänen luonaan suurimman osan elämästään ja hänen olosuhteensa olivat vakiintuneet isän luokse. HO totesi, että isä ja äiti olivat molemmat hyviä vanhempia ja kykenivät vastaamaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta. HO totesi, että lapsen asuinpaikkaa arvioitaessa korostui se, että hänen olosuhteidensa vakiinnuttaminen oli hänen turvallisen kehityksensä ja kasvunsa kannalta erittäin tärkeää. Hän oli asunut noin puolen vuoden ajan äitinsä luona ja aloittanut siellä koulunkäynnin. KO:n ratkaisun muuttaminen olisi merkinnyt lapselle jälleen kerran muuttoa toiselle paikkakunnalle ja lisäksi koulun vaihtamisen myötä sopeutumista uuteen kouluympäristöön. Edellä todettua ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 8.33
Hallitus linjasi suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltä
Hallitus linjasi 16. joulukuuta suomalaisten kotiuttamisesta al-Holin leiriltä. Linjauksen pohjalta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös valtioneuvoston yleisistunnon hyväksyttäväksi ja merkittävien ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien osalta TP-UTVAlle tiedoksi. Hallituksen selkeä tahtotila on kotiuttaa lapset niin pian kuin mahdollista. - Uutiset
17.12.2019 8.14
Verohallinnon kannanotto: Matkakulut maatalousyhtymän ja maataloutta harjoittavan kuolinpesän verotuksessaMiten maataloudesta aiheutuneita matkakuluja käsitellään verotusyhtymän ja kuolinpesän ja niiden osakkaiden verotuksessa? Kannanotto vastaa Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa aiemmin ollutta kantaa eikä sillä ole tarkoitus muuttaa verotuskäytäntöä.
1 - 100 .......... 301 - 400 401 - 500 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 1001 - 1100 .......... 2801 - 2828