Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
4.3.2016 10.10
Käräjäoikeus ei voinut korjata kirjoitusvirheenä ehdollisen rangaistuksen lain minimin alittamaa koeaikaa vastaajan vahingoksi tätä kuulemattaOttaen huomioon että ulkopuolisen havaitsijan näkökulmasta kysymys oli saattanut olla kirjoitus- tai laskuvirheestä tai tuomioistuimen harkinnassa tapahtuneesta virheestä, A:lle olisi vähintäänkin tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen korjauksen tekemistä varsinkin, kun korjaus oli tapahtunut A:n vahingoksi. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut kysymys sellaisesta virheestä, jonka tuomioistuin voi korjata oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 9 §:n nojalla. Korjaus poistettiin. (Vailla lainvoimaa 4.3.2016) - Uutiset
4.3.2016 9.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaAlla on poimintoja Ruotsin korkeimman oikeuden joulukuussa 2015 ratkaisemista asioista. Korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 10.12.–30.12.2015 koskevat muun muassa yhteisösakon määräämistä, vahingonkorvausvastuuta työtaistelutoimista, valitusoikeutta asemakaavasta sekä ehdonalaisen vapauden menettämistä. - Uutiset
3.3.2016 15.40
Lähti aamuyöllä kadulla tapaamansa tuntemattoman miehen asunnolle - hovioikeus arvioi sukupuoliyhteyteen pakottamisen näyttöä samoin kuin käräjäoikeus mutta alensi tuomittua ehdollista vankeusrangaistusta 4 kuukaudellaHO piti KO:n tuomitsemaa 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistusta tapauksessa sukupuoliyhteyteen pakottamisesta liiallisena ja tuomitsi vastaajan 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen koskien naiselle tuomittua korvausta kärsimyksestä (1 500 €). Tilapäisestä haitasta määrätyn korvauksen (2 500 €) osalta HO totesi, että korvauksen lähtökohdaksi voi KO:n katsomin tavoin ottaa Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset koskien traumaperäisestä stressihäiriöistä määrättävää korvausta. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut kivusta ja särystä ja tilapäisestä haitasta tuomitun korvauksen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen vahingonkorvausten osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.3.2016) - Uutiset
3.3.2016 12.02
Kuorma-auton luovutus velkojalle kuittaamalla oli omiaan vähentämään muiden konkurssivelkojien jako-osuutta konkurssissa ja oikeustoimi peräytettiinKuorma-auto oli myyty vastaajalle Kuljetus X:lle 31.000 eurolla ennen konkurssin alkamista takaisinsaantilain tarkoittaman viiden vuoden määräajan sisällä. Kuljetus Y oli ollut maksukyvytön 10.5.2013 kun auto oli luovutettu vastaajalIe. Pesäluettelon mukaiset velat olivat ylittäneet varat 3.372.121,02 eurolla. Vastaaja oli saanut täyden hinnan kaupalleen kun muut velkojat eivät olleet saaneet myydystä omaisuudesta mitään. Käräjäoikeus katsoi, ottaen huomioon konkurssipesän varallisuus ja se, että muiden velkojien saatavat eivät tulleet maksetuksi, että kyseessä oleva oikeustoimi oli ollut omiaan vähentämään yhden tai useamman konkurssivelkojan jako-osuutta konkurssissa. Kuorma-auton luovutuksella oli sopimattomasti suosittu vastaajaa toisten velkojien kustannuksella. Kuorma-auton luovutus täytti takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 5 §:n mukaiset takaisinsaantiperusteet. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Saman konkurssipesän takaisinsaanneista myös kaksi muuta tuomiota. (Vailla lainvoimaa 3.3.2016) - Uutiset
3.3.2016 10.36
Hovioikeus palautti kirjallisessa menettelyssä ratkaistun edunvalvonta-asian käräjäoikeuteen kun ilman oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa hakemusta vastustanut valittaja ei voinut esittää kantaansa asian käsittelyjärjestyksestäOikeuskirjallisuudessakin esitetyn kannanoton mukaan kuulemisessa ilmenneen vastustuksen johdosta KO:n on siirryttävä asian käsittelyssä OK 8 luvun 4 §:n perusteella riita-asiain käsittelyjärjestykseen. Kun valittajalle ei KO-vaiheessa ollut määrätty oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa hän ei ollut voinut esittää kantaansa asian käsittelyjärjestyksestä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 13.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei tarvinnut viran puolesta määrätä uutta avustajaa kun aiempi vapautettiin tehtävästäänHovioikeuden mukaan voitiin lähteä siitä, että asiassa esitettävät vaatimukset, asiaan liittyvä todistelu ja siinä ratkaistaviksi tulevat oikeudelliset ongelmat oli avustajan toimesta jo kattavasti selvitetty ja kartoitettu. Mikään ei antanut aihetta lähteä siitä, ettei tätä työtä olisi tehty asianmukaisesti. Näin ollen A:lla oli ollut tehokas pääsy tuomioistuimeen. Asia ei näyttänyt olleen todistelultaan erityisen laaja eikä siihen näyttänyt liittyneen vaikeita oikeusongelmia. Oikeudenkäynti oli edennyt siihen vaiheeseen, että asia oli valmisteltu pääkäsittelyn toimittamista varten jo varsin pitkälle. Ei osoitettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi pääteltävissä, ettei A:lla olisi henkilökohtaisista syistä johtuen ollut kohtuullisia mahdollisuuksia esittää asiansa oikeudenkäynnissä. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät edellyttäneet, että tuomioistuin olisi määrännyt A:lle viran puolesta toisen avustajan. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 12.10
Hovioikeus arvioi tapon julmuutta ja törkeyttä sekä syyntakeisuuttaHovioikeus katsoi, että tappo oli tehty sekä erityisen raa'alla että julmalla tavalla. A oli kohdistanut voimakasta väkivaltaa täysin ulkopuoliseen B:hen, joka ei voinut varautua A:n aggressiiviseen ja yllättävään hyökkäykseen. B oli pienikokoinen 58-vuotias nainen, jolla ei ollut missään vaiheessa mahdollisuutta paeta tai torjua häneen kohdistunutta väkivaltaa. A oli ensin raahannut B:n porttikongista autonsa tavaratilaan, kuljettanut vakavasti loukkaantuneen ja puolustuskyvyttömän B:n rantaan, raahannut tämän veden äärelle ja siellä kuristanut häntä voimakkaasti sekä vienyt B:n lopuksi veteen painaen tätä veden alle. Tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeudella ei ollut perusteita päätyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta poikkeavaan johtopäätökseen A:n syyntakeisuudesta. Hänen oli katsottava olleen teon tehdessään syyntakeinen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 11.09
Hovioikeus ei pitänyt uskottavana että humalassa ollut 34-vuotias työssäkäyvä nainen olisi halunnut harrastaa seksiä 15-vuotiaan pojan kanssa pimeällä hiekkatielläHO piti sinänsä mahdollisena, ettei asianomistaja ollut sanoin tai elein vastustellut tapahtunutta, mutta tämä oli johtunut hänen erittäin voimakkaasta humalatilastaan, joka oli koiraa ulkoiluttamassa olleen todistankin kertomuksen mukaan ollut selvästi havaittavissa. HO piti varsin epäuskottavana, että 34-vuotias työssäkäyvä asianomistaja, jolla oli oma tyhjä asunto lähistöllä, olisi halunnut harrastaa seksiä 15-vuotiaan pojan kanssa pimeällä hiekkatiellä eikä kotonaan. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 10.23
Hovioikeus alensi ns. kesätyösetelijutun nuorelle tuomittua vankeusrangaistusta mutta ei sovitellut kaupungille maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksiaVastaajana ollut nuori oli omistamansa toiminimen nimellä harjoittamassaan liiketoiminnassa hakenut Oulun kaupungilta avustusta 15-17-vuotiaiden nuorten palkkaamiseen työntekijöiksi ilmoitettujen henkilöiden tiedoilla täytetyillä niin sanotuilla kesätyöseteleillä. Todellisuudessa suurella osalla 15-17-vuotiaista nuorista, joiden kesätyöseteleillä vastaaja oli avustusta hakenut, ei ollut työntekovelvoitetta lainkaan ja osalla heistä työntekovelvoite oli ollut vajavainen. Vastaajan antamien väärien tietojen vuoksi kaupunki oli maksanut vastaajalle toiminimen omistajana perusteettomasti avustusta nuorten työllistämiseen vuosina 2011-2013. HO hyväksyi KO:n perustelut vastaajan syyksilukemisen osalta, mutta alensi KO:n törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta nuorena henkilönä vastaajalle tuomitun 1 vuoden 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen 7 kuukaudeksi. Vahingonkorvauksia ei ollut perusteltua sovitella. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
2.3.2016 8.08
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin pesänjakajan hakemuksen omaisuuden myymisestä ennenaikaisenaAsiassa oli kysymys siitä, oliko pesänjakaja osoittanut, ettei ositusta A:n ja B:n välillä voida saattaa loppuun eikä perinnönjakoa A:n ja B:n jälkeen voida toimittaa perintökaaren 23 luvun 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ilman, että hakemuksessa tarkoitetut osakkeet myydään. Käräjäoikeus oli hylännyt pesänjakajan hakemuksen ennenaikaisena. Käräjäoikeus viittasi kuolinpesien osakkaiden välillä vallitsevaan riitaan kuolinpesiin kuuluvien, jo jaettujen ja edelleen jakamatta olevien omaisuuserien arvostuksesta sekä työhyvityksestä. Käräjäoikeuden mukaan pesänjakaja ei ollut väittänytkään, että kysymys työhyvityksestä olisi ratkaistu, eikä asiassa ollut syytä epäillä, etteivätkö jakohetken arvot ja erityisesti C:n esittämän työhyvitystä koskevan vaatimuksen mahdollinen hyväksyminen voisi vaikuttaa jakoon ja johtaa siihen, ettei osakkeita ole tarpeen myydä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
1.3.2016 13.32
Rollaattorilla suojatietä ylittänyt kuoli auton törmäyksestä – autoilijalle 60 päiväsakkoa kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisestaTörmäyksen voimasta mies oli kaatunut ja hänelle oli tämän kaatumisen seurauksena aiheutunut vasemman olkaluun kaulan ja kyynärnivelen alueen murtumat. Mies oli löydetty elottomana sängystään sairaalassa kolme vuorokautta onnettomuuden jälkeen. Yhteentörmäyksellä oli ollut syy-yhteys miehen kuolemaan. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.3.2016) - Uutiset
1.3.2016 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Velvollisuus hoitaa työtehtäviä vapaa-ajallaVapaa-aika voidaan työoikeudellisesti jakaa työpäivän sisäisiin sekä sen ulkopuolelle sijoittuviin. Työpäivän sisäisiä vapaita ovat esimerkiksi ruoka- ja kahvitauot. Työpäivän ulkopuolelle sijoittuvia vapaita ovat esimerkiksi päivittäisen työajan ulkopuolinen työaika sekä viikonloppuvapaa. Muita vapaita ovat esimerkiksi sairausloma, vuosiloma sekä erilaiset perhevapaat. Tiettyyn asemaan voi kuulua hoitaa vapaa-ajallakin omaan vastuualueensa kuuluvia tehtäviä jopa työsuhteen päättämisen uhalla. Lakia ei voida kuitenkaan kiertää siirtämällä työtehtäväksi katsottavaa toimintaa laajemmin vapaa-ajalle. - Uutiset
1.3.2016 10.13
Romanivaatetuksen työasuna kieltänyt yhdistyksen toiminnanjohtaja tuomittiin syrjintärikoksestaVarsinais-Suomen KO on tuominnut myymälää ylläpitävän yhdistyksen toiminnanjohtajan 30 päiväsakkoon syrjintärikoksesta, kun hän oli päättänyt, ettei romaninainen voi jatkaa työkokeiluaan, mikäli hän käyttää romanivaatetusta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tyytyväinen tuomioon, joka on linjassa aikaisemman oikeuskäytännön kanssa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa / ks. Edilex-uutiset 15.11.2016: Hovioikeus tuomitsi romanihameen käytön työpaikalla kieltäneen toiminnanjohtajan työsyrjinnästä sakkoihin. - Uutiset
1.3.2016 9.26
Hovioikeus velvoitti kaupungin maksamaan pakolaisohjaajana toimineelle työntekijälle hyvitystä yhteistoimintavelvoitteen rikkomisestaKoska kaupunki oli tehnyt päätöksen mahdollisten irtisanomisten kohdentamisesta pakolaisohjaajana toimineeseen valittajaan ja toiseen työntekijään ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista, henkilöstöllä ei ollut yhteistoimintalain tarkoittamalla tavalla todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asian lopputulokseen. Kaupunki oli rikkonut yhteistoimintavelvoitettaan ja oli siten velvollinen maksamaan valittajalle hyvitystä 15 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.3.2016) - Uutiset
29.2.2016 16.30
Naiselle katsottiin aiheutuneen tapon yrityksestä haittaluokan 16 mukainen vaikea aivovamma - käräjäoikeuden tuomiota 96 756 euron korvauksesta ei muutettuKO oli arvioinut asiassa kahden eri asiantuntijalääkärin lausuntoa ja pitänyt asiassa näytettynä, että A:n, jonka avun tarve teon jälkeen on ollut päivittäinen, vammat olivat aiheuttaneet haittaluokan 16 mukaisen haitan. Vaatimus ei ollut ennenaikainen. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 29.2.2016) - Uutiset
29.2.2016 15.41
Kun koira pääsi puremaan ohikulkijaa, kyseessä oli törkeä huolimattomuus – 12 päiväsakkoa eläimen vartioimatta jättämisestäTodistelusta ei ollut pääteltävissä, että vastaaja olisi tahallisesti menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla, koska vastaaja ei ollut edes havainnut asianomistajaa. Vastuu vaarallisesta eläimestä tarkoittaa kuitenkin velvollisuutta eliminoida kaikenlaatuiset vaaratilanteet, myös ne, joita vastaaja ei havaitse. Vastaaja oli ollut tietoinen vuotta aikaisemmin tapahtuneesta vaaratilanteesta ja jo oman kertomuksensakin perusteella nuoren koiran innokkuudesta vartioida pihaa. Näin ollen vastaajan oli täytynyt ymmärtää tämän koiran olevan vartiotehtävässä ja vapaana ollessaan vaarallinen. Kun koira oli päässyt puremaan ohikulkijaa, vastaajan oli näytetty törkeästä huolimattomuudesta jättäneen vaarallisen koiran asianmukaisesti vartioimatta. Sanottu riitti rikoksen syyksilukemiseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.2.2016) - Uutiset
29.2.2016 14.15
Hovioikeus: Valtio oli korvausvastuussa panttilainaustoimintaa harjoittavalle yhtiölle kun asunto-osakkeiden julkisessa huutokaupassa ei ollut säilytetty pantinhaltijan oikeutta – korvausta kuitenkin soviteltiin puoleenOsakekirjan kuolettaminen ei ollut aiheuttanut osakkeisiin kohdistuvien oikeuksien lakkaamista. Yhtiön panttioikeutta oli loukattu vasta osakkeiden myymisellä julkisella huutokaupalla pantinhaltijan oikeutta säilyttämättä. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että yhtiöllä oli ulosottokaaren 5 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla oikeus vahingonkorvaukseen valtiolta. Tässä tapauksessa asianosaiskeskustelua ei ollut järjestetty, eikä yhtiö siten ollut voinut laiminlyödä valvoa oikeuttaan siinä. Näin ollen oli selvää, että käsillä ei ollut valtion tarkoittama ulosottokaaren 5 luvun 9 §:n 2 momentin 2 kohdan mukainen tilanne, jossa velallisen laiminlyönti saattaa johtaa korvauksen epäämiseen. Yhtiön mahdolliset muut laiminlyönnit tulivat arvioitaviksi ratkaistaessa kysymystä vahingonkorvauksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 29.2.2016) - Uutiset
29.2.2016 13.26
Kohti nuotiopaikkaa autolla kiihdyttänyt ja puuhun törmännyt syyllistyi törkeään kotirauhan rikkomiseen ja vaaran aiheuttamiseen mutta ei tapon yritykseen, törkeän pahoinpitelyn yritykseen, törkeään pahoinpitelyyn tai pahoinpitelyynNuotiopaikka oli ollut majoitukseen tarkoitetun rakennuksen pihalla ja se oli ollut majoittujien yksinomaisessa käytössä. Nuotiopaikan oli siten katsottava kuuluneen kotirauhan piiriin. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen kotirauhan rikkomisen osalta. Syytteet 12 tapon yrityksestä ja törkeän pahoinpitelyn yrityksestä hylättiin. Kun toisaalta henkilöautoa ei voitu pitää ampuma- tai teräaseeseen rinnastuvana hengenvaarallisena välineenä, syytteet törkeästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä hylättiin. Vaaran aiheuttamisen osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut. (Vailla lainvoimaa 29.2.2016) - Uutiset
29.2.2016 10.38
Hovioikeus arvioi irtisanotun työntekijän työtehtävien vähentymistä toisin kuin käräjäoikeus ja vapautti yhtiön sille työsuhteen perusteettoman irtisanomisen johdosta määrätystä korvausvelvollisuudestaAasiassa oli näytetty, että yhtiöllä oli ollut taloudellisia vaikeuksia ja että yrityksen toiminnan uudelleenjärjestelylle oli ollut tarvetta. Toteutettuja järjestelyitä ei ollut pidettävä epäaitoina. HO:ssa ei ollut myöskään tullut ilmi seikkoja, jotka olisivat viitanneet siihen, että työntekijän irtisanomisella olisi loukattu työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Yhtiö vapautettiin sille työsuhteen perusteettoman irtisanomisen johdosta määrätystä KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. Työntekijä oli velvollinen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista sekä KO:ssa että HO:ssa kohtuulliseksi harkitun yhden neljäsosan. (Vailla lainvoimaa 29.2.2016) - Uutiset
26.2.2016 15.15
Kiinteistönvälittäjän oli palautettava käsiraha kaupan peruuntuessa kun käsirahaehtoja ei ollut kirjattu kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain mukaisestiKäräjäoikeus katsoi, ettei tarjousasiakirjan laatiminen tai menettämisehdon selventäminen kirjallisesti olisi ollut kohtuuttoman hankalaa. Vastaaja olisi voinut laittaa ehdot kantajalle esimerkiksi sähköpostilla, jolloin osapuolten välinen tapaaminen ei olisi ollut edes välttämätöntä lain muotovaatimuksen täyttämiseksi. Käsirahasta ja sen menettämisestä olisi tullut laatia kirjallinen asiakirja ja sen laatimatta jättämiselle ei ollut perusteita. Käsiraha 4.000 euroa viivästyskorkoineen velvoitettiin palautettavaksi. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016) - Uutiset
26.2.2016 14.30
Hovioikeus: Tilitoimiston ei pelkästään sen toiminnan luonteen perusteella voitu katsoa toimivan oikeudenkäymiskaaren tarkoittamana asiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana – erityistä kotietsintää koskevat säännökset eivät tulleet sovellettavaksi asiassaAsiassa oli kysymys siitä, voitiinko tilitoimisto rinnastaa asiamieheen ja oikeudenkäyntiavustajaan ja sovellettiinko tilitoimistoon tehtävässä etsinnässä pakkokeinolain mukaisia erityistä kotietsintää koskevia sääntöjä. Hovioikeuden mukaan asiamiehen ja oikeudenkäyntiavustajan käsitettä ei voi tulkita laajentavasti. Tilitoimiston ei pelkästään sen toiminnan luonteen perusteella voitu katsoa toimivan oikeudenkäymiskaaren tarkoittamana asiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana. Tämän vuoksi erityistä kotietsintää koskevat säännökset eivät tulleet sovellettavaksi asiassa. (Vailla lainvoimaa) - Uutiset
26.2.2016 13.58
Hovioikeus ei voinut poistaa tuomiovirheenä käräjäoikeuden tuomiota perusteella joka koski itse käräjäoikeuden ratkaisua eikä menettelyäHovioikeus katsoi, että vaatimus käräjäoikeuden tuomion poistamisesta perustui seikkaan, joka ei koske oikeudenkäyntimenettelyä vaan itse käräjäoikeuden ratkaisua. Näin ollen kysymys ei ollut sellaisesta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesta oikeudenkäyntivirheestä, joka voitaisiin tehdystä kantelusta hovioikeudessa poistaa. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016) - Uutiset
26.2.2016 12.58
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion ja siinä määrätyt korvaukset netin välityksellä tapahtuneessa törkeässä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksessäA:n menettely oli ajoittunut useiden viikkojen ajalle ja tänä aikana A oli useita kertoja ehdottanut sukupuoliyhteyttä ja kuvannut omia fantasioitaan siitä, miten hän harjoittaisi sukupuoliyhteyttä asianomistajan kanssa. A oli myös saanut tiiviillä ja voimakkaan seksuaalisväritteisellä viestinnällä asianomistajan taivuteltua useisiin seksuaalisiin tekoihin. Hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A oli näin ollen syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen. Käräjäoikeus oli velvoittanut A:n suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 4.000 euroa ja kärsimyksestä 3.000 euroa. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016) - Uutiset
26.2.2016 11.00
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion jolla työnantaja oli velvoitettu maksamaan korvauksia työntekijälle työturvallisuusvelvoitteen laiminlyönnin vuoksiKäräjäoikeus oli katsonut, että työntekijälle aiheutunut vamma oli syy-yhteydessä tapaturmaan 15.10.2010, ja että vamma oli syy-yhteydessä työnantajan työturvallisuusvelvoitteen laiminlyöntiin. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion työturvallisuuden laiminlyönnin, vahinkotapahtuman 15.10.2010 ja syy-yhteyden osalta. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 5.000 euroa, ansionmenetyksestä 31.422,70 euroa sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kustannuksista 31.8.2013 asti 4.564,52 euroa. - Uutiset
26.2.2016 10.10
Hovioikeus: Työntekijää ei voitu enää irtisanoa samalla perusteella jolla hänelle oli annettu varoitus – työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 36.366,82 euroa korkoineenKoska yhtiö oli antanut työntekijälle varoituksen se ei voinut irtisanoa häntä samalla perusteella eikä vedota enää siihen, että työsopimus olisi voitu purkaa samalla perusteella. Eräin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun siitä, ettei yhtiöllä ollut oikeutta työsopimuksen päättämiseen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2016) - Uutiset
26.2.2016 9.47
Hovioikeus vapautti ampujamurhaajan elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen hyvän käytöksen perusteella vaikka vangitulla oli vankila-aikaisia rikkeitäHelsingin hovioikeus hyväksyi 26.2.2016 antamallaan päätöksellä elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen. Hakija oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen hänen surmattuaan miehen ampumalla uhria päähän. Hovioikeus katsoi, että vapauttamista puolsi hakijan hyvä käytös vankila-aikana. Vankilassa hakija oli opiskellut kiinteistönhoitajan perus- ja ammattitutkinnon ja osallistunut työntekoon, mitkä seikat hovioikeuden arvion mukaan edistävät hänen mahdollisuuksiaan suoriutua siviilielämän vaatimuksista. Vapauttamista puolsi myös se, että hakijalla on läheisistään koostuva tukiverkosto. Vapauttamispäiväksi määrättiin 1.3.2017. - Uutiset
26.2.2016 8.48
Hovioikeuden ratkaisu autopurkaamotoimintaan liittyvästä ympäristön turmelemisesta – käräjäoikeuden tuomitsema menettämisseuraamus kumottiinHovioikeus katsoi, että A oli tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta jättänyt syytteessä tarkoitetulle kiinteistölle täynnä olevan jäteöljysäiliön vastoin ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 §:ssä säädettyä maaperän pilaamiskieltoa ja jätelain 72 §:ssä säädettyä roskaamiskieltoa sekä sanotun jäteöljysäiliön, romuautoja, auton osia, romurenkaita ja metallijätettä vastoin jätelain 72 §:ssä säädettyä roskaamiskieltoa siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista, roskaantumista ja vaaraa terveydelle, ja tällä menettelyllään syyllistynyt ympäristön turmelemiseen. Syytteen osittaisesta hylkäämisestä huolimatta käräjäoikeuden tuomitsemaa 80 päiväsakkoa ei alennettu, mutta 4.000 euron menettämisseuraamus kumottiin, koska käräjäoikeus ei ollut voinut tuomiossaan poiketa syyttäjän hyödyn menettämistä koskevalle vaatimukselle esittämistä perusteista. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016) - Uutiset
25.2.2016 15.11
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin avioliittolain yhteisen kodin käsitettä – asia palautettiinKun puolisoilla voi avioliittolain esitöistä ilmenevällä tavalla olla useampi yhteiseksi kodiksi katsottava asunto, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että puolisoilla oli Heinolan kiinteistöllä avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto. Seuraavaksi ratkaistavaksi tulisi kysymys siitä, oikeutetaanko toinen puoliso vaatimuksensa mukaisesti yksin jäämään asumaan Heinolan kiinteistölle avioliittolain 24 §:ssä säädetyin tavoin. Päädyttyään siihen lopputulokseen, ettei Heinolan kiinteistö ollut puolisoiden yhteinen koti, käräjäoikeus ei katsonut tarpeelliseksi lausua vaatimuksesta. Asia oli palautettava tältä osin käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen, ks. KKO:2017:13) - Uutiset
25.2.2016 13.28
Hovioikeus: Työsopimus voitiin irtisanoa varoitusta antamattaKäräjäoikeus katsoi, etteivät A:n työsuhteen jatkamisen edellytykset olleet heikentyneet siinä määrin, ettei työsuhdetta olisi voitu kohtuudella jatkaa irtisanomisajan pituisen ajan. Näin ollen työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä A:n työsopimuksen purkamiseen. Työnantajalla oli työsopimuslaissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Koska A:n rikkomus oli ollut vakava ja A:n oli täytynyt tämä ymmärtää, työsopimus oli voitu irtisanoa työsopimuslain mukaista varoitusta antamatta. A:n työsuhde oli päätetty ilman irtisanomisaikaa. Työantaja oli siten velvollinen maksamaan A:lle täyden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 25.2.2016) - Uutiset
25.2.2016 11.05
Hovioikeus äänesti lähestymiskiellostaA:n lausuman ja poliisin tutkintailmoitusten perusteella käräjäoikeus piti todennäköisenä, että B tulisi tekemään A:n henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen. Esitetty selvitys osoitti, että A:lla oli ollut perusteltu syy kokea B ja hänen käyttäytymisensä uhkaavana. Käräjäoikeus katsoi asiassa ilmenneitä olosuhteita kokonaisuudessaan tarkasteltaessa näytetyksi, että B oli tehnyt sellaisia A:han kohdistuneita tekoja ja uhkauksia, että lähestymiskiellon määrääminen oli perusteltua. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. (Ään., lainvoimainen) - Uutiset
25.2.2016 10.10
Käräjäoikeus purki 200.000 euron kiinteistönkaupan salaisen virheen vuoksi – hovioikeus perusteli lisää mutta ei muuttanut tuomiotaAlapohjan ja ulkoseinien alaosien mikrobivauriot olivat laadultaan sellaisia, että kiinteistön käyttö asumistarkoitukseen edellytti virheiden korjaamista ilman aiheetonta viivytystä. Virheiden korjauskustannukset olivat suuruusluokaltaan merkittävät ja olennaisesti suuremmat verrattuna siihen, mitä ostajat olivat voineet kauppaa tehtäessä otaksua joutuvansa rakennuksen kohtuullisina korjauskuluina maksamaan ottaen huomioon myyjän melko lyhyenä omistusaikanaan tekemät remontit. Hovioikeus katsoi, että kaupan kohteen virhettä oli pidettävä maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisena. Sen vuoksi asiassa oli edellytykset kiinteistön kaupan purkamiselle ostajien vaatimuksesta. (Vailla lainvoimaa 25.2.2016) - Uutiset
25.2.2016 8.58
Hovioikeus sovitteli entisen toimitusjohtajan osakeyhtiölle maksettavaksi tuomitun jo käräjäoikeuden sovitteleman 200.000 euron korvauksen puoleen – toimitusjohtajan olisi tullut valvoa soranoton lupaehtojen noudattamistaA oli velvollinen korvaamaan yhtiölle aiheutuneena vahinkona ennallistamisvelvoitteen osalta 378.571,37 euroa ja yhteisösakon osalta 15.000 euroa eli yhteensä 393.571,37 euroa. A kertoi, että hän on eläkkeellä ja että vaadittu vahingonkorvaus ylittää hänen maksukykynsä. Asiassa ei tullut esiin seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä A:n ilmoituksen todenperäisyyttä. Ottaen huomioon A:n iän ja varallisuusaseman sekä sen, että A ei tavoitellut teollaan henkilökohtaista etua, hovioikeus katsoi, että vahingonkorvauksen tuomitseminen täysimääräisenä olisi kohtuutonta ja johtaisi A:n toimeentulon raunioitumiseen. Vahingonkorvausta oli tästä syystä soviteltava. Yhtiön varallisuusasemaa oli lähtökohtaisesti pidettävä siten hyvänä, ettei korvauksen sovittelu johda sen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Kohtuullisena korvausvelvollisuuden määränä hovioikeus piti 100.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 16.30
Helsingin hovioikeus: Oikeudenkäyntiavustajan määrääminen rikosasian asianomistajalle oli mahdollista myös asianomistajan ainoastaan yhtyessä syyttäjän rangaistusvaatimukseenTapauksessa oli kysymys B:n syyksi väitetyistä A:han ja hänen tyttäreensä kohdistuneista laittomista uhkauksista. A oli pyytänyt, että hänelle määrätään oikeudenkäyntiä hovioikeudessa varten asianajaja X. Huomioon ottaen syytteessä tarkoitetun rikoksen vakavuus, A:n henkilökohtaiset olosuhteet ja hänen suhteensa epäiltyyn henkilöön sekä hovioikeuden arvioitavana olevan todistelun ja todistusharkinnan laatu, hovioikeus katsoi, että asiassa oli kokonaisuutena arvioiden edellytykset määrätä A:lle oikeudenkäyntiavustaja X. - Uutiset
24.2.2016 15.14
Hovioikeus: Ulosottomies ei voinut asettaa ulkomailla asuvalle henkilölle uhkasakkoaUhkasakon asettaminen tarkoitti tässä tapauksessa pakkokeinon kohdistamista ulkomailla asuvaan henkilöön ulkomailla sijaitsevan omaisuuden palauttamiseksi Suomeen, joka omaisuus ei sijaintimaassaan ollut ulosmitattuna Suomessa tehdyn päätöksen perusteella. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut ulosottomiehelle kansainvälisen toimivallan perustavaa liityntää, minkä vuoksi suomalainen ulosottomies ei voinut asettaa A:lle uhkasakkoa luovutusvelvoitteen tehosteeksi eikä siten hakea asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi. Näin ollen käräjäoikeuden olisi A:n ulosottovalituksen johdosta tullut kumota ulosottomiehen uhkasakon asettamista koskeva päätös ja jättää tutkimatta ulosottomiehen hakemus asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemisesta. Käräjäoikeuden päätös oli siten kumottava ja uhkasakko poistettava. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 14.13
Hovioikeuskaan ei velvoittanut kaupunkia maksamaan korvauksia koulukiusaamisen uhrille – epilepsia ei voinut johtua kiusaamisestaHovioikeus totesi, että hovioikeudessa esitetyssä todistelussa ei tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että koulu olisi laiminlyönyt kiusaamistilanteiden hoitamisen. Koulussa oli puututtu oppilaaseen kohdistuneeseen koulukiusaamiseen usein eri keinoin ja että toimenpiteitä oli tehty selvästi enemmän kuin kiusaamistapauksissa tavallisesti. Asiassa ei osoitettu, että esimerkiksi enemmillä kurinpidollisilla toimilla koulukiusaamista olisi voitu saada loppumaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 13.10
Hovioikeus selvitti asunto-osakeyhtiön osakkaan kustannuksella teettämien korjaustöiden tarpeellisuutta kun maksamattomien vastikkeiden vuoksi hallintaan otettu huoneisto vuokrattiinHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että asunto-osakeyhtiöllä oli ollut oikeus teettää osakkeenomistajan kustannuksella asunnossa suoritetut korjaustyöt asunnon saattamiseksi vuokraamista edellyttävään kuntoon. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 12.12
Hovioikeus tutki jälleen vanhemmat.com-sivuston verkkoviestejäB:n ei osoitettu olevan henkilötietolain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä, joten asiassa eivät tulleet sovellettavaksi henkilötietolain säännökset. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu 13.5.2014 asiassa C-131/12 (ns. Google-tuomio) koskee hakukoneen ylläpitäjän velvollisuutta rekisterinpitäjänä poistaa internetin hakutuloksista muun muassa sellaiset linkit, jotka johtavat tarkasteluhetkellä henkilön kannalta vanhentuneita tai epäolennaisia tietoja sisältäville sivuille. Näin ollen B:n velvollisuutta tietojen poistoon vanhemmat.com-sivustolta ei voitu perustaa myöskään sanottuun rekisterinpitäjän velvollisuuksia koskevaan unionin tuomioistuimen ratkaisuun. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 11.11
Hovioikeus ja käräjäoikeus: Työsuhteen irtisanomiselle oli perusteet – työntekijän kuulemisella ei ollut irtisanomisoikeuden olemassaolon osalta merkitystäKäräjäoikeus totesi, että työsuhteen irtisanominen edellyttää painavia syitä. Erityisesti näin on laita, kun työntekijälle ei ole annettu varoitusta. Toisaalta kantajan työ oli ollut varsin vastuullista ja luottamusta edellyttävää. Kantajan velvollisuuksien vastainen menettely oli jatkunut pidemmän aikaa. Se oli kohdistunut myös muihin työntekijöihin ja ollut osaksi laadultaan varsin vakavaa. Kokonaisuutena arvioituna käräjäoikeus katsoi, että työsuhteen irtisanomisen edellytykset olivat olleet olemassa. Sen vuoksi kanne, jossa vaadittiin 24 kuukauden palkkaa korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, oli hylättävä. Sillä, oliko työntekijää irtisanomisen yhteydessä kuultu TSL 9 luvun 2 §:ssä säädetyin tavoin, ei ollut irtisanomisoikeuden olemassaolon kannalta merkitystä. Näin ollen ei ollut tarpeen ottaa kantaa tätä seikkaa koskeviin väitteisiin. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 9.38
Hovioikeudessa pohdittiin ympäristön turmelemista – yhtiön kolmelle vastuuhenkilölle 50 päiväsakkoa ja yhtiölle 30.000 euron yhteisösakkoToimitusjohtaja A oli hovioikeudessa uskottavasti kertonut, että hän oli 1.10.2009 yhtiön toimitusjohtajana aloittaessaan pyrkinyt varmistamaan, että yhtiön lupa-asiat olivat kunnossa. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus ja velvollisuus tarkemmin perehtyä yhtiön toimintaan sekä erityisesti sen ympäristölupaan ja riskiarviointiin yhtiön bisfenoli A:n laajamittaisen käytön kannalta toimittuaan yhtiön toimitusjohtajana jo noin puolentoista vuoden ajan ennen päästön tapahtumista. Hovioikeus hyväksyi näillä lisäyksillä käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen vastuun kohdentumisesta. Kokonaisarvioinnin perusteella, jossa otettiin huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys sekä muut tekoon ja tekijöihin liittyvät olosuhteet, A, yhtiön kehityspäällikkö ja ympäristövastaava B ja tuotekehitysjohtaja C olivat menetelleet törkeän huolimattomasti. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 8.22
Toisin kun käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen pahoinpitelyn lisäksi myös törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön – 30 päiväsakkoa koveni vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaksi vankeudeksiHovioikeus katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön muun muassa suutelemalla lapsen paljasta sukupuolielintä useana eri kertana ja ottamalla ainakin kerran lapsen sukupuolielimen suuhunsa. Hyväksikäytön kohteena ollut lapsi oli tekoaikaan ollut 5-6-vuotias. Vastaajan myöntämän sukupuolielimen suutelemisen osalta asiassa oli kyse muuhun kuin suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluvien hellyydenosoitusten sallittavuudesta Suomen rikoslain kannalta. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 16.00
Hallintokantelulla ei ollut vaikutusta kanneaikaan – potilasvahingon kanneaika vanheni 3 vuodessa korvauspäätöksestäKäräjäoikeus totesi, että koska potilasvahinkolaissa ei ole kanneaikaa koskevaa erityissäännöstä, potilasvahinkoa koskevaan kanteeseen sovelletaan vakuutussopimuslain 74 §:n säännöstä. Kanneajan laskemisen kannalta merkitystä on sillä, milloin vakuutuksenantaja eli tässä tapauksessa Potilasvakuutuskeskus oli antanut päätöksensä. Sillä, milloin esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto oli antanut ratkaisun A:n hallintokanteluun, ei ollut kanneajan kannalta merkitystä. A oli nostanut asiassa kanteen yli viisi vuotta Potilasvakuutuskeskuksen viimeisen korvauspäätöksen antamisen jälkeen. Kannetta ei näin ollen nostettu vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisessa kolmen vuoden määräajassa. Kanne oli hylättävä vanhentuneena. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 14.37
Hovioikeus: Lähes arvottoman auton menettäminen valtiolle ei ollut kohtuutonta törkeän liikenteen vaarantamisen ja lukuisten muiden rikosten seurauksenaKäräjäoikeus totesi, että kun ajatellaan liikenneturvallisuutta ja ajoneuvoliikennettä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista sekä muiden tiellä liikkuvien henkeä, terveyttä ja omaisuutta, oli uusien rikosten ehkäisemiseksi tarpeen tuomita A:n omistama henkilöauto valtiolle menetetyksi. Hovioikeus totesi lisäksi, että auton kauppakirjan mukaan A oli 16.12.2013 ostanut auton 440 eurolla. Kauppakirjaan oli kirjattu, että auto myydään varaosiksi/purettavaksi. A ei esittänyt selvitystä siitä, että auto olisi hänelle välttämätön liikkumisväline. A:lla ei ollut ajo-oikeutta. Menettämisseuraamus ei ollut kohtuuton myöskään auton arvon ja A:n esittämän käyttötarpeen perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 14.17
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jolla määräaikainen työsuhde oli katsottu perustelluksi – yhtiön toimintatapamuutos aiheutti väliaikaisen lisätyön tarpeenHarkittaessa sitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy tehdä määräaikainen työsopimus A:n kanssa, ratkaisevaa oli se, oliko tarkoitettu perusteltu syy ollut olemassa työsopimuksen solmimishetkellä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että yhtiössä 1.1.2013 tapahtunut makupalapakkauslähetysten toimintatapamuutos oli ollut omiaan aiheuttamaan lisätyötä ja häiriötilanteita yhtiön normaaliin toimintaan ja että A:n palkkaaminen lisätyövoimaksi tällaisesta muutosvaiheesta aiheutuvaan työhön oli ollut perusteltua. Yhtiöllä oli siten ollut perusteltu syy tehdä A:n kanssa määräaikainen työ sopimus. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 13.22
Hovioikeus hylkäsi kavallussyytteen – sääskiansojen anastusta koskevaa päätöstä ei voitu todentaaHovioikeus katsoi selvitetyksi, että T Oy:n hyttysansoja oli ollut A:n hallussa kolme kappaletta. Korjauskelvottomasta hyttysansasta ilmoittaminen ja yhden hyttysansan huoltaminen ja palauttaminen yhtiölle sovitusti tukivat sitä seikkaa, ettei A:lla ollut anastustarkoitusta eikä asiassa muutoinkaan ilmennyt seikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä, että A:lla olisi ollut tarkoitus anastaa kysymyksessä olevaa omaisuutta. Pelkästään se seikka, että yksi hyttysansa oli jäänyt selvittämättömällä tavalla kateisiin ei ollut riittävä selvitys siitä, että A olisi anastanut omaisuuden itselleen. Näyttämättä siten jäi, että A olisi anastanut hyttysansan itselleen. Syyte kavalluksesta oli näin ollen hylättävä ja A oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 15.15
Käräjäoikeuksien laamannien esitys summaaristen asioiden käsittelystä Helsingin hovioikeuspiirissä käräjäoikeusverkostoa uudistettaessaHelsingin hovioikeuspiirin kaikkien käräjäoikeuksien laamannit sekä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanni lähettivät maanantaina 22. helmikuuta 2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille esityksen, jossa otetaan kantaa summaaristen asioiden käsittelyyn tulevaisuudessa Helsingin hovioikeuspiirin alueella. - Uutiset
22.2.2016 13.28
Hovioikeus: Kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksiaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että kuolinpesä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n perusteella asian lopputulos huomioon ottaen velvoitettava korvaamaan A ja BS:lle kaksi kolmasosaa heidän oikeudenkäyntikuluistaan. Käräjäoikeus oli määrännyt C:n palkkioksi 25.2.2015 päivätyn laskuerittelyn pohjalta ja siihen tehdyin muutoksin 11.613,72 euroa. Tähän määrään olivat sisältyneet myös tuomioistuinsovitteluun liittyneet kulut. Asianosaiset olivat olleet yhtä mieltä siitä, että sovitteluistuntoon liittyneet kulut olivat palkkiosta 7,84 tunnin ajankäyttöä vastaava osuus arvonlisäveroineen ja matkakuluista 98,90 euroa arvonlisäveroineen. Sovitteluun liittyvät kulut olivat siten yhteensä 1 192,01 euroa. Koska osapuolet vastaavat tuomioistuinsovittelussa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksia. Näin ollen kuolinpesä tuli velvoittaa korvaamaan valtiolle kaksi kolmasosaa 10.421,71 eurosta eli 6 947,81 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 13.00
Törkeästä raiskauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta 6 vuotta 2 kuukautta vankeutta ja vahingonkorvauksia 20.000 euroaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan käräjäoikeus katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty varsin vakuuttava näyttö. Siitä, että B oli syyllistynyt törkeään raiskaukseen ja törkeään vapaudenriistoon syyksilukemisen yhteydessä mainituin tavoin, ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Käräjäoikeus katsoi, että teon vahingollisuuteen, sen vaikuttimiin ja teosta ilmenevään B:n syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen rangaistus hänen syykseen luetun törkeän raiskauksen osalta oli kuuden vuoden vankeusrangaistus. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa muutoin kuin vapaudenmenetysaikaa koskevalta osin. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 10.10
Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen kahden kaupungin välisessä julkisoikeudellisessa maksuvelvollisuusasiassaJämsän kaupungin vaatimus perustui siihen, että sen omistamassa sairaalassa oli tehty erikoissairaanhoidon toimenpiteitä Helsingin kaupungin asukkaille. Jämsän kaupungin vaatimukset perustuivat näin ollen terveydenhuoltolain säännöksiin. Koska kysymys oli kahden kaupungin välisestä julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevasta asiasta, asia kuului hallintoprosessissa ratkaistavaksi. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kun asia ei siten kuulunut yleisen tuomioistuimen toimivaltaan, kanne tuli jättää tutkimatta. Näin ollen ei ollut perusteita myöskään asian lepäämään jättämiseen. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 16.00
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajan palkanmaksun laiminlyöntien vuoksi ja oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestäTyönantajalla, joka oli jättänyt maksamatta kantajan palkat usean kuukauden ajalta ja maksanut niitä useamman kerran työsuhteen aikana myöhässä, katsottiin tällä tavoin rikkoneen ja laiminlyöneen työsopimuksesta ja laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työntekijältä voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016)