Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- laatuvirhe
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
25.5.2020 11.00
Hovioikeus korotti hinnanalennuksen määrää vuonna 1928 rakennetun hirsirunkoisen asuinrakennuksen kaupassaKauppahinta oli ollut 163.000 euroa ja se oli maksettu 28.6.2013, jolloin myös omistusoikeus kiinteistöön oli kauppakirjan ehtojen mukaisesti siirtynyt. HO arvioi kiinteistössä kaupantekohetkellä olleen virheen korjauskustannusten määräksi 25.000 euroa ottaen huomioon, ettei vaurion laajuutta ollut pystytty tarkalleen arvioimaan. Kaupan kohteessa oli virhe, mutta HO:n arvioimien korjauskustannusten määrän perusteella virhe ei ollut MK 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennainen eikä ostajilla näin ollen ollut oikeutta purkaa kauppaa. Korjauskustannusten määrän vuoksi kaupan kohde poikkesi kuitenkin laadultaan merkittävästi siitä, mitä ostajat olivat voineet kiinteistöltä perustellusti edellyttää, joten heillä oli oikeus hinnanalennukseen. Kauppahintaan ja korjauskustannusten määrään nähden kohtuulliseksi hinnanalennuksen määräksi arvioitiin 25.000 euroa KO:n tuomitseman 15.000 euron sijasta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 9.00
Hovioikeuden tuomio kiinteistön kaupan hinnanalennusta ym. koskevassa asiassa - tervapaperin käyttäminen betonilaatan päälläAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, onko tervapaperin käyttäminen betonilaatan päällä itsessään sellainen rakennusvirhe, joka edellyttää korjaamista. Lisäksi riitaa oli tervapaperiin liittyen siitä, oliko tervapaperi vaurioitunut muualtakin kuin rakennuksen eteisen ja olohuoneen alueelta. Riitaa oli edelleen siitä, mikä oli aiheuttanut rakennuksen eteisen alueella todetun kosteusvaurion. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
21.4.2020 14.31
Hovioikeuden välituomio puhevallasta asuinhuoneistoon liittyvää riitaa koskevassa asiassaAsiassa on KO:ssa kysymys osaomistusasunnon kauppaan liittyvästä hinnanalennusvaatimuksesta. HO jätti välituomiollaan asukkaiden kanteet tutkimatta asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n yleiseen virhesäännökseen perustuvina lukuun ottamatta parvekkeiden väitettyjä laatuvirheitä nrot 25–29. Kanteet tutkitaan kaikilta osin asuntokauppalain 4 luvun 27 §:ssä tarkoitettuun taloudelliseen virheeseen ja sopimuksen kohtuuttomuuteen perustuvina. - Uutiset
21.4.2020 11.08
Hovioikeuden ratkaisu asuntokaupan purkamisen ja hinnanalennuksen edellytyksistäHovioikeus katsoi muun muassa, etteivät virheiden korjauskustannukset ole suuruusluokaltaan olennaisesti suuremmat verrattuna siihen, mitä ostajat ovat voineet kauppaa tehdessään otaksua joutuvansa maksamaan rakennuksen korjauskuluina, eikä niihin tai korjaustoimenpiteiden onnistumiseen liity varteenotettavia epävarmuustekijöitä. Vaikka kaupan kohdetta ei voida käyttää asumistarkoitukseen ennen korjausten toteuttamista, tästä ja korjauskustannuksista aiheutuvaa haittaa ei voitu pitää niin olennaisena, että asiassa olisi edellytykset kaupan purkamiselle. (Vailla lainvoimaa 21.4.2020) - Uutiset
8.4.2020 11.11
Hovioikeus arvioi asunnon kauppakirjan vastuunrajoitusehdon pätevyyttä ja kohtuullisuutta reklamaatio-oikeudettomassa kaupassa - käräjäoikeuden tuomio kaupan purkamisesta kumottiinHO katsoi toisin kuin KO, että kauppakirjan myyjän virhevastuun kokonaan poistava ehto oli pätevä. Ostajat eivät näin ollen voineet lähtökohtaisesti vedota virheenä alapohjan kosteus- ja mikrobivaurioihin, vaikka uskottavaa olikin, että he eivät olisi ostaneet asuntoa, jos he olisivat tienneet kosteus- ja mikrobivaurioista. Kohtuullistamisen osalta HO katsoi, ettei vastuunrajoitusehtoa ollut perusteita jättää kohtuuttomuuden perusteella huomiotta ja ettei sen seurauksia ollut muullakaan tavalla aihetta kohtuullistaa. KO:n tuomio oli asiassa mainituilla perusteilla kumottava ja ostajien kanne hylättävä. Vastaajat vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta ostajille. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
4.3.2020 10.40
KKO: Ostajat eivät olleet laiminlyöneet ennakkotarkastusvelvollisuutaan, eivätkä he siten olleet menettäneet oikeuttaan vedota laatuvirheenä alapohjan ja seinärakenteiden vaurioihinAsiassa oli tullut arvioitavaksi erityisesti se, olivatko kosteusmittauspöytäkirjasta ilmenevät tiedot antaneet ostajille aiheen edellyttää rakennuksen kunnon tarkempaa selvittämistä sellaisin toimenpitein, joilla kaupan jälkeen ilmi tulleet vauriot olisi voitu havaita. KKO katsoi, että ostajilla oli rakennuksen iän, rakennustavan ja kellarin kosteudesta saamiensa tietojen johdosta ollut aihe tarkastaa kellarin yläpuolisten rakenteiden kunto tavanomaista perusteellisemmin. He olivat kuitenkin saaneet pitää riittävinä pöytäkirjasta ilmeneviä selvityksiä, joissa kellarin yläpuoliset rakenteet oli myös poraten tehdyillä mittauksilla todettu kuiviksi. Ostajat eivät olleet laiminlyöneet tarkastusvelvollisuuttaan, eivätkä he siten olleet menettäneet oikeuttaan vedota kiinteistön virheeseen. HO:n tuomio kumottiin. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian käsittelyä on tarkoituksenmukaista jatkaa HO:ssa. - Uutiset
25.2.2020 9.12
Hovioikeus arvioi oikeusavun edellytyksiä oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin kiinteistönkauppariidassaArvioitavana oli se, oliko oikeusavun myöntämiseen erityisiä syitä, kun huomioon otettiin oikeusavun saajan oikeusturvan tarve sekä asian laatu ja laajuus. Oikeusapuhakemuksen kohteena olevassa asiassa on kysymys kiinteistön kaupan hinnanalennusta ynnä muuta koskevasta riidasta, jossa käräjäoikeus oli velvoittanut A:n vastapuolen kiinteistön myyjänä suorittamaan A:lle hinnanalennusta 15.000 euroa. A on hakenut käräjäoikeuden tuomioon muutosta valituksella, jossa on muun ohella vaadittu kyseisen korvauksen korottamista 71.550,62 euroksi sekä esitetty erinäisiä muita vaatimuksia. A:n vastapuoli on tehnyt asiassa vastavalituksen, jossa on vaadittu hinnanalennuksen alentamista enintään 3.478,32 euroon. A:n ja hänen vastapuolensa välillä on hovioikeudessa riitaa kiinteistön väitettyjen laatuvirheiden laajuudesta, näiden virheiden syistä sekä niiden korjaustavasta ja korjauskustannuksista. Riitaa on lisäksi siitä, onko A:n vastapuoli menetellyt tuottamuksellisesti ja siksi velvollinen suorittamaan A:lle eräitä vahingonkorvauksina vaadittuja kustannuksia. Kun huomioon otettiin nämä seikat, A:lla oli katsottava olevan asiassa sellainen oikeusturvan tarve, jota oikeusavun myöntäminen edellyttää. (Vailla lainvoimaa 25.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus päätyi siihen ettei kiinteistössä ollut kaupan purun edellyttämää olennaista virhettäHovioikeus arvioi tuomiosta tarkemmin ilmenevin tavoin virheen olennaisuutta toisin kuin käräjäoikeus ja päätyi siihen, ettei kiinteistössä ollut kaupan purun edellyttämää olennaista virhettä. Harkittaessa hinnanalennuksen määrää tuli korjauskustannusten lisäksi ottaa huomioon virheen merkitys muutoinkin (vrt. KKO 2009:39). Tässä kauppahinnaltaan 170.000 euron kiinteistönkaupassa oli kysymys normaaliin asumiskäyttöön ostetusta omakotitalosta. Kaupan kohteessa todettu virhe oli heikentänyt asuinrakennuksen asumiskelpoisuutta. Hovioikeus arvioi hinnanalennuksen määräksi 25.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
15.1.2020 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hinnanalennuksen sijasta purki kiinteistön kaupanKiinteistön korjauskustannukset ovat noin 47 prosenttia kiinteistön kauppahinnasta. Näin suuret korjauskustannukset puolsivat virheen pitämistä olennaisena, mutta olennaisuuskysymystä ei voitu ratkaista korkeimman oikeuden ratkaisussa esitetyn oikeusohjeen tavoin yksin tällä perusteella. Hovioikeus totesi, että todennäköisesti kauppa ei olisi toteutunut edes alennetulla hinnalla, mikäli ostajat olisivat tienneet kaupan kohteen virheistä kauppa tehtäessä, koska ostajat eivät olisi ostaneet rakennustekniikasta tietämättöminä ja lapsiperheellisinä taloa, johon he eivät olisi voineet sisäilmaongelmien takia heti muuttaa ja jota he olisivat joutuneet korjaamaan yli 100.000 eurolla. Tämäkin seikka puolsi virheen pitämistä olennaisena ja purkukynnyksen ylittymistä. Tuomiossa esitetyin perustein kaupan kohteessa oli olennainen virhe ja ostajilla oli siten oikeus purkaa kauppa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
9.12.2019 12.00
Hovioikeus pohti kohtuullisen ajan käsitettä kiinteistön virheestä reklamoitaessaOttaen huomioon virheen havaitsemisen ja reklamaation välinen aika hovioikeus katsoi, että reklamaatio oli tehty maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kohtuullisessa ajassa. Esitetyn selvityksen perusteella myyjälle oli varattu tilaisuus tutustua havaittuihin virheisiin. Ostajilla oli siten oikeus saada myyjältä vahingonkorvausta asiassa näytetyksi tulleiden laatuvirheiden perusteella. Koska käräjäoikeus ei ollut ottanut tuomiossaan kantaa vahingonkorvausvaatimusten määriin, hovioikeus ei voinut ottaa asiaa tältä osin tutkittavakseen ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen asia oli palautettava käräjäoikeuteen laatuvirheistä esitettyjen vahingonkorvausvaatimusten määrien ratkaisemiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
1.10.2019 8.14
Hovioikeuden laaja ratkaisu: Kiinteistön virheet eivät olleet olennaisia eivätkä oikeuttaneet kaupan purkuunHarkittaessa ratkaisussa selostetun perusteella tässä tapauksessa kaupan purkamisen edellytyksiä hovioikeus päätyi siihen, että kiinteistön virheet eivät olleet olennaisia eivätkä oikeuttaneet kaupan purkuun. Vaatimus kaupan purkamisesta oli hylättävä. Näin ollen kantajilla oli oikeus saada hinnanalennus ja korvaus käyttöhyödyn menetyksestä. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
30.8.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio kiinteistön virheestäKäräjäoikeus oli velvoittanut myyjän suorittamaan kiinteistön laatuvirheiden vuoksi ostajille 67.000 euroa hinnanalennusta viivästyskorkoineen. Vahingonkorvauksen osalta kanne oli hylätty. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota näiltä osin. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
18.6.2019 10.02
Toukokuun 2019 luetuimmat jututLue toukokuun 2019 luetuimmat Edilex-uutiset. - Uutiset
3.6.2019 13.59
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus purki kiinteistön kaupanVirheiden johdosta rakennus oli poikennut laadultaan tavanomaisesta keskimääräisestä rakentamisen tasosta siinä määrin, että virheitä oli pidettävä olennaisina. Näin ollen hovioikeus katsoi, että kiinteistön laatuvirheen laajuus ja arvioidut korjauskustannukset, virheen vaikutus kiinteistön arvoon ja virheestä aiheutunut terveyshaitta tekivät laatuvirheestä kokonaismerkitykseltään niin olennaisen, että ostajilla on maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin nojalla oikeus purkaa kauppa. (Vailla lainvoimaa 3.6.2019) - Uutiset
16.5.2019 11.30
Hovioikeus korotti kiinteistön laatuvirheestä suoritettavaa hinnanalennusta mutta vapautti myyjän velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta virheen tutkimisesta aiheutuneista kustannuksistaAsiassa oli hovioikeudessa ensinnäkin ratkaistavana kysymys siitä, oliko kiinteistössä ollut maakaaren 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettu laatuvirhe kellarikerroksen seinärakenteissa havaittujen mikrobivaurioiden osalta. Lisäksi ratkaistavana oli, oliko B laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa mikrobivaurion syyn ja kiinteistölle tehtyjen korjausten osalta ja oliko hän toiminut tuottamuksesta sekä se, oliko A:illa mahdollisten virheiden osalta oikeus kaupan purkuun vai hinnanalennukseen ja mikä oli palautettavan kauppahinnan tai hinnanalennuksen määrä. Tähän liittyen kysymys oli siitä, mitkä olivat tarpeelliset korjaustoimenpiteet ja niistä aiheutuvat kustannukset. Vielä kysymys oli siitä, olivatko A:t oikeutettuja vahingonkorvaukseen virheen selvittelykulujen osalta. Hovioikeus velvoitti myyjän suorittamaan ostajille yhteisesti hinnanalennuksena käräjäoikeuden tuomitseman 30.000 euron asemesta 40.000 euroa korkoineen. Myyjä vapautettiin velvollisuudesta suorittaa ostajille vahingonkorvausta virheen tutkimisesta aiheutuneista kustannuksista 5.495,68 euroa, koska kysymys oli salaisesta virheestä. (Vailla lainvoimaa 16.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 12.00
Myös hovioikeus hylkäsi kanteen kiinteistön virheestäMaakaaren 2 luvun 17 §:n 1 kohdan mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos kiinteistö ei ole ominaisuuksiltaan sellainen, kuin on sovittu. Ottaen huomioon väitetyistä virheistä tuomiossa lausuttu ja se, että myyjien äiti oli asunut kiinteistöllä ennen kaupantekoa ja että ostajat olivat itse asuneet kiinteistöllä kaupanteon jälkeen useita vuosia ennen virheväittämiä, asiassa ei selvitetty, että kiinteistö olisi ennen kaupantekoa ollut asuinkelvoton tai ettei se olisi ominaisuuksiltaan vastannut sitä, mitä oli sovittu. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 11.45
KKO: Näyttämättä jäi että kiinteistössä olisi ollut laatuvirheOstajat olivat vaatineet kiinteistön kaupan purkamista sillä perusteella, että 1950-luvulla rakennetun asuinrakennuksen kellarin sokkelissa ja asuinkerroksen betonilaatassa oli kivihiilipikeä eli kreosoottia, josta haihtui terveydelle haitallisia PAH-yhdisteitä asuinhuoneisiin. Pyydettyään asiantuntijalausunnon Korkein oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että kiinteistössä olisi ollut laatuvirhe. - Uutiset
12.4.2019 10.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kiinteistön virhettä koskevassa asiassa – kiinteistössä oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirheHovioikeudessa kysymys oli siitä, oliko kiinteistössä ollut kaupantekohetkellä vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen oikeuttava maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe, kun kiinteistön lämmityskustannukset ovat olleet suuremmat kuin mitä myyjät olivat ennen kaupantekoa tekemässään budjetissa ilmoittaneet. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko ostajalle syntynyt tilanteessa erityinen selonottovelvollisuus ja oliko ostaja laiminlyönyt erityisen selonottovelvollisuutensa. Vielä kysymys oli mahdollisen vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Vaikka myyjillä ei ollut tarkkaa tietoa lämmityskustannusten lopullista hintaa alentavan lauhteen määrästä, oli myyjien täytynyt ymmärtää, että myyjien aikaisemmin ilmoittama arvio vuotuisten lämmityskustannusten määrästä oli ollut selvästi virheellinen. Myyjien olisi tullut niillä ollut tiedonantovelvollisuus huomioon ottaen oma-aloitteisesti ilmoittaa kauppaneuvottelujen edelleen jatkuessa mittaustuloksesta ostajalle. Myyjät olivat siten ennen kaupan tekemistä jättäneet edellä mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjät tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kiinteistössä oli näin ollen ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe. Hovioikeus velvoitti myyjät maksamaan vahingonkorvausta 299.200 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaamaan puolet ostajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
9.4.2019 16.15
Maaliskuun 2019 luetuimmat jututLue maaliskuun 2019 luetuimmat Edilex-uutiset. - Uutiset
8.4.2019 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti myyjät suorittamaan 215.000 euron asuntokaupassa ostajalle hinnanalennusta 50.000 euroa salaisen taloudellisen virheen vuoksiAsiassa oli kysymys siitä, mihin korjauksiin ostajan A:n oli tullut varautua ja oliko kaupan kohteessa salainen taloudellinen virhe. A:n vastattavaksi jäävien kustannusten määrä huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että kustannukset olivat asuntokauppalain 6 luvun 20 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla merkittävästi suuremmat kuin A:lla oli ollut kauppaa tehdessään perusteltua aihetta edellyttää. Tämän vuoksi kaupan kohteessa oli ollut salainen taloudellinen virhe. Lisäksi kysymys oli siitä, missä laajuudessa myyjät olivat ostajalle vastuussa aiheutuneista korjauskustannuksista. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että osaa toteutuneista korjauskustannuksista voitiin A:n kannalta pitää ennalta-arvaamattomina. Toteutuneet korjauskustannukset huoneistojen A3 ja B7 osalta olivat olleet noin 135.000 euroa. Korjauksista oli aiheutunut tasonparannusta. Hovioikeus arvioi, että A:n olisi kauppaa tehdessään silloin tiedossaan olevien seikkojen perusteella tullut varautua noin 60.000 euron suuruusluokkaa oleviin korjauksiin. Kun lisäksi otettiin huomioon korjauksista aiheutunut tasonparannus, hovioikeus katsoi, että salaista taloudellista virhettä arvioitaessa voitiin ottaa huomioon noin 50.000 euron kustannukset. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019)