Hakutulokset
2829 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
7.7.2021 9.35
Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen lasten seksuaalista verkkohyväksikäyttöä vastaan
Mepit hyväksyivät 6. heinäkuuta väliaikaisen asetuksen, joka antaa verkkopalvelujen vapaaehtoisesti havaita ja poistaa lasten seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia. Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan verkkomateriaalin määrä on lisääntynyt hälyttävästi pandemian aikana. Parlamentti hyväksyi äänin 537 puolesta, 133 vastaan ja 24 tyhjää säädöksen, joka suojaa lapsia tehokkaammin seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja riistolta, kun he käyttävät sähköposti-, chat- ja viestipalveluja. - Uutiset
6.7.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsen etu oli jäänyt luotettavalla tavalla selvittämättä käräjäoikeuden kirjallisessa menettelyssä
Asiaa ei olisi tullut ratkaista kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa mainittujen seikkojen perusteella siitä huolimatta, ettei äiti ollut määräajassa antanut häneltä pyydettyä lausumaa. Näin ollen asia oli palautettava käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi ja hankkia olosuhdeselvitys. (Vailla lainvoimaa 6.7.2021) - Uutiset
5.7.2021 14.00
Hovioikeus hyväksyi yhteishuollon - äidin vaatimalle tehtävänjakomääräykselle ei ollut lapsen edun mukaista perustetta
Erilaisista näkemyksistä huolimatta asiassa ei ollut ilmennyt, että mikään huoltoon liittyvä päätös olisi jäänyt tekemättä tai selvästi viivästynyt. Asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen ja asiaa kokonaisuutena harkiten ei ollut ilmennyt lapsen edun mukaista perustetta antaa määräystä tehtävien jaosta vanhempien välillä. Myöskään asiassa esitetty uusi kirjallinen todistelu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun lapsen huollon osalta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
2.7.2021 14.28
EUT:n ennakkoratkaisu eurooppalaisen perintötodistuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen voimassaolosta ja oikeusvaikutuksista
Eurooppalaisen perintötodistuksen oikeaksi todistettu jäljennös, johon on merkitty ”voimassa toistaiseksi”, on voimassa 6 kuukauden ajan sen antamispäivästä ja sillä on asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut oikeusvaikutukset, jos se oli voimassa silloin, kun se esitettiin ensimmäisen kerran toimivaltaiselle viranomaiselle. Eurooppalaisen perintötodistuksen oikeusvaikutukset ulottuvat kaikkiin todistuksessa nimenomaisesti mainittuihin henkilöihin, vaikka he eivät olisikaan itse hakeneet todistusta. - Uutiset
28.6.2021 14.51
Isällä tuomio kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, karkotus ym - lasten huolto uskottiin yksin äidille ja lapsille valvotut kuukausitapaamiset
Oli ilmeistä, ettei yhteishuolto tulisi toimimaan eikä olisi siten lasten edun mukainen ratkaisu. Näin ollen lasten huolto uskottiin yksin heidän äidilleen. Lasten edun mukaisena voitiin pitää sitä, että heille vahvistetaan oikeus tavata isäänsä kerran kuukaudessa valvotusti lasten kotipaikan sosiaaliviranomaisten osoittamassa tapaamispaikassa. Lisäksi vanhemmat olivat olleet yksimielisiä siitä, että isä voi pitää lapsiin yhteyttä puhelimitse päivittäin. Äiti oli ilmoittanut lasten arkeen sopivan sen, että nämä puhelut ajoittuvat klo 18.00 ja 19.00 väliseen aikaan. Tämän yhteydenpitotavan ei voitu katsoa olevan lasten edun vastainen, joten lapsille voitiin vahvistaa oikeus pitää yhteyttä isäänsä puhelimitse. HO ei myöntänyt isälle jätkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 28.6.2021) - Uutiset
28.6.2021 10.00
Korkein hallinto-oikeus: Kun osapuolten välinen sopimus rajoitti adoptiopalvelunantajan oikeutta periä muita kuin sopimukseen perustuvia maksuja, uutta seurantapalvelumaksua ei olisi voitu periä myöskään adoptiolain nojalla
Kansainvälinen adoptio – Seurantapalvelumaksu – Luottamuksensuoja – Sopimus adoptiopalvelusta perittävistä maksuista – Adoptioseurannan pidentyminen – Seurantaraporttien toimittamiseen liittyvistä työvaiheista aiheutuvat kustannukset - Uutiset
24.6.2021 11.10
Hovioikeus muutti isän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksi vaikka yhteishuolto voi olla tulevaisuudessa haastavaa
Lapsen isä oli KO:ssa kertonut, etteivät vanhemmat ole moneen vuoteen kyenneet keskustelemaan keskenään. Lasta koskevat asiat oli ratkaistu viranomaisten avustuksella. Äiti oli puolestaan kertonut, että asiat olivat ratkenneet siten, että isä oli tehnyt päätöksen, joihin hän oli sitten suostunut. Osapuolten kuulemisessa KO:ssa oli selvinnyt, ettei vanhempien välillään ollut keskusteluyhteyttä, vaikka äiti oli todennut, ettei yhteydenpidossa pitäisi olla ongelmia. KO:n näkemyksen mukaan vanhempien välit olivat huonot eikä välien korjaantuminen ollut odotettavissa. KO:n mukaan oli epätodennäköistä, että vanhemmat vastaisuudessakaan kykenisivät yhteistoimintaan lasta koskevissa asioissa. Tästä syystä KO oli katsonut, ettei lapsen edun mukaista ollut, että hän olisi vanhempiensa yhteisessä huollossa. HO puolestaan katsoi asiassa todettuja seikkoja punnittuaan ja ottaen huomioon vanhempien yhteisen huollon ensisijaisuuden, että ratkaisussa mainittuja yhteishuoltoa puoltavia seikkoja oli pidettävä huoltomuodon valinnassa painavampina. KO:n päätöstä oli siten muutettava ja lapsen huolto oli uskottava vanhemmille yhteisesti. (Vailla lainvoimaa 24.6.2021) - Uutiset
23.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi jakamattoman kuolinpesän varoja omalle tililleen siirtäneen toisen osakkaan menettelyä – kyse perinnönjaon ennakosta voitiin sulkea varmuudella pois
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja asiassa kuvatulla menettelyllään syyllistynyt kavallusrikokseen, vai vapauttiko hänet rikosoikeudellisesti vastuusta hänen väittämällään tavalla se, ettei hän ollut tiennyt toimintansa lainvastaisuutta ja/tai oliko kyse ollut hänen väittäminsä tavoin perinnönjaon ennakosta. Kavalletun omaisuuden arvo oli ollut syytteessä mainittu 96.805 euroa. HO katsoi, että väitteet vaihtoehtoisista tapahtumainkuluista voitiin sulkea pois. Kavallusta oli pidettävä kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta 1 v ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja velvoitettiin korvaamaan kuolinpesälle anastamansa hallussaan olleet jakamattoman kuolinpesän varat 96.805 euroa viivästyskorkoineen 29.12.2016 lukien. (Vailla lainvoimaa 23.6.2021) - Uutiset
23.6.2021 12.36
Kansainvälisiä perheasioita koskevaa EU-asetusta täydentävä sääntelyehdotus lausunnolle
Avioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta aletaan soveltaa vuoden 2022 elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on tällä alalla toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2022 elokuusta alkaen, jolloin EU-asetusta tulee alkaa soveltaa. Mietinnöstä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.9.2021 asti. - Uutiset
21.6.2021 11.00
Kummitytön vaatimus muistisairaan testamentin pätemättömäksi julistamisesta ei menestynyt hovioikeudessakaan
Sairaus pätemättömyysperusteena - Testamentin pätemättömyys taivuttelun perusteella - Testamentin tekijän erehtyminen - Perintökaaren mukainen perinnöttömäksi tekeminen - Oikeustoimilain mukainen pätemättömyys (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
17.6.2021 11.41
Hovioikeus: Alle 12-vuotiasta lasta ei ollut aiheellista kuulla hovioikeudessa
Ottaen huomioon sosiaalitoimen laatiman olosuhdeselvityksen ajankohta ja laajuus sekä vanhempien välinen konfliktitilanne ja sen seurauksena lapselle (8 v.) aiheutuva lojaliteettiristiriita, lapsen kuulemista ei voitu pitää asian ratkaisemisen kannalta välttämättömänä, saati lapsen edun mukaisena. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei lasta ollut aiheellista kuulla HO:ssa. Isän vaatimus lapsen kuulemisesta HO:ssa hylättiin. - Uutiset
16.6.2021 10.00
Hovioikeus: Vuoroasuminen eri paikkakunnilla ei ollut 5-vuotiaan lapsen edun mukainen ratkaisu
Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi toisin kuin KO, että vuoroasuminen ei ollut lapsen edun mukaista. Tästä seurasi se, että lapsi oli määrättävä asumaan toisen vanhempansa luona ja tapaamaan toista vanhempaa vuoroasumista suppeammin, vaikka HO:nkin käsityksen mukaan kumpi tahansa vanhemmista kykenisi huolehtimaan lapsen tarpeista. Ottaen huomioon, että ainoastaan isä oli vastustanut vuoroasumista ja oli valittajana HO:ssa vaatinut lapselle vuoroasumista suppeampaa äidin tapaamisoikeutta, eikä asiaa käsiteltäessä ollut käynyt ilmi, että lapsen asuminen isän luona ei olisi lapsen edun mukaista, lapsi oli määrättävä asumaan isänsä luona ja tapaamaan äitiään päätöksessä vahvistettavin tavoin. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 16.00
Hovioikeus: Määräämisperiaate ja lapsen etu huoltoasiassa
Yhteenvetona asiassa selostetuista oikeusohjeista HO totesi, ettei tuomioistuin ole ehdottomasti sidottu asianosaisten vaatimuksiin lapsiasiassa, vaan niistä voidaan poiketa lapsen edun sitä vaatiessa. Muu kuin nimenomaisesti vaadittu määräys voi tulla arvioitavaksi esimerkiksi silloin, kun se perustuu lapsen omaan näkemykseen. Lapsen näkemykselle tulee antaa merkitystä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti sekä ottaen huomioon myös se, millaisissa olosuhteissa lapsen tahto on muodostunut. Lapsen huoltoa koskevassa asiassa on kysymys ennen kaikkea lapsen oikeusturvasta, mikä ilmenee esimerkiksi lapsen huollosta annetun lain 1 ja 2 §:stä. Jo tästä syystä määräämisperiaatetta ei voida soveltaa näissä asioissa yhtä tiukasti kuin esimerkiksi vahingonkorvausasioissa, joihin OK 24 luvun 3 §:n 1 momentin esitöissä viitataan. Määräämisperiaatteen kannalta huomionarvoista on sekin, että lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva määräys, vaikka se sisällöltään poikkeaisi asianosaisten vaatimuksista, ei ole erilainen oikeusseuraamus kuin mitä asianosaiset ovat vaatineet. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 11.00
Hovioikeus palautti avioeroasian yhteydessä kirjallisessa menettelyssä äidin vaatimusten mukaisesti ratkaistun huoltoasian käräjäoikeuteenJutun palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. KKO:n ratkaisun KKO 2012:80 mukaan jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla merkitystä arvioitaessa palauttamista. Ratkaisun KKO 2020:40 mukaan asian palauttamista vastaan puhuvat yleensä siitä aiheutuva oikeudenkäynnin pitkittyminen sekä asianosaisille aiheutuvat kulut ja muut haitat. Jos asianosaisen muutoksenhakuoikeus vaarantuu, asia on kuitenkin pääsääntöisesti perusteltua palauttaa alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi. Lasten isä oli HO:ssa riitauttanut äidin esittämät perusteet yksinhuollolle. Vanhemmat olivat kumpikin nimenneet itsensä asiassa todistelutarkoituksessa kuultaviksi. Asianosaisten muutoksenhakuoikeus olisi vaarantunut, jos HO olisi tutkinut asian ja ottanut todistelun vastaan ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen huoltoasian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
10.6.2021 13.00
MML: Oletko perinyt kiinteistön? Nyt voit hakea lainhuutoa sähköisesti
Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa on julkaistu uusia lainhuutohakemuksia. Henkilöasiakkaana voit jatkossa hakea lainhuutoa, kun olet saanut kiinteistön esimerkiksi perinnönjaossa, osituksen perusteella tai testamentilla. - Uutiset
10.6.2021 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että hakijalle oli erityisiä syitä myöntää oikeusapua hänen oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittäviin kustannuksiinsa elatusapuasiassa
Hakijalle myönnettiin hakemuksen vireille tulosta KO:ssa 22.2.2021 lukien oikeusapu 0 prosentin omavastuuosuudella oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin KO:ssa vireillä olevassa asiassa. Oikeusavun enimmäistuntimäärä on 30 tuntia. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
9.6.2021 11.30
Kuolinpesä ja omankädenoikeus - hovioikeus arvioiVastaaja oli syyllistynyt omakädenoikeuteen alkaessaan purkaa kuolinpesän omistamalla kiinteistöllä sijaitsevaa ja kiinteistöön liitettyä autonmaalausuunia ilman kiinteistön omistajan lupaa. Sopimuksen vastaista toimintaa ei kuitenkaan tullut arvioida omankädenoikeutena, vaan mahdollisena sopimusrikkomuksena. Asiassa mainituin perustein KO:n syyksilukemista oli muutettava siten, että syyte oli hylättävä siltä osin kuin vastaajan syyksi oli luettu toimiminen vastoin KO:n 23.1.2017 vahvistamaa sovintoa. Muilta osin syyksilukemista ei ollut syytä muuttaa. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 60 ps. Kuolinpesän vaatimus uunin uudelleen rakentamisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta oli ennenaikainen ja se hylättiin. (Vailla lainvoimaa 9.6.2021) - Uutiset
8.6.2021 11.46
”SOPPA -työryhmään" nimitettiin vain naisia - apulaisoikeusasiamies otti kantaa
Kansallisen asiantuntijaryhmään, jossa valmistellaan ohjeistusta lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisten selvitysten (olosuhdeselvitysten) laatimisen tueksi (”SOPPA -työryhmä”), nimitettiin vain naisia. Ottaen huomioon THL:n pääjohtajan linjauksen laitoksen tavoitteista sekä hänen työryhmän kokoonpanon täydentämistä koskevan päätöksensä, ei THL:n menettely asiassa antanut apulaisoikeusasiamiehelle aihetta enempään. - Uutiset
3.6.2021 10.14
KKO kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset: Edunvalvojan määräämiseen isyysasiassa oli lapsen edun kannalta erittäin painava syy
Lapsen henkilökohtainen kuuleminen oli tarpeen hänen etunsa arvioimiseksi asiassa, joka koski edunvalvojan määräämistä isyyden kumoamiskanteen nostamista varten. Kuuleminen voitiin toteuttaa noudattaen, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 15 a §:ssä säädetään.
A oli tunnustamisen perusteella vahvistettu lapsen isäksi. Oikeudenkäynnin aikana oli selvinnyt, että lapsen biologinen isä oli todennäköisesti B. Lapsi ja B olivat alkaneet pitää yhteyttä ja tavata säännöllisesti, ja kuultaessa lapsi ilmoitti pitävänsä B:tä isänään. Samaan aikaan lapsen ja A:n välinen yhteydenpito oli kokonaan päättynyt. Edunvalvojan määräämiseen katsottiin olevan lapsen edun kannalta erittäin painava syy, ja hakemus hyväksyttiin. - Uutiset
3.6.2021 9.20
Hovioikeus pohti oliko perillinen luopunut perinnöstä velkojia sitovasti
RA oli osallistunut PA:n jälkeen toimitettuun perunkirjoitukseen, toiminut perukirjassa mainittuna pesänilmoittajana ja -hoitajana, merkinnyt itsensä perukirjaan kuolinpesän osakkaaksi, laatinut kuolinpesän veroilmoituksia sekä maksanut hänelle määrätyn perintöveron. Mikään edellä mainituista toimista ei yksinään osoita, että hän olisi ottanut perinnön vastaan. Arvioitaessa näitä toimia kuitenkin kokonaisuutena ja ottaen huomioon perittävän kuoleman ja perinnöstä luopumisilmoituksen tekemisen välillä kulunut huomattavan pitkä noin 23 vuoden aika ja se, että RA ei ollut hakenut lykkäystä tai muutosta hänen ilmoittamastaan perintöosuudestaan hänelle määrätyn perintöverotuksen osalta, sekä se, mitä hovioikeuden päätöksessä on todettu yleisen oikeusvarmuuden kannalta merkityksellistä näkökohdista, ei asiaa voitu arvioida muutoin kuin että RA:lla oli ollut tahto vastaanottaa perintö PA:n jälkeen sekä sitoutua perinnöstä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. RA oli edellä kuvatuin tavoin toimiessaan ottanut perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitetulla tavalla vastaan perinnön PA:n jälkeen. Hän ei siten ollut 2.6.2016 allekirjoittamallaan ja 8.6.2016 Hämeen maistraattiin talletetulla luopumisilmoituksellaan voinut enää velkojiaan sitovasti luopua sanotusta perinnöstä. (KKO:2023:44) - Uutiset
1.6.2021 13.30
Elatusapuvelan maksuvapautuksen uusi verkkohakemus tuli käyttöönKelan henkilöasiakkaat voivat jatkossa hakea elatusapuvelan maksuvapautusta uudella verkkohakemuksella. Elatusapuvelan maksuvapautuksen uusi verkkohakemus tuli käyttöön 29. toukokuuta 2021. - Uutiset
31.5.2021 12.18
Työryhmä selkeyttämään sukuelinten silpomisen rangaistavuutta rikoslaissa
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämistä rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Eduskunnalle luovutettiin vuonna 2019 kansalaisaloite koskien tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä ja eduskunnan lakivaliokunta antoi viime syksynä kansalaisaloitetta koskevan mietinnön. Sen pohjalta eduskunta päätti edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Samalla edellytetään, että tarvittavat lakiehdotukset annetaan eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. - Uutiset
31.5.2021 11.20
KKO: Kuolleen asianosaisen perillisellä ei ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan päätöksen purkamista
Vuonna 2019 kuolleen A:n biologinen lapsi C vaati, että käräjäoikeuden 24.8.2012 antama päätös adoptiosuhteen vahvistamisesta A:n ja jo päätöstä annettaessa täysi-ikäisen B:n välille puretaan OK 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla C:n esittämien uusien seikkojen ja todisteiden perusteella. Korkein oikeus katsoi, ettei C:llä ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan käräjäoikeuden päätöksen purkamista, koska C ei ollut asianosainen adoptiota koskevassa asiassa eikä myöskään sillä perusteella, että hän oli A:n rintaperillinen. Adoptiopäätöksen voimassaoloon ei tässä asiassa liittynyt myöskään sellaisia julkista intressiä koskevia seikkoja, jotka olisivat puoltaneet asialegitimaation laajentamista asianosaispiirin ulkopuolelle. Sen vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen tutkimatta. - Uutiset
28.5.2021 14.37
Komissio haluaa kuulla mielipiteitä rajatylittävistä perhesuhteista 11. elokuuta mennessä
Yhdessä EU-maassa vahvistettua lapsen ja vanhemman välistä oikeudellista sidettä ei välttämättä tunnusteta toisessa EU-maassa. Tämä voi aiheuttaa ongelmia matkustettaessa tai muutettaessa toiseen EU-maahan ja vaarantaa tähän siteeseen perustuvat lapsen oikeudet (esim. elatusapu tai perimys). - Uutiset
28.5.2021 14.10
Hovioikeus: Hakemuksessa yksilöidyn omaisuuden myyminen oli tarpeen omaisuuden osittamiseksi
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi, että hakemuksessa yksilöidyn omaisuuden myyminen oli tarpeen omaisuuden osittamiseksi. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
28.5.2021 12.00
Hovioikeus: Kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ei ollut syntynyt eikä vastaaja ollut saanut perusteetonta etua – kysymys myös kuolinpesän edustamisesta ja uuteen todisteeseen vetoamisesta
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, ettei kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ole syntynyt eikä vastaaja ole saanut perusteetonta etua. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen siltä osin kuin kanne oli hylätty ei siten ollut. Kanteen tullessa hylätyksi tällä perusteella hovioikeuden ei ollut tarpeen lausua vaatimusten vanhentumisesta. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
27.5.2021 16.00
Hovioikeus: Isyydestä oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö
Lapsen äidin kertomus hänen ja miehen seurustelusuhteesta sekä hänen raskaaksi tulemisestaan seurustelusuhteen aikana oli ollut yksityiskohtainen ja selkeä eikä asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta hänen kertomuksensa luotettavuutta olisi ollut aihetta epäillä. Kirjallisena todisteena esitetystä elatussopimuksesta ilmeni, että mies oli allekirjoittanut elatussopimuksen 29.5.1952 ja sitoutunut siinä suorittamaan lapselle elatusapua siihen saakka, kunnes tämä täyttää 17 vuotta. Miehen sitoutuminen mainittuun pitkäkestoiseen elatusvastuuseen jo ennen lapsen syntymää osoitti, että mies ja lapsen äiti olivat olleet sukupuoliyhteydessä ja että mies oli pitänyt itseään lapsen isänä. Kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat ja postikortit osoittivat, että mies ja lapsi olivat tavanneet ja mies oli pitänyt lapseen yhteyttä lähettämällä tälle postikortteja. Yhteydenpidolle ei ollut ilmennyt muuta aihetta kuin heidän välinen isä-lapsi-suhde. Asiassa mainittuja seikkoja ja asiassa vastaanotettua näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö siitä, että mies on lapsen isä. (Vailla lainvoimaa 27.5.2021) - Uutiset
27.5.2021 10.00
Hovioikeus vapautti täytäntöönpanoriidan vireille laittaneen isän oikeudenkäyntikulujen korvausvastuustaIsän valituksen johdosta asiassa oli kysymys KO:n ratkaisun oikeellisuudesta oikeudenkäyntikulujen osalta. KO:n päätös kumottiin siltä osin kuin isä oli velvoitettu korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Muilta osin asia ei ollut HO:n tutkittavana. (Vailla lainvoimaa 27.5.2021) - Uutiset
26.5.2021 10.38
Hovioikeus määräsi 8-vuotiaan pojan isänsä yksinhuoltoon ja asumaan tämän luona huolimatta siitä, että lapsen olosuhteet olivat jossain määrin vakiintuneet äidin luokse
Vanhempien välillä oli eron jälkeen käyty useita lapsen (s. 2012) asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyneitä oikeudenkäyntejä ja vanhempien välinen konflikti oli pitkäaikainen ja syvä. Lapsi oli asunut vanhempiensa eron jälkeen molempien vanhempien luona siten, että vuosina 2014-2017 hän on asunut äidin luona ja vuosina 2017-2020 isän luona kesäkuuhun 2020 asti, jolloin äiti oli tuolloin voimassa olleen tapaamissopimuksen vastaisesti jättänyt lapsen palauttamatta isälle. Lapsen ja isän väliset tapaamiset eivät olleet toteutuneet kesäkuun 2020 jälkeen ennen helmikuuta 2021. Olosuhdeselvityksen laatineiden selvitystyöntekijöiden näkemyksen mukaan äiti oli antanut lapsen ikään ja kehitystasoon nähden lapselle suurta päätäntävaltaa tapaamisen toteutumisten suhteen ja ollut passiivisuudellaan myötävaikuttamassa isän ja lapsen tapaamisten tauon pitkittymiseen. HO katsoi kuten KO, että molemmat vanhemmat olivat lähtökohtaisesti sopivia lapsen lähivanhemmaksi. HO päätyi siihen, että lapsen edun mukaista oli, että hänet määrätään asumaan isän luona huolimatta siitä, että lapsen olosuhteet olivat kesäkuun 2020 jälkeen asiassa todetulla tavalla jossain määrin vakiintuneet äidin luokse. HO päätyi siihen, että yhteishuollon ylläpitäminen olisi ollut tapauksessa lapsen edun vastaista ja että lapsi oli määrättävä yksin isänsä huoltoon. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO katsoi, ettei hakemuksen vastustamista voitu tapauksen tilanteessa pitää sillä tavoin aiheettomana, että asiassa olisi ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan osaksikaan isän oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 26.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 15.00
Hovioikeus: Alzheimerin taudin vuoksi testamentin tekemiseen oli vaikuttanut tekijän sieluntoiminnan häiriö
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin selvitetyksi, että A:lta oli hänen sairastamansa keskivaikean Alzheimerin taudin vuoksi puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen hänen tehdessään 31.5.2005 allekirjoitetun testamentin ja että testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut A:n sieluntoiminnan häiriö. Testamentti oli sen vuoksi pätemätön kantajiin nähden. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että testamentti oli, kuitenkin vain kantajiin nähden, pätemätön myös sen vuoksi, että B oli taivuttanut A:n tekemään testamentin käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.30
Hovioikeus: Pelkkä vuoroasuminen ei vapauta toista vanhempaa velvollisuudesta maksaa elatusapua, vaan hänen on näytettävä toteen, että hän osallistuu yhdenvertaisesti lapsen kaikkien kustannusten maksamiseen
Kun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsilisät maksettiin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan lapsen äidille sekä se, että isän elatuskyky oli pienempi, HO totesi johtopäätöksenään (pääkäsittelyä pitämättä), että isä oli näyttänyt osallistuvansa lapsen elatukseen vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa ilman elatusavun maksuvelvoitetta. Lapsen isä oli näin ollen vapautettava velvollisuudesta suorittaa lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 8.50
Hovioikeuden päätös perukirjan editiomääräystä koskevassa kanteluasiassa
KO:n antamaa muutoksenhakuohjausta ei muutettu. Kantelu ja täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
20.5.2021 10.00
Asianajajien valvontalautakunnan neljä ratkaisua
1. Asianajaja menetteli harhaanjohtavasti kiinteistön myynnissä (huomautus)
2. Oikeudenkäyntikulut sai periä suoraan vastapuolelta (ei seuraamusta)
3. Julkihomo-twiitistä ei seuraamusta
4. Entinen asianajaja olisi ansainnut 2.000 euron seuraamusmaksun, mikäli hän olisi vielä ollut asianajaja. - Uutiset
14.5.2021 16.00
Rekisteröidyn parisuhteen päättyminen - ei-biologisen vanhemman vaatimus oheishuoltajuuden poistamisesta annetun päätöksen kumoamisesta ei menestynyt hovioikeudessa
Henkilötodistelusta ja olosuhdeselvityksestä saadun selvityksen perusteella HO päätyi naisen oheishuoltajuuden poistamisen ja vaaditun tapaamisoikeuden suhteen samoihin johtopäätöksiin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 14.5.2021) - Uutiset
14.5.2021 15.30
Tasa-arvo - Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään eläkkeen äitiyslisän myöntämisestä naisille, joilla on tietty määrä lapsia (Espanja)
Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä annettua direktiiviä 79/7/ETY ei voida soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön, jossa säädetään, että naisille, joilla on vähintään kaksi biologista tai adoptoitua lasta, maksetaan eläkkeen äitiyslisää, jos he jäävät eläkkeelle lakisääteisessä eläkeiässä tai jos he jäävät varhennetulle vanhuuseläkkeelle tietyillä laissa säädetyillä perusteilla, paitsi siinä tapauksessa, että asianomainen jää vapaaehtoisesti varhennetulle vanhuuseläkkeelle. - Uutiset
11.5.2021 9.20
Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan artikkeleissa julkaistua – OTL, VT, perheoikeuden väitöskirjatutkija Tiina Väisänen: Eläke- ja henkivakuutukset avioero-osituksessa – nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiäVapaaehtoiset eläkevakuutukset ja erilaiset säästöominaisuuden sisältävät henkivakuutukset ovat mielenkiintoinen yhdistelmä yhtäältä yksityisin varoin rahoitettua sosiaaliturvaa ja toisaalta sijoitusomaisuutta. Niiden tarkoituksena on turvata vakuutetun tai tämän nimeämän edunsaajan toimeentulo vakuutustapahtuman jälkeen, mutta samalla ne ovat myös tapa sijoittaa varallisuutta. - Uutiset
10.5.2021 15.00
Hovioikeus: Isänsä ja äitinsä rahavaroja kavaltaneen pojan teko oli törkeä
KO oli hylännyt syytteen. HO päätyi asiassa esitetyn perusteella siihen, että kavalluksessa täyttyi kaksi ankaroittamisperustetta. Syytteessä mainituilla perusteilla kavallus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaaja oli siten syyllistynyt siihen törkeään kavallukseen, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta kuitenkin siten, ettei hän ollut tehnyt kavallusta käyttäen hyväksi erityisen vastuullista asemaa. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta törkeästä kavalluksesta oli rikoksen vahingollisuus, vastaajan syyllisyys sekä yleinen rangaistuskäytäntö huomioon ottaen 1 v 2 kk vankeutta. Vastaajaa ei ollut aiemmin rikoksista rekisteröity, joten vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdollisena. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 24.415 euroa ja B:n kuolinpesälle rikoksella aiheuttamansa vahinko 47.201 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.6.2018 lukien. (Vailla lainvoima 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 13.30
Hovioikeus ei muuttanut koulutusavustuksesta annettua tuomiota
Asiassa oli kysymys siitä, oliko lapsen äidin elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön sekä siitä, oliko isän elatuskykyä arvioitaessa otettava huomioon hänen palkastaan tehtävät ulosmittaussuoritukset. Viime kädessä kysymys oli koulutusavustuksen maksettavaksi määräämisen ja sen määrän kohtuullisuuden arvioinnista. HO piti KO:n määräämää (300 €/kk) koulutusavustusta ja sen määrää kohtuullisena ja katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 11.00
Erimielinen hovioikeus velvoitti testamentin toimeenpanijan korvaamaan kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja ylittänyt toimivaltansa, kun hän oli laatinut omaisuuden erotteluun liittyviä asiakirjoja ja oliko hän mainitulla menettelyllään aiheuttanut kuolinpesälle kannevaatimuksen mukaisen vahingon. Näyttötaakka vastaajan menettelystä aiheutuneeksi väitetystä vahingosta oli vahingonkorvausta vaativalla valittajalla. HO katsoi, että vastaaja oli ryhtyessään omaisuuden erottelua koskeviin toimiin ylittänyt toimivaltansa A:n testamentin toimeenpanijana. HO katsoi edelleen, että erottelua valmistelevat toimenpiteet olivat asiassa mainittuihin seikkoihin nähden olleet selvästi tarpeettomia. Kun toimenpiteet olivat olleet testamenttimääräykset huomioon ottaen selvästi tarpeettomia, HO katsoi, että vastaaja oli toiminut törkeän huolimattomasti. Ainakaan huolimattomuutta ei voitu pitää lievänä. Hän oli siten velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon. Vahingon määrä oli tarpeettomista toimenpiteistä laskutettu ja kuolinpesän tililtä veloitettu 2.800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 11.00
Hovioikeus salli vedota pesänjakajan esteellisyyteen vasta hovioikeudessa - päätös pesänjakajan määräämisestä kumottiin
A:n ilmoitusta siitä, että hän oli vasta KO:n antaman päätöksen jälkeen saanut tietää, että pesänjakajaksi määrätty lakimies (LM) avustaa B:tä toisessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, ei ollut aihetta epäillä. Ottaen huomioon, että A oli saanut tietää B:n ja LM:n toiseen asiaan liittyvästä toimeksiantosuhteesta vasta käräjäoikeuskäsittelyn päätyttyä, HO katsoi, että A:lla oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa LM:n esteellisyyteen. Näin ollen HO salli A:n vedota väitteeseen LM:n esteellisyydestä vasta HO:ssa tehtynä sekä vaatia asianajaja AA:n määräämistä pesänjakajan tehtävään. HO totesi, että asia oli ratkaistu KO:ssa hakemuksen mukaisena, koska A ei ollut vastannut hakemukseen eikä asiaa ollut sen vuoksi KO:ssa enemmälti tutkittu. HO:ssa esille tulleilla seikoilla voitiin katsoa olevan merkitystä harkittaessa sitä, kuka tulee määrätä pesänjakajan tehtävään. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen oli tarkoituksenmukaista, että KO ensimmäisenä oikeusasteena tutkii asian ja lausuu pesänjakajan henkilöstä. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.3.2021) - Uutiset
7.5.2021 9.36
KKO:n ratkaisu avioehtosopimuksen pätemättömyydestä
Kun avioliittolain 66 §:ssä säädettyä todistamisvaatimusta ei ollut noudatettu, avioehtosopimus katsottiin pätemättömäksi, vaikka puolison tiedettiin omakätisesti ja vapaaehtoisesti allekirjoittaneen avioehtosopimuksen.
Asiassa ei ollut osoitettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta katsoa, että puolison vetoaminen muotovirheeseen merkitsisi oikeuden väärinkäyttöä tai että sitä olisi pidettävä kunnian vastaisena ja arvottomana. Siten hän ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota muotovirheeseen. (Ään.) - Uutiset
7.5.2021 9.10
Hovioikeuden tuomio toisen puolison yritystoiminnan hyväksi tehdystä työpanoksesta avopuolisoiden omaisuuden erottelussa
Koska M Oy:n pääomistaja oli ollut N 50 %:n osuudella elokuuhun 2014 saakka, ei A:n tai B:n työskentely M Oy:ssä ollut perustunut avoliittoon avopuolisoiden yhteistalouden purkautumisesta annetun lain tarkoittamalla tavalla. Siten A:n vaatimus hyvityksestä vuosilta 2012, 2013 ja vuodelta 2014 elokuuhun saakka tuli hylätä. Koska A oli tämän jälkeen omistanut M Oy:stä puolet ja saanut samansuuruista palkkaa kuin B, A:n työpanos oli tullut myös hänen omaksi hyväkseen. A oli yhtiön omistajana voinut vaikuttaa omaan palkkaansa ja oman työpanoksensa suuruuteen. Siten asiassa jäi näyttämättä, että perusteetonta etua olisi aiheutunut ja kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2021) - Uutiset
6.5.2021 16.00
Huoltoriidassa tehty kantelu hylättiin
Äidin mukaan KO:n päätöksen perustelut olivat hyvin niukat ja päätös oli puutteellinen monilta osin. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei kantelu antanut aihetta toimenpiteisiin. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
4.5.2021 8.30
Työryhmä kehittää lasten vuoroasumisen huomioon ottamista palveluissa ja etuuksissa
Lasten vuoroasuminen ja muut lasten kahden kodin tilanteet huomioidaan tällä hetkellä vaihtelevasti julkisissa palveluissa, hallinnossa ja sosiaaliturvassa. Keväällä 2021 työnsä käynnistävän työryhmän tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lasten vuoroasumista koskevien ehdotusten käsittelemiseksi. Uuden työryhmän tavoitteena on käsitellä tutkimuksessa ja aiemmissa työryhmissä esiin nostetut ehdotukset erityisesti sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmää koskevan lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi. Työryhmä voi esittää myös muuta lainsäädäntöä koskevia muutosehdotuksia. - Uutiset
29.4.2021 10.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitus
HO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut tutkia kysymyksessä olevan asian ja harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä tapaohjeiden vastaisesta toiminnasta, että valvontalautakunnan olisi tullut jättää seuraamus määräämättä tai määrätä seuraamukseksi ainoastaan huomautus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 29.4.2021) - Uutiset
22.4.2021 14.15
Kirkko uudistaa virkatodistusten laatimista – sukuselvitysmuotoisten virkatodistusten käsittelyajat ovat paikoin venyneet; myös Digi- ja väestötietovirastossa kohtuuttomia viivästyksiä laillisuusvalvojien kannanotoista huolimatta
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkatodistuspalveluissa on parhaillaan käynnissä sen historian kenties suurin muutoshanke. Uudistuksen myötä virkatodistusten laatiminen keskitetään viiteentoista keskusrekisteriin. Uudistus edellyttää organisointiin ja tekniikkaan liittyviä muutoksia, joiden vuoksi sukuselvitysmuotoisten virkatodistusten käsittelyajat ovat paikoin venyneet. Laillisuusvalvojat ovat muissa yhteyksissä todenneet useaan otteeseen, että viranomaisen resurssipula ei ole hyväksyttävä perustelu lainmukaisista velvollisuuksista poikkeamiselle. - Uutiset
22.4.2021 10.00
Lapselle erityisen läheinen henkilö määritellään huoltolaissa suppeasti - hovioikeuskaan ei vahvistanut lapselle, jonka isä oli kuollut, oikeutta tavata isoäitiään ja isänsä siskoa (kummitäti)
Toisaalta voitiin todeta, että tässä tilanteessa, kun lapsen (10 v.) isä oli kuollut, olisi ensiarvoisen tärkeää, että hänellä säilyisi suhde isänsä sukuun, mikä ilman tapaamisoikeuden vahvistamistakin tulisi olla mahdollista. Lapselle erityisen läheisen henkilön määritelmä on lain esitöiden perusteella kuitenkin tarkoitettu hyvin suppeaksi. Näissä olosuhteissa ja ottaen myös huomioon äidin jyrkän kielteinen suhtautuminen tapaamisiin, HO katsoi, että tapaamisoikeuden vahvistaminen ei olisi lapsen edun mukaista eikä hakemuksen hyväksymiselle näin ollen ollut edellytyksiä. Tätä arviota ei muuttanut se, että hakemusta ei ollut voitu tehdä aikaisemmin ja että se oli tehty heti kun se oli ollut mahdollista eli välittömästi lainmuutoksen voimaantultua. Arviota ei muuttanut myöskään se, että hakijat olivat HO:n pääkäsittelyssä ilmoittaneet olevansa suostuvaisia huomattavasti suppeampiin tapaamisiin. (Vailla lainvoimaa 22.4.2021) - Uutiset
20.4.2021 14.00
Hovioikeus: Huoltoriidassa oli perusteltua hankkia uusi ajantasainen olosuhdeselvitys
Hovioikeus ei pitänyt riittävänä olosuhdeselvityksen täydennyttämistä lapsen (11 v.) kuulemisella, vaan olosuhdeselvitys oli laadittava täydellisenä. Äidin vaatimus lapsen kuulemisesta HO:ssa hylättiin. HO pyytää kaupungin perheasioiden yksikköä laatimaan asiassa uuden olosuhdeselvityksen. - Uutiset
19.4.2021 10.10
OTM Karoliina Helteen väitös: Rakennuksen salainen omistus. Erityisesti puolison kiinteistölle rakennetun rakennuksen omistussuhteista
Karoliina Helteen väitöstutkimuksen kohteena oli tyyppitapaus, jossa kiinteistönomistajan puoliso väittää omistavansa kiinteistölle rakennetun rakennuksen joko kokonaan tai osittain. Jos väite menestyy, rakennus on puolison irtainta omaisuutta eikä kuulu kiinteistöön ja siten kiinteistöä koskevien määräämistoimien piiriin. Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen omistajalle myönnettävää suojaa ei ole aina syytä pitää ehdottomana lähtökohtana, vaan rakennuksen ja kiinteistön muodostaman tosiasiallisen kokonaisuuden vuoksi tilanteen pitäisi ennemminkin olla päinvastainen. - Uutiset
16.4.2021 14.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu ennen Euroopan unioniin liittymistä tehtyjen elatusvelvoitteita koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta
Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annetun asetuksen (EY) N:o 4/2009 75 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseistä säännöstä sovelletaan ainoastaan sellaisten valtioiden kansallisten tuomioistuinten antamiin ratkaisuihin, jotka jo olivat Euroopan unionin jäsenvaltioita ratkaisujen tekopäivänä. Asetusta N:o 4/2009 on tulkittava siten, ettei missään kyseisen asetuksen säännöksessä sallita sitä, että sellaiset elatusvelvoitetta koskevat ratkaisut, jotka on annettu valtiossa ennen kuin se liittyi unioniin ja ennen mainitun asetuksen soveltamisen alkamispäivää, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa sen jälkeen, kun kyseinen valtio on liittynyt unioniin. - Uutiset
16.4.2021 11.10
Hovioikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutus esti isän äitiin kohdistaman perusteettomasti maksettujen elatusapujen palauttamista koskevan kanteen tutkimisenVaikka isä oli uudessa kanteessaan kohdistanut perusteettoman edun palautusvaatimuksen äitiä kohtaan, vaatimuksen perusteena olivat kuitenkin nämä samat, elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tosiasiallisesti tehdyt suoritukset, joihin isällä olisi ollut mahdollisuus vedota jo elatusvelvollisuuttaan koskeneessa oikeudenkäynnissä. Isällä olisi ollut mahdollisuus esittää myös KO:n päätöksen antamisen jälkeen 8.4.2019 maksamaansa 474,90 euron suoritusta koskeva vähentämisvaatimus elatusvelvollisuutta koskevaa asiaa HO:ssa käsiteltäessä. Siten HO:n lainvoimaisen päätöksen 2.3.2020 (KO:n päätös 22.2.2019) oikeusvoimavaikutus esti isän kanteen tutkimisen kaikilta asiassa tarkastelluilta osin toisin kuin KO oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oli
Lain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
8.4.2021 11.30
Hakemus pesänjakajan vapauttamisesta tehtävästään hylättiin
Vapauttamiskynnys on varsin korkealla ja osakkaan äärimmäinen suojakeino. Pelkkä erimielisyys osakkaan ja pesänjakajan välillä ei pääsääntöisesti ole vapauttamisperuste. Hakija oli osaltaan hyväksynyt asian pitkittymisen, koska oli sietänyt yli viisi vuotta tilannetta, jossa kertomansa mukaan OTM ei ollut asiassa toiminut millään tavoin. Väitteet menettelyn virheistä perustuivat toisen osakkaan mielipiteisiin ja erimielisyyteen menettelyn oikeellisuudesta eikä varsinaiseen näyttöön siitä, että todellisia menettelyvirheitä olisi tapahtunut. (Vailla lainvoimaa 8.4.2021) - Uutiset
7.4.2021 14.00
Huoltolaissa on lueteltu tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa koskevassa asiassa - lapsen huoltoa ja elatusta koskevat vaatimukset jätettiin tutkimatta
Hakija ei ollut lapsen vanhempi eikä lapsen huoltaja. Kysymys ei ollut myöskään tilanteesta, jossa lapsi olisi jäänyt huoltajan kuoleman johdosta vaille huoltajaa. Hakijan huoltoa koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. Myös elatusapua koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta. HO ei myöntänyt KO:n tutkimatta jättämistä koskevasta päätöksestä valittaneelle hakijalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 7.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 15.45
Hovioikeus arvioi, ettei pesänselvittäjän selvitys ollut riittävä perittävän ja pesän velkojen suorittamisesta muutoin kuin kiinteistöt myymällä – täten myyntilupahakemus oli hylättävä
Hovioikeuden ratkaisussa oli kysymys siitä, voidaanko pesänselvittäjälle myöntää lupa hakemuksessa mainittujen kiinteistöjen myyntiin. Hovioikeus katsoi, että tilojen arvot perukirjassa ja noin kaksi kuukautta myöhemmin annetuissa kiinteistönvälittäjän arvioissa poikkesivat selvästi toisistaan. Perunkirjoituksessa pesän ilmoittajana oli ollut pesänselvittäjänä asiassa yhä toimiva lakimies. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja määräsi myyntilupahakemuksen hylättäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 15.00
Hovioikeuden ratkaisu testamentin moitteesta – käräjäoikeudessa pätemättömiksi todetut hyväksymisilmoitukset katsottiin perillisiä sitoviksi
Käräjäoikeus oli todennut testamentin sekä niitä koskeneet hyväksymisilmoitukset pätemättömiksi, kun hyväksymishetkellä perillisillä ei ollut tietoa testamentinsaajan ja todistajan sukulaisuussuhteesta. Hovioikeus katsoi, että kun vetoamistaakka ja näyttövelvollisuus testamentin pätemättömyysperusteiden olemassaolosta oli ollut B:llä ja C:llä, ja he olivat nimenomaisesti ilmoittaneet hyväksyvänsä testamentin, oli testamentinsaajalla ollut oikeus luottaa näiden ilmoitusten sitovuuteen. Hyväksymällä testamentin B ja C olivat luopuneet moiteoikeudestaan. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 15.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimukset alle 12-vuotiaan lapsen kuulemisesta uudelleen ja uusien todistajien kuulemisesta hovioikeudessa
Lasta (8 v.) oli kuultu ja hänen ikätasoinen mielipiteensä oli selvitetty käräjäoikeusvaiheessa olosuhdeselvityksessä. Asianosaiset olivat yhtä mieltä siitä, että lapsi jatkaa koulunkäyntiä K:ssa eikä hänen mielipiteestään koulun suhteen ollut riitaa. Edellä lausuttuun nähden ja ottaen huomioon lapsen ikä, HO katsoi, ettei lapsen kuuleminen uudelleen ollut asian ratkaisemisen kannalta tarpeen. Uusien todistajien osalta HO totesi asiassa olleen kysymys ainoastaan kotikuntalain mukaisesta lapsen virallisesta asuinpaikasta. Äidin nimeämille uusille todistajille ilmoitetut todistusteemat huomioon ottaen HO katsoi, ettei todistelu koskenut riitaista seikkaa ja oli siten tarpeetonta. - Uutiset
26.3.2021 15.40
Edunvalvonta-asia palautettiin käräjäoikeudelle asiaan osallisen kuulemiseksi
Kun A:n kuulemiselle ei ollut asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut estettä mutta hän ei ollut saanut kutsua KO:n istuntoon, asiassa oli tapahtunut tältä osin oikeudenkäyntivirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
25.3.2021 13.00
Edunvalvojan määrääminen poissaolevalle - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tutkimatta jättämistä koskevan päätöksen ja hylkäsi hakemuksenB ja A toistivat HO:ssa hakemuksensa ja vaativat, että A määrätään tyttärensä C:n edunvalvojaksi X:n kuolinpesästä hänelle tulevan omaisuuden vastaanottamista ja hoitamista varten. HO katsoi, etteivät holhoustoimilain 10 §:ssä säädetyt edellytykset A:n määräämiseksi edunvalvojaksi täyttyneet. Sen vuoksi hakemus oli hylättävä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
25.3.2021 10.30
Uusi vanhemmuuslaki korvaisi voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain - lausuntoja voi antaa 7.5.2021 saakka
Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki. Laki korvaisi voimassaolevan isyyslain (11/2015) ja äitiyslain (253/2018). Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 16 §:ää. Samalla ehdotetaan toteutettavaksi vanhemmuuslain säätämisestä aiheutuvat muut välttämättömät lainsäädäntömuutokset. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
25.3.2021 8.58
Komissio ehdottaa toimia lasten oikeuksien turvaamiseksi ja apua tarvitsevien lasten suojelemiseksi
Komissio hyväksyi 24.3.2021 ensimmäisen kattavan lasten oikeuksia koskevan EU-strategian sekä ehdotuksen neuvoston suositukseksi eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönotosta. Molempien aloitteiden tavoitteena on antaa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa oleville lapsille samat mahdollisuudet kuin muille. Aloitteita valmistellessaan komissio keräsi lasten oikeuksia puolustavien kansainvälisten järjestöjen kanssa näkemyksiä yli 10.000 lapselta. - Uutiset
22.3.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vahvisti lapselle oikeuden tavata pitkän vankeusrangaistuksen suorittanutta isäänsä valvotustiRiidatonta oli, että lapsen (s. 2012) isä oli tuomittu lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla pitkään vankeusrangaistukseen, jonka hän oli suorittanut. HO:n ratkaistavana oli ennen muuta kysymys siitä, vaarantaisivatko lapsen tapaamiset isänsä kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen siinä määrin, että tapaamisoikeuden vahvistamatta jättämistä voidaan lapsen edun kannalta pitää perusteltuna. Tämä kysymys liittyi keskeisesti siihen, voidaanko tapaamisoikeus vahvistaa ilman, että lapselle olisi kerrottu isän rikostuomioon johtaneista syistä. KO:n päätös kumottiin. HO vahvisti, että lapsella on oikeus tavata isäänsä valvotusti kerran kuukaudessa. Lapsen edun mukaista oli porrastaa tapaamiset. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
22.3.2021 10.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut hylätä vanhempien hakemukset huoltoriidassa lapsen kiireellisen sijoituksen ja vireillä olevan huostaanottoprosessin takia
Yleisen tuomioistuimen toimivaltaa ei ole nimenomaisesti rajoitettu tilanteessa, jossa lapsi on kiireellisesti sijoitettu. Näin ollen HO päätyi siihen, että yleinen tuomioistuin oli lähtökohtaisesti toimivaltainen käsittelemään lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevan asian nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa. HO päätyi siihen, että edellytykset antaa perusteltu ratkaisu siitä, miten lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus tulisi lapsen edun mukaisella tavalla järjestää, olivat puutteelliset. Tässä arvioinnissa HO oli, kuten käräjäoikeuskin, kiinnittänyt huomiota vanhempien täysin päinvastaisiin käsityksiin lapsen huollon, asumisen ynnä muun järjestämisestä sekä siihen, että lapsi oli sijoitettu kodin ulkopuolelle, eikä kummankaan vanhemman luokse. Merkitystä ei ollut sillä, ettei asiassa ollut olemassa aiempaa tuomioistuimen päätöstä. Asiassa ei siten ollut lapsen edun kannalta tarpeellista saada nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa hänen huoltoaan ynnä muita seikkoja koskevaa ratkaisua. Hakemukset oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.53
Hovioikeus: Äidin luota isän luokse asumaan määrätyn lapsen edun mukaista oli keskeyttää käräjäoikeuden päätöksen täytäntöönpanoOikeuskirjallisuudessa (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 434) on katsottu, että käytännössä päätöksen täytäntöönpanoa lykätään erittäin harvoin. Täytäntöönpanon lykkäämisellä voi kuitenkin olla lasta suojaava merkitys esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin on päättänyt lapsen asuinpaikan siirtämisestä vanhemman luota toisen luokse. Nyt käsiteltävässä asiassa lapsi (s. 2017) oli asunut äidin luona. KO oli määrännyt lapsen asumaan isän luona. HO totesi, ettei asian käsittelyn tässä vaiheessa ollut perusteita arvioida HO:n ratkaisun lopputulosta. Riippumatta siitä, miten asiaa olisi muutoin mahdollisesti arvioitava, ottaen huomioon se, että lapsi oli koko elämänsä asunut äitinsä kanssa, lapsen edun mukaista oli keskeyttää KO:n päätöksen täytäntöönpano, kunnes asia on HO:ssa ratkaistu. Se, että täytäntöönpano kyseisessä asiassa oli toimitettu 16.3.2021 ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. - Uutiset
16.3.2021 13.00
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiä
Asianosaisten käsitykset heidän parisuhteensa ja yhteistaloutensa päättymisen ajankohdasta olivat ristiriitaiset. Asiassa ei valittajan omaa ilmoitusta lukuun ottamatta ollut esitetty näyttöä siitä, että asianosaiset olisivat ennen avoliittolain voimaantuloa antaneet nimenomaisia parisuhteen päättämistä koskeneita tahdonilmaisuja. Myöskään asiassa selostetun asianosaisten toiminnasta esitetyn muun selvityksen perusteella asiassa ei vastoin vastapuolen kiistämistä voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että osapuolten avoliitto olisi päättynyt jo ennen avoliittolain voimaantuloa. Näin ollen osapuolten yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
12.3.2021 14.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lapsen edun huomioon ottamisesta ennen palauttamispäätöksen tekemistä (Belgia)
Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun direktiivin 2008/115/EY 5 artiklaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon lapsen etu ennen palauttamispäätöksen, johon on liitetty maahantulokielto, tekemistä myös silloin, kun kyseisen päätöksen adressaatti ei ole alaikäinen vaan hänen isänsä. - Uutiset
10.3.2021 11.15
Väitös: Lapsen etua ei huomioida riittävästi oikeuskäytännössäOTM Milka Sormunen analysoi lapsen edun käsitettä kotimaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa oikeuskäytännössä väitöskirjassaan "The Best Interests of the Child in Human Rights Practice: An Analysis of Domestic, European and International Jurisprudence". Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, miten lapsen edun käsite ymmärretään ja miten sitä käytetään Suomen korkeimman hallinto-oikeuden, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuissa ja YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmissä. Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 12.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata videolinkin kautta. - Uutiset
9.3.2021 11.25
Hovioikeus: Testamentin peruuttaminen voitiin julistaa pätemättömäksiKO oli katsonut, että asiassa näyttövelvollisuudesta testamentin moiteasioissa lausuttu soveltui myös testamentin peruuttamistahdonilmaisun pätemättömyyskanteeseen. KO oli katsonut kantajien kanteesta selvitetyksi, ettei J ollut 26.8.2014 ollut muistisairaudestaan johtuneen sieluntoiminnan häiriön vuoksi kelpoinen peruuttamaan testamenttiaan ja että hänet oli siihen johdateltu käyttäen hyväksi hänen alentunutta oikeustoimikykyään ja tahdonheikkouttaan. Koska kantajien väittämä testamentin peruuttamistahdonilmaisun pätemättömyys oli tullut näytetyksi, kannekohta 1 oli siten hyväksyttävä ja testamentin peruuttaminen oli julistettava pätemättömäksi. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perusteluineen. Aihetta KO:n tuomion muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
8.3.2021 14.46
Hovioikeus ei myöntänyt huostaanotettujen lasten tapaamisoikeuden vahvistamista vaatineelle isälle jatkokäsittelylupaaAsiassa ei ollut kysymys huoltajuudesta vaan yksinomaan lasten tapaamisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Koska huostaanoton aikana sosiaalitoimen päätösvaltaan ja muutoksenhaun osalta HAO:n toimivaltaan kuuluu lasten ja heidän vanhempansa yhteydenpidosta päättäminen ja sen mahdollinen rajoittaminen, KO:n ratkaisu lasten tapaamisoikeuden osalta olisi jäänyt pitkäksi ajaksi merkitystä vaille. KO oli katsonut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 11 a §:n perusteella sekä korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2011:59 oikeusohjeet huomioon ottaen, että tapauksen olosuhteissa oli lapsen edun kannalta tarpeetonta antaa ratkaisua lasten oikeudesta tavata isäänsä ja pitää tähän yhteyttä hakijan vaatimin tavoin. Näin ollen hakemus oli hylättävä. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen (takavarikon) tasingon saamista koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli tuomiollaan kumonnut KA:n ja AA:n tekemän osituksen. Puolisoiden välillä ei siten ollut ositusta, jonka perusteella KA:lla olisi takavarikkohakemuksen mukainen maksuvelvollisuus AA:lle. AA oli käräjäoikeudessa lisäksi esittänyt vaatimuksia velvoittaa KA maksamaan hänelle tasinkoa, restituutiota tai vahingonkorvausta. Nämä vaatimukset oli kuitenkin esitetty vain mikäli käräjäoikeudessa esitetty ensisijainen vaatimus ei menesty. Kun AA:n ensisijainen vaatimus oli käräjäoikeudessa hyväksytty, turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä ei ollut ennakkoturvattavuuden suhteen aihetta arvioida toisin AA:n toissijaistenkaan vaatimusten perusteella. Turvaamistoimivaatimus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
5.3.2021 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei ositussopimus ollut kohtuutonAnni A ei väittänyt, että Pekka A olisi epäasiallisesti painostanut häntä allekirjoittamaan ositussopimuksen tai että hän olisi taloudellisen tilanteensa vuoksi ollut pakotettu tyytymään Pekka A:n muokkaaman lopullisen ositussopimusversion mukaisesti määräytyvään tasinkoon. Anni A oli siten voinut vapaasti hyväksyä ositussopimuksen tai olla sitä hyväksymättä. Asiassa ei ilmennyt muitakaan seikkoja, joiden perustella sopimuksenteko-olosuhteiden voitaisiin katsoa olleen epäasianmukaiset. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen edellytykset sovittelulle ositussopimuksen kohtuuttomuuden perusteella eivät täyttyneet. (Vailla lainvoimaa 5.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 15.00
Lapset eivät olleet tavanneet isäänsä vuosiin - hovioikeus ei myöntänyt tapaamisoikeuden vahvistamista vastustaneelle äidille jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähtee siitä, että lapsen edun mukaista on tavata hänestä erossa asuvaa vanhempaa ja pitää häneen yhteyttä. On lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että hänellä on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää suhdetta kumpaankin vanhempaansa. Tilanteessa, jossa vanhemmat ja lapsi eivät ole lainkaan asuneet perheenä yhdessä eikä lapsi tunne toista vanhempaansa tai tuntee hänet huonosti, lapsen tulee voida tutustua vanhempaansa vähitellen. Lapsen tapaamisoikeudesta tehtävä ratkaisu perustuu lapsen edun kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty. Lapsen iästä riippumatta lapsen etu ei välttämättä ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat ainoastaan yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. Tässä asiassa lasten (9 v ja 11 v) mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä, kun muu asiassa saatu selvitys ei tukenut sitä, että lasten mielipide vastaisi heidän kokonaisvaltaista etuaan. Käsillä ei ollut mitään syitä, joiden vuoksi lasten etu olisi edellyttänyt äidin vaatimin tavoin tapaamisten epäämistä. Sen sijaan lapsen edun vastainen olisi KO:n käsityksen mukaan tuomioistuimen ratkaisu, joka jättäisi vastuun yhteydenpidosta taikka tapaamisista ja niiden aloittamisen oikeasta ajankohdasta lapsille itselleen. Lasten edun mukaista oli, että heille luodaan edellytykset suhteen muodostamiselle isään vähitellen. Tapaamiset oli perusteltua määrätä aloitettavaksi tuettuina. Asiassa ei ollut käsillä sellaisia seikkoja, jotka aiheuttaisivat tarpeen määrätä tapaamiset toteutettaviksi valvottuina. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
4.3.2021 9.16
KKO: Lapsen asuinpaikaksi välittömästi ennen palauttamatta jättämistä oli vakiintunut Suomi, joten edellytyksiä määrätä lapsi palautettavaksi Belgiaan ei ollut
Lapsi oli syntynyt joulukuussa 2019 Belgiassa, jossa hänen vanhempansa asuivat erillään. Äiti ja hänen kanssaan asunut lapsi olivat matkustaneet äidin sukulaisten luokse Suomeen helmikuussa 2020. Belgiassa he olivat olleet vajaan kahden viikon ajan heinäkuussa 2020 ennen kuin olivat matkustaneet takaisin Suomeen.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että lapsen asuinpaikaksi välittömästi ennen palauttamatta jättämistä elo–syyskuussa oli vakiintunut Suomi. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä määrätä lasta palautettavaksi Belgiaan. - Uutiset
3.3.2021 14.00
Hovioikeus palautti 3- ja 6-vuotiaiden lasten asumisen äidille
Lapset olivat vanhempien eron jälkeen asuneet äidin luona ennen heidän jäämistään isän luokse Y:hyn. Asiassa selostettu epäily äidin syyllistymisestä lasten pahoinpitelyyn oli johtanut siihen, että lastenvalvoja oli neuvonut isää pitämään lapset luonaan tutkinnan ajan ja Satakunnan käräjäoikeus oli samasta syystä antanut väliaikaismääräyksen lasten asumisen siirtämisestä Y:hyn isän luokse. Jälkikäteen arvioituna kysymys ei kuitenkaan ollut ollut sellaisesta kriisitilanteesta, että lasten asumista olisi ollut perusteltua siirtää pois äidiltä. Lasten edun mukaista oli siten palauttaa heidän asumisensa takaisin äidille. (Vailla lainvoimaa 3.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 13.01
Hovioikeuskin piti vuoroviikkoasumista lasten edun mukaisena ratkaisuna, vaikka vanhempien välit olivat riitaiset eikä heillä ollut toimivaa yhteistyötä lasten asioissa
HO totesi mm., etteivät vanhempien kommunikointiongelmat poistu tuomioistuimen ratkaisulla. Lasten edun mukaista on, että vanhemmat panostavat yhteistyön ja kommunikoinnin parantamiseen. On tärkeää, että vanhemmat pystyvät keskinäisistä riitaisuuksistaan huolimatta kommunikoimaan keskenään, mitä jo lasten yhteishuolto joka tapauksessa edellyttää. Arvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO katsoi, että lapset olivat osoittaneet vuoroasumisen vaatimaa sopeutumiskykyä ja joustavuutta ja että vuoroasuminen oli lasten edun mukainen ratkaisu. Lasten isä oli pääkäsittelyssä ilmoittanut, että vuoroasuminen olisi lasten kannalta paras ratkaisu ja myös äiti oli pitänyt vuoroasumista parhaana ratkaisuna, jos lapsia ei määrätä asumaan hänen luonaan. (Vailla lainvoimaa 2.3.20201) - Uutiset
2.3.2021 8.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen ja perinnönjaon moitteesta - Uutiset
26.2.2021 16.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lapsen Ruotsiin palauttamiseksi
HO katsoi, ettei äiti ollut tuonut lasta luvattomasti Suomeen marraskuussa 2020 noudattaessaan viranomaisen antamaa määräystä. Tapauksen olosuhteissa äidillä oli oikeus luottaa Ruotsin maahanmuuttoviranomaisen ilmoittamiin tietoihin lapsen maahantuloa koskevista rajoituksista sekä siihen, että lapsen turvapaikkahakemus käsitellään Suomen viranomaisten ilmoittamalla tavalla Suomessa. Sen vuoksi lapsen palauttamatta jättämistä Ruotsiin ei voitu pitää huoltolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla luvattomana, vaikka isä ei ollutkaan antanut suostumustaan lapsen oleskelulle Suomessa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu myöskään tehdä johtopäätöstä, että äiti olisi isän väittämällä tavalla käyttänyt turvapaikkasääntelyä väärin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
25.2.2021 11.20
Isä ei ollut tavannut 12-vuotiasta lastaan vuosiin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi isälle lastaan koskevan tietojensaantioikeudenIsä oli vaatinut, että KO:n päätös kumotaan siltä osin kuin hänelle ei ollut myönnetty tietojensaantioikeutta lapsensa koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon ja viranomaisiin liittyvissä asioissa. Isä oli vaatinut, että hänelle myönnetään tietojensaantioikeus lapsensa edellä mainittuihin asioihin. HO totesi, että oikeuskäytännössä on varsin yleistä, että vanhemmalla on lasta koskeva tietojensaantioikeus niissäkin tilanteissa, joissa vanhemmalla ei ole mitään muuta huoltajalle kuuluvaa oikeutta. HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tietojensaantioikeuden myöntämistä koskevasta pääsäännöstä olisi ollut syytä poiketa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2021) - Uutiset
24.2.2021 14.03
Hovioikeus kohtuullisti täytäntöönpanohakemuksensa peruuttaneen isän maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää
Isän velvoittamista korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä oli pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Asiassa oli näin ollen OK 21 luvun 8 b §:n nojalla peruste alentaa isän äidille korvattavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Asian näin päättyessä äiti sai pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isälle sovintoon päätyneen täytäntöönpanoriidan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. HO katsoi, että äiti oli velvoitettava korvaamaan isälle tämän oikeudenkäyntikulut KO:ssa siltä osin kuin ne johtuivat lainoppineen avustajan käyttämisestä. Asianosaiskulujen osalta HO totesi, että isä oli toimittanut KO:lle asianmukaisen erittelyn asianosaiskulujen perusteista (KKO 1997:195). Kulut koostuivat toimenpiteistä ennen avustajan hankkimista, istuntoihin osallistumisesta ja sijaisen hankkimisesta istuntojen ajaksi. OK 21 luvun 8 §:n nojalla voidaan asianosaiselle korvata välittömästi oikeudenkäyntiin liittyvä menetys. Tällaisena voidaan pitää osallistumisesta istuntoihin, joissa läsnäolo on tarpeen, aiheutuva ansionmenetys sekä esimerkiksi sijaisen hankkimisesta liikkeeseen oikeudenkäynnin ajaksi yrittäjälle seurannut kustannus (ks. myös HE 107/1998 vp s. 19). HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan myös isän asianosaiskulut. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan isälle tämän vaatimat 7.887,74 euroa oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Näin ollen KO:n päätöstä oli muutettava. Asian lopputulos huomioon ottaen äiti oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
23.2.2021 9.38
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia – Kansalaisuusaseman määrittäminen – Vieraan valtion kansalaisuuden saaminen hakemuksesta – Suomen kansalaisuuden menettäminen – Vuoden 1968 kansalaisuuslaki – Väestötietomerkintä – Olosuhteiden vakiintuminen – Luottamuksensuoja - Uutiset
22.2.2021 14.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Espanjaan
Koska lapsen isä oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Espanjaan ilman lapsen äidin suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut lapsen äidillä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
22.2.2021 13.14
Hovioikeus hylkäsi huostaanotettujen lasten isän vaatimuksen laajasta tiedonsaantioikeudestaHO katsoi, ettei asiassa ollut lasten etuun perustuvia syitä määrätä isälle laajaa tiedonsaantioikeutta heidän koulua, terveyttä ja lastensuojelua koskeviin tietoihinsa myöskään lapsenhuoltolain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
18.2.2021 15.15
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta koskevassa asiassa
Asiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana valituksen johdosta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta ja sen arvostamisesta, tasingon määrästä sekä osituksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
17.2.2021 10.30
Elatusavun muutosvaatimus - hovioikeus arvioi tuliko puolisoiden välisessä osituksessa saatu 70 000 euroa ottaa huomioon isän elatuskyvyssä
Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko KO:ssa maksettavaksi tuomittujen elatusapujen määriä korotettava sen vuoksi, että isän elatuskyky oli KO:n arvioimaa suurempi huomioon ottaen hänen osituksessa kesällä 2017 saamansa 70.000 euroa ja hänellä vuonna 2017 olleet tulot noin 60.000 euroa. Jos elatusavun määrä jäi alle täysimääräisen elatustuen määrän, oli arvioitavana myös se, oliko siihen syynä isän puutteellinen elatuskyky. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki isän valituksen lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta - uhkasakko voitiin jättää määräämättä pandemiatilanteessa
HO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kysymys ollut ollut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n soveltamisesta. KO:n päätöksen maininta (s. 13) mainitun säännöksen soveltamisesta oli virheellinen. Mainitun lain 30 §:n valituskielto ei siten soveltunut tapaukseen. Isän valitus tutkittiin. Pääasian osalta HO katsoi mm., ettei äidin ilmoittaman oikeellisuutta ollut tapauksen olosuhteissa syytä epäillä. HO katsoi mainituissa olosuhteissa uskottavaa myös olleen, ettei äiti ollut huhtikuussa 2020 tiennyt eikä hän ollut voinut tietää, miten hänen tulisi toimia poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa lapsen ja isän tapaamisten suhteen, kun lapsella ja sittemmin tämän perheenjäsenillä oli ollut mahdolliseen koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Isän ja äidin ilmeisen riitaiset välit olivat estäneet asiasta sopimisen. Mainituissa olosuhteissa äidillä oli ollut hyväksyttävä syy keskeyttää tapaamiset yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi huhtikuussa 2020. Tapaamisen 1.7.2020 peruuntuminen kokonaan oli KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin aiheutunut paitsi äidin lapsen luovuttamispaikkaa koskeneesta erehtymisestä myös siitä, ettei isä ollut ottanut lasta enää myöhässä vastaan. Äiti oli erehdyksensä havaittuaan pyrkinyt myötävaikuttamaan tapaamisen toteutumiseen. Kysymys oli ollut yksittäisestä tapahtumasta, kun tapaamiset olivat muutoin 2.5.2020 alkaen toteutuneet. Näin ollen yksinomaan 1.7.2020 peruuntuneen tapaamiskerran vuoksi uhkasakon asettaminen ei ollut kohtuullista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 11.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: 199.673,75 euron rahasuorituksia oli pidettävä suosiolahjoina vaikka suoritusten ja perittävän kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä
Tuomiossa esitetyn perusteella 2.10.2007 tehdyistä yhteensä 169.000 euron suorituksista 159.673,75 euroa ja 11.8.2005 tehtyä 40.000 euron suoritusta oli pidettävä Toini B:n Matti B:lle antamina lahjoina, joilla oli ilmeisesti tarkoitettu suosia Matti B:tä A:n vahingoksi. Lakiin ei sisälly nimenomaista aikarajaa, milloin luovutusta ei enää ajankulumisen vuoksi voida pitää suosiolahjana. Oikeuskirjallisuudessa kohtuullisena aikarajana on pidetty perittävän kuolemaa edeltävää kymmentä vuotta. Oikeuskäytännössä kohtuullisena pidettävä aikaraja on vaihdellut, eikä kymmenen vuoden takaisen lahjan huomioon ottaminen suosiolahjana ole harvinaista. Mitä lyhyempi aika lahjan antamisen ja perittävän kuoleman välillä on, sitä todennäköisempää on, että luovutusta pidetään suosiolahjana varsinkin, jos perittävä on lahjan antaessaan ollut iäkäs. (Aarnio, Aulis - Kangas, Urpo; Suomen jäämistöoikeus I, 2009, s. 845 - 848.) Ratkaisussaan KKO 2012:96 korkein oikeus päätyi pitämään suosiolahjana lahjaa, jonka perinnönjättäjä oli antanut 23 vuotta ennen kuolemaansa. Edellä esitetyn perusteella oikeuskirjallisuudessa esitetty kymmenen vuoden aikaraja ei ole ehdoton, ja kohtuullinen aika tulee arvioida tapauskohtaisesti. Nyt kysymyksessä olevat rahasuoritukset oli tehty 11.8.2005 ja 2.10.2007. Toini B oli kuollut 9.12.2015. Hovioikeus päätyi siihen, että kysymys oli ollut suosiolahjasta siitä huolimatta, että rahasuoritusten ja Toini B:n kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 10.00
Vuonna 2019 syntyneen lapsen huolto ja asuminen muutettiin isälleEsitetyn kirjallisen ja suullisen todistelun perusteella oli selvitetty, että äiti oli ollut haluton myötävaikuttamaan lapsen ja isän suhteen kehittymiseen. Äiti ei ollut noudattanut KO:n asiassa antamia ratkaisuja eikä ollut osoittanut tehneensä konkreettisia toimenpiteitä lapsen ja isän tapaamisten toteuttamiseksi kuluneen runsaan vuoden aikana. HO piti selvänä, ettei äiti ollut valmis muuttamaan kielteistä suhtautumistaan isään, mikäli lapsi määrätään asumaan äitinsä luona. Tällaista lopputulosta ei ollut pidettävä lapsen edun kannalta hyväksyttävänä. Lapsen myönteisen suhteen säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapsi määrättiin asumaan isänsä luona ja lapsella oli oikeus tavata äitiään KO:n päätöksessä vahvistetuin tavoin. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että huoltomuotona muu kuin yksinhuolto ei tullut kysymykseen näissä olosuhteissa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 11.00
Hovioikeus: Haastemiehen käyttämälle sijaistiedoksiannolle ei ollut laissa säädettyjä edellytyksiä lapsen huoltoa ym. koskevassa asiassa
HO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
9.2.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden päätöstä 5-vuotiaan pojan asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaa
Todistelusta kokonaisuudessaan oli pääteltävissä, että KO:n päätöksen jälkeen lapsen olosuhteet olivat isän luona samoin kuin äidin luona vakiintuneet lapsen elämän sujuessa hyvin. Kuvatunlaisessa tilanteessa vanhempien ollessa erittäin tasavertaisia toimimaan pojan lähivanhempana HO katsoi, että KO:n päätöstä lapsen asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 12.43
YK:n lapsen oikeuksien komitealta Suomea koskeva ratkaisu lapsen edun ensisijaisuuden merkityksestä turvapaikka-asiassa – Suomen valtion on hyvitettävä loukkausYK:n lapsen oikeuksien komitea antoi 4. helmikuuta 2021 ratkaisunsa lapsen edun ensisijaisuudesta turvapaikka-asiassa. Ratkaisussa todettiin tapauksessa loukatun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 (lapsen edun ensisijaisuus), 19 (lapsen suojeleminen väkivallalta) ja 22 (lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun, pakolaiset ja turvapaikanhakijat) artikloja. - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Viroon
HO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 9.39
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassaHO katsoi, että lapsen isä oli pääosin voittanut asian ja vastaavasti lapsen äiti hävinnyt. Isän vaatimukset oli kuitenkin hyväksytty OK 21 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vain osaksi, eikä hänen häviämiltään osin ollut ollut kysymys vain harkinnanvaraisista seikoista, joilla ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Sen vuoksi äiti oli velvoitettava korvaamaan isän oikeudenkäyntikuluista vain osa. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus KO:ssa oli ollut 8.974,25 euroa. Huomioon ottaen asian laatu ja käsittelyvaiheet KO:ssa HO katsoi, että vaadittu määrä tarpeellisista toimenpiteistä tässä asiassa oli liiallinen. Kohtuullisena kulujen määränä voitiin pitää 5.000 euroa, mistä summasta äidin pääosin hävinneenä asianosaisena oli korvattava isälle 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä
Käräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallasta
Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011. - Uutiset
3.2.2021 8.00
14-vuotiaalle lapselle ei vahvistettu oikeutta tavata isäänsäKO oli katsonut asiassa mainittuja seikkoja arvioiden, ettei tapaamisoikeuden vahvistaminen nyt jo 14-vuotiaan lapsen mielipiteen vastaisesti olisi ollut hänen etunsa mukaista. Hakemus oli siten hylättävä. Lapsen isä vaati HO:ssa, että lapselle vahvistetaan oikeus tavata isäänsä valvotusti lapsen kotipaikan perheoikeudellisen yksikön osoittamassa tapaamispaikassa kerran kuukaudessa kahden tunnin ajan. HO tutki edellytykset jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.20201) - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 15.48
Tutkimus: Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vaihtelee Suomessa alueellisesti huomattavasti
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyajat rikosprosessissa ovat alueellisesti epätasa-arvoistavia. Tämä käy ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rikosprosessin kestoa ja käsittelyaikojen alueellisia eroja. Tutkimuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen. Pahimmillaan asian käsittely jatkuu useita vuosia. Pisimpään kestää yleensä esitutkintavaihe, jossa myös alueiden väliset erot olivat suurimmat. - Uutiset
28.1.2021 10.00
Hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää tutkimuksen tekemisen yhteydessä muodostuneen huoltoriitoihin liittyvän aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa
Turun hovioikeus myönsi tutkijoille luvan säilyttää Turun hovioikeuden päätöksessä 30.3.2017 tarkoitettuun aineistoon perustuvan tutkimuksen yhteydessä muodostuneen aineiston sähköisessä anonymisoidussa numeerisessa muodossa 31.12.2027 saakka ja tutkia aineistoa. Tutkijoiden on käsiteltävä salassa pidettäviä tietoja siten, etteivät asianosaiset ja heitä koskevat arkaluonteiset tiedot ole tunnistettavissa. Aineisto on hävitettävä, kun tutkimustyö on valmistunut ja joka tapauksessa viimeistään 31.12.2027. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021)