17.7.2019 9.00

16.7.2019 13.00

15.7.2019 15.00

15.7.2019 7.52

Viime aikoina on ollut liikkeellä erilaisia huijausviestejä. Huijausviesteistä tekee uskottavia se, että ne saattavat tulla uskottavista sähköpostiosoitteista. Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanainen kehottaa yrityksiä ja organisaatioita olemaan tarkkana, ennen kuin luottamuksellista tietoa luovutetaan sähköpostitse.

12.7.2019 8.12

Airbnb on komission kehotuksesta muuttanut majoitushakupalvelunsa esitystapaa ja palveluehtojaan EU:n kuluttajansuojasääntöjen mukaisiksi. Uudistusten myötä käyttäjä muun muassa näkee aina lopullisen hinnan heti ensimmäisessä hakutulosnäytössä.

11.7.2019 13.40

Jäsenvaltiosta lähtenyt ja kolmanteen valtioon toisen kolmannen valtion kautta suuntautunut yhteen varaukseen perustunut lento, johon liittyi jatkolento: ensimmäisen lennon suorittaneen lentoliikenteen harjoittajan on maksettava korvaus matkustajille, jotka ovat saapuneet määräpaikkaansa pitkäaikaisesti viivästyneinä yhteisön ulkopuolisen lentoliikenteen harjoittajan suorittaman jälkimmäisen lennon vuoksi

11.7.2019 10.30

Tällainen päällekkäisyys olisi omiaan johtamaan siihen, että matkustajia suojeltaisiin perusteettomasti liikaa lentoliikenteen harjoittajan vahingoksi

10.7.2019 14.15

10.7.2019 9.00

9.7.2019 13.15

9.7.2019 10.12

Yhteenvetona kantelija katsoi, ettei hän ollut saanut sellaista asianmukaista ja asiakasta huomioivaa sosiaalihuollon palvelua, joka hänelle kuuluu lain mukaan.

8.7.2019 9.13

Suomalaisten tietosuojaoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ratkotaan Euroopan tietosuojaneuvostossa. EU:n tietosuojaviranomaisten yhteistyössä käsittelemät asiat koskevat tyypillisesti tietosuojaoikeuksia ja vaikuttavat merkittävästi kansalaisiin useissa EU:n jäsenvaltioissa. Tietosuojaan liittyvät oikeudet ovat esillä myös Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Tutkimuksen mukaan tietosuojaoikeudet tunnetaan Suomessa paremmin kuin EU-maissa keskimäärin, mutta parannettavaa olisi kaikissa jäsenvaltioissa.

5.7.2019 14.47

5.7.2019 9.00

Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko UPM noudattanut metsänhakkuusopimusta niiltä osin, kun kysymys oli ollut puutavaralajeittain määritellyistä katkonnan ohjepituuksista, jotka vaikuttavat siihen, katkotaanko puu tukki- vai kuitupuuksi. Puiden katkontatapa vaikuttaa niistä saatavaan kauppahintaan. Hovioikeuden käsityksen mukaan asiassa oli kysymys katkontaa koskevasta metsänhakkuusopimuksen tulkintaa koskevasta riidasta, jonka käsittelyä ei ole rajattu puutavaran mittauksesta annetun lain mukaiseen viralliseen mittaukseen. Kysymys oli myös todistustaakan jaosta. Hovioikeus velvoitti UPM-Kymmene Oyj Metsän maksamaan A:lle vahingonkorvaukseksi 7.974,93 euroa ja oikeudenkäyntikulut korkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.7.2019)

4.7.2019 10.06

Hallinto-oikeus katsoi, että ulosottovelka ei ollut viisumisäännöstön 32 artiklan 1 a kohdan vi-alakohdassa tarkoitettu peruste evätä viisumi. Näin ollen edustusto ei ollut voinut tällä perusteella evätä valittajan viisumihakemusta ja hylätä valittajan oikaisuvaatimusta. Hallinto-oikeus kumosi valittajan oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen sekä viisumin epäämisiä koskevan päätöksen ja palautti asian edustustoon käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019)

3.7.2019 10.10

2.7.2019 14.00

2.7.2019 11.00

Kiinteistöosakeyhtiön omistamassa rakennuksessa sijaitsevan ravintolan rasvakeittimessä oli alkanut vakava tulipalo, joka oli levinnyt ilmanvaihtokanavaan ja sitä pitkin rakennuksen ullakkokerrokseen. Vakuutusyhtiö oli maksanut vakuutuskorvauksia palosta aiheutuneista vahingoista neljälle yhtiölle ja yhdelle yksityishenkilölle. Vakuutusyhtiö vaati kanteessaan takautumisoikeutensa perusteella korvauksia kiinteistöyhtiöltä sekä rasvakanavan muutostyöt tehneiltä urakoitsijalta ja sen aliurakoitsijalta. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Korkein oikeus totesi asiassa olevan kysymys todistelultaan laajasta ja intressiltään merkittävästä riita-asiasta, jonka ratkaiseminen on edellyttänyt kannanottoa monimutkaisia vastuusuhteita koskeviin oikeuskysymyksiin, joiden tulkinnasta ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää jatkokäsittelylupa sekä muutos- että ennakkoratkaisuperusteella.

2.7.2019 8.30

Myyntilupaa koskevasta hallintopäätöksestä tehty valitus ei ollut Avansorin kannalta sillä tavoin yllättävä tapahtuma, ettei sitä olisi ollut syytä ottaa huomioon yhtiön tehdessä tarjousta tilanteessa, jossa myyntilupaa ei ollut vielä myönnetty. Tätä arviota ei muuttanut se todistelun perusteella ilmi käynyt seikka, että valituksen tekeminen myyntilupapäätöksestä oli ollut erittäin harvinaista. Kyse ei siten ole ollut sellaisesta ylivoimaisesta esteestä, joka hankintasopimukseen sovellettavien JYSE 2014 TAVARAT -ehtojen 13 kohdan mukaan vapauttaisi yhtiön hankintasopimuksen mukaisesta toimitusvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 2.7.2019)

1.7.2019 15.00

Sähköpotkulaudat ovat saaneet runsaasti palstatilaa alkukesän aikana niiden ilmestyttyä useamman kaupungin katukuvaan. Myös tasapainoskootterit ovat olleet jälleen otsikoissa uusien tulipalouutisten myötä. Suomessa on havaittu epätietoisuutta laitteiden käytöstä ja siitä, miten yritykset voivat varmistua laitteiden turvallisuudesta. Viranomaiset ovat laatineet tietopaketin, joka on suunnattu laitteita valmistaville, maahantuoville ja myyville yrityksille.

1.7.2019 10.00

OM:n työryhmä ehdottaa kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksiin laajennuksia. Ehdotuksen taustalla on kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva EU:n asetus, jota sovelletaan rajat ylittäviin kuluttajansuojarikkomuksiin jäsenvaltioissa. Työryhmän ehdotus on lausunnolla lausuntopalvelu.fissä 23. elokuuta saakka. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 17. tammikuuta 2020, jolloin myös EU:n yhteistyöasetusta aletaan soveltaa.

1.7.2019 8.00

Asetus, jolla torjutaan perusteetonta geoblokkausta, tuli voimaan 3. joulukuuta 2018. Sillä puututaan verkkomyynnissä esiintyvään perusteettomaan syrjintään, joka perustuu asiakkaiden kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan sisämarkkinoilla.

28.6.2019 14.18

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen 295/91 kumoamisesta annetun asetuksen 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa, luettuna kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 ja 15 perustelukappaleen valossa, on tulkittava siten, että se, että lentoaseman kiitotiellä on polttoainetta, minkä johdosta kiitotie on suljettu ja näin ollen lento on viivästynyt pitkäaikaisesti kyseiseltä lentoasemalta lähdettäessä tai sinne saavuttaessa, kuuluu kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan, kun kyseessä oleva polttoaine ei ole peräisin tuon lennon toteuttaneen lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksesta. Asetuksen 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa, luettuna kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 ja 15 perustelukappaleen valossa, on tulkittava siten, että se, että lentoaseman kiitotiellä on polttoainetta, minkä johdosta kiitotie on suljettu, – ja minkä on osoitettu merkitsevän poikkeuksellista olosuhdetta – on katsottava kyseisessä säännöksessä tarkoitetuksi olosuhteeksi, jota ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu

28.6.2019 11.00

Kansalaisuuslain esitöissä (HE 235/2002 vp) lausutusta huolimatta säännöstä ei sen tarkoituskaan huomioon ottaen ollut syytä rajata ainoastaan työsuhteessa tehtyyn työhön. Oleellista säännöksen soveltamisen kannalta oli päätoiminen, vakituinen työskentely Suomessa ja työn hoitamisen kohtuuton vaikeus ilman Suomen kansalaisuutta.

27.6.2019 15.59

Jokainen ammattilainen tietää, että syrjintä on kiellettyä, mutta aina syrjivää käytöstä tai syrjiviä rakenteita ei ole helppo tunnistaa. Oikeusministeriön koordinoimassa Rainbow Rights Promoting LGBTI Equality in Europe –hankkeessa on julkaistu opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen.Avoin uutinen

27.6.2019 11.00

KO oli katsonut, että lentokoneessa ilmennyt tekninen vika oli liittynyt Finnairin tavanomaiseen lentotoiminnan harjoittamiseen sekä ollut luonteensa ja alkuperänsä vuoksi yhtiön tosiasiallisesti hallittavissa. Finnair ei ollut osoittanut, että lennon viivästyminen olisi johtunut asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista. Sen vuoksi Finnairin oli suoritettava kantajille lennon viivästymisen perusteella 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty 600 euron korvaus. Finnair oli hävinnyt asian ja siten velvollinen korvaamaan kantajien kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (16.060,30 euroa) KO:ssa. Finnair velvoitettiin korvaamaan myös valitukseen vastanneiden kantajien oikeudenkäyntikulut HO:ssa 3.050,40 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019)

26.6.2019 11.00

Asiassa oli kysymys siitä, olisiko kantajalle pysyvästä haitasta maksettava korvaus tullut korottaa haittaluokasta 4 haittaluokkaan 6. Riidanalaista oli lisäksi, oliko vamman hoidossa tapahtunut hoitovirhe tai potilasvahinkoa ja mikä merkitys mahdollisella hoitovirheellä tai potilasvahingolla oli vastaajan korvausvastuuseen. Riitaa oli myös siitä, oliko kantaja loukannut polvea uudelleen vuonna 2014 ja oliko mahdollisella uudelleen loukkaantumisella merkitystä korvausvastuuseen. Edelleen riidanalaista oli se, oliko kantajalla CRPS-kipuoireyhtymä ja jos oli, johtuiko tämä pelkästään polven vammasta tai oliko jalan toiminnanvajaus pahentunut haittaluokkaa korottavalla tavalla. Riidanalaista oli vielä vaatimuksen määrä. KO oli hylännyt kanteen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeudenkäyntiin johtaneita seikkoja ei voitu pitää sellaisina, jotka olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista, joten sitä koskeva vaatimus hylättiin. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 13.902 eurolla viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019)

25.6.2019 15.30

Määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan, 18.3.1999 tehdyn puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan palkanlisän voivat saada ainoastaan vakinaisina virkamiehinä toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen otetut opettajat eivätkä muun muassa opettajat, jotka on otettu palvelukseen julkishallinnon määräaikaisiksi sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi, mikäli työskenteleminen tietyn palvelusajan verran on ainoa edellytys kyseisen lisän myöntämiseksi.

25.6.2019 14.26

Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2019 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla).

25.6.2019 13.00

Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetun direktiivin 2006/54/EY 24 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla tilanteessa, jossa sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteeksi itsensä kokeva henkilö on tehnyt valituksen, häntä tässä asiayhteydessä tukenutta työntekijää suojellaan työnantajan vastatoimenpiteiltä vain, jos viimeksi mainittu on toiminut asiassa todistajana valituksen tutkimisen yhteydessä ja jos tämän todistajanlausunto täyttää mainitussa säännöstössä säädetyt muodolliset edellytykset.

24.6.2019 16.00

Asiassa oli HO:ssa ratkaistavana kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada vanhempiensa X:n ja Y:n jälkeen koko perintöosansa tai lakiosansa ilman, että vanhempien keskinäisen testamentin liitteen selvityksessä mainittua omaisuutta otettiin huomioon hänen ennakkoperintönään. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 24.6.2019)

24.6.2019 14.35

HO totesi, että todistustaakka vuokranmaksusta on vuokralaisilla. Käteisvarojen nostaminen ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olivat käyttäneet käteisvarat maksamalla vuokranantajalle kesä-heinäkuun vuokrat 1.300 euroa. HO päätyi näytön arvioinnissa siihen, että yksin vuokralaisen kertomus ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olisivat maksaneet vuokranantajalle tämän velkomat vuokrat touko-heinäkuulta 2016. Näyttämättä oli myös jäänyt, että vuokran määrää olisi minkään kuukauden osalta alennettu 50 eurolla. (Vailla lainvoimaa 24.6.2019)

24.6.2019 11.55

Asiassa oli riidatonta, että asunnon ovi oli vaurioitunut, kun poliisi oli murtanut oven paikalle hälytetyn ensihoitoyksikön lääkärin käskystä. HO:sssa oli kysymys siitä, oliko vuokralaisen (A Oy:n) tai tämän vuokralaisen menettely ollut huolimatonta ja mikäli oli ollut, oliko vuokranantajalle aiheutunut sen seurauksena vahinkoa. HO katsoi, että A Oy oli vastuussa oven rikkoutumisesta aiheutuneesta vahingosta ja oli velvollinen korvaamaan vuokranantajalle aiheutuneet korjauskustannukset. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019)

20.6.2019 13.25

19.6.2019 15.00

EU helpottaa edustusta vailla oleville EU:n kansalaisille kolmansissa maissa annettavaa konsuliviranomaisten suojelua yksinkertaistamalla turvallisten ja laajasti hyväksyttyjen tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntämismenettelyjä. Seuraavaksi direktiivi allekirjoitetaan sekä julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan 20 päivän kuluttua julkaisemisestaan. Komissio hyväksyy sen jälkeen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa on EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja täydentäviä teknisiä eritelmiä. Jäsenmailla on 2 vuotta aikaa hyväksyä täydentävät tekniset eritelmät sekä tarvittavat lait ja säännökset. Niiden on sovellettava sovittuja toimenpiteitä 36 kuukauden kuluttua teknisten eritelmien hyväksymisestä.

19.6.2019 13.00

Edilexissä on julkaistu kokoelma tietosuojavaltuutetun toimiston tekemiä, henkilötietolain aikaisia päätöksiä. Edilexiin tullaan myös jatkossa tallentamaan merkittävimmät tietosuoja-asetuksen aikaiset päätökset.Avoin uutinen

19.6.2019 10.42

Korkein oikeus katsoi, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä poiketa siitä lähtökohdasta, että kanteen peruuttanut asianosainen oli velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. A Oy velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. Hovioikeuden tuomio kumottiin.

18.6.2019 12.35

Asiassa oli kysymys paikallisesta sopimuksesta, jolla oli sovittu lentäjien ryhmäeläkevakuutuksesta aiheutuvien vakuutusmaksujen alentamisesta. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että asiassa esitetystä henkilötodistelusta ei voitu päätellä sopimusosapuolten yhteistä tarkoitusta koskien sovittua eläkevakuutusmaksujen alentamista tai sen laskemistapaa. Paikallisen sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta. Työtuomioistuin piti sopimuksen loogisimpana sisältönä sitä, että sopimuksella oli tarkoitettu sopia lentäjien eläkejärjestelmään tehtävistä muutoksista siten, että tavoiteltujen kustannussäästöjen toteutumista tarkasteltaisiin itsenäisesti eli erillään esimerkiksi työehtosopimuksella lentäjien palkkatasoon tehtyjen muutosten kustannusvaikutuksista. Työtuomioistuin otti harkinnassaan erityisesti huomioon ne työnantajan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuneet olosuhteet, joissa paikallinen sopimus oli syntynyt. Blue1 Pilots Association ry:n kanne hylättiin.

18.6.2019 10.02

Lue toukokuun 2019 luetuimmat Edilex-uutiset.Avoin uutinen

17.6.2019 11.55

HO ei ollut tuomiossaan 26.4.2019 nimenomaisesti lausunut siitä, oliko A:lla velvollisuutta palauttaa B:n KO:n tuomion nojalla mahdollisesti suorittamia elatusapumaksuja, vaikka ne ylittäisivät HO:n tuomiossa mainitut kuukausittaiset määrät Ratkaistavana oli, voidaanko HO:n tuomiota tältä osin täydentää joko A:n edustajan C:n HO:lle 8.5.2019 toimittaman pyynnön perusteella tai viran puolesta. Jos täydentäminen oli mahdollista, ratkaistavana oli, oliko A velvollinen palauttamaan elatusapumaksuja. HO katsoi, ettei estettä tuomion täydentämiselle ollut. Tuomiolauselmaan lisättiin, ettei A:lla ollut velvollisuutta palauttaa B:n ajalta 1.12.2017- 30.4.2019 mahdollisesti KO:n päätöksen nojalla suorittamia elatusapumaksuja, vaikka ne ylittäisivät edellä mainitun kuukausittaisen määrän 510 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019)

17.6.2019 10.30

SEUT 18, SEUT 21 ja SEUT 165 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääosin kyseessä olevan kaltaisille kansallisen urheiluliiton säännöille, joiden mukaan Euroopan unionin kansalainen, joka on toisen jäsenvaltion kansalainen, joka on asunut useiden vuosien ajan jäsenvaltiossa, johon kyseinen liitto on sijoittautunut ja jossa hän harrastaa juoksua amatöörinä seniorisarjoissa, ei voi osallistua lajinsa kansallisiin mestaruuskilpailuihin samalla tavalla kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiset tai hän voi osallistua niihin ainoastaan ”kilpailun ulkopuolella” tai ”ilman sijoitusta” sekä ilman mahdollisuutta osallistua loppukilpailuun ja voittaa kansallinen mestaruus, ellei kyseisiä sääntöjä voida perustella objektiivisilla syillä, jotka ovat oikeassa suhteessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä tarkistaa.

17.6.2019 8.30

Kuluttajaviranomaiset ja tietosuojavaltuutetun toimisto ovat saaneet kevään aikana runsaasti yhteydenottoja kuluttajilta robotin soittamista myyntipuheluista. Puheluissa on tarjottu aikakauslehden tilausta ja remonttipalveluja. Ilmoitusten mukaan robottipuheluita soitetaan myös ilman kuluttajien lupaa, mikä on lainvastaista.

14.6.2019 15.30

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY 2 artiklan j alakohtaa sekä 8 ja 9 artiklaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaista elinkeinonharjoittajan televiestintäpalvelujen tarjoamista koskevien sopimusten tekemisessä tai muuttamisessa soveltamaa menettelyä, jossa kuluttajan on tehtävä lopullinen kaupallinen ratkaisu sopimusmallin toimittavan kuriirin läsnä ollessa ilman, että hän voi tutustua niiden sisältöön vapaasti kuriirin läsnä ollessa,
–  ei ole pidettävä aggressiivisena kaupallisena menettelynä kaikissa olosuhteissa
–  ei ole pidettävä sopimattomaan vaikuttamiseen perustuvana aggressiivisena kaupallisena menettelynä pelkästään sillä perusteella, että kuluttajalle ei ole lähetetty etukäteen ja henkilökohtaisesti muun muassa hänen sähköpostiosoitteeseensa tai kotiosoitteeseensa kaikkia sopimusmalleja, jos hänellä oli mahdollisuus tutustua niiden sisältöön ennen kuriirin käyntiä, ja
–  on pidettävä sopimattomaan vaikuttamiseen perustuvana aggressiivisena kaupallisena menettelynä erityisesti silloin, kun elinkeinonharjoittaja tai tämän kuriiri menettelee sopimattomasti, minkä vaikutuksesta kuluttajaa painostetaan siten, että hänen valinnanvapautensa vähenee merkittävästi, kuten menettelyt, jotka saavat kuluttajan tuntemaan olonsa vaivautuneeksi tai häiritsevät häntä hänen pohtiessaan kaupallisen ratkaisun tekemistä.

14.6.2019 14.47

Tapauksessa on ollut kyse yhteishankintakoulutuksen muodossa toteutetusta työvoimakoulutuksesta, jonka ELY-keskus on hankkinut yhdessä yritys X:n kanssa. Tasa-arvovaltuutettu totesi, että yritys X:n menettely on tasa-arvolain vastaista siinä tapauksessa, jos henkilöt otetaan tai on otettu avoinna oleviin palvelussuhteisiin automaattisesti sen jälkeen, kun he ovat suorittaneet naisille tarkoitetun työvoimakoulutuksen.  Mikäli koulutuksen hyväksytysti suorittaneet naiset valikoituvat palvelussuhteeseen suoraan, kyseessä on tilanne, jossa sukupuoli on käytännössä automaattinen valintaperuste. Tällaisessa tilanteessa työnantaja voisi syyllistyä tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan vastaiseen menettelyyn eli syrjintään työhönotossa.

14.6.2019 9.30

Asiassa oli riidatonta, että tekohetkellä 16 vuoden 5 kuukauden ikäinen vastaaja ja 15 vuoden 10 kuukauden ikäinen asianomistaja olivat tutustuneet viestittelemällä internetissä. He olivat menneet vastaajan kotiin ja olleet sukupuoliyhteydessä keskenään. Asianomistaja oli HO:ssa kertonut KO:ssa kertomastaan poiketen, että kuiskaus ”en ole varma olenko valmis” vastaajan korvaan ennen vaatteiden riisumista oli ollut ainoa kerta, kun hän oli sanallisesti ilmaissut, ettei halua yhdyntää. Hän oli pitänyt mahdollisena, ettei vastaaja ollut ymmärtänyt kuiskausta. Asianomistaja oli kertonut toimineensa vastaajan pyyntöjen mukaisesti. HO katsoi, että asianomistajan HO:ssa kuvaama osapuolten välinen keskustelu ja sitä seurannut asianomistajan käyttäytyminen eivät olleet olleet sellaisia, joista vastaajan olisi täytynyt ymmärtää, ettei asianomistaja halunnut yhdyntää. (Vailla lainvoimaa 14.6.2019)

13.6.2019 13.51

Asiassa oli kysymys hyvityksen määrästä tilanteessa, jossa avoliiton aikana hankittu kesämökkikiinteistö, jonka kauppahinnan A oli maksanut, oli alunperinkin merkitty B:n nimiin ja avoliiton päätyttyä eroon myös jäänyt tälle. Riidatonta oli, että A:n vuonna 2012 maksama kauppahinta kesämökkikiinteistöstä oli ollut 23.000 euroa. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A:n maksettua 23.000 euron suuruisen kauppahinnan B:n nimiin merkitystä kesämökkikiinteistöstä B oli, kiinteistön jäätyä avoliiton päätyttyä hänelle, saanut arvoltaan 23.000 euron suuruisen kesämökkikiinteistön hyväkseen ja siten avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua mainitun määrän arvosta. Näin ollen B:n A:lle maksettavan hyvityksen määränä oli pidettävä A:n vaatimaa 23.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019)

13.6.2019 8.30

12.6.2019 10.00

Ratkaisu oli ollut asianosaisten oikeudenkäynnin osalta antamiin suostumuksiin nähden yllättävä. HO katsoi, että KO:n olisi tullut kuulla asianosaisia olosuhdeselvityksen johdosta ja tässä yhteydessä kiinnittää heidän huomiotaan siihen, että olosuhdeselvityksen laatijoiden näkemykset lapsen huollon ja tapaamisen järjestämisestä poikkesivat isän riidattomiksi käyneistä vaatimuksista ja että asia oli ratkaistava KO:ssa ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. HO katsoikin, ettei asiaa olisi pitänyt ratkaista KO:ssa kirjallisen valmistelun perusteella vaan asiassa olisi pitänyt toimittaa pääkäsittely. Asiassa oli näin ollen tapahtunut menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019)

12.6.2019 9.00

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 3 artiklan 1 kohtaa, 4 artiklan 2 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion ylin tuomioistuin on sitä tulkinnut, jonka nojalla sellainen valuuttamääräinen lainasopimus ei ole pätemätön, jossa tosin mainitaan kuluttajan lainahakemusta vastaava kansallisessa valuutassa esitetty summa muttei kyseiseen summaan sovellettavaa vaihtokurssia valuuttamääräisen lainan lopullisen suuruuden määrittämiseksi ja jonka yhdessä sopimusehdossa vahvistetaan, että lainanantaja vahvistaa kyseisen kurssin sopimuksen tekemisen jälkeen erillisessä asiakirjassa,kun kyseinen ehto on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti siten, että lainatun kokonaismäärän laskentatapa sekä sovellettava vaihtokurssi esitetään avoimesti, jotta tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja voi arvioida täsmällisten ja helppotajuisten perusteiden nojalla, minkälaisia taloudellisia seurauksia sopimuksesta hänelle aiheutuu muun muassa lainan kokonaiskustannukset mukaan lukien, tai jos on ilmeistä, että kyseistä ehtoa ei ole laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi, kun kyseinen ehto ei ole kohtuuton mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, tai jos se on, asianomainen sopimus voi olla olemassa ilman kyseistä ehtoa direktiivin 93/13 6 artiklan kohdan mukaisesti.

11.6.2019 13.31

HAO totesi, että lapsiperheiden yhdenvertaisuuden toteutuminen asumisen järjestämisessä voi, PL 19 §:n 3 ja 4 momentin mukaiset tavoitteet myös huomioon ottaen, mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun. Kun otettiin huomioon, että alennus ei muodostunut tonttien keskimääräiset neliöhinnat huomioon ottaen kohtuuttoman suureksi, sekä se, että kunnassa oli tarjolla tontteja kaikille halukkaille, ei hinnanalennus lapsiperheiden asemaa ja olosuhteita parantavana toimenpiteenä muodostanut tavoitteisiinsa nähden suhteettoman pitkälle menevää erityistoimenpidettä. Kunnanvaltuuston päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla kuntalain 135 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. (Ei lainvoim. 11.6.2019)