Hakutulokset
2828 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
1 - 100 .......... 201 - 300 301 - 400 401 - 500 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 .......... 2801 - 2828
- Uutiset
22.1.2021 11.15
Hovioikeus korotti asianajajalle maksettavaa palkkiota huoltoriidan valmistelutoimenpiteiden osalta
HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, kuinka suuren tuntimäärän perusteella asianajajalle oli maksettava palkkiota KO:ssa käsitellyn lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian valmistelutoimenpiteiden osalta. AA oli katsonut, että KO oli perusteettomasti alentanut hänelle valmistautumisen osalta korvattavan työajan vaaditusta 30 tunnista 20 tunniksi. HO harkitsi kokonaisuutena arvioiden kohtuulliseksi määrätä asianajajalle maksettavaksi palkkiota valmistautumisen osalta kaikkiaan 25 työtunnin perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 14.53
Hovioikeus jätti tutkimatta valituksensa peruuttaneen äidin sovinnon vahvistamista ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset ja velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut äidin valitukseen vastaamisen osalta
Äiti oli valituksensa peruuttamisen jälkeen esittänyt HO:lle vaatimuksen koskien asianosaisten välisen sovinnon vahvistamista ja lapsen tapaamisoikeutta. Koska äiti oli esittänyt edellä mainitut vaatimukset valituksen peruuttamisen jälkeen, mainitut vaatimukset oli jätettävä tutkimatta. Ottaen huomioon asian lopputulos ja syy asian käsittelyn päättymiseen HO:ssa, HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:n mukainen erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa äidin valitukseen vastaamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
21.1.2021 8.29
Hovioikeus maksuvälinepetosta koskevassa asiassa: Käräjäoikeuden ei olisi tullut sallia jakamattoman kuolinpesän kahden osakkaan käyttävän rekisteristä poistetun yhtiön puhevaltaa
A ja B eivät olleet esittäneet selvitystä siitä, että heidät olisi valittu edustamaan yhtiötä säännöksessä tarkoitetussa osakkeen omistajien kokouksessa. Näin ollen KO:n ei olisi tullut sallia heidän käyttävän yhtiön puhevaltaa asiassa. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Vasta asian käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen tapahtuneiden, edelleen vielä kesken olevien yhtiön selvitystoimien merkitys ei ollut ollut asiaa KO:ssa ratkaistaessa lainkaan arvioitavana. Näihin seikkoihin nähden HO ei voinut oikeusastejärjestyksen vuoksi ottaa asiaa merkittäviltä osin tosiasiallisesti ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltäväkseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava lukuun ottamatta puolustajan palkkiota koskevaa määräystä ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. HO ei ollut havainnut, että asian käräjäoikeuskäsittelyssä olisi tapahtunut edellä mainitun lisäksi jokin muu sellainen menettelyvirhe, jonka olisi voitu otaksua vaikuttaneen olennaisesti jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 21.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 10.40
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata äidin 5.456 euron oikeudenkäyntikulut lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassa
HO katsoi, että kysymys oli molempien osapuolten näkökulmasta katsottuna osavoittotilanteesta, mikä puolsi vahvasti oikeudenkäyntikulujen jakautumista siltä pohjalta, että asianosaiset vastasivat omista kuluistaan. Näissä olosuhteissa asiassa ei ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan osaksikaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. KO:n päätöslauselmaa muutettiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.00
Isyyden kumoamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
Koska KO ei ollut varannut B:lle tilaisuutta vastata kanteeseen, asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia ei ollut myöskään A:n kanteen osalta ollut sellainen, että kanteen olisi voinut heti jättää tutkimatta kuulematta A:ta henkilökohtaisesti asiassa. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia palautettiin, HO ei lausunut siitä, oliko A:n tai B:n isyyden kumoamista koskeva kanne nostettu isyyslaissa tarkoitetussa määräajassa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut
HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässä
Kuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
31.12.2020 14.20
KHO: Maahanmuuttovirasto ei ollut lainkaan arvioinut Suomea sitovan Turkin ja Euroopan talousyhteisön välisen assosiaatiosopimuksen sekä siihen liittyvän assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/80 määräysten ja niiden tulkintaa koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön merkitystä oleskelulupa-asiassaUlkomaalaisasia – Oleskelulupa – Perheenjäsen – Hallinnon lainalaisuusvaatimus – Viranomaisen selvittämisvelvollisuus – Turkin tasavallan ja Euroopan talousyhteisön välinen assosiaatiosopimus – Assosiaationeuvoston päätös – Unionia sitova kansainvälinen sopimus – Välitön oikeusvaikutus – Lailliset työmarkkinat – Asian palauttaminen Maahanmuuttovirastolle - Uutiset
30.12.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies: Turvakielto ja kanta.fi palvelu
Kantelija arvosteli noudatettua käytäntöä, jonka mukaan hän ei huoltajana pääse katsomaan tyttärensä tietoja Omakannassa, koska lapsen äidillä on turvakielto. Kantelun mukaan lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus, eikä turvakielto koske kantelijaa. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan pitävänsä ongelmallisena sitä, että tietojärjestelmissä olevat puutteet rajoittavat Omakannan puolesta-asiointia ja tätä kautta rajoittavat toisen huoltajan oikeutta terveystietojen saantiin. Apulaisoikeusasiamies on saattanut asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen järjestelmien kehittämisen ja viranomaisten yhteistyön tärkeydestä Kelan, THL:n ja Digi- ja väestötietoviraston tietoon. - Uutiset
28.12.2020 9.24
KHO:n ratkaisut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallasta tutkia yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä hakemus syrjinnän kieltämisestä hedelmöityshoidossa ja hallintolainkäyttölain mukaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvoitteen soveltamisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan
KHO:2020:159 ja KHO:2020:160. - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen
Asiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 11.40
Hovioikeus arvioi lakiosan suuruutta: Tuliko ennakkoluovutukset arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti?
Hovioikeudessa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko vastaaja perinnönjaon moiteoikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksia vastustaessaan voinut vedota siihen, että ennakkoluovutukset tuli arvostaa perintökaaren pääsäännöstä poikkeavalla tavalla testamentin tekoajankohdan mukaisesti. Pääasian osalta kysymys oli kantajan/valittajan lakiosan määräytymisessä keskeisesti siitä, minkä ajankohdan perusteella perittävän antamat kiinteistölahjat oli arvostettava ja mikä arvo niille oli lakiosalaskelmassa annettava. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että ennakkoperinnöille ja suosiolahjoille oli lakiosalaskelmassa määrättävä se arvo, joka niillä vastaanotettaessa oli ollut. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 7.13
Hovioikeus: Testamentti oli pätemätön sieluntoiminnan häiriön vuoksi
Todistustaakka testamentin pätemättömyydestä oli siihen vetoavalla eli Pelastakaa Lapset ry:llä myötäpuolineen. Tuomiossa testaattorin B:n terveydentilasta, todistuslausekkeesta ja testamentintekotilaisuudesta esitetyn selvityksen perusteella hovioikeus katsoi, että Pelastakaa Lapset ry myötäpuolineen esitti asiassa riittävän näytön siitä, että B:ltä oli testamentin tekohetkellä puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Valittajilla oli näin ollen näyttövelvollisuus siitä, että B:n henkinen suorituskyky olisi testamentin tekohetkellä ollut hänen yleistä tasoaan parempi, mikä ei tullut asiassa näytetyksi. Tuomiossa mainituin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen ja katsoi, että B:n 16.8.2011 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö ja testamentti oli sen vuoksi pätemätön. (KKO:ssa; VL:2021-45) - Uutiset
18.12.2020 16.00
Käräjäoikeus ratkaisi lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian ennen vastaukselle asetetun määräajan päättymistä - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen
Tietoa määräajan pidennyksestä ei ollut välitetty asiaa käsitelleelle tuomarille eikä tietoa ollut myöskään kirjattu Tuomas-tietojärjestelmään. Asia oli tämän vuoksi ratkaistu sen jälkeen, kun alkuperäinen määräaika oli päättynyt 5.8.2020. Valittajaa ei ollut siten kuultu asiassa ja hän oli kärsinyt haittaa päätöksestä. KO:n päätös oli saavuttanut lainvoiman. KO:n päätös oli siten poistettava OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 10.29
Kuntainfo: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2021Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2021 lukien 167,35 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 0,20 prosenttia. - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja muutti omaisuuden erottelua koskevaa pesänjakajan päätöstä siten, että entinen avopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle 30.000 euron hyvitys
Esitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että B:n toiminta tai panostus yhteiseen talouteen olisi ylittänyt tavanomaisen perhe-elämään kuuluvan toiminnan siten, että se olisi syy-yhteydessä A:n varallisuuden säilyttämiseen tai karttumiseen. Asiassa ei näytetty B:n antaneen sellaista panosta hänen ja A:n yhteistalouden hyväksi, että se oikeuttaisi avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti pakottamalla solmitun avioliiton purkamisesta
Oikeusministeriö ehdottaa avioliittolain muuttamista siten, että pakkoavioliittojen purkaminen olisi mahdollinen. Hankkeessa selvitetään myös, onko syytä muuttaa ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevaa sääntelyä. - Uutiset
11.12.2020 10.00
Hakemuksensa huoltoriidassa peruuttanut oli velvollinen korvamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut
HO katsoi, ettei asiassa ollut lainkohdan tarkoittamaa erityistä syytä poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan asianosainen, joka on peruuttanut hakemuksensa korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 11.10
Yhteishuolto vai yksinhuolto, kun vanhemmat eivät juuri tunne toisiaan – hovioikeus arvioiAsiassa ei ollut tullut esiin, että vanhemmat olisivat olleet jyrkästi erimielisiä huoltoon liittyvistä kysymyksistä vaikka eivät kaikista asioista ehkä olleet olleet yksimielisiäkään. Toisaalta oli huomattava, että vanhemmat eivät kertomansa mukaan juuri tunteneet toisiaan eivätkä tietäneet tai olleet edes keskustelleet toistensa näkemyksistä lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä. HO katsoi kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen, että lapsen etu toteutui parhaiten, kun huoltajuus pysyi yksin lapsen äidillä. Isän oleskelulupahakemuksen ja huoltoasian mahdollisilla yhtymäkohdilla ei ollut merkitystä arvioitaessa yhteishuollon edellytyksiä nimenomaan lapsen edun näkökulmasta. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 8.15
Kuntainfo: Koottua tietoa lastensuojelulain muutoksista 1.1.2020 sekä lapsikaappaustilanteista
Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut kuntainfon lastensuojeluun liittyvistä asioista, joista ministeriöltä on pyydetty ohjausta. Näitä asioita ovat 1.1.2020 voimaan tulleet lastensuojelulain muutokset sekä valtioiden rajat ylittävät lapsikaappaustilanteet. - Uutiset
4.12.2020 15.35
Toisen vanhemman erottaminen lapsen huoltoon liittyvästä päätöksenteosta pelkkänä varotoimenpiteenä ei ollut perusteltuaLapsen (s. 2018) äiti vaati HO:ssa, että lapsi jää vanhempiensa yhteiseen huoltoon sillä tehtävänjakomääräyksellä, että äiti päättää yksin lapsen päiväkotiin, kouluun, terveydenhuoltoon ja passiin liittyvistä asioista. HO ei myöntänyt äidille jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
3.12.2020 14.22
Kela: Muutoksia elatustuen ja elatusavun määrään vuoden 2021 alusta
Elatustuki ja elatusapu nousevat ensi vuoden alussa elinkustannusindeksin muutoksen vuoksi. - Uutiset
2.12.2020 15.30
Elatusapukannetta ja tapaamisoikeuden vahvistamishakemusta ei olisi tullut jättää tutkimatta käräjäoikeudessa - tuomioistuimen ei tarvinnut viran puolesta selvittää toimivallan olemassaoloa
HO katsoi toisin kuin KO, ettei kannetta olisi tullut jättää tutkimatta KO:ssa. Oikeusastejärjestyksestä johtuen KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen siellä käsiteltäväksi. Tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian osalta lopputulos oli sama. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oliko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti jättäessään tutkimatta isän vaatimukset kirjallisessa menettelyssä ilman yhteenvedon laatimista ja oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvien väliaikaismääräystä koskevien vaatimusten tutkimisen
HO:ssa oli A:n valituksen johdosta ensiksi kysymys siitä, oliko KO:ssa tapahtunut menettelyvirhe, kun KO oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja ilman yhteenvedon laatimista. Toiseksi oli kysymys siitä, olisiko KO:n tullut tutkia tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvää väliaikaismääräystä koskevat vaatimukset vai oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tämän. HO katsoi asiassa mainituin perustein, ettei KO:ssa ollut tapahtunut A:n väittämää menettelyvirhettä. Pääasian osalta HO hylkäsi B:n vaatimuksen väliaikaismääräyksen antamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 11.20
Hovioikeus arvioi 9-vuotiaan lapsen mielipiteen merkitystä ja isoäiti-lapsenlapsisuhdetta - isoäidin vaatimus tapaamisoikeuden vahvistamisesta oli voitu hylätä
HO totesi mm., että lapsen kuulemisen tuomioistuimessa tai lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisessa sosiaalilautakunnalta hankittavassa selvityksessä ei ollut nyt esillä olevan kysymyksen osalta hänen ikäänsä ja kaikkeen siihen, mitä asiassa oli tullut muutoin ilmi, nähden perusteltua. Kaiken asiassa esille tulleen perusteella isoäidin ja lapsen välinen isoäiti-lapsenlapsisuhde ei KO:n lausumin tavoin tässä tapauksessa täyttänyt 9 c §:n 1 momentissa säädettyä erityisen läheisyyden määritelmää, vaikka sitä sinänsä voitiin pitää lapsen kannalta merkityksellisenä. Se, että isoäidin ja lapsen välillä ei ollut ollut lapsen vanhempien ja isoäidin välirikon alkamisen jälkeen tavanomaistakaan yhteydenpitoa, ei lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenevin tavoin voinut laajentaa erityisen läheisyyden käsitettä tilanteessa, jossa säännöksessä tarkoitettua erityistä läheisyyttä ei objektiivisesti arvioiden ollut. Asiassa lausutulla KO:n ratkaisun perusteluja täydentäen HO päätyi siihen, ettei KO:n päätöksen lopputulosta ollut valituksen johdosta syytä muuttaa. Lapsen vanhemmat voittavat muutoksenhaun valituksen osalta mutta hävisivät sen vastavalituksen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 10.41
Hovioikeus: Testamentin moitekannetta hoitaneella asianajajalla voitin katsoa olleen erityinen syy olla ilmoittamatta vastapuolille asiakkaansa vaatimuksia - huomautus oli poistettava
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan testamentin moitekanne oli tullut nostaa viimeistään 18.3.2019. AA oli saanut 1.3.2019 tiedon testamentin mahdollisesta moiteperusteesta ja selvittänyt sen jälkeen asiaa ennen kanteen nostamista. Ottaen huomioon AA:n käytettävissä ollut aika kanteen nostamiselle ja asiassa ilmenneet muut olosuhteet, HO katsoi, ettei AA ollut voinut päämiehensä välttämättömiä etuja vaarantamatta ilmoittaa ennen moitekanteen nostamista vastapuolille päämiehensä vaatimuksia. AA:lla voitin siten katsoa olleen tässä tapauksessa erityinen syy olla ilmoittamatta vastapuolille asiakkaansa vaatimuksia. Valvontalautakunnan ratkaisua oli näin ollen tältä osin pidettävä ilmeisen virheellisenä ja AA:n kannalta kohtuuttomana. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 8.30
Hovioikeus keskeytti 11-vuotiaan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanonAsian käsittelyn tässä vaiheessa ei ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Ottaen huomioon lapsen ikä, joka tällä hetkellä on 11 vuotta, ja hänen ilmoittamansa mielipide sekä se, että mielipiteen osalta syiden selvittäminen oli vielä kesken, HO harkitsi, että täytäntöönpanon keskeyttämiselle oli riittävät perusteet. - Uutiset
30.11.2020 14.06
Hovioikeus arvioi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystäHovioikeus katsoi, että B oli saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua A:n kustannuksella käräjäoikeuden katsoman 47.854,23 euron lisäksi myös siltä osin kuin A oli metsänmyyntituloilla lyhentänyt osapuolten yhteistä asuntolainaa kiinteistön omistusosuuttaan enemmän eli 11.328,73 euroa. B:n A:lle maksettavaksi tuomittu hyvityksen määrä oli siten korotettava 59.182,96 euroksi. - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessa
HO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020) - Uutiset
25.11.2020 11.19
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksen
Tapaohjeiden kohdan 7.1 mukaan asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kysymys siitä, oliko AA toiminut tapaohjeiden kohdan 7.1 vastaisesti nostamalla testamentin moitekanteen ilmoittamatta vastapuolille asiakkaidensa vaatimuksia. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 15.19
Liikennevahinkolautakunta: Kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa
Lautakunnassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kyseessä avoliitto ja toisaalta siitä, olivatko lesken henkilökohtaiset olosuhteet muuttuneet avoliiton johdosta niin olennaisesti, ettei hänellä voitu katsoa enää olevan oikeutta perhe-eläkkeeseen liikennevakuutuksen perusteella. Lautakunta katsoi, ettei avoliitto sellaisenaan yksin ole peruste perhe-eläkkeen lakkauttamiselle, jos edunsaajan elatuksen tarpeesta ja olosuhteista on esitetty selvitystä, jonka perusteella kokonaisarvio lesken elatuksen tarpeesta on tehtävissä. Lautakunta katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että puheena olevassa tapauksessa kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella liikennevakuutuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa. - Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinen
Kuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin pätemättömäksi
Näyttövelvollisuus testamentin moiteperusteen olemassaolosta on testamentin moittijalla. Kokonaisarviointinaan hovioikeus katsoi, että tuomiossa selostetut Pertti A:n terveydentila, korkea ikä, Riitta A:lta saamansa hoiva, tahdonvoimien ilmeinen ero ja G:n sekä Riitta A:n aktiivisuus osoittivat yhdessä, ettei testamentin tekeminen tai sen sisältö ole ollut Pertti A:n vapaan tahdon tulosta. Näin ollen Pertti A:n 10.2.2017 allekirjoittama testamentti oli pätemätön. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä lapsensa palauttamatta jättäneelle vanhemmalleSEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka mukaan siitä, että vanhempi jättää toisessa jäsenvaltiossa olevan lapsensa palauttamatta nimetylle huoltajalle, voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaikka ei ole käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti, kun taas silloin, kun lapsi on ensin mainitun jäsenvaltion alueella, tämä sama teko on rangaistava vain, jos on käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti. - Uutiset
23.11.2020 7.55
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun pesänjakajan suorittaman avioehdon sovittelun kumoamisesta ja miehen vapauttamisesta velvollisuudesta maksaa tasinkoa ex-vaimolleen 218.240,20 euroa
Avioehtosopimuksen sovittelun puolesta puhui jossain määrin A:n toiminta puolisoiden yhteisen talouden hyväksi hoitamalla puolisoiden yhteisen lapsen syntymän jälkeen puolisoiden yhteistä kotia ja lasta sekä aivan puolisoiden yhteiselämän loppuvaiheessa ostamalla B:n omistamalta ja talousvaikeuksissa tuolloin olleelta yhtiöltä kahteen asuinhuoneistoon oikeuttavat osakkeet. Sen sijaan sovittelua eivät puoltaneet A:n työskentely B:n yhtiössä, puolisoiden taloutta koskevat seikat sekä avioehtosopimuksen teko-olosuhteet ja olosuhdemuutokset. Tuomiossa tarkemmin selostetuin tavoin avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehtosopimuksen sovitteleminen edellyttää hyvin vahvoja perusteita. Kaikkia sovitteluharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punniten hovioikeus katsoi, että avioehtosopimuksen noudattaminen ei johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että B saisi perusteettomasti taloudellista etua A:n kustannuksella. Asiassa ei näin ollen ollut edellytyksiä avioehdon sovittelulle. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 15.00
Kriminaalihuollon tukisäätiö: Vankien lapsia koskevat suositukset nyt myös suomen kielellä – ohjeet koskevat muun muassa poliittisia päättäjiä, poliisia, tuomareita, vankiloiden henkilökuntaa sekä vankien lapsia hoitavia ihmisiäEuroopan neuvosto on laatinut kaikille 47 jäsenmaalleen suositukset siitä, miten vankien lapsille taataan samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikille muillekin lapsille. Children of Prisoners Europe -järjestö julkaisi suosituksesta lapsiystävällisen version, ja nyt nämä lapsiystävälliset suositukset ovat ilmestyneet myös suomen kielellä. Kriminaalihuollon tukisäätiö on käännättänyt suositukset englannista suomeksi, ja lasten vertaisryhmissä on varmistettu, että suomennos on lapsille ymmärrettävä. Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden tietoon ja oman mielipiteen ilmaisuun. - Uutiset
17.11.2020 13.49
Hovioikeus: Lapsille ei ollut perusteita määrätä edunvalvojan sijaista rikosasiassaKäräjäoikeuden päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 12.29
Oikeusasiamies: Perintätoimiston neuvontavelvollisuudesta velalliselle kääntyä perintätoimeksiannon antaneen velkojan puoleen
OA saattoi asiassa esittämänsä käsitykset perintätoimiston menettelystä velkojana toimineelle HUS:ille, jonka tehtävänä on julkisen tehtävän ostopalveluna perintäyhtiölle siirtäneenä valvoa perintäyhtiön menettelyä sen laskujen perinnässä. OA lähetti jäljennöksen päätöksestä HUS:ille. - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiin
Asunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi käteisnostoja ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehneen miehen petoksesta 3 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan naiselle rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena 9.050 euroa
Vastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä avioliittolain mukaisessa omaisuuden osituksessa A:ta ja pesänjakajaa salaamalla heiltä omaisuuttaan 18.100 euron arvosta. Vastaaja oli jätettyään ilmoittamatta ositusprosessissa pankkitileiltänsä 13.4. -17.5.2017 eli ennen ositusperusteen syntyhetkeä 17.5.2017 käteiseksi nostamansa 18.100 euroa saanut pesänjakajan laatimaan osituslaskelman vastaajan omaisuuden osalta liian alhaisena ja määräämään vastaajan A:lle maksettavan tasingon 9.050 euroa liian alhaiseksi. Vastaaja oli siten menettelyllään aiheuttanut A:lle 9.050 euron taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 14.41
Esitys pakkoavioliiton kumoamisesta lausunnoille 4. joulukuuta saakka
Pakkoavioliiton kumoaminen halutaan mahdollistaa. Oikeusministeriössä on valmistunut asiasta luonnos hallituksen esitykseksi, joka on nyt lausunnolla. Esitysluonnoksen mukaan avioliittolakiin lisättäisiin säännökset pakottamalla solmitun avioliiton kumoamisesta. Avioliiton kumoamisen oikeudelliset vaikutukset olisivat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuisi siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa. Kumoaminen antaisi avioliittoon pakotetulle paremman aseman ja oikeudet kuin avioliiton mitätöiminen. - Uutiset
4.11.2020 15.00
Hallinto-oikeus: Digi- ja väestötietoviraston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun yleinen edunvalvoja oli saanut päämiestä kuulematta luvan tehdä päämiehensä puolesta sopimuksen perinnönjaosta
Koska lääkärinlausuntojen antamisesta oli asiaa ratkaistaessa kulunut jo yli kaksi vuotta, pelkästään niiden perusteella ei ollut ollut selvää, että valittajan kuuleminen holhousviranomaisessa olisi ollut terveydellisistä syistä ilmeisen tarpeetonta. Holhousviranomaisen olisi siksi tullut varata valittajalle mahdollisuus tulla kuulluksi hakemuksesta. Koska digi- ja väestötietoviraston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sen päätös oli kumottava ja asia palautettava virastolle udelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 8.30
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa ei ollut enää perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselleAsia oli tullut KO:ssa vireille 21.10.2019, jolloin isä ei ollut noudattanut lasten tapaamisoikeudesta vahvistettuja sopimuksia. Oikeudenkäyntiaineistosta ilmeni, että isä on noudattanut sanottuja sopimuksia marraskuusta 2019 alkaen. Ottaen huomioon, että KO oli täsmentänyt tapaamisoikeutta koskevia ehtoja ja että tapaamissopimusten määräyksiä oli HO:n ratkaisun antamishetkellä noudatettu jo lähes vuoden ajan, perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselle ei enää ollut. Äidin vastauksessaan nimeämät uudet todisteet eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitut perustelut huomioon ottaen KO:n päätös uhkasakon asettamisesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 14.00
Hovioikeus arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä, elatusavun määrää vuoroasumisessa, elatusapujen palauttamista ja hovioikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Isän elatuskykyyn vaikuttavien kulujen määrä oli todettu KO:ssa riidattomaksi. Riidatonta oli myös ollut isän tulotaso syyskuuhun 2019 saakka, jolloin hän oli irtisanoutunut silloisesta työstään ja ryhtynyt yksityisyrittäjäksi samalle alalle. Isä oli valituksessaan ilmoittanut tämänhetkisten nettotulojensa olevan 1.760 euroa. Ottaen huomioon myös asiassa oikeuskäytännöstä esitetyn HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut siitä, että isän elatuskykyä laskettaessa hänen tuloikseen oli katsottu 3.200 euroa kuukaudessa ja siten hänen elatuskykynsä lapsen elatusapua laskettaessa oli ollut 1.742,37 euroa. HO myös katsoi, ettei isää ollut syytä vapauttaa suorittamasta elatusapua pelkästään sillä perusteella, että lapsi asuu yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi ollut aiheuttaa palauttaa KO:n ratkaisun nojalla mahdollisesti suoritettuja elatusapuja. HO harkitsi oikeaksi, ettei isää velvoiteta korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
28.10.2020 9.10
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen: Koska hakijoiden välinen aikaisempi avioliitto Pakistanissa oli ollut vielä voimassa, hakijoille ei ollut voitu antaa esteettömyystodistusta Suomessa
Asiassa oli riidatonta, että A ja B olivat olleet avioliitossa vuodesta 2018 lukien. Avioliitto oli myös valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen merkitty väestötietojärjestelmään. Koska A:n ja B:n aikaisempi avioliitto oli ollut vielä voimassa, heille ei ollut voitu antaa heidän pyytämäänsä esteettömyystodistusta. Valituksenalaista päätöstä ei siten ole syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
26.10.2020 10.22
Hovioikeus arvioi elatusavun määrää vuoroasumistilanteessa
Lapsen vuoroasuminen on 1.12.2019 lukien yksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa nimenomaisesti säännellyistä asumisratkaisuista. HO totesi, että vaikka vuoroasumista koskevassa sopimuksessa tai tuomioistuimen ratkaisussa on viimeksi mainitun lain 7 b §:n 2 momentin ja 9 a §:n 2 momentin mukaan otettava kantaa siihen, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi, elatusasiassa ei lähtökohtaisesti ole vuoroviikoittaisen asumisen tilanteessa asiallista perustetta käsitellä lähivanhemman ja toisen vanhemman asumiskustannuksia, silloin kun ne ovat kohtuulliset, ja lapsen osuutta niistä toisistaan poikkeavalla tavalla. Tästä seuraa, että kun kummankin vanhemman on otettava asumisensa järjestämisessä huomioon lapsen asumistarve, kummankin vanhemman asumiskustannuksista osan, elatusapuohjeen mukaan 19 prosenttia, on katsottava kohdistuvan lapsen asumiskustannuksiin, ja vastaavasti tuo osa on lisättävä lapsen elatuksen tarpeeseen. KO:n ratkaisun lopputulosta, jossa isä oli velvoitettu maksamaan elatusapua sekä A:lle että B:lle 50 euroa, ei ollut syytä A:n ja B:n valituksen johdosta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 15.16
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma: Väkivaltaa torjutaan monin keinoin
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma painottaa digitaalisen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Keskeistä on myös rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten kouluttaminen ja väkivallan katkaisuohjelmien kehittäminen. Naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan merkittävä ongelma Suomessa. Esimerkiksi kansallisen rikosuhritutkimuksen 2018 mukaan joka kymmenes nainen oli viimeisen vuoden aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa; nykyisen tai entisen kumppaninsa tekemää väkivaltaa oli kokenut viisi prosenttia naisista. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä suosituksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi. - Uutiset
20.10.2020 14.30
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa varhaiskasvatuspäätöksen käsittelyaikaan
Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kunta oli laiminlyönyt sille kuuluvan päätöksentekovelvollisuuden, kun kunnan menettelystä johtuen kantelijan lapsi ei ollut saanut varhaiskasvatuspaikkaa siinä ajassa ja siten kuin varhaiskasvatuslaki edellyttää. Lisäksi se, ettei lapsen yksilöllistä tarvetta oltu selvitetty varhaiskasvatuslain vaatimusten mukaisesti, oli saattanut vaarantaa lapsen yksilölliset oikeudet. Apulaisoikeusmies päätyi antamaan kunnalle huomautuksen lainvastaisesta menettelystä. - Uutiset
20.10.2020 10.10
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja pesänselvittäjän vahingonkorvausvastuutaAsiassa ei esitetty tuomiossa mainittujen kertomusten lisäksi muuta selvitystä, jonka perusteella riidan kohteena olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Siten hovioikeus katsoi, ettei asiassa esitetty sellaista vahvaa näyttöä, jonka perusteella kirjoitusasultaan selvää ja sinällään täytäntöönpantavissa olevaa testamenttimääräystä olisi tulkittava sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut aiheuttanut testamentin tulkintaa koskevalla ratkaisullaan tai erityisjälkisäädökseksi tulkitsemansa määräyksen täyttämistä koskevilla toimillaan vahinkoa kuolinpesälle. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
19.10.2020 15.48
Etelä-Suomen AVI: Lastensuojelun sijaishuollon toiminta järjestetty kunnissa pääosin hyvin - parannettavaa lääkehoidon toteuttamisessa ja omavalvontasuunnitelmissa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kartoittanut alueensa kuntien ja sote-kuntayhtymien lastensuojelun sijaishuoltoyksiköiden toimintaa vuodelta 2019. Valtaosassa alueen kunnista ja sote-kuntayhtymistä sijaishuolto rakentuu yksityisen palvelutoiminnan varaan. - Uutiset
15.10.2020 15.00
Huoltoriidan täytäntöönpanoriidassa oli erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista pääsäännöstä poiketen hakijan peruutettua hakemuksensa sen jälkeen, kun tuomioistuin oli vahvistanut ettei hän ole lapsen isäTapauksessa A oli peruuttanut 3.7.2019 vireille panemansa hakemuksen sen johdosta, että KO oli 5.3.2020 antamassaan tuomiossa vahvistanut, ettei A ole lapsen isä ja että B on lapsen isä. Kyseinen isyyden kumoamista ja vahvistamista koskevan kanteen oli 27.9.2019 pannut vireille lapsi, jota oli edustanut hänelle määrätty edunvalvojan sijainen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista lainkohdan pääsäännöstä poiketen. Asianosaisten oli siten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa ja A oli vapautettava velvollisuudesta korvata B:lle oikeudenkäyntikuluina KO:sta oikeusapumaksu 70 euroa ja oikeusavun omavastuuosuus 198 euroa, määrät yhteensä 268 euroa, sekä Suomen valtiolle / Keski- Suomen oikeusaputoimistolle asian hoitamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 297 euroa, sekä kaikille näille korvauksille tuomitusta koronmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 9.18
Hovioikeus ei vapauttanut miestä elatusvelvollisuudesta avioliiton aikana syntyneelle lapselle
Helsingin hovioikeus pysytti Helsingin käräjäoikeuden 29.1.2020 elatusapuasiassa antaman tuomion. Käräjäoikeus oli velvoittanut avioliiton perusteella määräytyneen lapsen isän, joka ei kuitenkaan ollut lapsen biologinen isä, suorittamaan lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 11.45
Hovioikeus: Avioeron harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu - ilmoitus poistettiin
A oli avioerohakemuksen riitauttaessaan saattanut KO:n ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko B kyennyt terveydentilastaan huolimatta saattamaan avioeroasian lainmukaisesti tuomioistuimessa vireille. KO oli asiassa lausutusta huolimatta menetellyt asian käsittelyssä kuten tavanomaisessa avioeroasiassa ja lähettänyt asianosaisille ilmoituksen harkinta-ajan alkamisesta. Toisin kuin B oli vastauksessaan väittänyt, KO ei ollut ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, oliko hakemus laitettu asianmukaisesti vireille. Käräjänotaarin asianosaisille lähettämä epävirallinen sähköpostiviesti ei korvannut perusteltua ja muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Koska KO ei ollut ottanut kantaa sen ratkaistavaksi saatettuun ehdotonta prosessinedellytystä koskevaan kysymykseen, KO:n menettelyä rasitti oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut jutun lopputulokseen. Näin ollen KO:n harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus oli poistettava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 10.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi ulkomailla asuvalle edunvalvojan kuolinpesän pesänselvitykseen ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa mukaan lukien testamentin tiedoksiannon vastaanottamiseen tarvittavat toimet
HO totesi, että vaikka asiaan osallinen A ei itse kokisi tarpeelliseksi osallistua X:n kuolinpesän asioihin, oli joka tapauksessa tarpeen, että hänen oikeuttaan kuolinpesän osakkaana valvotaan. Tähän nähden oli perusteltua, että poissa olevalle A:lle määrätään edunvalvoja. Näin ollen holhoustoimilain 10 §:n 2 kohdan edellytykset edunvalvojan määräämisen tarpeelle olivat täyttyneet. KO:n päätös oli kumottava, ja A:lle oli määrättävä edunvalvoja hakemuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 16.00
Hovioikeus arvioi kuittauksen edellytyksiä - asianajotoimiston valitus ei menestynyt
Asiassa oli kysymys siitä, oliko velkomusasian vastaajalla ollut oikeus kuitata entisen aviopuolisonsa B:n asianajotoimistolle (yhtiölle) siirtämästä saatavasta vastaajan maksama B:n osuus osituskustannuksista. Asiassa oli ensisijaisesti arvioitava, oliko kuittaukseen ollut lakiin perustuva oikeus. Mikäli lakiin perustuvaa oikeutta kuittaukseen ei katsottaisi olleen, asiassa oli toissijaisesti arvioitava, olivatko asianosaiset 6.8.2014 sopineet kuittauksesta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että vastaajalla oli ollut oikeus käyttää hänellä B:ltä oleva vastasaatava yhtiöllä vastaajalta olevan saatavan kuittaukseen kuittauksen yleisten edellytysten ja velkakirjalain 27 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti. Asiassa ei siten ollut tarpeen arvioida, olivatko asianosaiset sopineet kuittauksesta ja oliko kuittaukseen ollut oikeus tällaisen sopimuksen perusteella. Asianajotoimisto velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut HO:ssa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 11.25
KHO: Avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriin
KHO katsoi, että avoliittolain mukainen avoliiton purkautumisen yhteydessä kotityön perusteella maksettava kertaluonteinen hyvitys ei kuulu tuloverolain tulokäsitteen piiriin. A:lle ei siten kerry veronalaista ansiotuloa, kun hänelle suoritetaan esillä oleva 109 000 euron suuruinen hyvitys. Verohallinnon ennakkoratkaisu verovuodelle 2018. (Ään. 4-1) - Uutiset
9.10.2020 16.00
Ilman avustajaa elatusriitaa hoitaneen isän sallittiin esittää uutta todistelua vielä prekluusion jälkeenkin - käräjäoikeuden käsittelyratkaisu kumottiin
Asiassa oli lapsen edun mukaista, että elatusapu määrätään elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaisesti eikä asiaa tarvitse saattaa heti uudestaan vireille. Elatusavun määrääminen puutteellisiin tietoihin perustuen oli kohtuuton seuraamus todistelun ilmoittamisen laiminlyömisestä tässä tapauksessa. Huomioon ottaen asian laatu ja erityisesti se, ettei isällä ollut ollut lainkaan avustajaa KO:ssa HO katsoi, että hänellä oli ollut pätevä aihe vedota todisteisiin vielä KO:n jatketussa valmisteluistunnossa. Sen vuoksi KO:n käsittelyratkaisu oli kumottava. Isän sallittiin esittää nimeämänsä uusi todistelu. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 14.43
Hovioikeus: Elatusavun vahvistamisen jälkeen tapahtuneet olosuhteiden muutokset evät antaneet aihetta poistaa tai alentaa vahvistettua elatusapua
Isän vaatimus hylättiin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Koska isä oli hävinnyt valituksensa, hän oli oikeusapulain 22 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan oikeusapua korvauksetta saavan lapsen (s. 2012) avustajaksi määrätyn asianajajan palkkion valtiolle laillisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
2.10.2020 9.27
Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta lasten seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi verkossaValtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että internetissä tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön pystytään puuttumaan tehokkaasti ja kannattaa Euroopan komission asetusehdotusta lasten seksuaalista hyväksikäytön ehkäisemiseksi verkossa. Asetus turvaisi sähköisen viestinnän palveluntarjoajien mahdollisuuksia paljastaa ja raportoida lasten seksuaaliseksi hyväksikäytöksi määriteltyä aineistoa ja poistaa tällaista materiaalia. Asetuksessa säädettäisiin erityisesti siitä, millaisin teknologisin menetelmin sähköisen viestinnän käsittely on sallittua. - Uutiset
30.9.2020 11.33
Hovioikeus palautti äitiyden vahvistamista koskevan asian käräjäoikeuteen ja määräsi oikeusgeneettisen tutkimuksen suoritettavaksi
A oli saapunut Suomeen kahden lapsen kanssa, joista toinen, vuonna 2011 syntynyt poika, oli merkitty väestötietojärjestelmään hänen lapsekseen. A oli pyytänyt maistraattia muuttamaan hänen väestötietojärjestelmässä olevia tietojaan siten, että myös B merkitään hänen lapsekseen. Maistraatti ei ollut muuttanut kyseistä tietoa väestötietojärjestelmään katsoen, että se ei ollut saanut luotettavaa selvitystä vanhempi-lapsisuhteesta B:n syntymäpäivämerkintöjä koskevien ristiriitaisuuksien vuoksi. B:n isän oli ilmoitettu menehtyneen ennen perheen saapumista Suomeen. Näin ollen ja kun B:tä ei ollut väestötietojärjestelmään merkitty A:n lapseksi, hänellä ei ollut virallista huoltajaa. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko A:sta ja B:stä määrätä tehtäväksi oikeusgeneettinen tutkimus ja vahvistaa A olevan B:n äiti. KO:n päätös kumottiin. HO määräsi suoritettavaksi oikeusgeneettisen tutkimuksen A:sta sta ja B:stä. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 11.30
Käräjäoikeuden laamannilla ei ollut oikeutta hakea ratkaisun poistamista - käsillä ei ollut voimakas julkinen intressi
Asiassa oli avioeroa hakeneen osapuolen hakemuksen johdosta määrätty pesänjakaja, vaikka hakemus oli tältä osin peruutettu ennen ratkaisun antamista. Hakija ei ollut vaatinut ratkaisun poistamista ja oli ilmoittanut, ettei pesänjakajanmääräystä tulla käyttämään. Osapuolilla oli mahdollisuus sopia osituksesta siitä riippumatta, oliko pesänjakaja määrätty vai ei. Asiassa ei näin ollen ollut käsillä sellainen voimakas julkinen intressi, jonka vuoksi KO:n laamannilla olisi ollut oikeus hakea ratkaisun poistamista. HO jätti laamannin tekemän kantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 15.15
Hovioikeuden ratkaisu lakiosan täydennyksestä
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla ja B:llä kummallakin oikeus saada lakiosan täydennyksenä C:ltä myötäpuolineen 13.675,88 euron suuruinen osuus laskennallisesta 22.281,41 euron lakiosasta. Asiassa oli arvioitava myös, mikä merkitys G:n jälkeen vuonna 2017 tehdylle perinnönjaolle oli annettava siltä osin kuin A:lle ja B:lle kuuluva lakiosa olisi ollut 17.211,08 euron osalta täytettävissä suoraan kuolinpesän varoista perinnönjaon yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 16.00
Hovioikeus oli erimielinen lapsen tapaamisoikeutta koskevan jutun palauttamisesta
Lapsi A (s. 2006) oli vuoden 2019 huhtikuusta alkaen asunut isänsä kanssa Tanskassa. KO:n päätös tapaamisoikeuden toteuttamisen järjestelyistä ja kustannuksista ei siten ollut enää täytäntöönpantavissa A:n osalta eikä ollut tarkoituksenmukaista lausua B:n (s. 2013) tapaamisoikeuden järjestelyistä asioiden liitännäisyyden vuoksi. Näin ollen asia oli muuttunut oleellisesti toisenlaiseksi kuin se oli ollut KO:ssa asiaa käsiteltäessä, ja siten asia oli palautettava KO:een. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hylkäsi valitukset eikä muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.10
KHO: Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä oleskelulupahakemukset kun perheenyhdistämisellä pyrittiin kiertämään maahantulosäännöksiä
Hakijoiden ja valittajan välillä ei voitu katsoa olevan kiinteää perhe-elämää, minkä vuoksi asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin ulkomaalaislain 66 a §:n perusteella. Oleskelulupien hylkääminen ei myöskään merkinnyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista puuttumista perhe-elämän suojaan. - Uutiset
21.9.2020 15.28
Hovioikeus: Sillä seikalla, että puolisot olivat mahdollisesti asuneet erillään jo ennen avioliiton solmimista, ei ollut merkitystä arvioitaessa avioeron myöntämisen edellytyksiä
Avioerohakemus olisi tullut hylätä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 9.32
KHO äänesti: Tuomiokapituli oli voinut antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle pastorille
Avioliittolakia muutettiin 1.3.2017 voimaan tulleella lailla siten, että avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt. Pastori A oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon avioliittolain muutoksen jälkeen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tuomiokapituli voinut pitää avioliittolain sallimaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon vihkimistä kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksen vastaisena toimintana ja antaa A:lle tämän johdosta kirjallisen varoituksen. Tuomiokapitulin ei KHO:n ratkaisussa esitettyyn nähden voitu katsoa toimineen lainvastaisesti, kun se oli antanut A:lle kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen. Asiaa ei ollut perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen perustetta tässä pappisviran hoitamista koskevassa yhteydessä arvioida suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut tuomiokapitulin päätöksen. - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin
Asiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 13.30
Hovioikeus arvioi tuliko lapsi määrätä äidin yksinhuoltoon vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteiden perusteellaKO oli perustellut päätöstään määrätä lapsi äidin yksinhuoltoon keskeisesti vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteilla. Edellä olevan johdosta tämän kyvyn arvioinnilla oli myös HO:ssa olennainen merkitys asiaa ratkaistaessa. Asianosaiset olivat kertoneet olennaisilta ja asian ratkaisuun vaikuttavilta osin niin kuin KO:n tuomiosta ilmeni. Asiassa mainitsemillaan ja muutoin KO:n mainitsemilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhteishuoltajuudelle ollut tällä hetkellä edellytyksiä. KO:n päätöstä ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi avioehdon päteväksi – ositusta kuitenkin soviteltiin
Avioehtosopimuksen pätevyyttä arvioidessaan hovioikeus ensinnäkin totesi, ettei asiassa esitetty näyttö osoita S M:n sopimusta tehtäessä olleen sellaisessa tilassa, ettei hän olisi kyennyt ymmärtämään tehdyn sopimuksen merkitystä. Hovioikeus piti tässä suhteessa merkityksellisenä S M:n terveydentilaa nimenomaan sopimuksen tekopäivänä. Toiseksi hovioikeus totesi, ettei yksinomaan sopimuksen sisällön perusteella voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että J M olisi sopimuksen perusteella tavoitellut oikeudetonta etua S M:n kustannuksella. Tehty avioehtosopimus oli sisällöltään tavanomainen ja avioehdon luonteeseen kuuluu, että varakkaampi osapuoli yleensä hyötyy siitä enemmän kuin toinen. Juuri tällaisessa tilanteessa avioehtosopimus tyypillisesti solmitaan. Avioehtosopimuksen solmimiselle oli näin ollen ollut järkevä peruste. Huomattava myös oli, että avioehtosopimuksen perusteella J M:n S M:lle ostama ja yksin S M:n nimissä ollut Viipurissa sijainnut asunto oli jäänyt avio-oikeuden ulkopuolelle. Sopimus oli tehty pankissa ja sen sisältö oli käyty osapuolten kanssa läpi. Avioehtosopimuksen tekemisestä oli myös ollut yleisesti puhetta osapuolten välillä jo ennen avioliiton solmimista. Vielä hovioikeus totesi, että avioehtosopimus oli tehty melko pian avioliiton solmimisen jälkeen ja joka tapauksessa useita vuosia ennen avioeroa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 10.00
Elatusavun alentamiskanne hylättiinOlosuhteissa ei katsottu tapahtuneen niin olennaisia muutoksia, että HO:n vahvistaman elatusavun alentaminen olisi ollut kohtuullista. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
11.9.2020 14.12
Apulaisoikeusasiamies: Lähiomaisen hautajaisiin pääsyn epääminen poikkeusolojen takia
Palvelukeskuksessa sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä toimittiin virheellisesti, kun asukasta oli estetty osallistumasta miehensä hautajaisiin. - Uutiset
11.9.2020 9.29
KKO:n ratkaisu omaisuuden erotteluasiassa: hyvitys, sovittelu, pesänjakajan palkkio
Avopuoliso B oli ostanut puoliosuuden kiinteistöstä, josta avopuoliso A ennestään omisti puolet ja jolla sijaitsevassa omakotitalossa avopuolisot asuivat. A ja B olivat yhdessä ottaneet pankkilainan, joka pääosin oli käytetty B:n ostaman kiinteistöosuuden kauppahinnan maksamiseen ja talon korjauskuluihin. Siltä osin kuin A oli maksanut B:n hyväksi käytettyä lainaosuutta, avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen maksamisen edellytysten katsottiin täyttyvän ja B velvoitettiin suorittamaan hyvitystä A:lle. Kysymys myös hyvityksen sovittelun edellytyksistä sekä pesänjakajan palkkiosta. - Uutiset
10.9.2020 14.00
Hovioikeus arvioi lapsen asumisesta sovinnon tehneiden vanhempien oikeudenkäyntikulujen korvausvastuutaHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut HO:ssa korkoineen. Äidin oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.9.2020) - Uutiset
10.9.2020 12.20
KKV: Lasten kuluttajansuojasta digimaailmassa tarvitaan lisää tutkimustietoa
Lapset aloittavat käyttämään digitaalisia laitteita ja medioita yhä nuorempina. Samalla heistä tulee kuluttajia ja houkutteleva kohderyhmä markkinoijille. Kilpailu- ja kuluttajaviraston katsauksen perusteella lapset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän taidoissaan ja mahdollisuuksissaan käyttää digitaalisia palveluja on suuria eroja. Siksi kuluttajansuojaan liittyvien kysymysten, kuten tietojen luovuttamisen ja mainonnan tunnistettavuuden, arvioimiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa. - Uutiset
9.9.2020 13.30
Lapsen huoltoa ja elatusta koskeva riita palautettiin käräjoikeuteen
HO katsoi, että olosuhdeselvityksen hankkiminen ja todistelun vastaanottaminen voi tässä tapauksessa soveliaimmin tapahtua KO:ssa. Elatusapuvaatimuksen osalta HO totesi mm., että lapsen elatusapu on kysymys, josta vanhemmat voivat sopia keskenään. Siihen nähden isällä ei olisi ollut oikeutta enää HO:ssa riitauttaa asiaa tältä osin. Isällä ei ollut kuitenkaan KO:ssa ollut lainoppinutta avustajaa, joten hän ei ollut välttämättä ollut tietoinen tästä seikasta. Tästä syystä ja kun asia joka tapauksessa huoltokysymyksen osalta käsitellään uudelleen ja kun tuolta osin annettavalla ratkaisulla saattaa olla olennaista merkitystä myös elatusapukysymyksen ratkaisuun, HO katsoi, ettei ollut perusteltua jättää tutkimatta isän elatusapua koskevia vaatimuksia. Näin ollen asia oli myös tältä osin palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
8.9.2020 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 29.5.-10.7.2020 oli kysymys muun muassa asiakirjan julkaisemisesta, hovioikeusmenettelystä ilman pääkäsittelyä, omaisuudenjakosopimuksen sovittelusta, asemakaavan kulttuuriympäristöön liittyvästä valitusoikeudesta, törkeästä aserikoksesta, lainhuudon kirjaamisesta, patenttiriidan oikeuspaikasta, opettajan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja rakennusluvan myöntämiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. - Uutiset
8.9.2020 10.00
Hovioikeus määräsi isänsä luokse kiireellisesti sijoitetun lapsen asumaan oikeudenkäynnin ajaksi isänsä luona
Lain esitöiden mukaan väliaikaisen määräyksen ei tulisi aiheuttaa tarpeettomia muutoksia vallitsevissa oikeudellisissa ja tosiasiallisissa olosuhteissa (HE 224/1982 vp, s. 18). HO katsoi, että väliaikaismääräyksen tarkoituksena on ennen kaikkea lapsen suojaaminen ja hänen etunsa turvaaminen oikeudenkäynnin aikana. Jos lapsen turvallisuus on vaarassa hänen nykyisessä asuinpaikassaan tai olosuhteet siellä ovat muutoin sellaiset, että lapsen etu vaatii hänen asuinpaikkansa välitöntä muuttamista, väliaikaismääräys olisi annettava. Asiassa mainittu huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden nojalla lapsen edun vuoksi oli aihetta määrätä väliaikaisesti lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta KO:n päätöksestä poikkeavalla tavalla HO:n päätöslauselman mukaisesti. - Uutiset
2.9.2020 13.37
Äidillä ei ollut koronavirustilanteesta johtuvaa perusteltua tai hyväksyttävä syytä evätä lapsen ja isän tapaamiset - jatkokäsittelylupaa ei myönnetty
Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden KO oli katsonut, ettei äidillä ollut ollut tässä tapauksessa koronavirustilanteesta johtuvaa perusteltua tai hyväksyttävä syytä evätä lapsen (s. 2013) ja isän tapaamiset. Lapsen äiti oli velvoitettu sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa tapaamisten toteuttamisessa. Vaadittu 500 euroa oli kohtuullinen määrä uhkasakolle. HO ei myöntänyt päätöksestä valittaneelle äidille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2020) - Uutiset
31.8.2020 12.10
Lapsiasianeuvottelukunta: Eriarvoistuminen ja osattomuus lapsen oikeuksien esteinä
Lapsiasianeuvottelukunta käsitteli kokouksessaan lapsen oikeuksien toteutumisen merkittävimpiä esteitä Suomessa ja evästi kansallisen lapsistrategian tekijöitä. Ensiarvoisen tärkeänä neuvottelukunta piti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten aseman parantamista ja eriarvoistumiskehitykseen puuttumista. Apuna tilanteeseen nähtiin lasten osallistamisen, lapsivaikutusten arvioinnin sekä oikein kohdistettujen palvelujen varmistamisen. Lapsiasianeuvottelukunta painotti vastuun jakamista: jokaisen on edistettävä lasten oikeuksia. - Uutiset
25.8.2020 7.57
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti testamentin osittain tehottomaksi
Hovioikeus totesi, että SO:n 17.11.2017 allekirjoittama testamentti oli siltä osin tehoton kuin siinä on määrätty Pikkumurto-nimisestä kiinteistöstä rakennuksineen ja koti-irtaimistoineen, mikäli ensiksi kuolleen perilliset kohdistavat siihen otto-oikeutensa. Mainituilla perusteilla legaatinsaajalle ei ollut määrättävä osittaistakaan omistusoikeutta kyseiseen kiinteistöön. Esinelegaatin toteuttaminen ei tullut kyseeseen johtuen keskinäisen testamentin toissijaissaajien eli K:iden vaatimuksista. Esinelegaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, eikä voi esittää arvomääräisiä kompensaatiovaatimuksia kuolinpesästä. (Vailla lainvoimaa 25.8.2020) - Uutiset
20.8.2020 9.51
KKO äänesti - vanhemman elatuskykyä oli hoitovapaan aikana arvioitava hänen tosiasiallisten tulojensa perusteellaVanhemman elatuskykyä oli hoitovapaan aikana arvioitava hänen tosiasiallisten tulojensa perusteella. Vanhemman hoitovapaata edeltävän elatuskyvyn perusteella kohtuulliseksi elatusavun määräksi katsottiin kuitenkin tosiasiallisiin tuloihin perustuvaa elatuskykyä vastaavaa määrää korkeampi määrä. (Ään.) - Uutiset
19.8.2020 7.52
FINE: Ulkomailta saadun shekin lunastus, pankin esittämät oudot kysymykset, kuolinpesän monimutkaiset asiat, huijaukset sekä maksukortin väärinkäyttö ovat esimerkkejä kesän aikana pankkiasioiden neuvonnassa nousseista asioistaVaikka moni ei muista edes käyttäneensä shekkejä saati nähneensä niitä aikoihin, kysytään niistä neuvonnassa viikoittain. Shekin lunastus voi osoittautua hyvinkin monimutkaiseksi asiaksi, koska useimmat pankit eivät ota niitä vastaan. Asiakkaalle jääkin usein ainoaksi vaihtoehdoksi ottaa yhteyttä shekin myöntäjään ja yrittää sitä kautta saada rahat itselleen esimerkiksi tilisiirtona. - Uutiset
18.8.2020 8.00
Hovioikeus vahvisti väliaikaismääräyksellä lapsille oikeuden tavata äitiään 9 kuukauden jälkeen - rikosepäilyt eivät vaikuttaneet asian ratkaisemiseenEdellisestä tapaamisesta oli kulunut jo noin 9 kuukautta. HO totesi, että lasten kannalta on erittäin tärkeää, että lasten (s. 2008, 2010, 2012) suhde äitiinsä turvataan oikeudenkäynnin aikana. HO totesi edelleen, että äitiin kohdistuvista esitutkinnassa olevista rikosepäilyistä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä ja asian ollessa vasta esitutkintavaiheessa rikosepäilyt eivät vaikuta asian ratkaisemiseen. Koska edellisestä lasten sekä äidin välisestä tapaamisesta on kulunut pitkä aika, tapaamisten uudelleen käynnistämisen ja lasten luottamuksen rakentamisen vuoksi lasten edun mukaista on järjestää tapaamiset aluksi valvottuina, minkä jälkeen tapaamisia jatketaan päivätapaamisilla, kunnes HO ratkaisee pääasian. - Uutiset
14.8.2020 10.10
Käräjäoikeus: Testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta ei aiheuttanut sen pätemättömyyttä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Yhteenvetona käräjäoikeus totesi, että A:n testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta ei aiheuttanut sen pätemättömyyttä. Muihin perusteisiin kanteessa ei vedottu. Kanne tuli siten hylätä. (Vailla lainvoimaa 14.8.2020) - Uutiset
14.8.2020 9.56
KKO:n ratkaisu rangaistuksen määräämisestä henkilölle, joka oli esiintynyt oikeudenkäyntiasiamiehenä ja asianajajana ilman oikeustieteellistä tutkintoa ja toimilupaa
A oli erehdyttänyt useita henkilöitä ilmoittamalla olevansa oikeustieteen kandidaatti tai asianajaja ja esiintynyt heidän avustajanaan riita- ja rikosoikeudenkäynneissä, vaikka hänellä ei ollut ollut suomalaista oikeustieteellistä tutkintoa eikä oikeutta toimia oikeudenkäyntiavustajana. A:n syyksi oli alempien tuomioistuinten tältä osin lainvoimaisiksi jääneissä tuomioissa luettu 9 törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkominen. KKO:ssa oli A:n ja B:n valitusten johdosta kysymys ainoastaan siitä, oliko HO:n tuomitsemaa 1 vuoden 8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta alennettava vai korotettava ja oliko se muutettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. A:lle tuomittu yhteinen ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 1 vuodeksi 5 kuukaudeksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on päättynyt 13.6.2019. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
7.8.2020 8.00
Antiikkiautosta tehtyä kauppakirjaa ei pidetty valeasiakirjana eikä sen vuoksi mitättömänä tai pätemättömänä
J oli kuollut 15.1.2016. Hänen varallisuuteensa oli hänen eläessään kuulunut Austin Healey -merkkinen henkilöauto. Auto oli vastaajan hallussa. Kantaja oli vaatinut, että vastaaja luovuttaa henkilöauton kantajan hallintaan. Vastaaja oli kieltäytynyt luovuttamasta autoa kantajalle. Vastaaja oli vedonnut siihen, että hän on auton omistaja, koska hän oli 5.8.2015 kauppakirjan mukaisesti maksanut ajoneuvosta J:lle 3 100 euroa. KO oli katsonut ottaen huomioon, että kauppakirjan sanamuoto oli selvä ja yksiselitteinen eikä sisältänyt yllättäviä tai poikkeuksellisia ehtoja, että kauppakirjan sisältö tuli tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Tehty kauppa oli kauppakirjan sanamuodon mukaisesti pätevä ja sitova oikeustoimi. Kantaja ei ollut näyttänyt, että kauppaa olisi pidettävä myöskään OikTL 31, 33 tai 34 §:n perusteella pätemättömänä ensinnäkään siten, että vastaaja olisi ottanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt. Toiseksi ei ollut ollut kyse OikTL 33 §:ssä 13 tarkoitetuista olosuhteista eikä kolmanneksi OikTL 34 §:ssä tarkoitetusta valeasiakirjasta. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseen
Asiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
29.7.2020 10.30
Oikeusasiamies: Oikeudenkäynnin käsittelyjärjestyksestä ilmoittaminen
Kantelija arvosteli Rovaniemen hovioikeuden menettelyä lapsen asumista ym. koskevassa asiassa. Kantelun mukaan hovioikeus oli ilmoittanut, että asiassa toimitetaan pääkäsittely 10.12.2019. Kantelijan yllätykseksi hovioikeus oli kuitenkin ratkaissut asian 30.10.2019 annetulla päätöksellä. Oikeusasiamiehen mielestä hovioikeuden taholta asiassa asianosaisille lähetettyjen, hovioikeuden selvityksessä kerrottujen viestien perusteella kantelija oli perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että asiassa toimitetaan viesteistä ilmenevänä ajankohtana pääkäsittely. Oikeusasiamies korostaa, että ajantasaisen tiedon saamisen tärkeys korostuu tilanteessa, jossa asian käsittelyjärjestys muuttuu siitä, mitä asianosainen on hänelle ilmoitetun perusteella voinut luottaa käsittelyjärjestyksen olevan. Mitä tuli alustavasti sovitun pääkäsittelyn peruuttamiseen muutoin, oikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää menettelyä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen hovioikeudenlaamannin tietoon. - Uutiset
24.7.2020 9.53
Lapsen etu ei vaatinut, että hovioikeus ennen valituksen ratkaisemista antaa käräjäoikeuden päätöksestä poikkeavan väliaikaisen määräyksen lapsen tapaamisoikeudesta
Lapsen äiti oli perustellut vaatimustaan sillä, että lapsen isällä oli pitkäaikainen alkoholismitausta eikä hän ollut päässyt irti alkoholista. Äidin mukaan isällä oli heikko turvaverkosto. Olosuhdeselvityksessä oli suositeltu vain valvottuja tapaamisia. Äidin mukaan vapaat tapaamiset merkitsisivät 4- vuotiaan pojan saattamista merkittävään vaaraan. - Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
17.7.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös
Koska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota lastensuojelulain säännösten noudattamiseen, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittämään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota (kohdassa 3.2) todettuun viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän huomiota yleisellä tasolla (kohdassa 3.3) lapsen ja lapselle läheisten tapaamisten suunnittelusta ja asiakassuunnitelmaan kirjaamisesta sanottuun. - Uutiset
17.7.2020 9.32
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perintöasetuksen tulkinnasta
Pyyntö on esitetty asiassa, jonka E. E. on pannut vireille saadakseen Kaunasiin (Liettua) sijoittautuneelta notaarilta perintötodistuksen hänen äitinsä kuoltua Saksassa. - Uutiset
17.7.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun asetuksen tulkinnasta
Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010 10 artiklaa on tulkittava siten, että ilmaisulla ”jos 5 tai 8 artiklan nojalla sovellettavassa laissa ei ole säädetty avioerosta” tarkoitetaan yksinomaan tilanteita, joissa sovellettavassa ulkomaisessa laissa ei säädetä avioerosta missään muodossa. - Uutiset
16.7.2020 8.00
Ulkomaalaislain muutos vireillä: Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksi
Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Samassa yhteydessä selvitetään, miten toimeentuloedellytykset vaikuttavat pakolaisaseman ja toissijaista suojelua saaneiden perhe-elämän suojaan ja perheenyhdistämisen toteutumiseen. - Uutiset
14.7.2020 12.25
Tilastokeskus: Parisuhdeväkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät kevään aikana
Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä. - Uutiset
13.7.2020 7.27
Hovioikeus määräsi äidin ilman isän suostumusta Suomeen tuoman lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin – koronapandemia ei ollut este
Äiti oli maaliskuussa 2020 luvattomasti vienyt lapsen pois Ruotsista ja jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Ruotsiin ilman isän suostumusta. Lapsen poisvieminen oli loukannut isällä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli määrättävä siksi heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 10.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 9.13
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi isän olevan velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa isän peruttua täytäntöönpanohakemuksensa lasten tapaamisoikeusasiassa
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna pääsääntönä on, että kantaja, joka peruuttaa kanteensa, korvaa vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Isän B:n esittämät perustelut eivät muodostaneet sellaista mainitussa lainkohdassa tarkoitettua erityistä syytä, jonka perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi ollut perusteltua määrätä pääsäännöstä poikkeavasti. Sen vuoksi B oli velvollinen korvaamaan äidille A:lle käräjäoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteen
Hovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
1.7.2020 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ratkaisu ei täyttänyt riitaisessa hakemusasiassa annettavalle päätökselle asetettuja vaatimuksiaPäätöksen puutteellisuuden ja materiaalisessa prosessinjohdossa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.7.2020)
1 - 100 .......... 201 - 300 301 - 400 401 - 500 501 - 600 601 - 700 701 - 800 801 - 900 901 - 1000 .......... 2801 - 2828